Aina kannattaa asioista kaivaa esiin positiiviset puolet esiin. Maaliskuu alkoi melkoisella herätyksellä sen viidentenä päivänä - liki varoittamatta. Heräsin siihen, että jaloillani ei ole järkeä tehdä enää juoksuharjoituksia kehittävässä mielessä. Pohkeet ja sääret olivat hankalantuntuiset. Silloin en vielä tiennyt mistä kaikki johtuu, kuten niin monesti näissä aluksi on niin epätietoisuus on hankala lisä riippa.
Pikkusen söi miestä aluksi. Marras - Helmikuu oli tarkoitus tehdä pohjia ja nyt oli tarkoitus alkaa nostaan kierroksia. Sen sijaan olinkin liki pakkolevon oma. Toki jumeihin kuuluu myös kevyt verenkierrätys. Sohvalla öllöttämällä ei jumit sentään lähde. Silloin olisi monta notkeaa kaljan kittaajaa.
Yhdeksäs päivä maaliskuuta pääsin guru-Lätsän hierontaan. Pelkkiä pohkeita 50min ja loput 10min sääriä ja jalkapohjia. Pohkeissa ja säärissä oli älytön määrä sinne kuulumatonta painetta. Lätsäkään ei ollut aiemmin vastaavaan paineeseen törmännyt. Sovittiin uusi käsittely ja tilanteen toiminnalle kartoitus. Se tehtiin 16 päivä maaliskuuta. Silloin selvisi tarkemmin syyt miksi pohkeet ja sääret oli jumiutuneet. Hermotukset oli melkoisen pielessä nilkassa, etenkin oikeassa. Lisäksi nilkassa oli kehnot voimat ja liikkuvuudet. Pienissä pakaralihaksissa oli myös heikot voimat. Pohkeiden vahvistus liikkeitä käytiin lisäksi lävitse. Oli hyvä löytää syy ja siihen kuuluvat korjaus ohjeet.
Kymmenen päivän jumpat ja muut venyttelyt, sekä kevennykset olivat saaneet paljon hyvää aikaa. 26. maaliskuuta kävin taas Lätsällä. Nyt Lätsä pystyi hieroon jo liki täydellä voimalla esim. pohkeita. Alettiin olla tilanteessa, jossa liikennevalot olivat vaihtumassa vihreään. Ajattelin ottaa vielä muutaman päivän aika chillisti, jottei valot vaihtuisi samantien takaisin punaiselle. Tulihan tuossa koettua 24.päivä maaliskuuta poskionteloon saakka mädän hampaan poistokin. Vieressä oleva viisauden hammas lähtee 7.huhtikuuta. Saa nähä lähteekö samassa loppukin järki.
Tätä kirjotusta alotellessani ollaan maaliskuun toiseksi viimeisessä päivässä. Jalat tuntui aamupäivän 22km vauhdinvaihtelulenkillä varsin terveeeltä ja keveiltäkin. Samalla oli todettava, että kunto on päässyt laskemaan jonkun verran vajaan neljän viikon kevnnysjaksolla. Mutta mitä sitten? Kaikkea ei voi saada. Usein se tarkoittaa joko tai - ja tässä tapauksessa nimenomaan tai. Nyt on jalat terveenä, tieten. Enemmin terveet kapulat kuin kunto tikissä, mutta kivut läsnä. Ei kipeillä jaloilla kuitenkaan sitten niitä esim. kisasuorituksia voisi tehdä. Tiivistettynä: olen siis iloinen tilanteesta.
Kilpailuista ei ole tosin tietoa. Tosin mitään kisaa ei ole vielä peruttukaan, mihin olisin ilmoittautunut. Minulla on lippu sisässä toukokuun lopulle NUTS Karhunkierros 166km kisaan, NUTS Ylläs Pallas 160km ja Vaarojen maratonin 130km matkalle. Pitäisin pienenä ihmeenä, jos toukokuussa karhunkierros kokonaisuudessaan pidettäisiin. Sen sijaan 166km matka saatetaan voida hyvinkin pystyä pitämään.
Maaliskuussa on ajatuksetkin muuttuneet. Oikeastaan kilpailut ei tunnu enää niin tärkeiltä kuin ne vielä sydäntalvella tuntuivat. Ehkä se, ettei niistä ole varmuutta, vie ne kauemmas myös ajatuksissa. Myös omat ajatukset muuttuu ajan kuluessa ja niitä täytyy seurata, jotta voi olla yhtä omien ajatuksiensa kanssa. Elämä on oikeastaan jatkuvaa muutosta, vaikka joka aamu elämä alkaa hampaiden pesulla jne. Pitää olla valmis kaikkeen. Ja tämä vain ja ainoastaan positiivisesti asian ottaen.
Alla olevassa maaliskuun yhteenvedossa loistaa poissa-olollaan sen sisältö. Tunteja on jalkojen kuntoutus ja palautumisjakson vuoksi vähän, mutta etenkin nousumetrit jäi tosi vähiin tässä kuussa. Käänsin ikään kuin tyhjät taskut tähän alas näkyville. Ei tuossa ole paljon mitään, mutta näin oli tällä kertaa hyvä.
MAALISKUU VUOSI 2021 YHTEENSÄ
Ulkoilu tunnit 44,5h 161,5h
Nousumetrit 3 438m 20 317m
Onni Vähäaho, Nivalassa 31.3.2021
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti