tiistai 19. marraskuuta 2019

HARRASTUKSESSA ETENEMINEN

              Tämän asian voi kuvata niin monella tapaa. Olen päättänyt edetä harrastuksessani lopettamalla kilpailuissa ja tapahtumissa käynnin. Aihe on ollut mielenpäällä aina silloin tällöin jo vuosia. Nyt tämän vuoden elokuussa saavutin oman henkilökohtaisen ison tavoitteen päästä yli sadan mailin polkukisan maaliin. Ja vieläpä voittajana (heh,heh). Heh,heh, siksi, että koko kilpaileminen kuulostaa tarkemmin ajateltuna tällä tasolla naurettavalta. Tämä on minun henkilökohtainen mielipide. Olen 45-vuotias, hieman ylipainoinen hölkkääjä, jonka 10 kilometrin ennätys on noin kahdeksan minuuttia liian hidas, jotta voisin pärjätä edes kotimaan kisoissa. Siksi koko kilpaileminen on mielestäni naurettava termi.

             Miksi kilpailla? Ainakin itse harrastan tätä vain hyvänolon saavuttamiseksi ja keinoksi saada tuulettaa ajatuksia. Olen todella nauttinut tästä syksystä, kun ei ole ollut mitään tavoitteita tai ohjelmia. Olen päättänyt pääasiassa kulloisenakin päivänä minkälaisen lenkin suurinpiirtein teen. Fiiliksen mukaan, ja usein suunnitelma on vaihtunut lennosta kesken lenkin. Parasta. Ehdottomasti parasta.

             Tämä noin kolmen kuukauden etäisyydenotto tavoitteellisuudesta ja ohjelmattomuudesta on ollut harrastukseni parasta aikaa. Samalla siirryn muutoinkin hieman sivummas juoksussa elämisessä. Vähennän juoksun seuraamisen minimiin ja pidän juoksun yhä enemmän vain keinona pitää terveydestäni huolta. Sekä fyysisestä, että henkisestä. Aikansa kutakin. Todennäköisesti jätän lenkkini auki nähtäväksi, jotta niitä voi seurata ken haluaa, mutta itse aion passivoitua juoksun seuraamisessa, sillä on muutakin elämää. Juoksu itsessään riittää. Ei tarvita muuta ajanvietettä juoksun ympärille. Ainakin minulla on paljon muutakin elämää.

            Juoksun paras puoli on sen terveellinen puoli. Se, kun nauttii siitä, eikä mikään ohjelma ohjaa tai tavoite. Kukaan ei ole varmaan huolissaan tuleeko minun liikuttua ilman tavoitteita tai ohjelmia. Tykkään tehdä mäkeä ja välillä juosta niin, että vähän hengästynkin. Siitä tulee hyvä olo, mutta oman kropan äärilleen vetämisen, sen sairaamman puolen aion minimoida. Otan siis juoksusta mukaani parhaat puolet ja vetäydyn pusikkoon nauttimaan siitä. Ja varmaan jotain omaa päätöntä tulee jollonkin tehtyä ja saatan siitä blogiinkin kirjoittaa. Kirjoitaminen on mukavaa, enkä sitä lopeta, mutta aiheet tulevat varmaan pyöriin muunkin kuin juoksun ympärillä.

           Pitää nyt selvittää miten tuo Karhunkierroksen 166km tiketin voi myydä. Sen kun ehdin varalle hommata, jos mieli muuttuu. Ei muuttunut vaan tämä ajatus vahvistui ja kehittyi järkevämpään suuntaa. Olen vapaa kuin taivaan lintu. Ja kyllä kuulkaas nautin siitä!


           PS. Tiesitkö, että toimin SUPER PEP 2020 kilpailunjohtajana yhdessa Jari Jyrkän kanssa. Ei mee enää kauaa, kun...



Onni Vähäaho, Nivalassa 19.11.2019

sunnuntai 17. marraskuuta 2019

HAVAINTOJA

 TÄSTÄ pääset SUB - JUOKSUHAASTE sivulle.


        Tänä päivänä joutuu harvoin kiipeliin. On monta kanavaa. Joskus viestintäkanavina oli vain kirjeposti ja puhelinkopista soitetut puhelut daameille. Tänä päivänä kanavia on paljon, mutta silti tulee joskus tenkkapoo. Esimerkiksi, jos tietoliikenne verkko kaatuu. Silloin on hyvä ottaa se kynä... mutta se postilakko. Tämä kappale taisi tukehtua tähän.

        Avauskappale oli nykyelämääni aidoimmillaan. En suunnittele vaan teen ja katson miten asiat etenevät. Niin tänäänkin, kun olin sub 6 juoksuhaasteessa. Itse asiassa en ollu varma teenkö juuri tuota haastetta vai esimerkiksi sub 5. Annoin asioiden selvitä matkalla. Lämmitin varalta kuitenkin neljä lötköpullollista 50% tuoremehua, joista kaksi ajattelin ottaa aluksi mukaan. Kenties hakisin jossain vaiheessa juomaa lisää. No en hakenut ja valmiina olleet banaanit söin lenkiltä tullessani ja join myös tuon litran juomaa. 35 kilsaa sai tänään riittää. Ei ollu maittia juosta pidempään. Juoksu sinällänsä oli ihan jees.

        Tapasin joku päivä sitten erään miehen paluumatkalla suksien viennistä voiteluhuoltoon. Mies oli hyvin tuttu, mutta mies oli hyvin poikkeuksellinen olemukseltaan ja osin puheiltaankin. Ei vain siksi, että hänellä oli rento toppatakki ja löysähkö pipo päässä. Kehonkieli oli jäätävä. Tämä mies puhui keholla sanomatta mitään plus puheet, joiden vahvuus kertaantui olemuksen ansiosta hurjasti. Jos joku voi olla samaan aikaan saaneen näköinen, onnellinen, tasapainoinen, jäätävän rauhallinen, itseluottamusta uhkuva, kiireetön, hauska ja harjoituksellisesti äärimmäisen nälkäinen niin tämä oli sellainen. Olisin voinut nähdä yhtä-aikaa tämän miehen hampaissa stringit ja maitohappoja vaahtona suunpielissä hymyn kuorruttamana. Ja ne vähät sanat oli kuin kilo mansikoita kakun päälle. Mikä mies, mikä motivaatio.

         Tuo mies on ollut viime viikot poikkeuksellisen kiireinen. Hänelle on sopinut yleensä vain heti tai ei ollenkaan. Nyt tuokin selvisi, vaikkei siitä isommin puhetta ollut. Mies joka reenaa noilla silmillä ja pääsee tuohon kehonkieleen kaikkinensa ei voi kovin paljon hiihtää enää muita latuja. Saatara, että oon naurannu tälle tapaamiselle. -"vitun työt".

          Lopuksi pala nhl:ää. Edmonton voitti pari yötä sitten Coloradon 6-2. Connor McDavid teki itse kolme maalia ja syötti loput kolme. Ainoa syy miksi hän pelaa nhl:ssä on se, kun ei ole parempaa liigaa. Hän on liian hyvä nhl:n, mutta minkäs teet. Minä ainakin nautin katsoa hänen uskomatonta peliä. Jotkut tv-kanavat ovat sen sijaan jopa lopettamassa hiihdon näyttämistä kanavillaan, koska Therese Johaug on liian ylivoimainen. Erikoista. Eikä Johaug ikäänsä hiihdä. Kandeis nauttia, kun näkee hänen tikkaustaan. Siinä mennään eikä meinata.


         Ps. Illalla kävin vielä kympin hölkkään palautteluksi. Tämä päivä siis aamu: 35km, ilta 10km. Hyvä päivä. Nyt toinen peli NHL:ää menossa. Sitten vielä kolmas ja koisimaan. Tälläistä. Ei optimia, mutta ehtaa eloa. 

Onni Vähäaho, Nivalassa 16.11.2019

maanantai 4. marraskuuta 2019

SUB - JUOKSUHAASTE

                 Sub - Juoksuhaaste 

 

                  Ajankohta  La 16.11.2019 klo.0.00  - 

                                   Su 17.11.2019 klo.24.00. Eli 2vrk/48h.

 
               Valitse itsellesi Sub - vauhti ja juokse tavoitevauhtia niin pitkästi kuin haluat / kykenet. Ainoa sääntö on pysyä itse määrittelemässäsi sub -tavoitteessa, joten lopeta juokseminen ennen kuin vauhti laskee tavoitteesi ulkopuolelle. Tämä haaste tullaan uusimaan, joten jokainen kilpailee ensisijaisesti itseään vastaan haluamassaan kategoriassa. Voit toki haastaa kaverin tai vaikka naapurin mukaan haasteeseen.

              Voit ottaa itsellesi myös normaalia lenkkivauhtia kovemman tavoitteen ja koittaa juosta sitä esim. muutamia satoja metrejä. Ei siis tarvitse juosta mitenkään pitkästi. Lisäksi tämä, jos mikä, on hyvin leikkimielinen. Huom! Lähetä oma urheilukellolla tallennettu datasi minulle e-maililla: (onni.cosmos(at)gmail.com), jonka jälkeen lisään sen tänne blogiin oman sarjan tuloksiin.

              Mikä on SUB? Eli esim. SUB 6min/km tarkoittaa, että juoksulenkin keskivauhdin täytyy pysyä alle 6min/km siihen asti, kun lopetat. Eli minimissään 5:59min/km. Tietysti parempi saa olla, muttei kutosella alkava. 

VALITSE OMA SUB - SARJA ja ilmoittaudu Sub -juoksuhaasteeseen e-mail: onni.cosmos(at)gmail.com


SUB - SARJAT


A) SUB 4min/km - Osallistujat

Antti Rönkkö 10,02km  38:03  keskivauhti 3:48min/km
Jyrki Leskelä  1,0km   3:59    keskivauhti 3:59min/km (juoksumatto, kuvatodiste)


B) SUB 5min/km - Osallistujat

Samuli Nieminen   73,716km  6:00;00  keskivauhti 4:53min/km (hallijuoksu)
Antti Toivanen         25,01km  1:58;38  keskivauhti 4:45min/km
Veli-Matti Anttila     2,01km   0:09;39   keskivauhti 4:48min/km



C) SUB 6min/km - Osallistujat

Keijo Nivala 50,21km  4:16;30h  keskivauhti 5:06min/km
Onni Vähäaho 35,02km  3:06;14h  keskivauhti 5:19min/km 
Onni Vähäaho 10,01km   0:59;36h  keskivauhti 5:57min/km
Ville Isoniemi    2,01km    0:11;58h  keskivauhti 5:57min/km


D) SUB 7min/km - Osallistujat

Pasi Koskinen 32,53km  3:33;09  keskivauhti 6:33min/km
Lasse Ylimäki 22,26km  2:27;34  keskivauhti 6:38min/km
Lasse Ylimäki 18,11km   2:00;03  keskivauhti  6:38min/km
Mirva Ylikoski  6,49km  0:39;47  keskivauhti  6:08min/km (kuva todiste)



Otetaan 20 ensimmäistä / Sub -sarja. Tulokset tulevat tänne sivulle viimeistään Ma 18.11.2019, riippuen omista menoistani. 



Onni Vähäaho, Nivalassa 4.11.2019        

lauantai 2. marraskuuta 2019

MAHDOLLISUUKSIEN PALJOUS

          Pitäs laihuttaa. Pitäs jumpata, mutta oon äijjä, enkä tee kumpaakaan. Lopetin hifistelyn ja aloin vain eleleen. Olen kuin vesilelunorsu, jonka joku on unohtanut puro pahaseen ajelehtiin. Sen sijaan, että murehtisin mitä olen, keskityn vain siihen mitä näen. Myös lenkeillä.

         Oon hyvä neuvoon miten kannattais juoksua harrastaa, mutta en ole nykyisellään innostunut ite sillä tavoin juoksemaan. Menen fiiliksellä. On oikein huvittavaa, etten nykyään tahdo tietää mihin juoksen tai mitä lenkistä tulee. Se muovaantuu nykyään useimmiten vasta jo paidan kostuttua. Tänään juoksin perhereitin. Kotoa lähtien. Rapiat 25km. Ei mitään ajatusta. Kunhan kävin ennen Pittsburgh - Edmonton peliä.

          Olen harrastanut liikuntaa tänä vuonna yli 600 tuntia. Jos en kyllästy erityisemmin loppu vuonna niin saavutan eka kertaa +700 tunnin vuosimäärän. Ensimmäinen koko kalenterivuosi osittaisella työajalla näkyy ja mahdollistaa sairastumisen liikunta hulluuteen. Tosin viimeisen kuukauden aikana yksi monista rakkauksistani, NHL, on vienyt tunteja pois liikunnalta. Jos kukkuu yöpelejä, on se pois päivältä, mutta ei sen väliä. Pääasia on nauttia elämästä ja se on kaikkea sitä mistä tykkää.

          On Halloween. On Pyhäinmiestenpäivä. Varalta kirjoitin molemmat isolla, ettei loukkaannu kummitukset, eikä vainajat. Huomenna vois yrittää käyä hauvalla. Talvikelejen tultua on vaimon autokin ajoittain lämmitysroikassa. Eilen unohdin sen, vaikka vaimo asiasta muistutti vielä minuuttia aikaisemmin kuin starttasin auton. Euroja paloi, eikä kaikki herttaisen vaimoni tuumaukset asiasta olleet positiivisia. Aiheestakin. Uppoudun liikaa ajatuksiini, enkä ajattele useinkaan mitään järkiperäistä.

          Kello on kohta puoli 12 illalla. Yövuorot päättyivät aamulla. Pari vapaata edessä. Voisi mennä nukkumaan tai kerään pantteja. Eikä yön NHL -pelejen alkuunkaan ole enää kahta tuntia. Elämässä on mukavaa enempi kuin tarpeeksi. Vaimo on yön töissä ja tyttö tiktokissa tai jossain sen tyylisessä. Ai, mikä se on? Ei kaikkea tarvi tietää. 
 

Onni Vähäaho, Nivalassa 2.11.2019

torstai 31. lokakuuta 2019

LOKAKUU 2019

           Taas on yksi kuukausi elettynä. Turhankin nopeaa menee nämä kuukaudet, vaikka en pimeän syyskauden innokkain fani olekaan. Oma viehätyksensä toki tässäkin, mutta yleensä jo tammikuussa viimeistään alkaa kaipaamaan valoa. Oikeastaan pimein 3kk alkaa vasta tuosta marraskuusta, nyt kun kellotkin on käännetty vanhanaikaiseen "normaaliaikaan". Itse pidän enempi kesäajasta, sillä se tietäisi tunnin lisää valoa iltapäivään. Kuka aamulla tarvii sen valoisan tunnin? En ymmärrä, siinä kun mennään jo muutenkin valoa, päivää kohti. Sen sijaan talven synkimpänä aikana tunti valoisaa iltapäivällä on paljon merkittävempi. Joissakin asioissa menee vain vähän liian pitkään ennen kuin niitä ymmärretään muuttaa.


          Huomenna alkaa marraskuu. Kuulemma ainakin Ylivieskan Huhmarissa aukeaa ensilumenlatu. Tiedä vaikka sinne eksyis. En tiedä. Marras-Helmikuussa minun juoksukilsat tippuu dramaattisesti joka tapauksessa, vaikka ei nämä nytkään mitään erikoisia määriä ole. Mutta eipä tuon ole väliä, kun ei niillä määrillä minulle ole mitään väliä. Toki ne aina kertoo minkä verran on mitäkin tehnyt ja siksi kai niitä tulee näin ylöslaitettua.


        Nousumetrejä taisi tulla ennätysmäärä. Liki kymppitonni. Mäkeily on kivaa. Treenituntejakin on kertynyt jo yli 600, joten noin 700 tunnin haminoille mennee, jos ei nyt ihan kyllästy. Vähän on merkkejä, että sitä huomaa pohtivansa tätä ravaamisen syytä. Onko tämä nyt sitä mitä haluan? En ole ihan varma. Katsotaanpa miten jatkuu vai tuleeko täysi hiljaisuus.



                                      LOKAKUU        VUOSI 2019 YHTEENSÄ

Ulkoilu tunnit             52,0h                   608,5h
Juoksu                    386,9km              3928,0km
Hiihto                            0km                487,1km
Lumikenkäily                0km                 178,5km
Kävely                           0km                245,1km
Pyöräily                  235,2km                674,9km

Nousumetrit             9616m                  60 466m

 

Onni Vähäaho, Nivalassa 31.10.2019

keskiviikko 30. lokakuuta 2019

NHL TILASTOPÄIVITYS LOKAKUU 2019



NHL TILASTOPÄIVITYS – KENTTÄPELAAJAT

 PÄIVITYSVÄLI: 7.4.2019-29.10.2019

 (KT) = Kaikkien aikojen tilastossa           

 KÄYTY LÄPI TOP 2000:sta  2000/2000



Erityiset huomiot:

TOP 2000  referaatti * =aktiivi 


1. Wayne Gretzky,                  2857p
2. Jaromir Jagr,                      1921p     
3. Mark Messier,                     1887p     
4. Gordie Howe,                      1850p     
5. Ron Francis,                       1798p     
6. Marcel Dionne,                    1771p
7. Steve Yzerman,                  1755p     
8. Mario Lemieux,                   1723p     
9. Joen Sakic,                        1641p
10. Phil Esposito,                     1590p
11. Ray Bourque, P,                1579p     
*14. Joe Thornton (SJS), 40,    1482p      (4pist)
16. Teemu Selänne,                1457p
21. Jari Kurri,                         1251p
*40. Sidney Crosby (PIT), 32,   1230p      (14pist)
*42. Alex Ovechkin (WSH), 34, 1225p      (14pist)
50. Sergei Fedorov                  1179p
*52. Patrick Marleau (SJS), 40, 1166p      (6pist)
*88. Evgeni Malkin (PIT), 33,    1003p      (1pist)
*92. Eric Staal (MIN), 35,         980p        (6pist)
100. Vincent Lecavalier            949p

144. Saku Koivu,                    832p
*146. Phil Kessel (ARI), 32,      829p        (6pist/1000ott)

202. Olli Jokinen,                    750p
*240. Blake Wheeler (WPG), 33, 702p      (6pist/700p)
*250. Mikko Koivu (MIN), 36,   693p        (5pist)
          139p matkaa isoveljeen.
*270. Brent Burns (SJS), 34,    661p        (12pist/200maalia)

390. Tony Tanti,                     560p       
(nuoruus aikojen suosikkejani)

*400. Bobby Ryan, 32,            551p        (4pist/300syöttöä)
*464. Ryan O´Reilly, 28,          511p        (12pist/500pist)
*477. Kris Letang, P, (PIT), 32, 503p        (10pist/500pist)
*478. David Perron (STL), 31,   502p        (12pist/200maalia/500pist)
*489. Valtteri Filppula (DET), 35, 497p      (3pist)

*631. John Carlson, P, (WSH), 29, 424p    (21pist)
Neljäntenä koko pistepörssissä! 21p/13ott.

*651. Nathan MacKinnon (COL), 24, 417p (15pist)
95-syntyneistä pelaajista paras pistemies.

*706. Connor McDavid (EDM), 22, 393p    (21pist)           
Kolmantena pistepörssissä. 21p/12ott.
96 ja 97-syntyneistä pelaajista paras pistemies. Itse 97-syntynyt.
koko NHL-historian urapistekeskiarvo 6:ksi paras, 1.31p/ott.

*738. Alex Goligoski, P, (ARI), 34, 382p    (7pist/300syöttöä)
*794. Aleksander Barkov (FLA), 24, 358p (13pist)
95-syntyneiden tilaston kakkonen.

*874. Leon Draisaitl (EDM), 24, 333p        (21pist)
koko pistepörssissä! 21p/12ott.                       

*976. David Pastrnak (BOS), 23, 307p              (23pist/300pist)
pistepörssin kärkimies! 23p/11ott.

1000. Niklas Hagman,              301p

*1008. Ron Hainsey, P, (OTT), 38, 300p   (1pist/300pist)
*1097. Jack Eichel (BUF), 23,   276p        (17pist)
pistepörssin kuudentena 17p/13ott.

*1222. J.T. Miller (VAN), 26,     250p        (13pist/100maalia)
*1312. Bo Hovart (VAN), 24,    231p        (9pist/100maalia)
*1371. Mikko Rantanen (COL), 23, 221p   (12pist)
*1468. Sebastian Aho (CAR), 22, 203p      (6pist)
*1495. Rasmus Ristolainen, P, (BUF), 25, 199p (5pist)
*1506. Patrik Laine (WPG), 21, 197p        (13pist)
98- syntyneistä pelaajista paras pistemies.

1641. Jere Gillis                      173p       
(Oli top1000:ssa aloittaessani nhl-tilastot)



Päivitysvälin tehokkaimmat pelaajat TOP10:

1. David Pastrnak, BOS            11. 11+12=23.
2. Leon Draisaitl, EDM              12.   9+12=21.
3. Connor McDavid, EDM          12.   6+15=21.
4. John Carlson (P), WSH         13.   5+16=21.
5. Brad Marchand, BOS           11.   7+13=20.
6. Jack Eichel, BUF                  13.   7+10=17.
7. Mark Stone, VGK                 13.   7+ 9=16.
8. Nathan MacKinnon, COL       11.   6+ 9=15.
9. Mitchell Marner, TOR           13.   3+12=15.
10. Alex Ovechkin, WSH          13.   9+ 5=14.
11. Sidney Crosby, PIT            12.   4+10=14.
20. Patrik Laine, WPG              12.   3+10=13.


TOP 1000:n NOUSSEET:

976. David Pastrnak (BOS), 23,               307pist.


TOP 1000:n TIPPUNEET:

Andrew McBain                       301pist


TOP 2000:n NOUSSEET:

1945. Oscar Klefbom, P, (EDM), 26,         131pist.
1962. Joonas Donskoi (COL), 27,             129pist.
1975. Marco Scandella, P, (BUF), 29,       128pist.
1984. Anthony Duclair (OTT), 24,             127pist.
1988. Brock Boeser (VAN), 22,                126pist.
1989. Matt Martin (NYI), 30,                   126pist.
1998. Yanni Gourde (TBL), 27,                 125pist.

              
TOP 2000:n TIPPUNEET:

Gerry Pinder                          124pist.
Dave Archibald                       124pist.
Lane Lambert                         124pist.
Magnus Pääjärvi                     124pist.
Jay McKee (P)                        125pist.
Jonathan Ericsson (P) DET, 35,  125pist.
Yannick Tremblay (P)                             125pist.






PELAAJAT


 MAITTAIN


top 2000 


tilastossa Tilanne
KPL MAA 29.10.2019


%  



 
1363 KANADA 68,2 %  
273 USA 13,7 %  
109 RUOTSI 5,5 %  
74 VENÄJÄ 3,7 %  
73 TSHEKKI 3,7 %  
46 SUOMI 2,3 %  
24 SLOVAKIA 1,2 %  
8 SAKSA 0,4 %  
5 VALKO-VENÄJÄ 0,3 %  
5 TANSKA 0,3 %  
4 SVEITSI 0,2 %  
3 UKRAINA 0,2 %  
3 LATVIA 0,2 %  
3 ITÄVALTA 0,2 %  
1 PUOLA 0,1 %  
1 KAZAKSTAN 0,1 %  
1 LIETTUA 0,1 %  
1 NORJA 0,1 %  
1 SLOVENIA 0,1 %  
1 RANSKA 0,1 %  
1 ITALIA 0,1 %  





AKTIIVIEN OSUUS TOP 2000 TILASTOSSA







Tilanne



29.10.2019







AKTIIVIT 306


LOPETTANEET 1694







ELÄVÄT 1694


KUOLLEET 306








Onni Vähäaho, Nivalassa 30.10.2019

torstai 24. lokakuuta 2019

JUOKSIJAPOJAN KAKS VIIKKOA

               -"Ookko sinä se juoksija poika"? On vaikeaa edes selittää miten erikoiselta tuo jaksaa kuulostaa. En koe olevani mitenkään erikoinen juoksija, saati että poika. Lakki kourassa nuita puheita saa kuunnella, huuli pyöriänä. Onhan se hienoa, että on saanut tämän kaupungin asukkaista osan lähes transsitilaan omilla, mielestäni varsin vaatimattomilla juoksuilla. Toki juossu olen - ja niin, voinhan poikakin olla, miten sen nyt näkee, ja kuka näkee.

             -"Aina sinut siellä tiellä näkee". Oon kyllä koittanu olla teiltä pois. Joskus kuitenkin. Miten ois, jos tähän laittaisin viimeisen kahden viikon, eli siis 14 päivän liikkumiseni. Ehkä jonkun mielikuva muuttuu ja toisen vahvistuu, mitä minun juoksuihin tulee.


1. Päivä (11.10.)

Aamu:    * Pyörällä Pyssyyn 7,5km
               * Pyssyssä 6km mäkeä. 400 nousumetriä
               * Pyörällä kotiin 7,5km

Ilta:         * Kevyt tie lenkki 10km / 54:20min


2.Päivä (12.10)

                * Taunon mäki (DanHill) 7km ja 550 nousumetriä

3.Päivä (13.10)

Päivä:       *  Nesteen ylikulkusillan edestakaisin juoksua 10,6km
       Reilu 100 nousumetriä ja keskivauhti alle 5min/km verryttelyineen

Ilta:           * Palauttelevaa juoksua 10,1km / 60min.


4.Päivä (14.10)

                  * Pyörälenkki 40km / 96min


5.Päivä (15.10)

               * Pyörällä Pyssyyn 7,5km
      * Pyssyssä 13,2km mäkijuoksua. 601 nousumetriä, 6:40min/km 
               * Pyörällä kotiin 7,5km


6.Päivä (16.10)

                * Palauttavaa juoksua 10km / 56min


7.Päivä (17.10) 

                 * Taunon mäki (DanHill) x 96  2001 nousumetriä
                    ensimmäistä kertaa koskaan harjoituksissa näin paljon
                    nousumetrejä kerralla. Kesto 3h39min.


8.Päivä (18.10)

                 * Perhereitti Pyssymäeltä kevyesti 10,3km /65min
                    Märkää

9.Päivä (19.10)

Päivä:       * NIPO:n yhteislenkki. Huoltavaa hölkkää 6,3km
        keskisyke 96. Sydän palautuu nopeasti, lihakset hitaammin.

Ilta:  * Mäkijuoksua Pyssyssä 10,9km 375 nousmetriä, 6:13min/km


10.Päivä (20.10)

                 LEPO


11.Päivä  (21.10)

               * Pyörällä Pyssyyn 7,5km
          * Pyssyssä PEP26km polkulenkki 2h52min. Polku vettynyt reilusti.
               * Pyörällä kotiin 7,5km


12.Päivä (22.10)

                * 7km vaihtelevasti 36min, 5:11min/km.
                 Välillä 2km reippaammin 4:36min/km..4:20min/km.


13.Päivä (23.10)

                * Pyörälenkki 72,7km / 3h 6min.


14.Päivä (24.10)


Aamu        * Pyssymäellä hiihtolatujen homogolointi
                   juoksua 10,7km. noin 65min.

Ilta:          * Mäkimausteen sisältänyt 15,2km lenkki,
           jossa tietä, polkua, ryteikköä ja Dan Hill. 1h38min.



14päivää


Juoksua        170km (tosi vähä normaaliin verraten)

Pyöräilyä       179km (normaalia enemmän)

Nousumetrejä  5803m+  (reilusti normaalia enemmän)

Liikuntatunteja  24h   (normaalia vähemmän)




            En koe harjoitelleeni. Kahden viikon kertymä vahvistaa tuntuman. Sen sijaan ulkoiluvietti on ihan jees ja tulee säännöllisesti liikuttua. Mäkihommat kiinnostaa, sillä saatan pitää tavoitteenani Ultra Trail Mount Blanc´a (UTMB) lähivuosille. Tykkään liikkua ilman tavoitteita juuri nyt. Jos haluaisi kehittyä optimaalisemmin niin täytyis hieman muuttaa sisältöä ja jopa aavistuksen rytmiä. Enemmän treenaavat kuitenkin näkevät varmasti tuosta 14 päivän jakson sisällöstä, että sisällä on tietty rytmi ja ulkoilu on vaivihkaa ihan ok tuottavaa jopa.

VOIKO TÄHÄN KYLLÄSTYÄ ???  EI!!!


 

OMAT LIIKUNTASUOSITUKSET kovasti treenaville (12krt /vko) ja perus janttereille, joille realismia on se 3 kertaa viikossa säännöllisesti läpi talven ja se on oikeasti jo hyvä tatsi!




Onni Vähäaho, Nivalassa 24.10.2019

lauantai 19. lokakuuta 2019

ELÄMÄN KULMAT

         Suutarin lapsilla ei ole kenkiä. Yllättävän lähelle voivat tulla yllättävätkin, jos ei ongelmat niin haasteet. Voisi luulla minunkin vuodesta toiseen 600-700h liikkuvana saavan olla huoleti painoni kanssa. Voin kokemuksen syvällä rinta-äänellä todeta, että pelkkä liikunta ei pidä painoa kurissa, saati alakanttisena. Olen taas saanut pari lisäkiloa viimeisen kuukauden aikana kuin juuri synnyttäneet äidit konsanaan. Syy ei ole liikkumattomuuden vaan puhtaasti syömisen. Minulla ei ole ruoka-aikoja tai pikimminkin kaikki kaapit on auki koko ajan. Täytynee jälleen kerrran ryhdistäytyä.

          Elämä on monilta osin yhtä uudelleen ryhdistäytymistä monessakin asiassa. Oikeasti ihmisillä on isompiakin haasteita kuin pari kiloa. Ehkä kaikki ei tiedä, että elämä on yhtä haasteellista ammatista, osaamisesta tai liikuntamäärästä, saati kunnosta riippumatta. Tänä päivänä ihmiset osaavat hakia paremmin apua, sillä avun hakemisesta on tullut hyväksytympää. Terapioissa käyvät niin lääkärit, johtajat, duunarit kuin terapeutit itsekin. Iso askel, vaikka voi aluksi näyttää toisenlaiseltakin. Silloin puuttuu vielä ymmärrys siitä, mitä elämä voi olla.

          Julkisuudessakin on ollut paljon esillä pahoinvoivia ihmisiä kertomassa tarinaansa. Ymmärtämättömät lynttäävät vitsaillen. Todellisuudessa maailma on muuttunut ja ärsykkeiden määrä on kasvanut. Kovin vähän on enää suojassa eläviä. Teknologia kehittyy ja maailma vaatii ihmisiltä enemmän. Monesti mietin julkisuudessa olevia, että ihmeen moni kestää sen. Nyky rakenne pitää huolen, että harva julkkis pääsee ilman juorulehtien osumia. Ajattele jos sinun elämääsi seurattaisiin samalla tavalla kuin vaikka jonkun Patrik Laineen. Se ei helpota yhtään, vaikka Patekin nauraa koko matkan matkalla pankkiin.

          Raadollisuus ja ymmärtämättömyys on suurin ongelma. Maailma kaipaa enemmän hyvää. Yhtä lailla kuin jätteettömyyttä ja päästöjen minimoimista. Kaikki eleet näissä asioissa ovat minusta kauniita. Ja positiivisuus ennen kaikkea. Kukaan meistä ei ole täydellinen, mutta voisimme olla aina parempia ja inhimmillisempiä.

          Oma ajattelu on uskoakseni kehittynyt vuosien saatossa oikeaan suuntaan. Paljon parannettavaa on silti. Aina voisi olla parempi ihmisenä. Juoksun osaltakin olen mennyt maisemalliseen suuntaan. Tarkoitan tällä sitä, että matka on entistä tärkeämpi kuin päämäärä. En ole aivan varma tavoittelenko enää oikeasti mitään. Se voi ehkä tuntua hieman hassulta, kun kehitystä on tullut kaiken aikaa. Tykkään vaan liikkua ja kaikki ylimääräinen mikä sitä ohjaa on ehkäpä turhaa. Tarkoitan ylimääräisellä lähinnä tavoitteita.

          En ole itse saanut koskaan nauraa matkallani pankkiin, mutta seuraan mielihyvin niitä jotka voivat niin tehdä. Olen alkanut taas seuraamaan enemmän NHL:ää. Olen tutkinut tilastopohja tietojani viimeisen kuukauden aikana mittaamattoman monta tuntia. Aivan varmasti enemmän kuin olen juossut. Olen tavallaan uudelleen tutustunut pelaajien taustoihin. Voi tuntua hassulta, mutta minulla on paljon muistoja etenkin jo uran päättäneistä pelaajista. Muistoja on kiva kerrata. Tilastot ja mm. wikipedia ovat olleet kovassa käytössä.

           Olen paljon vähemmän nykyään juoksussa kiinni kuin kukaan arvaakaan. Olen ilmottautunut NUTS karhunkierroksen 166km matkalle ensi toukokuun kisaan. Tunnen sisälläni rauhallista oloa aikaisempien vuosien jännittävän valmistautumisen sijaan. Tiedän, että nyt pääsen tuon läpi ilman loukkaantumisia tai sairastumista, eikä tuo kisa tule sillä tavalla olemaan yhtä speciaali kuin aikaisemmin. Tuossa kisassa minulla ei ole mitään tavoitetta edes. Kunhan hölköttelen sen läpi. UTMB on ollut mielessä ja lähinnä sen takia KK166km, mutta katsotaan nyt sitä sitten vuoden päästä, onko niitä pisteitä, ja jos on, niin tuleeko laitettua nimeä arvontaan. Ei näiden tavoitteiden ole enää väliä. Kiva vain elellä menemään. Voin sanoa puolestani, että nauran joka kerta matkalla poluille tai mäkeen. Ja se on se juttu.

Ps. Muistakaa elää omannäköistä elämää ja olla positiivisia läheisille, sekä ympäristölle. 






Onni Vähäaho, Nivalassa 19.10.2019

tiistai 15. lokakuuta 2019

VALUVIRHE

INTRO



           Onko se kaikki minussa? Se, mikä tuntuu olevan kadonnut. Laulujen ja kirjojen takaa löytyy minusta turhan usein nykyisellään oma tarina tai mielenhalu. Mihin on kadonnut vapaa teksti - vapaa tarinoista, mielenhaluista? Onko se kaikki minussa? Omat tarinat ja mielehalut voivat olla, ja osin ovatkin, hyvää luettavaa. Miksi se on kuitenkin lähtökohta? Eikö kirjoittamisessa ole parasta, kun voi antaa vain mennä? Mihin katosi mielikuvitus ja revittelyn taito? Mitäpä minä enempää kyseleen, sillä minä annan nyt vain mennä.



VALUVIRHE



           Poika (Peke) kulkee pitkin kanavan vartta. Pikkusisko (Iita) oli mennyt äidin kanssa kauppaan ja isoveli (Pate) isän mukaan. Isä oli muurari ja äiti hoiti kodin. Kaikki lapset olivat ala-asteikäisiä. Nopeasti reimahtanut vanhempien rakkaus oli laantunut lehmän henkäykseksi. Oli parit; isä ja Pate, sekä äiti ja Iita. Peke oli usein yksin. Pekeä se ei haitannut, eikä muitakaan liioin, mitä nyt isä ei ymmärtänyt auttavastikaan miksei poikaa kiinnostanut muurarin hommat.

          Peke viihtyi yksin. Vuosi vuodelta isän suhde Pekeen muuttui vihamielisemmäksi. Peke itse haaveili taidemaalaruudesta. Se oli kuin suolaa haavoihin isän korville. Isä syrji Pekeä ja äiti koitti vaivihkaa korvata isän tekemää kuoppaa. Äidin elämä pyöri täysin kotona ja lasten kanssa - sekä tietysti kaikkien kotitöiden, sillä isä näki oman hommansa siksi raskaaksi, ettei laittanut kotona tikkua ristiin. Jollei sitten lasketa joka lauantaista saunan lämmitystä, jonka teki jaloviina pullon kanssa. Usein isä ei ehtinyt saunata vaan viina nukutti miehen. Nukkumaan mennessä hän usein muisti huutaa Pekelle, että tästä tuli valuvirhe.

          Sunnuntaisin koko perhe kävi aina kirkossa. Edestäpäin katsottuna istumajärjestys vasemmalta lukien oli aina sama.  Pate, isä, Iita, äiti ja Peke. Kirkossa Pate ei tahtonut rauhoittua olemaan, mutta isä sai Paten aina jotenkin pysymään aloillaan. Iita ja äiti katselivat usein toisiaan. Peke ihaili kirkon maalauksia. Paten ollessa kotvan rauhassa isä oli vain hiljaa pieni kyynel silmissä. Koskaan ei ollut puhetta miksi.



LINNUT PESÄSTÄ



            Vuodet vierivät. Iita perusti parturiliikkeen ja sai nopeasti liikkeensä toimimaan. Jo parin vuoden jälkeen hän ei itse ehtinyt juuri enää edes parturoida vaan kahdeksan parturin liikkeessä riitti kylliksi logistiikan hoitoa. Iitalla oli myös yksi lapsi, Into, joka kulki päiväkodissa äidin ollessa töissä. Inton isä ei kestänyt vanhemmuutta vaan alkoi päivästä yksi alkaen maksaa elatuslaskuja olematta äitiin ja poikaan missään yhteydessä.

            Pate jatkoi isän muuraus hommaa. Raha oli kortilla, mutta Patesta ei tullut sentään viinamiestä. Pate eleli vaatimattomassa rantamökissään joen varrella ja kalasteli usein kavereiden kanssa. Patea ei seurustelut kiinnostaneet.

            Isä sairastui maksasyöpään ja joutui pian sairastumisen jälkeen jättämään työt Patelle. Isälle ei oltu luvattu enää pitkästi elämää. Hän pärjäsi vielä juuri ja juuri kotona äidin tuella.

           Pekestä tuli lopulta sisustustaiteilija. Hän suunnitteli moniin julkisiin tiloihin seinämaalaukset ja kuviot. Hän oli sangen vauras ja vapaa. Ja kun lapsuutta katsoo niin ihme kyllä myös tasapainoinen. Hän ei ollut koskaan vihainen isälleen, vaikkei hän ollut koskaan häntä arvostanutkaan. Peke maalasi isälleen taulun piristykseksi hänen sairastuessaan ja jättäessään työt. Siinä oli muurauslasta, tiiliskivi ja saunakiukaan pesän luukku auki, jossa tuli paloi. Isä kiitti ja katsoi suurimman osan päivistään taulua.

           Äiti kävi siivouspalvelufirmassa tuntisiivojana aina silloin tällöin. Isän heikentynyt kunto laittoi kuitenkin palkkatyöt jäähylle. Nuorempana äiti oli opiskellut farmaseutiksi, muttei ollut tehnyt päiväkään niitä hommia.



VIIMEINEN HUUTO




            Lopulta isä joutui sairaalaan, josta ei enää kyennyt yhtä lyhyttä kotilomakäyntiä lukuunottamatta kotiin palaamaan. Alkoi kivunhoito, alkoi saattohoito. Äiti kävi päivittäin sairaalassa, usein illalla. Iita aina, kun ehti ja Pate pari kertaa viikossa. Peke kävi kaksi kertaa päivässä. Toisin kuin muut, Peke istui pitkiä aikoja isän huoneessa. Aluksi, kun isä oli vielä hieman "paremmassa kunnossa" sairaalassa hän usein kysyi Pekeltä: -"voit sinä mennä, jos sinulla on jotakin muutakin". Peke vastasi joka kerta aina samalla tavalla: -"minulla ei ole nyt kiire mihinkään".

            Parin viikon päästä isä oli täysi vuoteen oma. Voimakkaiden kipulääkkeiden haittavaikutuksena oli ajoittaiset sekavuudet. Isä huusi usein yöllä unissaan, puolitajuttomana. Peke! Peke! Peke oli sanonut hoitajille, että hänelle voi soittaa, jos isä ei rauhoitu. Usein hän tulikin loppuaikoina keskellä yötäkin pitämään isänsä kädestä kiinni. Se rauhoitti aina isän.

            Viimeisinä päivinä myös muut kävivät päivittäin isän tukena. Aina, kun Peke lähti käymään kotona tai asioilla, kysyi isä muilta, missä Peke on. Pekestä oli tullut isän kivijalka. Niin kauan kuin isä oli kivijalkojen päälle muurannut, oli hän unohtanut omansa. Lopulta isä kuoli Peken pitäessä isäänsä kädestä kiinni. Muutkin olivat paikalla. Isän ja Peken radikaalisti muuttunut suhde isän puolelta elämän viime metreillä antoivat paljon muillekin perheen jäsenille. Kaikista tuli enemmän toisillensa.



Onni Vähäaho, Nivalassa 15.10.2019