torstai 26. tammikuuta 2017

ULTRAJUOKSUN VOIMA

                    Pysähdyin katsomaan elämää ja aistimaan ystävyyttä, sekä tuntemaan itseni todellista mieltä, kun jouduin(sain) käymään läpi tällaisen kokemuksen. Ihminen voi pysähtyä, ja ihminen voi pysähtyä. Jälkimmäisessä ihminen usein pysähtyy ajattelematta pysähtyä. Siihen tarvitaan usein jotain dramaattista.

                    Monet ultrajuoksijat puhuvat pysähtymisestä. Monet ajatustyössä olevat psykologit, terapeutit, hoitajat tai muuten vain mietiskelyä harrastavat/harjoittavat ihmiset puhuvat pysähtymisestä. Syvempi tarkoitusperä vaihtelee jargoniasta lähes uskonnolliseen katsomukseen.

                    "Ilman rahaakin voi olla onnellinen, ihminen ei tarvitse paljon. Kunhan on reppu, hieno sää ja vähän vähemmän hyttysiä, voi olla iloinen." - Ultrajuoksija, Pekka Aalto.

                     Talvella taivaltaessa on todellakin vapaa hyttysistä. Tuolla metsäpoluilla vain hanki anelee armoa allasi, kun juokset vapaana keuhkojen ottaessa raikkaan ilman sisään. Samalla hiljaisuuteen ja omiin ajatuksiin tottuu. On vaara jopa fiksoitua, alkaa kaivata sitä rauhaa, jonka rauhaisat metsäpolut alati tarjoavat.

                    Tulin eilen Oulun Yliopistollisesta Sairaalasta (OYS). Paluumatkan taksikuskia kävi sääliksi. Kunto oli niin huono, ettei hän kyennyt puhumaan hengästymättä. Elopainolla oli vaikutuksensa. Mies oli kuitenkin sangen eloisa sisältä. Ehkä hän oli huonon kuntonsa "ansiosta" ehtinyt usein pysähtyä miettimään asioita. Toiset voivat tehdä sitä juostessakin. Taksikuski oli hyvin humoristinen ja lupsakka. Aika perussuomalainen (ei poliittisesti) mies. Omat lait ja niin edelleen. Peltipoliisit tekevät nopeusrajoituksista noudatettavia, ei esim. 80:n lätkät. Turvavyö oli kuitenkin paikallaan.

                    Kuskilla oli hauska keräilyharrastus. Hän oli kuvannut jo pitkän aikaa itsensä ja taksinsa eri kaupunkien ja kuntien kirkkojen edessä. Mies puhui innostuneesti asiasta. Asia tuli puheeksi, kun ajoimme Ylivieskan ohitse, ja puheet kääntyivät viime pääsiäisenä palanneeseen kirkkoon. Todella isänmaallinen ihminen - kenties kirkkollinenkin. Myös kova kärppä-fani. Aika tyypillinen suomalainen siis. Näin hänessä lahjakkuutta huumoripuolella, kenties StandUp-lavoille asti. Minulla oli hyvä show vänkärin paikalla. Paljon rankkaa, mustaakin, huumoria. Hän kertoi mm. entisestä kolleegastaan edellisessä työssä. Hän oli sammunut pakkassäässä juovuksissa kädet taskuissaan. Vain peukalot olivat pelastuneet. Mies oli silti halunut jatkaa työtään vaikka hänelle olisi ojennettu eläkepaperitkin. Mies oli postinjakaja.. tai miksipä ei olisi edelleenkin, mikäli asenteesta voi jotain päätellä. Kahdella peukulla viikonloppuhesari laatikkoon.

                   Nivalaan tultaessa saavuimme Nesteen liikenneympyrää kohti. Kuski pyysi vinkkiä mitä kautta kannattaisi ajaa kotiini. Kehoitin kääntymään liikenneympyrästä oikealle, sillä edessä saattaisi olla kello viiden ruuhkaa. Oulusta oleva kuski katsoi huvittuneena horisonttiin: -"Onko tuossa nyt ruuhka päällä?" Kaksi autoa liikenne ympyrässä ja kolme lähestyy sitä - nivalaista ruuhkaa. Auto täyttyi naurusta. Ehkä metsän rauha on tehnyt minusta sellaisen, että näen sivilisaatiossa paljon ruuhkaa tyhjästä. Toisaalta pitkät suoritukset auttavat mielenhallinnassa. Jos juoksee 6vrk 900m rataa niin ei pitkästy oottamaan paria minuuttia vaikka liikennevaloissa tai kassajonossa. Ultrajuoksijalla on kyky huvittua.

                   Kokemukset vahvistaa, jos kaikki on terveellä pohjalla. Jotenkin tunnen, että tästä koettelemuksesta tulee olemaan minulle vain hyötyä. Olen taas hieman vahvempi. Sain myös taas huomata, että olen onnekas, kun minulla on paljon hyviä ystäviä, jotka välittävät. Kiitos teille kaikille siitä! Etenkin tuolla poluilla viimeisen reilun kolmen vuoden aikana liikkuneista on tullut kuin yksi perhe. Olemme ja pidämme yhtä. Meidän juttu. Tämä on kuin Nivalan sydän joka sykkii, polku joka vie aina perille, polku joka koettelee, mutta vahvistaa, polku joka on yhdistänyt ja tehnyt meistä yhteisön.

                   Tänä aamuna heräsin hieman eloisimmin varpain. Matkaa on silti edes normaaliin kävelyyn. Tyttö näki minut eilen aku ankkana. Tuo näkemys oli helppo ostaa, sillä onhan jalkanikin kuin räpylät, kun niissä on tuota hoitotuotetta. Heti kun toivun ja menee vähän aikaa niin aion palata asiaan, eli kiertää saman lenkin jossa vahvistuin, Iso-Sydänmaan reitin kokonaisuudessaan. Tuo on minulle SE polku joka kutsuu minua, ja jossa olen vahvistunut. Minulla ei ole siellä mitään pelättävää, eikä hävittävää - vain voitettavaa ja vahvistavaa.

Ps.1 Olen tullut siihen lopputulemaan pohtiessani paleltumista, ettei siihen olisi voinut reagoida muuten kuin jatkamalla niin kuin tein. Kaikkia on varmasti jossain vaiheessa montakin kertaa nipistellyt varpaita. Paleltumisessakaanhan ei tunnu sen isompaa merkkiä vaan sitten ne alkavat mennä tunnon alentuessa siedettävämmäksi. Samalla sen voi tulkita jalkojen lämpenemiseksi yhtä hyvin, sillä liikkueessa jalat lämpenee. Eli tulkinta on täysin mahdotonta, johtuen paleltumisen etenemisen prosessin luonteesta. Eli spekulaatio on mielestäni aivan turhaa. Matkalla sormiakin paleli välillä, mutta se palelu loppui aina ajan perästä sormien ollessa hanskan sisällä - samalla tavalla kuin jalkojen osalta teki. Lopputulemat vain olivat täysin päinvastaiset. Paleltuma on salakavala prosessi. Huono tuuri.

         Muistakaapa lenkkeillä! Tämän äärellä olette istuneet jo turhan kauan. Lenkille siitä!

Ps.2 Wayne Gretzky täyttää tänään 56-vuotta. Niin se aika vain rientää. Tämäkin kaveri on jo 55-vuotta.

Onni Vähäaho, Nivalassa 26.1.2017       

keskiviikko 25. tammikuuta 2017

I-SR2014 koko(hanki) kierros - dramaattinen kokemus

                  Heti alkuun on varoitettava, että tämä blogikirjoitus sisältää erittäin rajua sisältöä, eikä sovellu nuorille tai herkille ihmisille luettavaksi. Suosittelenkin heitä lukemaan tulevia kirjoituksia tai aikaisempia. Alunperin minun piti kirjoittaa 19:sta I-SR2014 koko lenkin kierrosta vaellussivujen puolelle, mutta kokemukseni oli niin raaka, että katson siinä olevan riskin sen rinnastaa reittiin, josta ei ole tietenkään kyse. Reitti on mainio, vaikkakin haastava, ja vaikeuksia tulee muiden ratkaisujen myötä.

                  Usein vähän liikkuvat suorastaan odottavat pääsevänsä sanomaan tyyliin: -"Kyllähän se tuollainen reuhkaseminen on vaarallista". Elämässä on riskejä, yksi niistä on vaikkapa tv-ruudun katsominen liian pitkään yhtenä päivänä tai istuminen. Niissä on todettu kuolleisuuden lisääntyvän (Aku Kopakkalan -"juokse henkesi edestä" kirjasta poimittua). Samassa kirjassa kerrotaan myös miten joistakin juoksuun liittyvistä tutkimuksista on tuotu vääristyneitä tulkintoja, vaikka himoharjoittelijoiden onkin tutkittu elävän terveemmin jne. Mutta tämä tästä porttikirjoituksesta :)

                   Kaksi asiaa oli päässyt unohtumaan sitten viime hankikokokierroksen. 1)VuVi2014 ja 2)Se, että ilman huoltoa talvella edetessä mukana kannetava lisäpaino kaikkinensa on aika jämpti 10kg. On muuten hieman erilainen hölkätä, ja liikkua ylipäänsä.

                   Lähdin tänään klo.5:34 liikkeelle. 10kg varustus kehoni ympärillä. Pientä säätöä vielä lähdössä. Reppu ei mahtunutkaan takin alle. Tavaraa, nestettä ja evästä oli niin paljon. Pieni virhe - muttei ratkaiseva - sattui siinä, että aloitin sisimmästä säilöstä. Molemmissa säiliöissä oli 2L n.70% tuoremehua. Eli yhteensä 4L. Lisäksi oli hätävarana 500ml SoftFlask pullo. Mukana oli lisäksi mm. varalamppu, vara-akku pääotsalampulle. Kylmyys (tänään -10..-14 ja pohjoinen hönkä) tuo haasteita. Samoin otin sormen/kädenlämmitin geelin, jos puhelin tilttaa kylmyydessä vaikka onkin alimmaisen takin taskussa. Nykyiset litium akut ei kestä kylmää. Täysikin akku menee kylmää saadessaa toimimattomaksi vaikka palautuukin kyllä sitten lämpimään päästessään - siksi lämmitingeeli. Halpa henkivakuutus. Lisäksi tietysti avaruuslakana itsensä lämmittämiseen mahdollisissa ongelma/hätätilanteissa jne.

                    Toissapäivänä oli juossut melko lailla täysillä I-SR2014 Talvietulenkin 26,3km. Tuo ei painanut aivan niin paljoa kuin pelkäsin. Tottakai sen rasitus kulki mukana, mutta lihakset oli mukavan ok. tilanteeseen nähden.

                    Eka vajaa 12km mennään hyvää talvipolkua. Polku on toki paikoin mutkikasta, joten hieman joutuu näpräämään. Tein taivalta hyvin leppoisalla retkiotteella. Hölkkäilin hyvin kevyesti 8min ja kävelin pari minuuttia. Unohtamani iso repun paino hieman näkyi kellossa enempänä aikana, mutta tänään ei oltu kellokaulassa liikkeellä.

                   Pelastuspiste 2:n (P2) jälkeen siirrytään reitin ns. takaosastolle. Takaosaa tulisi olemaan n.34km verran. Ajattelin, että se voisi mennä vähälumisempana talvena n.15min/km -tahdilla kävelten. Jos tulee hyviä paikkoja niin vähän hölkkää lämpimiksi. MUTTA heti ekoilla sadoilla metreillä jouduin toteamaan, että on sitä lunta vain joissakin kohdissa ja paljon. Helposti polviin ja lanttopaikoissa, jossa oli päässy pyryttään niin ihan reiden puoliväliin.

                  P2 ja P3 oli kokonaisuudessaan umpia. n.5,5km. Joitain vähän inhimmillisempiä, vähälumisimpia kohtia, joissa koitin vähän juosta lämpimikseni. Noin 500m ennen P3:sta aika monissa kohdin 1-3viikon takaisia karhunjälkiä. Olen siitä melkoisen vakuuttunut. Jälkijotos oli aika selkeä. Nalle oli touhunut paljon polun ympärillä. Oliko lämpimät ilmat herättäny jalotteleen?

                 Lähtiessäni P3:lta huomasin ihmetyksekseni, että vasemman jalan varpaat on tosi jäässä. Niitä ei pystynyt kunnolla liikuttamaan. Olin yllättynyt, sillä minulla oli vedenpitävät sukat, joissa on merinovillaa sisällä, sekä ajattelin hangessa vaelluksen/tarpomisen pitävän jalan lämpimänä. Kenties hanki oli kuitenkin sisältä märkää ja kengän tullessa hangen päälle pakkaseen ja pohjoishönkään jalka jäätyi? Mietin asiaa tarpoessani. Pitäisikö huolestua? Tässä vaiheessa jo tällainen ongelma? Eniten pelkäsin, että jokin/jotkut varpaat ehtisi mennä kuolioon pitkällä vaelluksella. Sitten päädyin uskomaan, ettei jalat voi täysin jäätyä, koska kylmä ei pääse sukan sisälle ja onhan siellä merinovillaakin. Kengätkin ovat oikein Inova Arctic Talonit, nastalliset, ja hieman normaalia isomman kokoiset, joten eivät pitäisi ahtaatkaan olla. Olen näillä juossut jo yli 500km.  

                P3-P4 väli on noin 7km. Suurimmaksi osaksi siellä oli geokätköilijät vaeltaneet kätköltä toiselle. Joitakin umpihankipätkiä oli silti. Kuitenkin kokonaisuudessaan hieman helpompi pätkä.

               P4-P5, eli Varjolankangas-Syyry. Nyt oikean jalan kenkä kastui, kun astuin kosteikkoon. Nyt myös oikean jalkaterä oli jäässä. Vasen oli hetkellisesti vähän sulempi, ja varpaita pystyi hieman liikuttamaan. Aloin uskomaan siihen, että kylmyys on aina vain hetkellistä ja sukka lämpenee siitä. Olin pahasti väärässä.

             Vielä väli P5-P6 sisälsi paljon kätköilijöiden apuja. Edelleen oli myös umpipätkiä, mutta matka joutui ja pystyi aina välistä vähän juoksemaan, joka tuntui olevan elinehto varpaille, joista alkoi tulla riesa. Yksi virhe oli jättää pitkä vaellussäärystin pois. Vettä sukat eivät päästäneet, mutta turhaa sukan varsi pääsi ulkopuoleltakaan jäätymään ja kylmettämään sitä kautta jalkaa. Jopas nyt oltiin kiusallisen ongelman äärellä.

              P6 sijaitsee Vähä-Juurikan tiellä. Aikaa oli kulunut n.6h20min. Sitä edelsi noin kilsan umpihankipätkä ja siitä alkoi lähes yksinomaan 15km mittainen umpihankipätkä. Tuosta voi miinusta korkeintaan kolme hyvää tai kohtuullista kilometria. Umpihankipätkillä varpaan jäätyivät entisestään, etenkin, kun kenkä pääsi jossain välissä pinnalle kylmään ja pohjoishönkään.

               Manasin kulkemattomia polkuja. Tuo väli kasvatti psyykkistä lujuutta, sillä olisihan useissa kohdissa ollut syvähankisten umpihankien vaihtoehdoiksi polun liki menevää tietä tai muuta ajo-uraa. Mutta ei, luonto ei antanut periksi. Metrin poikkeaman hyväksyin, mutta yli 2m poikkeamia en, ja kärsin siitä paljon monessa kohtaa. Olen kenties tullut siihen tulokseen, että tarvitsen lisää psyykkistä lujuutta. Ei sitä tainut tänäänkään puuttua, päinvastoin, sitä taisi olla nyt liikaa...

               Varpaat oli olleet jäässä monta tuntia. Olin kuitenkin hyvilläni hupenevasta matkasta. Enää 3,5km Lahnajärventielle, ja loppu olisi hyvää polkua 12km verran. Yhtään ei tullut polulta apuja. Eikö tänä talvena metsästäjät ole käyttäneet ollenkaan polkua välillä Vähä-Juurikka-Lahnajärventie. Yhdessä kohtaa oli vähän suksilla menty, ei muuta. Edellisinä talvina on ollut jonkun verran kulkua. Kaikki tuo manaaminen omaa turhautumista alati jatkuneeseen tarpomiseen. Kevyet pätkä oli kortilla, ja kun niihin lyhyisiin pätkiin pääsi, oli varpaaat niin jäässä, ettei juoksemista meinannut tulla mitään.
                Vihdoin Lahnajärventiellä. Ahaa, menee vähän yli 12h. Aika tarkkaan kuitenkin meni arvio noin 12:sta tunnista. Siitä alkoi loppumatka kohti Pyssymäkeä. Ekat 2km varpaat oli tosi jäässä, mutta pikku hiljaa jaloilla pystyi jollain tapaa juokseen vähän normaalimmin. Jalat olivat kuitenkin kipeät särystä. Se saattoi olla hyvä signaali. Olikohan varpaissa vielä eloa?

                9km maaliin. Juoma loppuu säiliöstä. Väärinpäin juotujen säiliöiden ulomman säiliön loppu oli jo hilseisen kylmää. 7,5km ennen maalia kaivoin varapullon, sen SoftFlaskin. Se oli paikallaan. Reppu takaisin selkään ja menoksi. Vauhti kiihtyi hiljalleen lämpenemisen ansiosta, ei sykkeiden nousun. Oli pakko koittaa juosta, että saisi verenkierron pelastettua. Tässä oltiin nyt julmassa leikissä. Tämä ei ollut enää leikkiä ollenkaan. Tavoite oli selvitä hengissä Pyssymäelle. Otin energiaa, join ja koitin saada varpaisiin verta kiertämään.

               Koko loppumatkan oli kuin olisi ollut kapula hampaiden välissä. Kipu oli kova - varpaissa, muuten oli ihan kohtuu helppoa kaikean aikaa. Vihdoinkin. 12h ja vajaa 6minuuttia sekä 58,5km myöhemmin pysäytän kellon. Olen perillä, autolla. Auto on tietysti aivan jäässä. Ovet aukeaa nippa nappa. Auto myös käynnistyy. Vanha auto. Vaimon auto. Hyvä auto. Hyvä vaimo. Auto ei ala lämpeneen. Rapaan ja puhallan lämmittimillä. Ehkä tällä uskaltaa ajaa kotiin. Tai on oikeastaan pakko, sillä alan jäätyä jo muutenkin. Tutisen kylmästä.

                  Tullessani sisälle olen jo horkassa. Perhe auttaa kenkiä pois. "-Varovasti!" -"Varpaat on tosi kipeät..." Ja kun jalat paljastuu, on näky hurja! 
                   Jalkaterät ja varpaat on monesta kohtaa violetin väriset laajalti. Ensimmäinen ihmetys: Violetin. Yleensä kun tulee paleltuma niin ovat vaaleat tai jos entiset niin mustat. Nyt Muutama varvas on myös huolestuttavan kova ja takaa hieman tumman puhuva. Aloitamme ensihoidon. Tai vaimo aloittaa. Siinä välissä vaatteita vaihtaessani jotenkin kuiviin menee myös taju. Ehdin toki sänkyyn. Vaimo on tiitterä, samoin tytär. He ovat tottuneet, että ultrajuoksijalle voi joskus käydä pahastikin - kaikille voi.

               Arvioimme, ihmettelemme, konsultoimme. Kiitos myös ystäville, erityisesti Katjalle! Koleagillista apua on hyvä saada hädän keskellä. Arvon sairaalaan lähtöä. Lähdön mutkikkuutta ei pitäisi asettaa argumentiksi, mutta sitä se nyt osittain on, ja kun varpaissa alkaa olemaan elon merkkejä, eikä ääripäävaihtoehdon merkkejä niin päädyn odottamaan aamuun. Mikäli varpaissa olisi tai tulee pahenevia merkkejä nyt tulleiden elon merkkejen sijaan niin tottakai sitten pitää jollain tapaa päästä lääkäriin ensitilassa. Eniten minua kiinnostaa varpaiden verenkierrosta ja sen arvioinnista lääkärin toimesta. En ole ihan varma onko nuo varpaat ok.

                Ehkä sukat kostui siinä määrin, että laajenevat ja laittoivat varpaat puristuksiin. Ulkoa päin tullut kylmä hohki sukan sisälle saakka ja jälki oli sen mukaista. Katsotaan aamulla miltä näyttää. Pahimmalta näyttäneeseen varpaaseen alkoi nyt muodostua rakkoja. Useampia. Ehkä se sen osalta oli sitten paleltumista. Tuo on jo kuvaan sopivaa jatkumoa. Ja kellukoita tulee kaiken aikaa lisää kuin sieniä sateella ja jo tulleet laajenevat. Ja niitä onkin nyt jo paljon. Ei ihme, että olikin niin kipeää.
              Harmittaa tietysti, mutta ihminen on erehtyväinen. Nyt ei auta kuin mennä tämän yli, ja ottaa tarvittava aika iisisti. Tämä oli kyllä poikkeuksellinen tapaus. Olen ennenkin tehnyt pitkiä, jopa vuorokauden suorituksia kovemmissakin pakkasissa (mm. Perhereitti-Ultra v.2014). Nyt vain pääsi lumen laatu yllättämään. Ei mahda mitään.

             Lenkistä juoksua oli noin 28,5km ja kävelyä noin 30km. Alustasta tietä oli noin 7,5km, Umpihankea 18km, Hyvää talvipolkua 18km, osittain kuljettua, ei aivan umpihankea 15km.
             Lenkin data tässä.

             VAELLUSVIDEO

Ps. Plastiikkakirurgit jäivät siihen tulokseen, ettei laskimonsisäistä liuotushoitoa tarvittu. Vasemman jalan ykkösvarpaan heikkotuntoisen alueen ympärillä on selkeää verenkierron merkkiä. Ehkä saan pitää kaikki varpaat.


Onni Vähäaho, Nivalassa 24.1.2017  

sunnuntai 22. tammikuuta 2017

TALVIEXTREME POLKUJUOKSU

                    Iso-Sydänmaan reitti (I-SR2014) tai Pyssymäki Extreme Polkujuoksun kisareitti (PEP), millä nimellä kukanenkin Talviextreme polkujuoksu reitin hahmottaa parhaiten. Tänään oli aiheena ns. PEP26km. Tuosta reitistä on n.8km tietä ja 18km lumipolkua. Olen koittanut kehua polun hyvää kuljettavuutta. En tiedä epäilivätkö kuntoilijat polun kuntoa vai pelottiko enempi matka? Osallistujia "tapahtumaan" tuli vain kolme kappaletta :)

                    Kukin Henri laittoi viestiä klo.10.06, että hän lähtee NYT! Samaan aikaan olin läträämässä omia juomia pulloihin kotona. Minä ja Aholan Tuomas painettiin kellot käyntiin klo.10.59. Ennen sitä olin verrytellyt kaikkinensa 5,1km verran sekä kotona että starttipaikalla. Kolme päivää takaperin loukkaamani nivus-lonkankoukistaja-akseli ei ihan 100% tuntunut, mutta enempi tuo taitaa olla sellainen lihaksen "säikähdysvamma" kuin mikään vakava. Muuten jalat tuntui etenkin takareisistä kireiltä jo kotona venytellessä ja liikkuvuutta tutkaillessa.

                    Matkaan.

                    Ensimmäinen 2,8km tietä. Tuo osuus meni ajatellusti noin 155 sykkeillä ja 4:11min/km keskivauhdila. Tosin jalkojen jäykkyys ja kireys häiritsi juoksun rentoutta. Välillä 3-6km sykkeet meinasi nousta liian lähelle anaerobista kynnystä vaikka koitin vähän muka varoakkin. Vähän tympäsi, kun muuten ois ollut niin helpontuntuista, mutta tuo lihaskireys takareisissä häiritsi menoa. Samalla aivojen toinen lohko seurasi Tuomaksen äärimmäisen helponnäköistä menoa. Siinä oli ainakin rennon juoksun mallia silmien edessä, kun itse koitin jäykillä jaloilla painaa isoa kovaa perässä. Tuomaksen kevyt sunnuntain pitkis, minulla kisavetoa simuloiva raasto.

                   6km jälkeen siirryttiin etulenkin takaosastolle, keskivauhti oli jalkojen jäykkyyteen peilaten suorastaan mairea 4:29min/km. Polku muuttui hieman pienipiirteisemmäksi, mutta oli alustaltaan ylivoimaisesti talven kovinta. Ei paljoa perhereittiä huonompaa alustaa. Samalla metsän siimeksissä sain jalkoja hieman rennomaksi, varmasti osin laskeneen vauhdin ansiosta. Sykkeet sen sijaan olivat edelleen vähän liian korkealla. Voi kuulostaa tarkalta, mutta viiden pykälän lasku olisi ehkä voinut mahdollistaa jäykässä tilassa rennomman juoksun.. tai sitten ei.

                   Metsän siimeksissä kelloon lävähteli kaiken aikaa ihan hyviä polkukilsoja, 5:20min/km molemmin puolin. Lahnajärventielle (vähän vajaa 12km) tultiin kellon näyttäessä 4:56min/km keskivauhtia. Tuo 6km metsäpätkä oli aavistuksen helpottanut jalkojen jäykkyyttä. Lahnajärventiellä löysäsin tehot takaisin 155, kun tiellä ei ole haasteita niin se käy kätevästi. Sen sijaan jalat oli uhkaavan jäykän oloiset, josta kertoo jo 4:46-4:47min heikot tiekilsat.

                   Reilun 14km kohdalla painuttiin reilun 2km tieosuuden jälkeen takaisin metsään. Edessä oli reilu 3km hienoista vastamaata kohti koppelokangasta ja reitin korkeinta kohtaa. Samalla jalat jäykistyi kaiken aikaa. Kaikki leikkisyys ja tansahtelevaisuus olivat nyt viimeistään poissa. Ennen juoksua ajattelin, että noin 155 tehoilla olisi varaa vähän ottaa pieniä rytminvaihtojakin, leikitellä. Tänään ei ollut kuitenkaan näköjään leikkivire vaan junttausmoodi. Harmi. Poluilla olisi mukava aina vähän velmuilla.

                  Noin 17km kohdalla ampiaskankailta koppelokankaille noustessa oli lyhyehköä aukeaa kohtaa, jossa oli hieman pehmoisempaa polkua ja juoksu hieman upposi sekä juoksu tuntui polkevan paikallaan. Kuitenkin kaikki kilsat jäivät tänään sentään alle 6min/km, eli varovaisesti voisi todeta, ettei kuitenkaan mennyt ihan tööttiin eikä kanttaustilaan.

                  Lyhyt hankalampi pätkä polussa paljasti kuitenkin jalkojeni alusta asti viestinneen jäykän tilan. Nyt alkoi kevyet krampit pohkeissa. Poluilla se on hankala, kun jalkoja pitäisi ajoittain nostaa eikä hiihtää polkua pitkin, ainakin jos yrittää mukamaste vähän reippaammin mennä. Yhdelle sillalle piti jopa hiljentää. Pelkäsin kramppejen lisäksi että Tuomaksella alkaisi tulla kylmä, mutta onneksi kello näytti ettei vauhtimme ole juurikaan tippunut. Jotenkin sitä näköjään pystyi alus-Cosmosta kuljettamaan eteenpäin kohtuu vauhtia.

                  Saavuttiin perhereitille. Olihan se polku kyllä vähän kovempi. Ero oli hivenen isompi kuin mitä se etulenkin takaosassa tuntui. Polku oli nimittäin sielläkin kuitenkin varsin hyvää. Krampit loppuivat, joten ilmeisesti ryyppimäni juoma oli pelastanut tilanteen. Vajaa 6km jäljellä. Ajatuksena vain että kunhan tästä jotenkin selviää maaliin. 1h45min jäykillä jaloilla anaerobista kynnystä kutitellen tuntui jo turhauttavan pitkästyttävältä. Toisaalta aika hyvä aika olisi tulossa, sillä keskivauhti vajaa 6km ennen maalia oli vielä 5:09min/km.

                 Välillä taisin puhallella ihan ääneenkin kyllästymistäni tähän puskemiseen. Loppua kohti kuitenkin sain vähän ryhtiä tekemiseen. Ainahan sitä vähän käpertyy omaan psyykkiseen surkeuteenkin. Lopun vastamaatieosuudella jonkun verran alle 5min/km kilsoja. Kokonaiskuvaan ihan jees, vaikka kyllä näitä pitäisi pystyä polkemaan tuossakin kohtaa 4:30-kantille. Ei tämän päivän jaloilla. Tuomas sen sijaan katseli huolettomannäköisenä hölkätessään ajoittain metsään ja ojan pohjiin ajan kuluksi. On se helponnäköistä... Mitä, mehän saadaan Henri kiinni! 1,5km ennen Pyssymäkeä ohitamme suu vehnäsellä taivaltavan iloisen, parrakkaan miehen. Hienoa, Henri! 3h12min 26,3km. Saa koittaa. Hyvä on miehellä kunto!

                  Vihdoin olemme perillä ja kello pysähtyy. Lukemat: 2:15:34, 26,3km, keskivauhti 5:09min/km, keskisyke 158. Nopein kilsa 4:05 ja hitain 5:53. Mitä tästä hyötyi? Maitohappojen sietokyky harjoitus? Miten selvitä jäykillä jaloilla kunnialla perille?

                  Tämä oli toisaalta hyvä, että oli niin vaikeaa alusta asti. Olipahan ainakin tarpeeksi kisamaisen raskas suoritus. Kahtena edellisenä vuotena on ollut tarkoitus olla parhaassa kunnossa toukokuussa ja olen ollut sitä vasta elo-syyskuussa. Tänä vuonna aion yrittää aikaistaa ajoistusta rynkyttämällä kisamaisia suorituksia/kisoja jo alkuvuodesta. Tarkoitus on alittaa 11h Karhunkierroksella. Tarkoitus on olla hyvässä kunnossa Karhunkierroksella. Pieni haave kymppisakistakin, mutta katsotaan, starttilista on aika kova.

                   Tästä jatketaan ja koitetaan pysyä ehjänä sekä terveenä. Ylihuomenna olisi ohjelmassa I-SR2014 Koko lenkin kierto n.58km. Eli sama kuin PEP2017 kisassa pitkä matka. Se on tarkoitus mennä retkihenkisesti, sillä onhan siitä suurin osa umpihankea :)

Onni Vähäaho, Nivalassa 22.1.2017          

torstai 19. tammikuuta 2017

ULTRAJUOKSIJA JA HAASTE

                      Ultrajuoksijalle se on geeniyhdistelmä juoksu ja haaste, ne kuuluvat yhteen. Oletko sinä ultrajuoksija? Milloin sinä olet haastanut itsesi johonkin uuteen haasteeseen? Aina ultrajuoksun haastetta ei välttämättä mitata ajassa eikä matkassa. Haaste voi tulla siitä, että se on kulkijalle uusi laatuaan. Näin on tietysti myös "vain" tavallisellakin juoksijalla. Ja näin on yleensä ihmisellä elämässä. Joskus Homo sapiens, ihminen, tarvii jonkun uuden haasteen. Mikä se on sinulle?

                     Olen joinakin vuosina ottanut sekä ajallisesti että matkallisesti isompiakin haasteita kuin tälle vuodelle. Silti tämän vuoden haaste tulee olemaan sellainen, jota ei ole vielä kukaan ennen suorittanut. Enkä nyt väitä etteikö siihen jokin muukin pystyisi - sen sijaan suorastaa yllytän muitakin tähän - mutta onhan se lähtökohtaisesti aika kiehtova yhdistelmä - yrittää jotain sellaista mitä ei ole kukaan vielä suorittanut? 

                     Haasteeni vuodelle 2017:  Juosta ensin Pyssymäki Extreme Polkujuoksukisassa (PEP2017) 57km matka ja vain viisi viikkoa siitä Pyssymäki Ultra Festival (PUF2017) tapahtumassa 171km. Molempien juoksujen reittinä toimii Iso-Sydänmaan vaellusreitti. Reittiä ei ole kukaan kiertänyt edes kahta kertaa putkeen. Nyt minulla on tarkoitus kiertää tuo reitti kolme kertaa putkeen ja kaiken kaikkiaan siis viiden viikon sisään neljä kertaa, eli yhteensä 228km edestä tuota suoperäistä, kapeaa ja mutkittelevaa polkua. Onko se edes mahdollista? Aiotko sinä yrittää samaa GranSlamia kanssani?

                     Minä aion yrittää tuota. Ultrajuoksu ei ole koskaan itsestäänselvyys, sillä muutoin se ei olisi ultrajuoksua. Ultrajuoksu on hyvin usein nimenomaan itsensä voittamista. Siitä saa paljon voimia perusarkeen. Moni asia tuntuu paljon helpommalta. Ressinsietokyky paranee. On terveempi ja jne. Syitä on lukuisia. Enemmin sormet jäykistyy niitä näpytellessä kuin niiden loppuessa.

Eka tää...

Sitten tää...

Onni Vähäaho Nivalassa 19.1.2017  

tiistai 17. tammikuuta 2017

Yhteislenkit Vol 8

                        LENKKILISTA



                        Kaikille tervetuloa mukaan yhteislenkeille! Tähän mennessä aamu -ja yhteislenkkejä on ollut yhteensä 275kpl. Yhteis aamulenkit alkoivat 26.11.2012.


UUTTA!!! NYT SINULLA ON MAHDOLLISUUS LIITTYÄ YHTEISLENKKEJEN WHATS´APP-RYHMÄÄN (ilmaissovellus ns.kosketus/älypuhelimissa)...

MUISTA!!!
ILMOITA VAIKKA VIESTILLÄ VIIMEISTÄÄN 2h ENNEN LENKIN ALKUA, JOS OLET LÄHDÖSSÄ MUKAAN. MIKÄLI EI KUKAAN ILMOITA TULEVANSA - SAATAN TEHDÄ LENKIN ERI AIKAANKIN...


Itse olen kaikilla lenkillä automaattisesti mukana. Toki merkkaan itsenikin ilmoittautuneeksi, jos kyse on jostain kisasta
 
Lisäksi käytännössä lähes päivittäin hyvin keveitä 5-8km lenkkejä, joten ota yhteyttä, jos haluat lähteä lenkille mukaan.




LA 26.8.2017: Klo.16.00. Lähtö Pyssymäki. PEP26km. Minun 50.etulenkki. Kierretään väärinpäin.
Etenemisrytmi Hölkkä 8:00min + Kävely 2:00min. Vauhti lepponen.
ILMOITTAUTUNEET: ... .....




MUISTA ILIMOTTAA, JOS OOT LÄHÖSSÄ JOLLEKKI LENKILLE. :=)



HISTORIA:


Toteutuneiden lista:


#310... Ke 23.8.2017: Klo.17.30. Lähtö Kuoppasillan levähdyspaikka. Tie/polkulenkki n.13,5km. Nousumetrit noin 190m. Etenemisrytmi Hölkkä 8:30min + Kävely 1:30min... Mukana 4kpl (Onni.V, Jari.J, Joonas.J ja Tuomas.A)

#309.. To 10.8.2017: Pyssymäki reitin alkupiste (pulpetti) klo.17.00. Noin 50-60min kevyttä hölkkää/polun tallaamista ja videon teko mannekiini hommia Pyssymäentien vieressä menevällä heinäpolku-osuudella. Mukana 3kpl (Onni.V, Markku.K ja Joonas.J) + Jari Jyrkkä kuvaamassa.

#308.. La 5.8.2017: Pyssymäki klo.9.00. PEP 26km. Kesto 3h46min. Mukana 3kpl (Onni.V, Jari.J ja Joonas.J n.16km verran).

#307.. La 22.7.2017: Vinnurva klo.12. Harjoitus polkujuoksukisa. 9kpl (Onni.V, Sauli.P, Teemu.K, Erkki.V, Markku.J, Teuvo.H, Joonas.J, Harri.J ja Jarmo.H)

#306.. Ke 19.7.2017: Pyssmäki klo.17.00. PEP 12km reitti 3kpl (Onni.V, Joonas.J, sekä Teemu.K edellä omaa tahtia).

#305.. Pe 7.7.2017: Pyssymäki klo.9.30. Kevyt mäkilenkki. 2kpl (Onni.V ja Teemu.K). Rauhallinen tahti, molemmat omaan tahtiin.

#304.. Su 2.7.2017: TAKALENKKIIN TUTUSTUMISLENKKI  Lähtö klo.9.05 Pelastuspiste 8:lta. Matka n.36,1km. Mukana 2kpl (Onni.V ja Jarmo.H). Keskivauhti 9:31min/km.

#303... Ti 27.6.2017: Etulenkin takaosa n.16km.  Mukana 3kpl (Onni.V, Markku.M ja Jari.J).Keskivauhti hieman yli 7min/km.

#302... La 24.6.2017: Juhannuspolkujuoksussa mukana 16kpl: Aino Jääskeläinen, Virve Närhi, Päivi Lassila, Risto Lassila, Elisa Nevanperä, Vesa Nevanperä, Lasse Raudaskoski, Onni Vähäaho, Jussi Mökkönen, Teuvo Hautamäki, Markku Mehtälä, Jarkko Turunen, Harri Jokela, Henri Kuki, Joni Laakkonen ja Teemu Korpela.

#301... Pe 23.6.2017: Lähtö klo.10.00. Pyssymäki parkkipaikka. Reitti pep12km. Mukana 5kpl (Onni.V, Sauli.P, Jussi.M, Tuomas.A ja Erkki.V). Keskivauhti 6:14min/km.

  *********** 300 ****************

#300... Ti 6.6.2017: Pyssymäki klo.17.00. 12km rauhallista hölkkää/kävelyä mäkisellä 2km reitillä. 3kpl (Onni.V, Lasse.Y ja Teemu.K). Rauhallinen tahti.

#299... Su 21.5.2017  Lähtö klo.18.20 Vinnurva. I-SR2014 perhereitti takaosan tuplauksella 11km. Mukana 5kpl (Onni.V, Keijo.N, Jussi.M, Tuomas.A ja Erkki.V). Keskivauhti 6:48min/km

#298... Su 7.5.2017  Lähtö klo.8.00 Pyssymäki. I-SR2014 Perhelenkki 12km. Mukana 3kpl (Onni.V, Keijo.N ja Lasse.Y, jonka otimme kiinni n.6,5km kohdalla). Keskivauhti 6:42min/km.

#297... Ma 1.5.2017    Polkutonni avajaislenkki. Mukana 9kpl (Onni.V, Keijo.N, Joni.L, Markku.M, Jussi.M, Iida.P, Virve.N, Timo.P ja Teemu Korpela) Matka n.11km.

#296... Su 30.4.2017     5km / 10km TESTIJUOKSU klo.14.00.. 5km /TESTIJUOKSU klo.14.00. Mukana 5kpl (Onni.V, Virve.N, Teemu.K, Lasse.Y ja Jussi.M

#295... Ke 26.4.2017    Lähtö klo.18.00 Eemelinmäellä mäkivetoja (Kokoontuminen Pyssymäen parkkipaikalla klo.17.30). 5x 490m Eemelinmäki. Mukana 3kpl (Onni.V, Heta.J ja Jussi.M).

#294... Ti 25.4.2017     Lähtö klo.8.30. Pyssymäki pulpetilta perhereitti n.10,5km. Mukana 2kpl (Onni.V ja Keijo.N). Keskivauhti 6:33min/km.

#293... Su 23.4.2017     Lähtö klo.18.30 Olkkosentie 5. 3x3km vedot 1km hölkkäpalautuksin.
Verkat 2km + 2km. Yht. 15km. Mukana 2kpl (Onni.V ja Jussi.M). Keskivauhti 4:53min/km. 

#292... Ma 17.4.2017    n.10,5/21,0km. Lähtö eka kierros klo.17.00..  Mukana 3kpl (Onni.V, Joni.L (eka kiekan) ja Teemu.K hieman toisella kiekalla). Eka kiekan keskivauhti 6:58min/km.

#291... Su 9.4.2017       5km /TESTIJUOKSU klo.14.00. Mukana 8kpl (Onni.V, Vesa.N, Mervi.V, Jussi.M, Heikki.U, Erkki.V, Lasse.R ja Tuomas.A)

 *********** 290 ****************
 
#290... Pe 7.4.2017: 12,2km. Lähtö klo.9.00. Pyssymäki. Mukana 2kpl (Onni.V ja Keijo.N). Keskivauhti 5:57min/km.

#289... Su 2.4.2017: 15,2km. Lähtö klo.17.00. Olkkosentie 5.  Mukana 2kpl (Onni.V ja Jussi.M). Keskivauhti 5:35min/km. 

#288... La 1.4.2017: 12km. Lähtö klo.12.00. Pyssymäki. Mukana 3kpl (Onni.V, Teemu.K ja Jussi.M lähes puolet matkasta). Keskivauhti 6:59min/km.

#287... Pe 31.3.2017: 8,3km. Lähtö klo.18.00. Olkkosentieltä. Mukana 2kpl (Onni.V ja Erkki.V). Keskivauhti 5:57min/km.

#286... Pe 31.3.2017:  22km. Lähtö 17.00 Olkkosentieltä. Mukana 2kpl (Onni.V ja Keijo.N). Keskivauhti 4:56min/km.

#285... Ti 28.3.2017: n.11km Pyssymäeltä perhereittiä n.6:37min/km keskivauhdilla. Mukana 2kpl (Onni.V ja Keijo.N)

#284... To 16.3.2017: 11,7km kävelten Lähtö n.10.45 Pyssymäki.  Mukana 2kpl (Onni.V ja Jarmo.H). Keskivauhti 10:17min/km.

#283... Ti 14.3.2017:  22km. Lähtö 17.00 Olkkosentieltä. Mukana 2kpl (Onni.V ja Tuomas.A). Keskivauhti 5:55min/km.

#282... Ti 14.3.2017:  n.3-4km Ylivieskantiellä. Mukana 2kpl (Onni.V ja Lasse.Y). Keskivauhti n.6:30-6:40min/km.

#281... Su 12.3.2017:   8km  klo.17.00 Olkkosentieltä.  Mukana 2kpl (Onni.V ja Tuomas.A). Keskivauhti 5:23min/km.

 *********** 280 ****************

#280...  Su 12.3.2017:  14km Lähtö klo.11.00 Olkkosentieltä.  Mukana 2kpl (Onni.V ja Jussi.M). Keskivauhti 5:59min/km.

#279... To 9.3.3017: klo.16.50 Savulanlenkki. Olkkosentieltä 10km.  Mukana 2kpl (Onni.V ja Teemu.K). Keskivauhti 6:30min/km.

#278... Pe 3.3.2017: Klo.16.50. Savulanlenkki. Olkkosentieltä 10km.  Mukana 2kpl (Onni.V ja Teemu.K)

#277... Ke 1.3.2017: Klo.9.00 I-SR2014 Talviperhereitti Vinnurvasta lumikenkäillen. Mukana 2kpl (Onni.V ja Keijo.N)

#276... Su 22.1.2017: I-SR2014 Talvietulenkki n.26km harjoituskisa. Ei huoltoa. Ei reitinopastusta. Kisaaja kantaa itse juomat ja eväät, sekä pysyy reitillä :) TalviExtremeKisa.
Kolme sarjaa. 1)Kävelysarja 2)Kuntosarja 3)Kilpasarja... Mukana 3kpl (Onni.V. Tuomas.A ja Henri.K)... Henri 3h12min, Onni ja Tuomas 2h15min.

#275... La 14.1.2017: Klo.9.00... I-SR2014 talvi etulenkki n.26,4km. Etenemisrytmi juoksua 12:30min + kävelyä 1:30min. Kesto 2h58min. Mukana 2kpl (Onni.V ja Keijo.N)

#274... Ma 2.1.2017: klo.6.50... I-SR2014 talvi etulenkki n.26,2km. Etenemisrytmi juoksua 12:30min + kävelyä 1:30min. Kesto 3h. Mukana 2kpl (Onni.V ja Keijo.N)

#273... Su 1.1.2017: Su 1.1.2017: klo.10.00... I-SR2014 talviperhereitti n.11,8km... Mukana 3kpl (Teemu.K 1:28h, Tuomas.A ja Onni.V n.1:10h)

#272... Ti 27.12.2016: Ulkoroihu polkujuoksu/kävelytapahtuma. Mukana 31kpl (Virve Närhi, Johanna Uusivirta,Jaana Jyrkkä, Laura Ahola,Sanna Eronkoski, Jukka Eronkoski, Anne Keltamäki, Eveliina Keltamäki, Kirsti Nevala, Heikki Uusivirta, Pertti Uusivirta, Matias Uusivirta, Päivi Uusivirta, Mette Uusivirta, Senja Uusivirta, Heini Uusivirta, Juha Uusivirta, Joona Kivioja, Topias Kivioja, Petri Nietula, Mirva Ahola, Viljami Kallio, Vesa Jokela, Joni Vähäaho, Jasmin Vähäaho, Onni Vähäaho, Lasse Raudaskoski, Henri Kuki, Markku J. Kumpula, Harri Jokela, Teemu Korpela)

#271... Ma 20.12.2016: Lumikenkäilyä I-SR2014 Vaellusreitillä. "Tamppauskökkä". Lähtö klo.16.30 Pyykorventieltä, I-SR2014 Perhelenkin ja koko lenkin yhdistymiskohdasta (Pelastuspiste 1)... Kökkään osallistuneet. (Onni.V, Keijo.N ja Teemu.K)

 *********** 270 ****************



Yhteislenkit Vol.7

Yhteislenkit Vol.6
Yhteislenkit Vol.5 (Nimi vaihtui yhteislenkeiksi, kun niitä aamulenkkejä enemmän)
Aamulenkit Vol.4
Aamulenkit Vol.3
Aamulenkit Vol.2
 Aamulenkit Vol.1

Onni Vähäaho, Nivalassa 17.1.2017

perjantai 13. tammikuuta 2017

ELÄIMELLISTÄ

                      Hyvää virallista onnenpäivän iltaa kaikille lukijoille!

                      Arjen eläimellisyydet ovat usein aika pehmeitä kaiketi, mutta saattavat kolahtaa keskelle pataa sopivassa paikassa. Laitoin nimittäin tälle vuodelle tavoitteeksi olla ekologisempi siten, että hankkiudun hiljalleen eroon tavasta tuoda alati muovipusseilla kauppaostoksia kotiin. Ne kun ovat päättyneet vieläpä tuplana roskapusseiksi, on hurskaus ollut huipussaan. Vanha koira ei kuitenkaan näy oppivan kerralla uutta tapaa, ei lähimainkaan. Muutaman kerran olen kuitenkin jo muistanut tunkea vanhoja muovipusseja taskuihini kauppaan mennessäni. Huomatkaa monikko pusseista puhuttaessa. Farmarikävely kaupoista kotiin on tuttua.

                     Sain eilen idean hakea tyhjentyneeseen hedelmävaasiin täytettä. Hymähtelin partaani nokkeluuttani hoitaa homma samalla reissua, kun tulin Vinnurvasta perhereitiltä. Hymy hyytyi kuitenkin jo kaupan tuulikaappia lähestyessäni, kun tuttu mies tervehti leveällä hymyllä. Ei sen vuoksi vaan sen vuoksi, mitä hänellä oli toisessa kädessään - kestokauppakassi. Pataan kympillä ja löytynä kauppaan. Olen taas kaksi muovipussia tyhmempi. Kyllä, toin muutakin kuin banaaneja kaupasta. Aina.

                      Kävin tänään aamulla Taunonmäellä. 171m kehittelemälläni tunkkausradalla, jossa noustaan n.23,5nousumetriä vain 80m matkalla. Eli liki 29%. Nousu on jyrkimmillään tuossa kohtaa ja sen nokka on lähes pystysuoraa, jossa sauvat soi tai sitten nelinkontin. Alas tullaan melkeestä samanalaista profiilia risukkoista rinnettä, jossa oppii puristamaan reittä ja laskemaan painopistettä, jollei halua tulla persemäkeä alas, kuten pari kertaa tänään kävikin. 1000nousumetrin kerääminen tuossa kesti vain 7,37km, mutta ajassa 1h45min. Reitti on siksi vaativa, että jokainen omalla vastuullaan. Arvatenkin lähipäivinä on kokeilijoita. Kuulen mielelläni miten meni - ja toivottavasti kuulen, sillä alastulorinne päättyy useisiin teräviin kiviin ja metsään.

                      Tunkkaukset ja vähäiset voimatreenit ovat vieneet minua eteenpäin, mutta eläimellistä kehitystä ei ole tullut, toisin kuin eläimellisille lajitovereille. Minun suurin eläimellisyys on edelleen kahdessa kerrassa juosten nähtyjä metsäpeuroja Iso-Sydänmaanreitillä. Kehitys, tuleminen lähemmäs tasavertaiseksi eläimien kanssa täytyy ansaita, niin olen ajatellut. Viime vuonna UltraTrailTourFinlandin (UTTF2016) voittanut Mikael Heerman juoksi tällä viikolla Ilvesten kanssa! Todistus aineisto tässä. Miken touhu ja saavutukset alkavat olla sen verran eläimellisiä, että kutsu lähemmäs heitä on selkeä ilmestys. Nyt ei saa pahastua, mutta tähän minäkin uskon :)

                      Nivalassa eläimellisin menijä taitaa olla Hietapuolen Bekele, joka juoksi viime kesänä samalla polulla yhtä aikaa Ahman kanssa. Maratonin Suomen mestarin herkkä askel oli liikaa ahmalle ja tämä väistyi. Taas tullaan siihen, että eläimellisyys ja siihen kuuluva konkreettinen yhteisöllisyys täytyy ansaita. Jokainen uusi lenkki tuolla polulla on toive uudesta askeleesta senkin suhteen.

                      Yksi asia, jota olisin halunut tehdä enemmän on lukea kirjoja. Koitin kasvattaa lukuintoa tilaamalla tänään jo kotiin ehtineen Aku Kopakkalan kirjan. 
                    Petteri Jokelan arvio kirjasta kuulosti hyvältä ja Akun tiedänkin olevan hyvän kirjoittajan. Koitan siis yrittää sivistyä. Vai voidaanko sivistykseksi laskea myös StandUp -komiikan ahmiminen mm. YouTubesta? Omiakin juttuja olen kirjoittanut, mutta vielä en ole löytänyt aikaa kuvata niitä. Pelonsekaisin tuntein niitä odotellessa tässä yksi hauska pätkä ihan oikealta ammattilaiselta.


Onni Vähäaho, Nivalassa 13.1.2017              

tiistai 10. tammikuuta 2017

LUV HENGESSÄ KESÄÄ PÄIN

                     LUV, Liikkumalla Uuteen Vuoteen. Monelle se on hyvä ponnistus kohti liikunnallisempaa elämää - keventynyttä ja kohentunutta oloa. Mahdollisuutta ryhdistää suuntaansa. Itselle se on ilon hetki, jolloin sain taas todeta saavani liikkua. Kaikki eivät voi, ja siksi tästä etuoikeudesta on hyvä nauttia. LUV tulokset ja arvontavoittajat näet TÄSTÄ.

                    Ultrajuoksu-urani alun idolit (ja idoleita ovat yhä) antoivat mieltä lämmittävää posea LUV:lle blogeissaan. Julkiset ISOT KIITOKSET noista kauniista sanoista! Tässä Jyrkin kirjoitus ja tässä Pasin kirjoitus. Tässä taasen mielenkiintoisen bloggaajan hyvä etunojapunnerrushaaste! Mika Vallila on väläytellyt myös pep2017 tapahtumaa yhtenä kisavaihtoehtonaan :) Oma etunojan vuosilukema on nyt 140kpl. Ehkä 5000 etunojaa menee tänä vuonna?

                    3-4 tuntia viikossa piristää jo mieltä ja pitää kiinni liikunnassa. 5-7 tuntia on jo mielestäni sangen aktiivisen itsestään huolehtijan liikunta määrä tavalliselle työläiselle, joka haluaa pitää huolta sekä fyysisestä että psyykkisestä hyvinvoinnistaan. 8-9h liikkuva on jo pääasiassa "päivittäinen liikkuja".

                  Mikäli liikkuu 8-9 tuntia viikossa on se jo vuosi tasolla n.420-470h, joka on jo tavoitteellisen kuntourheilijan hyvä perusmäärä. Yli 500h vuodessa harjoittelevia pidetäänkin sitten jo tosissaan harjoittelevina. Olen itse harjoitellut viime vuosina noin 600h tai hieman enemmän ja se tuntuu ainakin minulle olevan melkoinen katto. 600h tekemisessä 3-vuorolaisena perheellisenä isänä ja aviomiehenä on todella iso haaste. Välillä on ollut jaksamisenkin kanssa työstämistä. Asiaa pitää muistaa tietysti kysyä myös perheeltä, että onko vielä ok. määrä. Vielä on ollut :=) Perheen tuki on isoin juttu, kun paljon harjoitellaan. Eli liikuntamäärä on hyvä arvioida myös toisesta päästä. Jossain menee senkin määrän raja, joka on kunkin elämään yhdisettynä liikaa.

                   Tosiaan LUV oli kuudennen kerran. Arvioin ennen tämän vuoden LUV:n julkistamista omaa liikuttamisen vaikutusta erittäin kriittisesti. En ollut varma saanko tyydyttäviä tuloksia aikaiseksi. Perimmäinen tavoitteeni tällä projektilla kun on ollut aktivoida uusia liikkujia ja nähdä heidän jatkavan liikkumista. Mielelläni olisin nähnyt enempikin uusia innostuneita. Jo ennestään liikkuvat olivat taas sen sijaan hyvin liikkeellä. Mielestäni tässä on vara parantaa.

                   Oma LUV -historian aikana tapahtunut kehitys on ollut sangen mukavaa. Kesällä 2012 juoksin mm. maratonin aikaan 3.30.32. Sen vuoden LUV -viikolla juoksin matolla 0% nousukulmalla 10km testin aikaan 49:22. Nyt en juossut ihan testikymppiä, mutta sangen kovan kiihtyvävauhtisen 10km juoksun niin ikään matolla, mutta 1% nousukulmalla 41:48. Ihan hyvä loikka viidessä vuodessa?

                   Harjoitteluni on sujunut hyvin ja katsonkin erittäin luottavaisin mielin kohti omia kesän tavoitteita päin. Myös Pyssymäki Extreme Polkujuoksu on hyvässä draivissa, vaikka jouduimmekin jäämään pois alueen juoksucupista, koska halusimme pysyä poikkeuksellisen edullisena kisana osallistujille. Meillä keskiössä on matalakynnys tulla liikkumaan, joten tämä oli ennen kaikkea tavallisten liikkujien ja kuntoilijoiden voitto. Peppi on saanut alunperin raskaan alustan vuoksi paljon huomiota ja mainetta ympäri Suomen. Reitti on pienten pitkospätkien, silloitusten paranemisten ja polun vahvistumisen kautta kylläkin selvästi parantunut ja helpottunut. Saa nähdä kariseeko "maineemme" raskaana reittinä :)

                    Olemme saaneet pepille myös hyvää tukea alueelta eri tahoilta. Niistä vähän tuonnempana, kun aika on siihen kypsä. Myös tapahtumaa on lähtenyt tukemaan mielenkiintoinen henkilö. Myös siitä myöhemmin. Tapahtumasta PEP 2017 on jo hyvästi aikatauluja ja infoa tarjolla TÄSTÄ linkistä. Ilmoittautumaan pääset TÄSTÄ. Elokuinen tapahtuma voi joistakin tuntua kaukaiselta puhua tammikuussa. Tämähän on kuitenkin toisaalta juuri sitä tavoitteiden laittamisen aikaa, joten mikä sen parempaa kuin ilmoittautua juuri nyt PEP 2017 tapahtumaan ja motivoitua sitä kautta liikkumaan elokuuhuun asti!

                    Kaikille oikein iloista liikkumisintoa ja terveyttä! Yhteislenkkejä ilmaantuu yhteislenkkisivuille tämän tästä. Mukaan vaan, kun sopiva sattuu kohdillensa.

Onni Vähäaho, Nivalassa 10.1.2017   

maanantai 2. tammikuuta 2017

LUV SEURANTA SIVU 2017

LUV  LOPPUTILANNE


KIITOKSIA KAIKILLE MUKANA OLLEILLE JA ONNEA ARVONTAVOITTAJILLE!!!

 

ARVONTAVOITTAJAT: (Voitot voi noutaa Uikon kahviosta/asiakaspalvelusta alkaen Ke 11.1.2017)


KEILARATATUNTI (HOHTOKEILAUS 1-4hlö): Sanna Jukkola

KUNTOSALILIPPU: Kari Toivola
KUNTOSALILIPPU: Leena Junnikkala
KUNTOSALILIPPU: Pekka Peräaho

AIKUISTEN UIMALIPPU: Jaana Jyrkkä
AIKUISTEN UIMALIPPU: Satu Leskelä

KAKSI LASTEN UIMALIPPUA: Lasse Palola
KAKSI LASTEN UIMALIPPUA: Keijo Nivala



Tulokset 2017 Eniten tunteja, Jyrki Leskelä, Haukipudas (21,00h)
Tulokset 2016 Eniten tunteja, Jukka Kivirinta, Nivala (20,00h)
Tulokset 2015  Eniten tunteja, Jyrki Leskelä, Haukipudas (23,25h)
Tulokset 2014   Eniten tunteja, Sauli Päivärinta, Nivala (24,00h)
Tulokset 2013   Eniten tunteja, Janne Kukkola, Nivala (30,00h)
Tulokset 2012  Käytiin kilometripohjaisena. En heti löytänyt - vanha blogi poistunut...





ILMOITTAKAA, JOS VIRHEITÄ - KORJAAN MIELELLÄNI…


















0,50=30min… 1,00=60min... 1,5=1h30min...






















NIMI
MA
TI
KE
TO
PE
LA
SU
YHT

















Jyrki Leskelä
2,00
2,00
2,00
2,00
4,50
4,50
4,00
21,00
Jukka Kivirinta
2,50
2,00
2,00
1,00
3,00
4,00
5,50
20,00
Teemu Korpela
0,00
3,00
1,00
2,50
2,50
2,50
4,50
16,00
Samuli Nieminen
1,50
1,00
2,00
2,00
1,50
2,00
4,50
14,50
Toni Kukkola
1,50
6,00
1,00
1,00
2,00
0,50
2,00
14,00
Anne Haikara
3,00
3,00
0,50
1,50
3,00
1,00
1,50
13,50
Johanna Uusivirta
1,50
2,50
1,50
0,00
3,50
4,00
0,00
13,00
Onni Vähäaho
3,50
1,50
1,50
0,50
4,00
0,50
1,50
13,00
Kirsi Murisoja
2,00
2,00
2,00
1,50
1,00
2,00
2,50
13,00
Pirjo Poikkimäki
2,00
1,50
2,00
1,50
2,50
1,00
2,00
12,50
Keijo Nivala
3,00
1,50
1,50
2,00
1,00
1,00
2,00
12,00
Joni Laakkonen
1,00
1,00
1,00
3,50
0,00
2,50
2,00
11,00
Timo Ruostetsaari
0,00
1,00
1,50
1,00
2,00
3,00
2,00
10,50
Jussi Mökkönen
1,50
1,50
1,50
0,50
2,50
1,50
1,50
10,50
Janne Kukkola
1,00
1,50
1,00
1,50
2,00
1,50
1,50
10,00
Satu Leskelä
0,00
1,00
2,00
0,00
2,00
2,50
2,00
9,50
Lasse Palola
1,50
0,50
1,00
1,00
2,00
2,00
1,50
9,50
Jarmo Kivioja
2,00
1,00
1,50
1,50
1,00
1,00
1,00
9,00
Jasmin Vähäaho
0,00
2,50
0,00
0,50
0,50
2,50
2,50
8,50
Jarkko Turunen
1,50
1,00
1,00
1,50
2,00
0,50
1,00
8,50
Timo Poikkimäki
1,50
1,00
0,00
0,00
1,00
2,00
3,00
8,50
Sanna Jukkola
1,50
1,00
1,50
1,00
1,00
1,00
1,00
8,00
Teppo Polvi
1,00
1,00
1,00
1,50
1,00
1,00
1,00
7,50
Annikki Peräaho
1,00
1,00
0,50
1,00
1,00
1,50
1,50
7,50
Teuvo Hautamäki
1,00
1,00
1,00
0,00
1,00
1,50
2,00
7,50
Kirsi Keränen
1,00
1,00
1,00
1,00
1,00
1,00
1,50
7,50
Kaisa Saarimaa
0,50
1,00
1,00
0,00
1,50
1,50
2,00
7,50
Timo Tollola
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
7,00
Mervi Vähäkangas
0,50
0,50
0,50
1,50
0,50
0,50
3,00
7,00
Kaisa Haikara
1,00
0,00
1,00
1,00
1,00
1,00
1,50
6,50
Kari Toivola
1,00
0,50
1,50
1,00
0,50
1,50
0,00
6,00
Jukka Järvelä
1,00
1,00
1,00
1,00
0,00
1,00
1,00
6,00
Jani Jyrkkä
1,50
0,50
1,50
0,50
1,50
0,00
0,00
5,50
Marjatta Hilden
0,50
0,00
0,00
2,00
1,50
0,00
1,50
5,50
Johanna Eerikkilä
1,00
1,00
0,00
1,00
0,00
1,00
1,00
5,00
Lasse Ylimäki
1,00
1,50
0,50
0,00
0,00
1,00
1,00
5,00
Leena Junnikkala
0,00
0,00
2,50
0,00
0,00
1,50
0,00
4,00
Pekka Peräaho
0,50
1,00
0,00
0,50
1,00
0,00
1,00
4,00
Jaana Jyrkkä
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
3,50
3,50
Jarmo Honkala
0,00
0,50
0,00
0,50
0,50
1,00
0,50
3,00
Joni Vähäaho
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
1,00
1,00












































YHTEENSÄ
372,50



Onni Vähäaho, Nivalassa 2.1.2017