ELÄTKÖ HUOMISTA?

                  Elämme aikoja, jolloin pieru on märkää ja yskä kuivaa. Voi olla toisinkin päin, mutta tulos voi olla sama – nokka molempiin sieraimiin. Jo yhdeksän kuukautta jatkuneen tehostetun käsienpesun voisi luulla nostaneen käsirasvojen ja voiteiden myyntiä. Tämä vei siihen totuuteen, että osa on tästäkin hyötynyt, vaikka alakuloakin se on aiheuttanut. Yleisesti ottaen henkilökohtainen kuva on kuitenkin ilahtunut siitä, miten useat ovat onnistuneet uusiutumaan tässä uudessa maailmassa. Monet yrittäjät ovat innovoineet, jos minkälaista tapaa pärjätä. Iso hatunnosto heille!

                  Mitä pidemmästi sitä elää, sitä enemmän sitä miettii koko elämän jujua. Pitää yrittää elää, että on voinut sanoa eläneensä. Missä siitä voi kertoa elämänsä jälkeen? Äskettäin jalkapallosuuruus Diego Armando Maradona kuoli. Toinen laji suuruus, Pelé, muisteli kauniisti Maradonasta ja aikoi pelata hänen kanssaan sitten taivaan pelikentillä. Tämä kiinnostaa, sillä kukaan ei ole vielä tuonut konkretiaa tämänkaltaisista jälkipeleistä tai elämästä. Onko heittää linkkiä? Katson mielelläni.

                  Onko sitten sama elää niin kuin lystää? No on ja ei. Jokaisesta jää myös historia, kuva ja perintö jälkeläisille, enkä nyt tarkoita rahaa vaan sitä todellista muistoa, millainen kukin oli. Sen ainakin haluaisi itse jäävän plussan puolelle ja mielellään vielä puhuttelevaksi. Sen sijaan en usko, että tiedän elämäni jälkeen, olenko tästä kaikesta nauttinut tarpeeksi/oikein jälkeenpäin.  

                  Elätkö huomista, tulin kysyneeksi otsikossa. Tuskin kukaan sitä pystyy täysin välttämään. Huomenna sitä ja ens viikolla tota – onhan monella jopa tavoitteita ensi vuodellekin. Lapanen on pystyssä täälläkin. Yhä enemmän kannattaisi kuitenkin keskittyä hetkeen, siihen, mitä sinulla on juuri nyt edessäsi. Tänään pidin vapaapäivää harjoittelusta ja ajatus alkoi kulkea. Alkoi kirjoituttamaan ja ilman sen isompaa ideaa istun nyt läppäri sylissä. Toivottavasti jonkun iloksi. Ainakin itseni. 

Olen elänyt tänään tässä päivässä ja liki tässä hetkessä. Harrastan muutenkin nykyisellään paljon sitä, että menen nukkumaan sitten kun silmät menevät kiinni ja herään sitten, kun ne aukeavat. Suosittelen. Ilman ohjelmaa, ilman herätyksiä, ilman aikatauluja. Kyllä latautuu. Tuollaiset päivät antavat hetkessä elämisen ihanuutta maailmassamme, jossa emme oikeastaan taida voida elää ilman huomista valmiiksi elääksemme.   

Olen nyt lomalla. Myönnän piirtäneeni tämän viikon pitkälti valmiiksi. En ole kuitenkaan kokonaan elänyt tätä viikkoa vaan otin ikään kuin suunnan tälle. Maanantaina lopetin yövuorot ja heräsin iltapäivällä joskus kolmen aikaan. Kävin vielä maanantai iltana juoksemassa kevyesti 21,2 kilometriä.

Tiistaina juoksin aamulla kilsan vetoja 90 sekunnin palautuksilla viisi kappaletta. Kankeaa, ei ollut ideaalia. Muutoin olisinkin juossut kymmenen vetoa. Tiesin noiden kuitenkin herättävän päivään ja jatkoin iltapäivällä vauhdinpitoa talviperhereitillä kymmenen kilometrin edestä. Vielä illalla kävin kahdeksan ja puoli kilometriä palauttelemassa. Kolme lenkkiä tiistaina, 31,1km yhteensä tuolle päivää. Edellisenä iltana siis 21,2km alle.

Keskiviikkona hiihdin aamulla rauhallisesti 50 kilometriä perinteistä. Siksi rauhallisesti, että se otti aikaakin kolme tuntia ja 42 minuuttia. Jos jotain kiinnostaa niin 67% teholla maksimista. Moni pääsee siihen oikein reippaalla kävelyllä. 115 oli keskisyke. Illalla kävin vielä rauhallisesti seitsemän kilometriä poluilla. Suo möykyt ja epätasaiset jääpatjat olivat pimeässä lampun valossa hieman konstikkaita. Kaaduin yhdesti.

                  Tänään pidin lepopäivän. Kävin pojan kanssa paistaan laavulla makkarat. Fyysinen ja psyykkinen puoli pääsivät lepäämään. Tämä oli erittäin tarkasti mietitty päivä, siis lepopäivä. Tämä ohjaa minua seuraavaa askelta varten. Palataan asiaan.

 

                  ”Niin kauan kuin on jatkuvasti pyykkiä kuivumassa, on sinulla elämää edessäsi. Niin kauan kuin saat täyttää reppuasi, on sinulla päämääräsi. Niin kauan kuin kaadut, olet joutunut juoksemaan kaatuaksesi”.

- Onni Vähäaho 

 

 

 

Onni Vähäaho, Nivalassa 10.12.2020