sunnuntai 9. syyskuuta 2012

RETKI HEILAUTETTU JA KIEPAUTETTU

                      Näinpä on tämä TUSKAN viikko päätöksessään. Tuskan siksi, etten ole koskaan ollut maratonin jälkeen näin raihnanen - reenauskyvytön. Kiitos tämän päivän auringon paistattelun hyvässä seurassa, tuli juoksua tälle viikkoa rapiat 57km. Edellisen kerran oon juossu näin vähän 7 viikkoa sitten, kun olin 24h kisan jälkeisellä viikolla mökillä(!!!) viettämässä kesälomaa... No, näköjään viikolla 31 (KEVYT viikko) tuli vielä vähemmän. Eli ainavähänpiste.com.

                Empähän tuota voi vieläkään liputtaa palautuneeksi, vaikka retken jälkeen meinaa kynä hyppiä negasävyisesti. Eletään niin ku annetaan. Katsotaanpa hieman tämän päivän KOMEAN retken antia.

                Paikalle saapui tällä kertaa kaksi extreme-henkistä immeistä lisäkseni. Tässä tämä erittäin salaperäisen hämärä yhteiskuva:



              Nuita kuvia klikkaamalla saapi ne isommaksi, jos haluaa säikähtää toden teolla. 

              Aluksi voisin hieman paljastaa tätä retki-ideologiaani, kun siitä on viime aikoina aikas paljon kyselty; -"et miksi tälläsia järjestät? -Miksi niin pitkiä? Kannattas niin ja näin"... Tarkoitukseni on tarjota mahdollisuutta kokeilla pitempiä lenkkejä siten, ettei tarvihe yksin veivata pitkää lenkkiä = seuraa ja kenties jotain vinkkipuolta yms. samalla pystyypi jakamaan, puolin ja toisin. Eli tarkoitukseni ei ole yrittää kerätä/haalia mitään jättimäärää sakkia/retki/pitkä lenkki, vaan tarjota mahdollisuutta tulla mukaan, kelle milloinkin, mikäkin retki/lenkki sopii.

                Paljon on kyselty tuollaisten 20km lenkuroiden perään. Voishan jonkun sellaisenkin järjestää. Tietysti sitä voisi järjestää myös jonkun sellaisen, jossa ois n.15-20km alkupätkä, jonka jälkeen homma voisi jatkua vielä pidempää haluavien osalta. Katsotaan. Kehitelen jotain, jos jalat kestää...

                Tänään oli ainakin mulla helekatin hauskaa, kun Jonte-Konde ja Virve olivat vähintäänkin hämillään, kun tultiin tähän paikkaan n.5-6km kantturoissa:


                         -"Joo, eihän tässä - tästäkö mennään"???




                
             SIITÄ YLI VAAN!!! Eipä jäädä arpomaan... -"Voi Onte-Fronte, ompa tiukka paikka, heh, heh" - sanoi Jonte-Konde.


                  Reippaahko tuuli (4m/s ja +11, puolipilvistä) mukavaan auringon paisteeseen yhdistettynä oli kuivattanna heinikko-osuudet aikas mukavasti, joten edes lenkkarit ei ainakaan mulla kastunna ollenkaan. Vedettiin muuten koko matka 5min juoksua + 5min kävelyä -rytmillä. Lukuunottamatta 28km jälkeiseltä makkaranpaistotauolta lähdettyämme, jolloin huitelimme 15+5 ja 10+5 -rytmillä menemään, Virven innostuessa nakuttamaan jopa tollaisia 5:05-5:10 kilsoja. Siinä tuli ihmeen hiljasta Kondella ja Frontellakin.

                   n.15km kantturoissa oli hauska sillan ylitys kohta:


                    Nuo on nuita Hietapuolen Bekelen suosikki mestoja. Tuosta jatkettiin sitten hyvin samannäkösiä hiekkateitä pullollaan oleville niityille...


                   Prrr... ja äääh... Niinhän siinä kävi, että heilautin kamut väärälle tielle ja ei mentykkään Lampoperälle vaan hieman eri kautta. <-Tuossa koko retken kartta... Paina oikealta ylhäältä, jos ei näy metreinä... Matka oli kuitenkin näköjään metrilleen sama, joten ne kaikki kanavan ylitys tasajalkahyppytuokiot olivat juurikin retkeen kuuluvia voimistelutuokioita, jotta saatiin retkimatka oikean mittaiseksi.

                   Tuon pienen vikaheilautuksen jälkeen alkoikin sellainen huumori heilumaan meiän retkellä, että minä aina tahallaan vilkuilin hämmentyneen näkössä taka, että missähän ny ollaan. No, hyvinhän tuolta könyttiin Pylykönperän ja nakkauksen kautta Pyssymäelle makkaran paistoon.

                   Hei!!! Kokeilkaapas seuraavaa: 29kilometri lenkillä kävelten ja hölkäten kevyesti ja samalle kilsalle nuotion teko ja makkaranpaisto, sekä syönti = 33.31min/km. Ihan kivaa erätehokkuutta? Meillä oli nimittäin asennettu mun Garminin kelloon 5h jänis = 8.20min/km. Oltiin makkaranuotiolta lähtiessämme jänestä 1,2km jälessä!!! No, siitä Virve alkoi paukutella sellaista haipakkaa, että jouvuttiin kyllä Jonte-Konden kanski laittaan ihan tosissaan töppöstä toisen eteen. Kovimmillaan mentiin sellaista 4:50 -kyytiä - minäkin reppu selässä, +30km jäläkeen. Vihjailtiin Virvelle takaa nasevana, että älä sitten ihimettele, jos alakaa perässä tulla hiljasta, varjot hävitä. Oli nimittäin sellaista puristusta, että kävi näköjään sykkeetkin tuossa jo Vk-puolella. 

                   Keskisykehän oli tuolla retkellä 117, eli aivan mainio, rauhallinen Pk-lenkki - siis isossa kuvassa. MUTTA, MUTTA, on tuo vasen polovi kyllä nyt ISO murheen kryyni. Ei se oo kaukana, että heivautan ihteni tauolle. Katotaan nyt. Onhan tuo vaivannu koko kalenteri vuojen, mutta nyt eka kertaa sitten tammikuun myös juostessa - aika ajoin - nyt viikon ajan. Sitte, jos se rupiaa koko ajan tuntuun juostessa niin heivautan ihteni tauolle. Ei passaa paikkoja hajottaa. Tässä on ns. pelivuosia vielä paaaaljon jäljellä. Veikkaan, että pohkeet ja takareidet on sen verran kireät (miksei IT-jännekki), jotta se ottaa jo poloveen - ja kohta pian vaikka ihan kupoliin asti. Niin, eipä tuota äkkiä taida keksiä munkaan kehosta ihan taikinan notkeaa paikkaa. No, katsellaanpa mitä tulevat päivät taasen tuo tullessaan... avoimin mielin. 

                  Niin, ja ISO kiitos kamuille tän päivän retkestä! Oli hyvä pitkä harjoitus. -"Näitä enemmän - niin ihmiset pelastuu - joo hei vaan (Jopet Show)".

                  EDIT: Tuossa viikonloppuna pari kaveria heilautti ennätyksiään uusiksi. Saarijärvi pieni-iso-mies nakutti täyven maran 3.19.57... Ex-karvoskylän painonnostaja, nykyinen polarin yli-pää-johtava-insinnööri suorastaan tykitti puolikkaan 1.34.34... OIKIASTI - AIVAN huippu lykkäyksiä. Meikä oli ihan orgasmissa monta tovia. Näistä sitä virtaa saa... Täytyy sen verran harrastaa tuota narsismiakin, että läväytänpä tähän loppuun tämän vuojen TÄHÄN MENNESSÄ kovimman raastokirin Kempeleen puolimaralta. Kas näin, prrr...

 


Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 9.9.2012

lauantai 8. syyskuuta 2012

VIELÄ(KIN) EHTII MUKKAAN

                        Juna ei oo vielä mennynnä. Eli mukaan voipi tulla huomiselle Viis-Viis -retkelle, kuka vain nyt sattuu innostumaan. Omat evväät kuitenkin kannattaa ottaa mukaan. Toki vettä on reitin varrella, ettei juomaa tarvi paljoa ottaa mukkaan. Meitä ei oo lopen lähössä näillä näppäimillä kuin kolme. Sovimme tuossa, että lähdemme huomenna suunnitelman mukaisesti klo.13 tuosta Kyösti Kallion koulun takaa. Tavoitteenamme on retkeillä tuo n.36km mittainen lenkura 5 tunnissa = 8min 20sek/km. Eli vauhti tavoite ei ainakaan pitäis huimata?

                Ihtellekki passaa vallan hyvin edelleen sellainen kevy liikunta. Ei oo jalat vieläkään palautuneet. Varsinkin tuo vasemman säären ulkosyrjä on vielä kovastikkin vaiheessa, ajatellen normiharjoittelua. Tänään aamuhuollossa kuitenkin mentiin "enää" 13 herne-maissi-paprika-pussin kera. Kas näin:



               Että "melekeen" valmiita ollaan jo harjoitteluun? No, eiköhän jo ens viikon loppupuolella pääse harjoitelemaan taasen täyvellä höyryllä - toivottavasti. Takana on nyt kolmen päivän Burana kuuri = 3x800mg/vrk x3. Kyllä teki tuo kuuri terää, yhdistettynä sinnikkääseen jäähoitoon + n.15-45min venyttelyyn/pv. Mutta täytyy sanoa, että LUJASSA on ollut tällä kertaa palautuminen maratonista. Kyllä ne vaimentamattomat kengät varmaan teki nyt nämä jälet jalkoihin. On kalvot niiiin kiriällä että. Mutta niihän nuo viisaammat meinaa, että kyllä kisat vedetään keveillä tossuilla - ja sitä mieltä minäkin oon, mutta eipä nuita sitten hirveen montaa vuojessa kärsi sitten vejelläkään, kun toipuminenkin ottaa mojovan aikansa.

              Hyviä lenkkejä lukijoille! Perästä tullaan, kunhan työkalut saahan kuntoon.


Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 8.9.2012


torstai 6. syyskuuta 2012

VERONMAKSUA

                           Hetkinen, nyt on jo viides päivä jälkeen maratonin. Vaasan raasto alkaa aueta. Säären alaosat huutavat edelleen hoosiannaa. Eilen illasta petti jo pokka noiden säärien särkyjen kanssa. Avasin Burana purkin eka kerran sitten heinäkuun puolivälin. Temmoin muutaman tunnin välein kaksi 800mg buranaa huiviin.

                   Tässä on veivattu jäähoitoja 4x20min/vrk. Eilen 6 kertaa!!! Lisäksi venyttelyäkin on ollunna ohjelmassa. Kalvot on jurninut kiinni lihakseen = penikkataudin kaltainen oire tuolla säärenalaosan sivuilla - ei normi "penikkakorkeudella". Tuo alue oli kaikista kovimmilla tuossa maratonia edeltäneillä kovemmilla lenkkisessioillakin, joten sillä tavalla "ongelmat" ovat nyt odotetussa paikassa.

                 Yleensä (heh, tämä oli vasta 9:s maaliin juostu maratoni) mulla on reidet hillona. mm. portaiden alaspäin kävely lähes mahdotonta. Nyt reidet eivät ole olleet juuri millänsäkään. "Ainostaan" nuo säärten alaosat. On mulla toinenkin vahva kuva miksi nuo säären alaosat ottivat nuin paljo nokkiin marasta. Käytin nimittäin ensimmäistä kertaa koskaan maratonilla keveitä, vaimentamattomia kenkiä, jotka olivat n.100g keveemmät kuin esim. Nike Air Pegasus +28, joita paljon käytän harjoituslenkuroilla. Jo Kempeleen puolimaratonilla (11.8.2012: 1.39.58) keveiden kenkien "jäljet" olivat poikkeavat = silloin reisien lihakset lähes väärinpäin jaloissa 3-4päivää kisan jälkeen.

                  Täytynee silti nyt viiden päivän pohdinnan ja seurannan perusteella ehkä vähän antaa pisteitä pään onnistumiselle. Varmaan jonkin verran jalkojen kivuista on ehkä päänkin "ansiota", kun jaksoin puristaa kohtalaista vauhtia pölkkyjaloilla viimeisen 20km aikana. En kyllä vieläkään täysin ymmärrä, miten tuo kaikki mahdollistui, kun muistelee varsinkin sitä yksinäistä vastatuuliosuutta siellä 23-24,5km välillä. Siinä oli korttitalo levetä tielle.

                  Oishan tuota jo kovasti intoa alkaa veivaan lenkkiä. Eihän tässä sillei oo mitään kiirettä, mutta se on vain niin mukavaa tuo juokseminen. Eikä olleskaan hääviä tällaisten, jatkuvien särkyjen kanssa eläminen...
               
                Täytyy tässä ootella kuitenkin nuo sääret messiin ennen kuin aloittaa harjoittelun. Oon tässä näiden viiden päivän aikana koittanut olla vain sellaisessa pienessä terapeuttisessa liikkeessä. Totaali sohvailu, kun ei edistä mielestäni mitään. Toki sitäkin, mutta ei ihan 24/7 -meiningillä. Oon tuossa joka toinen päivä käynyt aivan ylikevyesti pehmeillä pientareilla ja metsissä n.7-10km jalottelua, kävelyä sekaan ottaen. Eilen tuli käytyä pullistelemassa tuolla jaylenon salillakin. Huh, onneksi ei ollu käsien voimat menneet alaspäin. Jopa pientä kehitystä. Leno se sen sijaan nakkelee jo lähes kolminumeroisia kiloja ylös penkiltä. Ihtellä paras sarja oli vieläkin aika kesyn kuuloinen = 6x70kg. Ajattelisin, että näin juoksuharrastukseen riittää joku tällainen taso: 12x80kg, 6-8x90kg, 2-4x100kg? Jos tuohon pääsis tuossa ees talaven aikana niin sitten vain pitäisi tuon tason. Jos sitä sitten jaksaa paremmin heilutella käsiä hölkän ohesssa, rytmittää menoa.

                   Anyway... Joka tapauksessa sunnuntaina lähdetään sitten retkeilemään. Tällä hetkellä ilmoittautuneita on neljä. Mieluusti ottaisimme mukaan lisää väkeä. HYVIÄ LENKKEJÄ kaikille!!! Vedelkäähän reenejä munkin puolesta :)

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 6.9.2012

maanantai 3. syyskuuta 2012

VIELÄ KERRAN KAKKOSELLA

                         Kaveripiireissäni, yhteisöissä joissa elelen, pidetään paljon huumoria yllä eri tilanteista, sketseistä tms. otetuilla fraaseilla, lainauksilla. Jotkut "heitot" ovat eläneet uskomattoman kauan, aina niiden toimiessa silti yhtä hyvin. Minulla on mm. kavereita, joita en usein nykyään tapaa, mutta nuo sanonnat ovat aina läsnä, kun tapaamme. Uusiakin letkautuksia kasvaa tämän tästä.

                       Pikkasen yli 20-vuotta sitten, keväällä 1992, oli jälleen jääkiekon MM-Kisat. Menimme kaveriporukalla katsomaan niitä paikalliseen ravintelliin - olikohan sen nimi tuolloin Birra, nykyinen nelikutonen (vai mikä se on?) kuiten-niin. Olin itse tuolloin juuri 18-vuotta täyttänyt, kaverin ollessa vuojen nuorempi. Tuttu portsari tiesi ikämme. Hän sanoi kaverilleni: -"Ekkö sinä oo vielä liian nuori, Mika"? Kaveri virkkoi: -"Tarkotus on mennä vaan kahtoon tänne PTV:ltä kisoja". Tuskin portsari arvasi tuolloin, että hänen seuraavassa lausessa kasvoi ilmeisesti meidän elinikäinen legenda: "ÄLÄ SITTE OTA MITTÄÄN - ETTEI TUU MITTÄÄ". Kyllä tuolle naurettiin, kun pitsaa vejettiin ja limpparia juotiin. Ja nauretaan yhä.

               Useita legendoja on vaikea selittää, eikä ne välttämättä naurata, jos ei niitä tunne. Osa tietää näistä, osa ei. Kuten...

               -"Muista alottaa reippaasti, vaan älä liian reippaasti... muista juua, mutta älä liikaa juo... muista ottaa rennosti, mutta älä liian rennosti" <-Jay Lenon kuolemattomia ohjeita ennen Vaasan maratonia.

               Jo tähän mennessä olen kuullut ERITTÄIN paljon onnitteluja, todella monilta tahoilta, joten ISO kiitos teille kaikille, näin bloginkin välityksellä. On se mukava, kun väki jaksaa jännätä tällaisen ex-keihäänheittäjän epäilemättä hieman surkuhupaisaakin maraton/ultraharjoitteluelämää. Olen ERITTÄIN OTETTU. Mielestäni kaikenlaiset tällaiset urheilemiseen innostavat "yhteisöt" ovat äärimmäisen tärkeitä asioita. Olemme hyvällä asialla kaikki, jotka jaksaa vönkiä muuallakin kuin sohvan pohjilla.

               Kommentteja ja mielipiteitä on ollut myös monenlaisia, joka on vain ja ainoastaan rikkaus. Olisi kalseaa, jos kaikki oisivat ihan samaa mieltä. Minusta erään Saarijärven miehen sanoissa oli hyvää asennetta. Hän arvioi, että oisko jalkojen loppumisen taustalla ollut sellainen juttu, että pitempiä lenkkejä ois saanu olla enempi alla. Niin, eihän niitä +20km lenkkejä ollu kuin 39 alla ennen Vaasaa tälle vuotta. Ihan liian vähän siis. Tuossa oli juuri sitä asennetta ja kehittämisotetta jota tunnistan olevan itsessänikin. No, joo - tojennäköisesti "Timppa" tarkoitti lähinnä noita +30km kiekuroita, joita on tullut kylläkin vähän.

               Tuo edellinen kommentti kuitenkin sai minut jälestä päin nauramaan, ja huomaamaan, kuinka tässä ei hevillä saa riittäviä pohjia. Vuosi sitten Kuusaan maratonilla sippasin ihan täysin n.27-28km kohalla ja aika painui lähelle 4.30. Muistan kuinka silloin minulle edelleen tuntematon mies, erittäin kakettinen, pitkätukkainen, perämetsien paavonurmi peruukissaan totesi: "Oisko sulla jääny pitkät sitten liian vähälle". <-nuo lauseet kumisevat päässäni usein unien ihmeellisissä maailmoissa, herättäen aina silloin tällöin raapimaan aamuyöstä tienpintaa, hiljaa huonoja pohjia manaten... Joka vuosi saa siis AIHEESTA kritiikkiä pitkien liian vähäisestä määrästä. Arbeettia piisaa - hyvä niin. :)  

                Yhdet kevään parhaimmat naurut sain tuossa... oliko se nyt alakukesästä. Eräs ex-ratakilpajuoksija, mielestäni melkoisen lahjakaskin sellainen, heitti minulle tällaisen täkyn/porkkanan: -"Miten on, eiköhän Onni oteta vaikka minun, sinun ja Keijon kans porukalla sellainen projekti ens kesälle (v.2013), kun: VIELÄ KERRAN KAKKOSELLA ALKAVA TONNI!!! Sori vaan, tuo on jotenkin niiiii-in legendaarinen heitto jo syntyessään, ettei moisen vertaa. Tuon haasteen heittäjä on muistaakseni itse juossut aikoinaan tonnin 2.46:n kantturoihin... 

                Kerroin tuosta Keijolle, heti seuraavalla yhteislenkillämme. Hänkin naurahti, ettei hälläkään oo tonnin ennätys koskaan alkanutkaan kakkosella. Itse muistelen joskus kossina juosseeni sisulisissä jotain 3.35-3.38 aikoja. Tuolloin veteraani-iän enkkani oli 3.51. 

               Sittemmin juoksin tonnin 3.32:n. Ehkä "vielä kerran kakkosella" alkava tonni ei ihan utopiaa ole, mutta tosi kova rasti se on. "Yllättäen" tuossa yhessä kommentissa ko.tsemppari maalaili minulle jo ens kesälle alle 3h maraton aikoja. No, sen verran täytyy myöntää, että olen ajatellut kuin lottovoitosta haaveillen, että voisi olla pienen, pienen, pienet mahdollisuudet JOSKUS vetää maratoni "vielä kerran kakkosella alkavaan aikaan". Heh, heh... Hyvä slogan, passaa tuohonkin.

                Otetaan lopuksi vielä hieman erilainen näkökulma. Nimittäin tuossa 2-3 vuotta sitten yhden kaverin kanssa pohdimme sitä, minkälaisessa kunnossa sitä ois, jos ois tajunu läpi elämän vähänkään lenkkeillä. Tai vähän nuorempana aloittaa tämä juokseminen. Eli seppokalevia lainatakseni: -"Voi, voi, kun se ois ollu vuottakaan uuvempi ja kuutos kone niin ei ois tuotakaan ongelmaa, voi, voi". 



Ps. VIIS-VIIS -RETKELLE ILMOITTAUTUMINEN PÄÄTTYY PE 7.9.2012 klo.21 mennessä, joten MUISTAKAAPA ilmoitella osallistumisesta RETKELLE, jotta osataan varata riittävästi makkaraa :=) ILMOITTAUTUMINEN MINULLE: onni.cosmos@gmail.com

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 3.9.2012

sunnuntai 2. syyskuuta 2012

VAASAN KUVIA TUSKAN HETKILTÄ

                          Traumoja pitää katsoa suoraan silmiin? Seuraavassa kuvia 3-4kiekalta ja maalista. Eli aika rankkaa tavaraa. Tekee vieläkin kipeää katsoa näitä... Kaverini, joka oli huoltajana, innostui kuvaamaan vasta sitten, kun oli meininki TARPEEKSI raastavaa. 

                Kuvia klikkaamalla suapi ne isommiksi.


n.28km... Vielä pysyin välin 25-31km juoksemani jäniksen perässä....



32km kohdalta....



40km kyltin jälkeen otetut kuvat






41km kohdalta....





Maalista...







2min juoksun jälkeen...




              Ei tarvi olla edes kovin tarkkanäköinen, kun huomaa minun odottavani. Oisko tuo röllykkä jo 14 viikolla? Pois tuollaset kantamukset, p_*ke*_

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 2.9.2012

lauantai 1. syyskuuta 2012

MARATON OPETTELUA VAASASSA

             Huh, huh, olipa siinä rastia kerrakseen. Sanonta "hyvä kunto" on erittäin monisäkeinen. Tiedostan toki, että kuntoni riittää helpostikin maratonin juoksemiseen. Hyvässäkään kunnossa oleva ei sen sijaan saa juuri mitään irti, jollei ole auttavaakaan määrää maratonille suuntaavaa harjoittelua alla. Aivan oikein - kuulun heittämällä tuohon ryhmään. Eli sellaisiin, joilla on ok. peruskunto, muttei juuri minkäänlaista valmiutta juosta maratonia täyspainoisesti. Juuri tuo pointti iski tänään vasten kasvoja, ja rajusti.

              Olisin ihan hyvin voinut palata Vaasasta keskeytyksen kera, oisin ihan hyvin voinut palata Vaasasta jollain n.4h ajalla. Homma oli välillä niin viittä-vaille, ettei pahemmasta väliä... mutta käydäänpä nyt tuo kisa läpi alusta alkaen.


             Olo oli ihan jees. Perus hermostunut - lähinnä siitä, että viimeiset 4-5 päivää olivat olleet erittäin keveitä. Reisilihakset hieman kireät (Hierontaa täytyy hommata tässä lähiaikoina), mutta elastisuus ihan mukiin menevä. Liikkuvuus ylipäänsäkin - ja muutenkin koivet ihan herkän tuntuiset.


             Alkukilsoja lähdin läiskiin kevyesti. Sykkeet asui aika pitkään tollaisella Pk-keskitasolla, eli n.145 kantturoissa. Silti km-ajat olivat jopa 4.2x -alkuisia. Juoksu oli helppoa. Tiesin kuitenkin, että Vk-treeniä - joka on ERITTÄIN tärkeä osa maratonituloksia haettaessa - oli ollut niin vähän, että parempi pysyä aluksi turvallisesti Pk-puolella. 


             Taisinkin läpsytellä pitkälti Pk-puolella eka kiekuran (10,55km). Ensimmäiseen kierrokseen neljästä käytin aikaa 50.06 = 4.45/km. Helppo lenkki. Toista tulille. Toisella kävin enemmän Vk-puolella, mutta muistaakseni (näkeepä ne tuolta datasta, joka haluaa kahtella niitä tarkemmin <-paina oik.ylhäältä Metric painiketta)asuin edelleen n.155 sykkeissä. Yritin myös toisella kiekalla hieman passailla/säästellä kahdelle viimeiselle kiekalle. Juoksu olikin erittäin heleppoa. Kuinkas muutenkaan, noin keveillä tehoilla. Toiseen kierrokseen meni aikaa 50.41 = 4.48/km.


             Menin energia -ja nestepuolella muutes seuraavalla rytmillä: Dexalin geelin otin jokaisen kierroksen 8-9km kohilla. Eli neljä geeliä meni. Lisäksi Jay Leno ojensi minulle banaanin 2.3. ja 4.kierroksen alussa. Banaaneista söin aina n.puolet. Lähtiissä tein 4x2,5dl pulloa Maxim-urheilujuomaa, eli litran suhteella 1Litra vettä, 3 mittaa Maximia. Urheilujuomiani tarjoili ansiokkaasti Mika "Tinke" Nevasaari 3,5km kantturoissa. Näin ollen nautin kisajärjestäjien appeita ja tarjottavia vain 7km ja lähtö/maalialueen huoltopaikoilla.


              Kahdella eka kiekalla oli hyvin sopivia "jäniksiä" tarjolla. Puolikkaan ruimijoita oli tosi paljon. Yhteensä n.700 juoksijasta täydelle matkalle osallistui vain n.50-70, arviolta, mitä silmäili osanottolistaa. Niinpä oli melkoinen muutos, kun lähdettiin toiselle puolikkaalle! Ei ollu vetoapua.


              Kolmas kierros ehti vain n.1km kohdalle, kun jalat meni ihan pölkyiksi, ihan tosta vaan. Siis vaikka ekat 22km oli ollut niin kevyen tuntuista. Vk-menokin oli ollut aika maltillista. Koko ajan sykkeet alle 160. Eli Vk-alue ihan vauvan jalkojen tasolla! Tietysti osa syy oli pään puute. Sehän tahtoo - niin kun tiijetään - mennä päähän asti, kun jalat menee pökkelöksi.


             Siinä kippuroin synkissä tunnelmissa välin 22-25km. Keskeyttäminenkin kävi mielessä. Äijä (jalat) finaalissa ja matkaa melkein 20km maaliin! Olin aivan epätoivoinen ja v---uu_tu-ut. km-ajat näkyvät kuitenkin olleen ~ 22-25km välillä ~ 4:56-5:07. Sitten tapahtui erittäin iloinen yllätys. Naisten sarjan tuleva voittaja suhahti ohitseni juuri 25km paalulla. Lähdin peesiin ja löysin lähes saman tien juoksun helppouden hetkeksi (n.6km) uudestaan. Juoksin välin 25-31km hänen vanavedessä, joka näkyy km-ajoissakin = viimeistä kertaa 4:lla alkavia aikoja koko kisassa "lopppukiriä" lukuunottamatta. Kolmas kierros meni lopulta aikaan 53.11 = 5:02/km.


              Tipahdin kuitenkin junasta 31km kohdalla. Eihän sitä nyt tällaiset pilipalikaverit sarjojensa voittajien perässä pysy. Jäin jotain 200m, kun tuli taas ihan seinä vastaan. Sen 200m ero olikin naisten voittajaan aika loppupuolelle asti. Viimeisellä kiekalla Nevasaari auttoi minua paljon pyöräilemällä mukanani. Juoksujäniksiä kun ei ollut tarjolla, siis sopivia, joiden perässä ois pysyny. Viimeinen kierros oli n.viim 7,5km osalta erityisen jännittävää aikaa, sillä erittäin laajat kramppitilat antoivat merkkejä itsestään. Varsinkin pienet nousun nyppylät olivat ERITTÄIN pahoja. Reitti oli muuten kokonaisuudessaan ERITTÄIN hieno ja nopea. Suosittelen. Pysyin viimeisen kierroksen jotenkin rotissa ja sain taiteiltua kierrosajaksi 56.34 = 5:22/km.


                Näin ollen neljännekset menivät siis: 1)50.06, 2)50.41, 3)53.11, 4)56.34... ja puolikkaat: 1.40.47 ja 1.49.45... Niin ja se loppuaika 3.30.32. Ja onhan se tietysti oma ennätys. Enkka parani 21min 27sek. Että siitä eestä vois syyä oikein hyvin tänään - kuten olen jo tehnytkin!!! Vaimon laittamia lämppäreitä ja köyhiä ritareita, nam.


               Tähän väliin, jottei unohu. ISO KIITOS Jay Lenolle ja Tinkelle erinomaisesta auttamisesta huollossa. Teidän panos oli merkittävä. Samoin kiitoksia kaikille tsempanneille ja onniteluja lähetelleille.


              Tämän päivän kisasta analyysina on, että Vk-alue vaatisi paljon askartelua, jos meinaa juosta niin kuin maratoonarit ruukaa = kuitenkin Vk-alueen yläosassa - näin olen käsittänyt. Puolikas sitten ihan siellä anaerobisen kantturoissa. Eli multa PUUTTUU jalkojen iskukestävyys ihan Vk-alaosaston tehoissakin. Eli tuo alue on aivan ankia, mutta eipä tuota paljon muuta voinut odottaakaan, kun ei oo tätä enempää Vk-treenejä nakellunna. 


             Täytyy tässä kahtoa tuota Kaunistoa... heh, heh... manasin viimeisellä kierroksella kertaa monta, "-etten juokse varmastikaan tänä vuonna enää maratonia, on tämä sellaista raastoa, tällä kunnolla". No, täytyy kahtoo Kauniston kisasta kuitenkin KAKSI juttua ennen kuin lähden sinne raastamaan. A) Sää, B) Täytyy saada tuota Vk-puolta paremmalle mallille. Riittääkö viisi viikkoa B-kohtaan, jää nähtäväksi.


            Eli summa-summarum. Oon erittäin tyytyväinen siihen, että sain tsempattua lähes toivottomasta (väli 22-25km) tilasta itseni ihan kohtuu ajoille vielä. Pikkasen kismittää, kun tämän kertainen kunto ei riittännä tuohon 3.30 alitukseen. Loppukiriä yritin, mutta rampit viimeistelivät loppuajaksi tuon, mitä se tänään oli. Jatkossa täytyy vain olla valmiimpi juoksemaan maratonia, kun viivan taakse menee. Mutta tulihan tässä toisaalta nyt oikein hyvä harjoitus myös. 


             Jay Lenon kanssa päätettiin tuossa LIHR-kerhon (L=Lahjattomat, I=Ihtiään, H=Huumorilla, R=Rankasee) osalta sellainen asia, että kaikki, jotka ovat juosseet armeijassa aikanaan +3000m cooperin tuloksen, eivät ole jäsenkelpoisia. Kerho on vain lahjattomille.


            Sää oli tänään +11 lähtiessä, maalissa +14. Tuuli meleko tasaseen n.4m/s. Vähä aluksi lopsotteli kevyesti vettä. Päällä oli lyhyet trikoot ja kevyt pitkä trikoopaita. Ois saanu olla hiaton. Kuumaa hommaa tuo ison miehen juokseminen.


    Jep, nyt taas jatkamaan palauttelua = syömistä!!!


     EDIT: VIIS-VIIS -RETKELLE nyt kolme ilmoittautunutta. Kuulemani mukaan reitille mahtuu enempikin kulkijoita. Jos nyt lähettäs siitä, että viisi ois minimi määrä?

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 1.9.2012

keskiviikko 29. elokuuta 2012

PERUS SEKOILUA - KISA VISSIIN LÄHELLÄ

                             Heti, ettei unohu, muistakaa tämä. Missä menee sen raja, onko ihminen muistamaton vai vain heleppoheikki? Oon aatellu aina, että oon jäläkimmäinen. En ole kuitenkaan aina asiasta ihan varma. Varsinkaan silloin, kun olen oikein jo aatoksissa jossain muualla, tapahtuu asioita, joita ei pitäisi. Ilmeisesti oon ollu jo mielessäni niin keskittynyt Vaasan maratoniin ja siellä 3.30 alitukseen, etten oo muistanna paljoa mittään viime aikoina... eikö oon - vaan oon ollu "vain" huoleton. Pari aamuhugia pitäs vielä selättää ennen kisaa ja työpaikka niissä pitää. Ei, kyllä mä töissä oon aika skarppi, mutta sitte ku ei oo ihan niin pakko, niin en oo niinkään.

                     Jokunen päivä sitten puhelin tipahti tuonne yhelle pellon reunalle. Piti hakia kotoa pojan kännykkä ja soitella noilla kulmilla. Onneksi oli omassa äänet päällä ja se sitten lopulta löytykin nokkospuskasta! Eilettäin unohtu tytön verkkarit hoitopaikkaan. Eilen illalla olin unohtanut Jay Lenon salille kaulaketjun ja vihkisormuksen. En edes tajunut, ettei minulla oo niitä, kun Leno tänään soitti. Tänään hain sitten nuo tytön verkkarit päiväkodista ja... ette arvaa, siellä oli mun työreppu. Kas, kohta sais mullakin olla päiväkotipaikka ja oma lokra, kuten noissa piireissä omasta lokerosta tavataan sanoa.

                   Juu, en tiiä, kunto näyttäs nousevan melekeen joka lenkki. Ei pitäs valittaa mistään. Esittää tyytymätöntä. Moni hyvä juoksuystäväni on tällä hetkellä telakalla. He saattaisivat olla onnellisia yhdestä hikipisarasta. Harmittaa kovasti heidän puolesta. TSEMPPIÄ TEILLE!!! Toivottavasti olette pian taas sorvin ääressä - siis suhteellisen pian.

                 Toissapäivänä kokkeilin siis ton 10,4km valmistavan lenkuran. Se meni n.6min nopsampaa kuin ennen Toholammen maraa. Tänään tein sitten varsten täsmälleen saman lenkuran kuin ennen Kempeleen puolimara enkkaa. Silloinkin 3pv ennen kisaa. Tänään tuo 10,5km kevyt hutasu meni n.2min nopiammin, ~12sek/km nopiammin kuin ennen Kempelettä. Mitä tohon nyt sanois... Herkistyvän näyttää kunto.

                Tässä tulee kolomen viikon välein kisa. En oo oikein, varsinkaan tätä nykyä, tottunut näin tiuhaan kisaamiseen. Alakaa jo ihan hermostuttaan, kun pitää melekeen koko ajan varoa, ettei treenaa liian tukkoon. Tämä on ollu melkein yhtä herkistelyä, keventelyä ja tähtäämistä. En tiiä, ehkä en pian tähtääkkään enää Vaasan jäläkeen yhteenkään kisaan tänä vuonna vaan alan treenaan rauhassa ens vuotta varten. Jotenkin ahistava dilemma tämä näin tiuhaan kisaaminen. Siltihän tuota näkkyy kaiken aikaa kehittyvän ja toisaalta, ois vielä nuo Kauniston kisat ja Joensuun 12h kisa. 

                Kun on oikein lattautunu, on aika hermostunu olo. Se ei ehkä näy ulospäin, mutta totuttuun nähden vähäinen harjoittelu ei sovi ainakaan mulle. Tännäänkin tuntu, että ois tehny mieli käyä rykäseen tuohon kymppipuolosen lisäksi ainakin toinen mokoma reipasta hölökkää. Täytyy nämä tuntemukset sitten koittaa muistaa lauantaina Vaasassa kolomannella ja neliännellä rundilla. Sillon saa painaa, jos on, mistä painaa.

                Loppukevennys. Jay Leno käski mainita seuraavassa blogissa mun penkkireenistä. Tehhään se ny sitten Lenon mieliksi ja varmasti VALTAVAKSI huvitteluksi. Eli eilettäin tuli otettua penkistä mm. 4x70kg, 1x79kg ja 12x59kg. En kyllä ite tiiä, mitä tiedottamista nuissa ny on. Lenolla on vähän vinoutunut huumori, heh, heh... Ps.Penkkienkka 150kg 14.v takaa.

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 29.8.2012 

HIENOSÄÄTÖÄ VIIS-VIIS -RETKEEN

                         Odotamme innolla ilmoittautumisia rentoon syysretkeen Nivalaisille hiekka, sora, metsä, peltoteille, metsäpoluille, ojanpientareille jne. MUKAAN VAAN! Alla hienosäädetty info osuus. Nyt siis vain yksi lähtöryhmä, jossa mennään mukaan tulevien toiveiden mukaisella vauhdilla ja tyylillä. Elitämäpassaakaikillepistecom.


KATSO MUUTTUNUT INFO TÄSTÄ.

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 29.8.2012