keskiviikko 29. elokuuta 2012

PERUS SEKOILUA - KISA VISSIIN LÄHELLÄ

                             Heti, ettei unohu, muistakaa tämä. Missä menee sen raja, onko ihminen muistamaton vai vain heleppoheikki? Oon aatellu aina, että oon jäläkimmäinen. En ole kuitenkaan aina asiasta ihan varma. Varsinkaan silloin, kun olen oikein jo aatoksissa jossain muualla, tapahtuu asioita, joita ei pitäisi. Ilmeisesti oon ollu jo mielessäni niin keskittynyt Vaasan maratoniin ja siellä 3.30 alitukseen, etten oo muistanna paljoa mittään viime aikoina... eikö oon - vaan oon ollu "vain" huoleton. Pari aamuhugia pitäs vielä selättää ennen kisaa ja työpaikka niissä pitää. Ei, kyllä mä töissä oon aika skarppi, mutta sitte ku ei oo ihan niin pakko, niin en oo niinkään.

                     Jokunen päivä sitten puhelin tipahti tuonne yhelle pellon reunalle. Piti hakia kotoa pojan kännykkä ja soitella noilla kulmilla. Onneksi oli omassa äänet päällä ja se sitten lopulta löytykin nokkospuskasta! Eilettäin unohtu tytön verkkarit hoitopaikkaan. Eilen illalla olin unohtanut Jay Lenon salille kaulaketjun ja vihkisormuksen. En edes tajunut, ettei minulla oo niitä, kun Leno tänään soitti. Tänään hain sitten nuo tytön verkkarit päiväkodista ja... ette arvaa, siellä oli mun työreppu. Kas, kohta sais mullakin olla päiväkotipaikka ja oma lokra, kuten noissa piireissä omasta lokerosta tavataan sanoa.

                   Juu, en tiiä, kunto näyttäs nousevan melekeen joka lenkki. Ei pitäs valittaa mistään. Esittää tyytymätöntä. Moni hyvä juoksuystäväni on tällä hetkellä telakalla. He saattaisivat olla onnellisia yhdestä hikipisarasta. Harmittaa kovasti heidän puolesta. TSEMPPIÄ TEILLE!!! Toivottavasti olette pian taas sorvin ääressä - siis suhteellisen pian.

                 Toissapäivänä kokkeilin siis ton 10,4km valmistavan lenkuran. Se meni n.6min nopsampaa kuin ennen Toholammen maraa. Tänään tein sitten varsten täsmälleen saman lenkuran kuin ennen Kempeleen puolimara enkkaa. Silloinkin 3pv ennen kisaa. Tänään tuo 10,5km kevyt hutasu meni n.2min nopiammin, ~12sek/km nopiammin kuin ennen Kempelettä. Mitä tohon nyt sanois... Herkistyvän näyttää kunto.

                Tässä tulee kolomen viikon välein kisa. En oo oikein, varsinkaan tätä nykyä, tottunut näin tiuhaan kisaamiseen. Alakaa jo ihan hermostuttaan, kun pitää melekeen koko ajan varoa, ettei treenaa liian tukkoon. Tämä on ollu melkein yhtä herkistelyä, keventelyä ja tähtäämistä. En tiiä, ehkä en pian tähtääkkään enää Vaasan jäläkeen yhteenkään kisaan tänä vuonna vaan alan treenaan rauhassa ens vuotta varten. Jotenkin ahistava dilemma tämä näin tiuhaan kisaaminen. Siltihän tuota näkkyy kaiken aikaa kehittyvän ja toisaalta, ois vielä nuo Kauniston kisat ja Joensuun 12h kisa. 

                Kun on oikein lattautunu, on aika hermostunu olo. Se ei ehkä näy ulospäin, mutta totuttuun nähden vähäinen harjoittelu ei sovi ainakaan mulle. Tännäänkin tuntu, että ois tehny mieli käyä rykäseen tuohon kymppipuolosen lisäksi ainakin toinen mokoma reipasta hölökkää. Täytyy nämä tuntemukset sitten koittaa muistaa lauantaina Vaasassa kolomannella ja neliännellä rundilla. Sillon saa painaa, jos on, mistä painaa.

                Loppukevennys. Jay Leno käski mainita seuraavassa blogissa mun penkkireenistä. Tehhään se ny sitten Lenon mieliksi ja varmasti VALTAVAKSI huvitteluksi. Eli eilettäin tuli otettua penkistä mm. 4x70kg, 1x79kg ja 12x59kg. En kyllä ite tiiä, mitä tiedottamista nuissa ny on. Lenolla on vähän vinoutunut huumori, heh, heh... Ps.Penkkienkka 150kg 14.v takaa.

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 29.8.2012 

HIENOSÄÄTÖÄ VIIS-VIIS -RETKEEN

                         Odotamme innolla ilmoittautumisia rentoon syysretkeen Nivalaisille hiekka, sora, metsä, peltoteille, metsäpoluille, ojanpientareille jne. MUKAAN VAAN! Alla hienosäädetty info osuus. Nyt siis vain yksi lähtöryhmä, jossa mennään mukaan tulevien toiveiden mukaisella vauhdilla ja tyylillä. Elitämäpassaakaikillepistecom.


KATSO MUUTTUNUT INFO TÄSTÄ.

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 29.8.2012      

maanantai 27. elokuuta 2012

VALMISTAVIEN VERTAILUA

                         Tein tänään varsin päivän toisena harjoituksena identtisesti saman lenkin ja samoilla tehoilla kuin tein 3pv ennen Toholammen ennätysmaraton juoksuani. Silloinhan aikani oli maratonilla 3.51.59. 

                Tuolloin, 28.3. tuo valmistava, kevyt maratonharjoitus oli päivän ainoa lenkki ja sitä edelsi muutoinkin vapaapäivä lenkeistä. Tänään tuo vastaava lenkura oli minulle päivän toinen, enkä yölläkään saanut nukuttua kuin 1h, kun oli pakki sekaisin työnkuvaan liittyvistä asioista johtuen.

               28.maaliskuuta oli tuuli päinvastainen. Eli maratontehoilla mentävällä pätkällä, 2,6-6,3km oli tuolloin myötätuulta 4m/s. Tänään vastatuulta 5m/s.

              Tuossa alla taulukkovertailu noista valmistavista. Jokainen tehkööt omat johtopäätöksensä ennakkotilanteesta Vaasan maratonia silmällä pitäen, joka siis juostaan tulevana lauantaina klo.13 alkaen.

 
Väli 28.3.2012 27.8.2012
keskiv. keskiv.
0-2,6km 14:44 5:40/km 12:48 4:55/km Pk-kevyt
2,6-6,3km 19:03 5:09/km 17:05 4:37/km maratehot
6,3-10,4km 22:40 5:32/km 20:35 5:01/km Pk-kevyt
Yht.aika 56.27 5:26/km 50.28 4:51/km
keskisyke 146 146


               Että tuolleesti. TÄSSÄ (paina oikealta yläkulmasta näytä kohteesta Metric) tämän päivän Garmin data. Kokonaismatka on kutakuinkin sama, mutta kahden eka kilsan kohdalla rannetietokone otti kilsa-ajat vääristä kohdista. Todellisten aikojen ollessa n.4.50-4.55 välimaastossa, kuten tuon 0-2,6km välin keskarikin osoittaa. Diagrammista näkee, kuinka välillä 1,59-1,95km olen muka käyrän mukaan lähes pysähdyksissä, vaikka vauhti on kaiken aikaa tasaista. Mutta nuo ovat toki vain pieniä nyanseja datan sisällä. Kokonaisuudessaan identtinen lenkura kuiten-niin 5min59sek joutusammin kuin 28.3. Mitä se sitten tietää, taivas tietää, jos sekään.

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 27.8.2012
        

lauantai 25. elokuuta 2012

AINA VALMIS PISTE COM

                         Elettiin vuotta 1992, kun olin sittemmin paljon kovemmaksi keihäänheittäjäksi - ja edelleen heittävä - kehittyneen Mika Nevasaaren kanssa nuorten Sm-kisoissa entisessä Vammalassa, nykyisessä Sastamalassa. Keihään karsinta oli muistaakseni n.klo.16-17 aikoihin, myöhään iltapäivällä siis.

                 Nukuimme kasarmilla, jonne meidät oli seuran puolesta osoitettu majoittuvaksi. Muistan kuinka meitä "hieman" kismitti, kun Reisjärven keppimiehet oli majoitettu kaverini sanojen mukaan 19 tähe Ilives-hotelliin, Tampereen keskustaan, parhaille pelipaikoille!!! Taisivat heittää nuo paremmin majoitetut ehkä viisi metriä pidemmälle, joten lienee ansainneet huohkeat sängyt ja puitteet, per---e.

                 Nati-nati, sanoi hetekat. Kenties Mika heräsi siihen, kun nati-nati -äänet puolittuivat kolokossa, lähes 19 metriä korkiassa kamarissa. Syy oli siinä, että oovee (eli minä) oli lattialla venyttelemässä! Mika tihrusti unisien silmien takaa... -"Mitä helevettiä sinä teet"!!! -"Paljonko kello"???... oovee: -"Käyhän tuo jo neliää kohen"... Mika: -"eikä karsintaankaan oo ku reipas kellon ympärystä... oovee: -"Lähetäänkö aamuverryttelylenkille"?... Ja niin mentiin, muutaman hetken tilannetta Mikan sulatellessa. Kyllä siinä Mika ehti manata otteeseen jos toiseen näitä minun valamistautumis rituaaleja. Lieneekö yllätys, sillä karsinnasta tuli lähtö ns. lauluun. Ei finaalia siis - sinäkään vuonna. Mutta jäipä hauskat muistot!!!

                Tuli tuokin mieleen tässä "tämän päivän" yölenkin aikana. Tässä sitä edelsi torstaina tuo tuplalenkkipäivä plus iltaman viihde ja kevennysosuus, jonka seurauksena en vihtinnä eilen tehä muuta kuin kalpeanmiehen puolituntisen venyttelyn. No, käytiin sentään poijjan kanssa tuolla metsissä käveleskeleen, pienesti hölkkäileen ja mustikoita syömässä n.4km lenkuran. Kattelin tuossa vielä mahollisia reittimuutoksia extremempään suuntaan VIIS-VIIS -retkelle, jonne odotellaan rohkeasti uusia ilmoittautujia! Osallistujat määrittelevät itse leppoisan vauhdin ja tahdin - ei kannata jännittää, kaikki jaksaa kyllä. :)

                Jepulis-jee, tuli mentyä suht aikasin eilettäin koisiin. Sellaisissa "liskojen yön" pätkissä tuli nukuttua. Kello kahen vessareissun jäläkeen olin virkkuna kuin kettu väijyssään! Koitin vielä päästä uneen - mutta turhaan - olin jo tiellä mielessäni. Niinpä läksin siinä kolomen kantturoissa kahavin keittoon ja notkisteleen. Tarkastin vielä varulta sykkeen, jotta ei oo ennää rapulaiset. 43 näytti istualtaan, joten ihan jees. Lähin sitten pukkaamaan ja lykkimään kevyttä hölökkää menemään siinä hyvän matkaa ennen neliää. Oli ryötti tuo ohtalamppu vaan niin piposäädöissä = löysällä, että se teetti ylimääräisiä teknoliikkeitä alun kilsoilla, kunnes laiton sen taskuun. Niinpä jatkoin muiden kuin näköaistin avulla, ja hyvin selvisin, kun kerran tässä oon, hä?

               Oli kyllä ouv-von herkkää tuo meno. Meinas pakata aluksi alle 5min menemään nuo km:t. Tein sitten lopulta tuollaisen ihan mukavan yölenkin, eli varttimaran, eli 10,6km. Tarkka (10,55km) varttimaran väliaika oli 54.15, joka ois niin ku äkkiä laskettuna 3.37 -maravauhtia. Nythän tepastelin tuosta 9,55km Pk-kevyttä ja yhen kilsan ajatelluilla maratehoilla (n.155sykkeillä) aikaan 4.27. Joten jäänpä edelleen sokiana siihen luuloon, jotta voin päiväsaikaan nykkiä viikon päästä neliä tollasta varttia vähintään 4:58/km- tahilla, eli alle 3.30 loppuaikaan.

               Tästäpä on kiva jatkella taasen tätä lepposta reenailua. Jos kävis tuossa iltapäivästä/alakuillasta tuolla tuiskulassa vähän ottamassa loikkia, aita - ja porrashyppyjä. Niistä on kyllä ollu mulle paljon hyötyä. melekeen -5sek/km/kerta, heh, heh... Kannattaa kokkeilla, heh, heh... Taijanpa mennä vielä nukkuun ja ottaa väen kainaloon, krhhhh, krhhh...


Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 25.8.2012

torstai 23. elokuuta 2012

IRONIAA - SARKASMIA - KÄÄNTEISTÄ MAAILMAA

                         Onhan oma kirjoitustyylinikin ajoittain aika (heh) itsesarkastinen... ehkä. Kuten arvelinkin - lukijakunta, ystävät ja läheisetkin ovat omaksuneet sarkastisen tyylin. Sehän motivoi, kun tykkään piiskata ihtiäni vähättelemällä vähiä tekemisiäni. Käänteinen maailma pitää sopivaa huumoria yllä.

                Hieman sen sijaan oon ollut hoomoilasena, kun hieman oudommatkin ovat sanoneet minut nähdessään, että; "oho, ootpa sinä laihtunut". Samat ihmiset, joita näin n.2kk sitten 2-3kg kevyempänä! Kohteliasta sakkia vai ironista kaikki tyyni. Minä oon kyllä painokkaasti tyrmännyt kaikkien laihtumisläpät tyystin. Ja tännäänhän tuolle hain tojisteenkin. Läskistiny oon ja reilusti! Että näin.

                Joku saattaa muistaa, kun asetin tuossa joku aika sitten tavoitteekseni rasvaprosentin 10-12 väliin. Silloin n.2kk sitten se oli 15,6. Tänään, kuulkaas, 16,9%. Jabadaba-duu!!! Suffelimies, kuten oon sanonu - vähemmän sarkastisesti, lähinnä todenmukaisesti. Muka treenaja? Vai syöttöpossu? Veikkaan jälkimmäistä, koska tunnistan kyllä itsekin, että aika säännöllisesti tulee käytyä tiestöä tarkkailemassa. 

                Eipä siinä, tiputellaanpa silavat kropasta tässä syksyn aikana. Ainakaan välitöntä nega-vaikutusta tuosta ihrasta ei nyt näy tulleen. Vast´ikään tuli ruimastua tuo puolikas yli 12min marginaalilla enkka-aikaan. Kunto on vielä viime lenkkien perusteella nousut Kempeleen ajoistakin. Eli maailmankirjat sekaisin, kaikki menee käänteisesti. Mitä läskimpi sen nopiampi ja kestävempi? 1000m enkkakin parani neljä päivää sitten 18sekuntia - kiitos läskistymisen-kö? Ihan sama, en nyt oikiasti jaksa vaivata 1,5% päätäni, kun kerran kulkee. Kuten sanottua, otetaan rasvaprosentit haltuun sitten syssyllä.

               Ei sitten tullu hellitettyä treeniä ollenkaan Kempeleen jälkeen. Oon treenannut aivan normaalilla tahdilla. Kilsamäärät ovat jäänet toki hyvän matkaa alle 100/viikko, mutta vastavuoroisesti seassa on selkeästi normaalia enempi Vk-kilsojakin. Hieman tuossa päivä-pari sitten pelkäsin, että olin kaatanut jo kuppini nurin. Oli nimittäin jalat kuin haitarin kieli, joka oli jäänyt kiinni ja jumiin. Vedin tonnin testin jälkeen heti seuraavana päivänä +33km treeniä, josta jälkimmäisessä reipasta rallatusta järvenkierto sessiossa. Siinä jalat huusi hoosiannaa pari yötä. Mutta enpä kapistellut buranapurkille. Ei niitä terveeseen kipuun oo ennenkään syöty.

               Seuraavana aamuna vielä konkoilin kevyen varhaisaamun köpöttelyn, joka ei sillä kertaa auttanna yhtään - jos pahentanutkaan. Olin taas siinä tilanteessa, että jääpussit olivat lähes enempi jaloissani kuin pakasteessa. Koitin siinä tiistai iltamassa käydä lasten kanssa VIIS-VIIS -RETKEN hauskoja metsä-oja-risukko-osuuksia talsimassa, joka saattoikin hieman auttaa. Ti-ke yö oli kuitenkin edelleen vähäuninen.

               Eilen keskiviikkona pidin juoksusta ihan lepopäivän. Toki tuota huoltopuolta tuli veivattua ja vähä jumpattuakin, sekä n.20km fillaroitua pojan kanssa monenlaisissa maastoissa.

              Tänään oli aamulenkillä vielä aika peruskankiaa, mutta iltapäivän intervalli sujui paremmin kuin koskaan aikasemmin = elämäni paras harjoituslenkki. Pk-kevykin taittui parhaimmillaan alle 5min/km ja Vk-kevyen n.4.30 -kyyti tuntui paljon lepposammalta kuin mitä se tuntui esim. maanantain järvenkierto rykäsyissä.  Ihan havahduin, että tosiaan ei menny kevyessä 14,0km intervallilenkissä kuin 1.10.30. Kyllä näistä kehitysaskelista saapi virtaa, ei sitä käy kiistäminen.

                Rasituksen suhteen tuli varmasti käytyä hiinä-ja-hiinä tilanteessa = rajoilla. Siitä selvittyäni säikähdyksellä huomaankin ottaneeni taas askeleen eteenpäin. Siitäkin huolimatta, että rasvaprosentti vain nousee. Itse asiassa tässä olen ajatellut hieman tarkentaa tuota Vaasan maratonin tavoitetta. Se on niin, että JOS tulos on 3.40.00 tai huonompi, kävelen paluumatkalla kaikkien matkakamojen kera Sievistä päin tullessa Reisjärviristeyksen kohdalta Nivalaan. Tuleeko siitä nyt joku n.20km? Eli 3.39.59 on vähimmäistavoite ja OIKIA TAVOITE on ALLE 3.30. Hankala pitää vähä kynttilää vakan alla, kun takatukka palaa jo. Lenkit ovat menneet siksi hyvin, että ois ihan suffelihommaa tavoitella vähempää.

                On aika selvää viimeisten lenkkien perusteella, että on aika mahotonta kuvitella aloittavansa hiljempaa kuin n.4.40-4.55min/km -tahdilla maratonia. 3.30 alle mennään, kun keskari on 4.58min/km tai parempi. Mitä väki tällä kertaa veikkaa loppuajakseni Vaasassa? Iteppä laitan tähän että 3.29.08. Siinä ois +35min parannus aikaan, joka oli ennätys vielä ennen Toholammin talvimaralla tehtyä nykystä enkkaa, 3.51.59.

                Joo, mutta taidanpa tän päivän kahden lenkuran 9,5km + 14km jatkoksi heittää vähän viihde ja hupivaihteelle... Jospa ottais huomenna ihan kevyesti, joko ihan vapaata tai ihan kevyttä ja lyhyttä. MUISTAKAAPA treenailla!!! Tännään oli hyvin väkiä lenkillä jo ennen klo.6:tta. Hyvä Nivala!!! 

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 23.8.2012

keskiviikko 22. elokuuta 2012

VIIS-VIIS -RETKI

YHTEISTAPAHTUMA, PITKÄ LENKKI, EXTREME KOKEMUS, MUKAVA SEIKKAILU...


Lakeuden Kipinä tarjoaa seikkailun haluisille pienimuotoisen extremeretken. Osittain haasteellisen, n.35,5km yhteislenkin muodossa.

LÄHTÖ SU 9.9.2012 klo.13.00 Kyösti Kallion Koulun takaa   retki päättyy myös Kyösti Kallion Koulun taakse, eli samaan paikkaan missä lähtö. Etenemme mukaan tulevien toiveiden mukaisella vauhdilla ja tyylillä. Voimme käyttää alustavasti ajateltua 5min hölkkää+ 5min kävelyä rytmiä tai juosta enemmän tai kävellä enemmän - ihan osallistujien toiveiden mukaisesti. RETKEILYFIILIS on kuitenkin PÄÄASIA.
 
                  Reitti on siis osittain haasteellinen, mutta lenkkareilla pärjää, (voipi kyllä kastua, heinää on) kunhan nyt ei kaikkein hienoimpia ota mukaan = voi likaantua hieman, ehkä. Reitti jää myös etukäteen mysteeriksi osallistujille, jotta yllätysfunktio säilyy edes jonkinlaisena.

              Lakeuden Kipinä TARJOAA osallistujille n.13km kohdalla vettä juotavaksi, sekä täydennykseksi jokaiselle myös omiin juomaputeloihin yms. säiliöihin. n.28km kohdalla TARJOLLA on nuotiomakkaraa ja mehua.

    Eli tauot n.13km ja n.28km kohdalla. Muutoin pyrimme etenemään retkikunnan kunnon mukaisella vauhdilla. Matkan yhteispituus siis n.35,5km.

    JOKAINEN on matkassa OMALLA VASTUULLA ja huolehtii itse, että ottaa mukaansa riittävästi nestettä ja energiaa yms. Otan itse kaiken varalta kylmäpakkauksen, sidostarviketta ja kyypakkauksen. Puhelin tietysti kannattaa olla mukana kaiken varalta.

    ILMOITTAUDU HETI VIIS-VIIS -RETKELLE MUKAAN!!!!
 

ILMOITTAUTUMISET Pe 7.9. iltaan mennessä ->> onni.cosmos@gmail.com jotta saadaan hommattua riittävästi makkaraa notskipaikalle :)


ILMOITTAUTUNEET (3kpl) :

Onni Vähäaho

Virve Närhi 
Joni Laakkonen






Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 22.8.2012

sunnuntai 19. elokuuta 2012

TODISTETUSTI HIDAS

                            Päivän toinen blogi.  Sairasta kirjoittaa näin usein? En uskonut kylläkään, ainakaan tänään enää tänne rustaavani.  Tuli kuiten-niin tehtyä TAAS sellaista, joka ei välttämättä kuulu suosituksissa yöhugien jälkeiseen ohjelmistoon.

                   Nimittäin, sanoista tekoihin!!!! 1000 metrin testauksesta olen lässyttänyt jo niin kauan, että kävin sen tuossa sitten rääpäsemässä. Pikkasen varovaisesti taisin lähtiä piiskaamaan, kun en saanu sykkeitäkään nouseen kuin 173:n. Ei ehtiny ees maitohapot tulla jalkoihin. Hengityksen kanssa oli suurin haaste, mutta sekin pelasi ihan jees. Kuiten-niin verenmakua tuntui vähän suussa ja limaa piti oksentaa juoksun jälkeen, jotta kaippa sitä vähä kerkes ahistaa, vaikka pehmoilu meningin puolelle taijan tuon rääkäsyn nyt kuiten-niin laskia. Ai niin, AIKA 3.32. Eli olen nyt - jälleen ties monenko kerran - todistanut olevani a-i-v-a-n huippu hidas. 

                  No, enkka parani 18 sekuntia, joten ollaan siitä hyvillään vaikka minuutti... Kyllä tuota pitää vielä tämän vuojen puolella koittaa parantaa. Jäi niin suffelimaku tuosta hommasta. Kenties saisin jostakin jäniksen? Joku voisi tulla tempomaan 18-19sek./100m kyytiä jonnin matkaa - ja vaikka sitten jättää minut kuin kakin kalliolle, tä?

                   Tässä kauhuvideo juoksusta.
            
Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 19.8.2012

FANITUSTA

                         Non-niin, on taasen yöhugit pukattu ja lykitty. Kolomella yöhugilla kroppaa rankaistessaan sitä saa melkoisen esi-Zombitilan kehiteltyä purettavaksi. Onhan siitä hyvästä peräti yksi vapaapäivä (huominen) nautittavana. Tuskinpa siinä ennättää ihan satanolla palautua öistä, kun jo taas saa laittaa pyörännokan pappilantietä kohden. Parempi kait se on vain minunkin viuhtoa työpaikalla tiuhaan, kun ei oikein näköjään lenkkejäkään tuu temmottua samalla tahilla kuin tuossa touko-kesäkuussa. Meneeköhän tämä loppukisakausi vanhoilla pohjilla - niin millä pohjilla - esi-isienkö-hö?

                  Kun tässä melkein ollaan "vaan" puhasverisiä penkkiurheilijoita niin saipahan tuossa eilettäin elää penkkiurheilijan juhulapäivää. Jokunen saattaa tietää, että olen ForrestG-fani. Eilenhän oli tuo HCM, eli Suomen suurin maraton tapahtuma, jossa aion itsekin ensi vuonna olla mukana. ForrestG, eli FG, oli latonut tavoitteekseen 2.27 ja viijen sakkiin, sekä paras valkoihoinen. Ei päässy FG haastavien sääolojen (tuuli ja lämpö) vuoksi ihan tavoitteeseen ajallisesti (2.38.36), eikä kyllä sijoituksellisestikaan (yheksäs), mutta oli paras valkoihoinen kuiten-niin. On se hurja äijä! Silti erittäin hauskaa uutisointia FG:sta. Tietysti FG:lla oli noita terveysongelmia alakuvuojesta, mutta kävi hän kuiten-niin pari kertaa päivässä ulkoilemassa = 8-20km x2/vrk. = FG:lle lepoa.

                  Taas nähtiin, että kova treeni palkihtee. ForrestG juoksi mm. kesäkuussa 818km!!! Aivan tajuton määrä. Ihte oon esim. päässy parhaimmillaankin vain nippa-nappa +400km:n. Epäilen, että jää ihteltä tuollaiset kilsamäärät korkkaamatta missään vaiheessa. Ehkä jotain 500-600km/kk voisi jossain vaiheessa pystyä veivaileen, kunhan tässä ny ensin opettelee harjoittelemaan, eikä vaan puhumaan ja löhöilemään.

                Tässä fanituksen nimeen huutaessani videon pätkä HCM:lta n.12km kohilta. ForrestG tulee kuviin videon näyttäessä n.1:44. On tuossa toinenkinn You-Tube -pätkä tarjota, jossa on tavanvauhtia rykivien sakista peräti +19min pätkä. En vielä ihte jaksanna katella, näkyykö tuossa tuttuja. No, näkyykö siellä?

                Huomasitteko muutes, kuka oli toiseksi paras valkoihoinen? Leena Puotiniemi!!! Kyllä, kova nainen on tuo Leena, 2.43.04. Eikä hävinny ForrestG:kaan kuin n.4,5min. On se ForrestG kyllä oikeestikkin hijas, heh, heh...

                 Jokohan tämä fanitus riittäis? Oli tuossa mielen päällä jotain muutakin, ihan oikiaakin pohdintaa planeettamme elosta, mutta ei nyt jaksa noiden yöhugien turmelemilla harmailla aivosoluilla kuollakseenkaan muistaa mitä. Joten palaampa taas aiheeseen vähän virkumpana. Jos vaikka kävis tänään kokeilemassa pitkästä aikaa, jotta osaako sitä ees juosta enää. Mittasin muuten tuossa yöhugien lomassa varsten omia "leposykkeitä". Istualtaan syke oli 42 ja melekeen heti maatessa 40. Eli varmaan oon aika rasittunut liian kovasta harjoittelusta, heh, heh... Eli, kyllä tässä pitäis alakaa treenaan, kun keho on jatkuvasti niin levännyttä - yöhugeissakin. Kertoo mies, jolla on jokunen pari hyvin levänneitä lenkkikenkiä etteisessä joutilaana.

                 Sen verran vielä (toiseen) loppuun, että juoksen La 1.9. Vaasassa maratonin. Laitoin jo ilmon sisään, sekä hommasin kyytin, managerin ja huoltajan (tod.näk. kaksikin huoltajaa). Vaasassa tavoteaika on 3.39.59 eikä siitä kehtaa jäädä noin hyvissä puitteissa... Sitten 17-18.11.2012 juoksen 90% varmuudella Joensuu Night Runissa 12h kisan. Siihen en oo tavotetta vielä määritelly. Tältä pohjalta.

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 19.8.2012 

torstai 16. elokuuta 2012

RETKIJUOKSU JA LIHR-KERHON KOKOUS

                          Tuplavapaa oli tuossa eilettäin ainoa järkevältä tuntunu (suffelimies) vaihtoehto. Aamusella tuntu kuitenkin jalat paljon paremmilta kuin eilen tai toissapäivänä. Niinpä päätin +9h kestäneen nukkumasan matkan jäläkeen alakaa suunnitteleen vielä neljättä peräkkäistä jolokottelupäivää. Tässä nimittäin tänä iltana alakaa kolomen yöhugin setti. Jos nyt sitten päivän tai jopa sen tuplavapaan pitäis sitten.

                         Penkkipunnerrustakaan ei oo tullu tehtyä taas liian moneen päivään. Pitäs varmaan ottaa jollekki lyhyelle lenkille käsipainot joskus mukaan, kun ei oikein osaa näin lämpimillä keleillä saleille mennä. No, siinä sitten sain päähäni, että retkeilen juomarepun kanssa Lenolle lykkimään penkkiä. Ensin sellainen pitkä lenkura alle ja penkit päälle. Pitkään nukuttu yö laittoi jo vähän tiukun puolelta liikettä niveliin kotiaskareissa, jotta ennättää rauhassa jolokotella ja häröillä treenit. Kaupassa tuli käytyä Chaplin kävelyä, eikä siinä kauaa nokka tuhissu, kun ruuat kehittelin pöytään. Ja tietystihän sen ruuan pitää jonnin aikaa sulaakkin? No, tällä kertaa vajo tunnin, joka nyt näky riittävän ihan hyvin.

                  Latailin juomareppuun mm. vettä n.2,3 litraa, eli ihan piripintaan. Oli nimittäin aikas kuuma keli täällä Nivalassa = +24 ja aurinko pörhisteli täyveltä terältä. Aurinkovoijettakin täytyi laittaa, sillä olihan tämä retkijuoksu = pitkä lenkki, reppujuoksu, auringonotto löhöily jalakojen päällä, painonhallinta lenkki ja pään tuuletus reissu... Painosta puheen ollen. Se onkin nyt 1-2kg enempi kuin tiukimpana aikana, joten tässä täytys suffeli-miehen vähän terästäytyä... Reppu painoikin n.3,5kg. Puhelinkin tuli mukaan, sillä ajatelin sillä napsia kuvia. En tiiä, sen verran tuli kuvia napsittua, että kumpihan siinä lie ollu pääasia - juoksu vai kuvien otto. No, retkellä oltiin. Tässäpä pienesti tekstiä kuvien kera:

                n.1,9km kohilla jo oli räps-tilanne. Takiaiset(?) ovat kesänsä viettäneet?
                  
                Alussahan noi sykkeetkin pysy usiamman kilsan tuolla 130-135 tietämissä, mutta eritoten mulle tuo lämmin ilma ei vaan sovi ja kohtapa ne huitelikin jo aivan liian korkialla, vaikka paljon kuvailikin. Olihan tämä vähän samalla siedätyshoitoakin aurinkoon tottumattomuudelle. n.3,9km kohilla tuli kuvattua tuota Kiekon perän komiaa suoraa.

                Noin 9km kohilla oli tämän kertaisella reitillä kohta, joka on todella aistikas. Alla peräti kolme kuvaa tuosta kohdasta. Kaikki kuvat eivät valitettavasti onnistuneet, mutta aika monta onnistuikin. Tässä siis kolme kuvaa hienosta paikasta.










                En tiiä oliko tällä mun tämän päivän retkilenkillä mitään aikeita varsinaisesti herännäisyyden paloa etsiä, mutta pitihän tuo N.K. Malmbergin kivestä tirpasta kuva... Ihan komia muistokivi, jolle taisin oikein pysähtyä vasta eka kerran elläissään... jollen nyt sitten tainu kossina jonkusen kerran ihmetellä kiviä rätkän pesien alla.



                 
                  Jossain 13km tietämissä olin tuolla Savulan tiellä hipsimässä. Tuli sieltäkin räpsästyä yksi kuva Savulan pelloista. Ihan mukavannäköstä seutua sekin.



                 14,5km tietämissä ohitin Nivalan Golf-kentän. Tämän päivän reittini oli siitä mukava, että se sisälsi asfalttia vain todella vähän. Ehkä yhteensä vain 4-5km koko matkasta. Kovasti Mikko Ilosen näkönen mailataituri talsi viheriötä kohden. Jäläkimmäisessä kuvassa muuten vaan näkövinkkeliä Nivalan Golf-pyhätöstä. Komia on kenttä, ei voi muuta virkata.






 
                   Tuolla Ahteella oli yksi erityisen hieno paikka. Viljavia, kumpuilevia peltoja ylimmäisessä kuvassa ja toisessa kuvassa aistikas, lähes romanttinen silta. Legendaarista.






                    En ihan tarkkaan muista, paljonko tuossa yllä oli matkaa takana. Malisjoen ylityksen kohilla oli matkaa takana ehkä n.20km. Oli muuten vesi laskeutunu aika nopiasti joesta!!! Ihan piti siitäkin kuva ottaa, kun ei juostakkaan tahtonu jaksaa näin kuumalla. <-Suffelimies rupukunnnossa, aina vaan. Tulleekohan tästä mittään? Yhtä kaikki, malisjoki alla, pilvien HEIJASTUESSA AISTIKKAASTI veteen.


           

                Nivalan symboleihin kuuluu käsittääkseni nuo kantturat, eli lehemät vai mitä ne on. Anteeksi edellinen sanailu, mutta eipä tähän jaksa kovin kuivasti juttua naputtaa. :) Tuossa alla joka tappauksessa kommeita lehemiä!!! Oisinko ollu tuossa n.21,5km kohilla. Puolimaran väliaika piti huviksi kahtua (2.00.40).




                  Oli tuon polovisairaan Jay "taistelija" Lenon kanssa puhetta, että hää tulis vastaan jossain kohtaa. Piti 22,5km hölökötellä ennen ku pariskunta tuli sieltä fillari vastaan, eli: Jay Leno, mukanaan Bella donna kilpikonna. 



                    Bella oli meistä kova kuntoisin. Otti välillä haastetta ojan puoleltakin, tosin varmaankin vilivootus mielessä. Kyllä se on vaan ihtensä pareen katella parhaimpia kohtia tiestäkin ja pientareilta ojien sijaan, on sitä aina vaan niin kehenossa kunnossa, ettei huonommasta väliä. Mutta Bella donna kilpikonna jakso veivata ojienkin kautta.




                   Oon aina välistä miettinnä, että menis nuo lenkitkin äkempää ku ois vähä paremmassa kunnossa ja nopiampi... Kun lotosta voittais niin sitä ja tätäkö? No, ei vainen, kivahan se on pitkän kaavan kautta näitä purkitella. Ja olihan tämän päivän kiekurakin, vaikka erittäin kevyt se tunteeltaan olikin, niin parasta mitä OMILLA pitkillä oon esittäny - siis suhteellisesti. Aina täytyy huomioida kokonaisuus. Tänään oli neljäs lenkkipäivä putkeen, Kempeleen puolikkaasta viis päivää aikaa, +24 mittarissa = astmaatikon painajainen = 22km kohilla meinas mennä aika pahasti tukkoon henki. 

                  Niin, otinpa varsten kuvan tuosta lahjomattomasta kellosta. 



                  Kyllähän siitä näkee, että aikamoinen etana on taas raapaissu pitkää lenkuraa. 28km sain kulumaan 2h 41min, (<-Paina oikialta yläkulmasta View in Metric, jos näkyy maileina nuo tievot) temppu sekin. Keskari 5:46, no joo, ihan hyvä MULLE, kun tuli n.20 kuvaakin otettua yms. kaikkea rasitetta. Jepulis jee, juotiin siinä mun käytyä suihkussa ensteks, niin kahaveet, jonka perään käytiin rykimässä penkkiä Lenon punttisalilla. Eli sellaista LIHR-kerhon kokkousta samalla.

                   Eli näinpä tästä jatketaan pohjalta ponnisteluja kohti aina vähän parempaa kuntoa. Askel, askeleelta, tulen...

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 16.8.2012.


keskiviikko 15. elokuuta 2012

MELEKOONEN VAPAAPÄIVÄ

                         Joskus sitä kuulee ihmisten puhuvan, ettei tännään ois kannattanna herätä ollenkaan... En tiiä, kyllähän tapahtumarikkaista päivistä riittää tarinaa tuleville vuosille, vaikka sitten monenlaisen negatiivisen kustannuksella.

                Onhan se silti pakko myöntää, ettei meikäläisen vörssi kestäis kovin montaa tällaasta vapaapäivää, ei. Lähti muuten luisuun sen verran iloisesti negalinjalla menemään tää päivä, ettei paremmasta(?) väliä.

                Käytiin siinä ensin tyttären kanssa vähän kyläluutailemassa. mm. puristamassa tuoreen Suomenmestarin kättä. Sitten lähettiin hakeen mun mutsi mukaan mustikkaan. Kolomistaan etittiin paikkaa, josta löytyis mustikoita, tuolta Vinnurvan suunnalta. Parista paikasta vasta oltiin katottu, kun ajateltiin taas siirtää autoa, kun ei marjoja näkynynnä...

               En tiiä, meinasi kyllä nauru päästä - ja taisi päästäkkin - kun auto ei sanonna yhtään mittään! Olikohan sillä ajettu Kempeleen reissun lisäksi ehkä 10-20km ja taas ON THE LIIKKUMATON. Jee, taas sai soittaa Lenon hinaamaan. Ei siinä, tutuksihan tuo homma jo käy. Melkein viikkoaskareihin alakaapi kuuluun nuo hinaushommelit.

               Siitä taas appi-ukon caaralla lähettiin kaupungille päin... Ehdin ajaa ehkä reippaan kilsan, kun näin sinisen valo-show´n edessäni - mustan maijan!!! Hmmm, en oikein ennättännä tajuta, mitä mulla oli mittarissa ja paljoko tässä ny ruukattiin ajaa. No, 40-alue ja 64 tutkaan. Siitä kolmen virhevähennys, eli 61 tutkaan ja päiväsakko hommia. Siellä istuin kuin pilkkimies maijan kopissa, kun mua haastateltiin tilanteesta... "Ne on nämä kouluun menojen tehoratsiat meillä...ööö, taisitpa tulla pikkasen liian lujaa, vissiin epähuomiossa"? -Jooo...niinpä taisi tulla tehtyä.  <- On yhtä kuin aika väkinäistä small talkia. Jepulis, eivät sentään vieneet kaltereiden taa. Hyvä niin, oisin varmaan treenannu siellä ihteni ylikuntoon.

               Jep, eipä siinä, 252euroa tuosta huolimattomuudesta. Tohelo, mikä tohelo. No, elämäni eka sakot, jos ei yksiä parkkisakkoja lasketa. Kyllähän se joskus (?) kaikilla nasahtaa joku vastaava moka vissiin. Tää meni kyllä ihan epähuomiossa, vielä hinaushommia kelatessa. Ei siinä, toivottelin sinivuokoille työniloa kädenheilautuksen kera. Pojat on hyvällä asialla, vaikka varmaan keljua heillekkin täytellä noita lippuja ja lappuja.

               Taisi olla ämpärissäni n.25 mustikkaa, eli a´mustikka = 10e. Mitähän sitä sitten tapahtuu, mietin. Siitä syömisien ja parturireissun jäläkeen hieman mukavempiin hommiin. Sain nimittäin kunnian luovuttaa Onnin kierroksen NUORELLE SISUKKAALLE 2012 myönnetyn ja kaiverretun palkinnon sen voitajalle, Toni Kukkolalle - kas näin (Kaksoisklikkaamalla kuvan saa isommaksi):

               Nuori Sisukas 2012 TONI KUKKOLA

                Iltamassa ajattelin hakata päätä seinään ja lähteä kokeileen, mitä 1000m menee tukkoisena. Ei nimittäin tietystikkään oo kapulat vielä palautuneet Kempeleestä. Pitäs olla yksinkertaisesti vaan rautaisempi kunto, jotta palautuis vieläkin nopeammin. Juu, no onhan tuossa tietysti melekeen joka päivä tullu noita lenkuroita nakeltua, tosin keveitä sellaisia. Mutta kokeilemaan teki mieli vain 1km rääkäsyä. Kelikin oli mulle kaiken kukkuraksi ihan May-Day-luokkaa = aivan liian lämmin = henki menee herkästi tukkoon.

                No, eipä tuo ilta häröily mitään erikoista yllätystä oikeestaan tarjonnu. 4,4km vetelin kankiaa verryttelyä alle. Tuiskulan kentällä oli kovat YU-kisat menossa, joten oli hakeuduttava Kokkola-Kajaanitielle ja asfaltille rykimään. Hirvitti kyllä jo lähtiissä. 690m ilkesin mennä isoa kovaa ennen ku oli melekeen pakko stopata, kun rupes äijä meneen tukkoon. Ihmeesti meni kuiten-niin peräti 3:31-kyytiä tuo pätkä, vaikka herkkyys oli tipotiessään. Tuon perusteella uskon vetäväni tonnin vähän viiliämmällä kelillä ainakin tuohon 3.25-3.30 välimaastoon. Mutta senpä näkee sitten, kun äijä ensin palautuu ja kelit viilenee. Palataan tähän aiheeseen sitten uudestaan.

                Varmaan pitäis nyt malttaa ottaa sellainen tuplavapaa, kun ei oikein mitään muutakaan järkevää voi tässä tilassa tehdä. On sen verran tukkosta, eikä näin väsytukkosuus lähe kyllä kevyellä läpsyttelyllä, ei, ei tämän tyyppinen jumiwäsy. Joo, kylläpä se on nyt tähän kohtaan kehittävin ratkaisu, pitää tuplavapaa, kun ei äijä kestä näköjään tässä kohtaa tämmösiä treenejä enempäänsä putkeen nakella. On sitten taas mukava loppuviikosta nakella lenkuroita herkillä kapuloilla. ;)

              Sanotaanko tähän loppuun vain, että tili tuli ja tili meni, minkäs teet.

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 15.8.2012.

maanantai 13. elokuuta 2012

UUSI MIES

                     Koen olevani "uusi mies", monellakin tapaa. Yksi suurimmista muutoksista on sivuun heitetty nikotiinipurkka 5 päivää sitten. Aivan kauheita vieroitusoireita, ainakin ajoittain. Söin varmaan n.30 palaa/pv nikotiinipurkkaa, jonka max.suositus taitaa olla 10 hujakoilla. Riippuvuus oli (huomaa aikamuoto) siis suuri. Nikotiinipurkkaa aloin käyttään n.6-7.v sitten, kun lopetin tupakan polton. Välillä oon tuota nuuskaustakin harrastanna, mutta nyt en siis MITÄÄN! En, vaikka Ylivieskaan veisivät pakkopaidassa - joka ei ole ollenkaan mahdotonta...

               Jotenkin tuntuu kuin ajattelisinkin monista asioista eri tavalla. Uskon sen johtuvan kuitenkin 99,9% vieroitusoireista. Outoa aikaa todella. Lisäksi tietysti keskittymiskyky ei ole ihan samaa luokkaa kuin lehmän hermoisena nikotinistina. Mutta jospa sekin siitä palautuu. Olo on tietysti aika levoton, joten tässä oikein oottaa milloin on niin paljon palautunut Kempeleen ponnistuksesta, jotta pääsee kunnolla treenaan. Eikä tässä oikein oo muutenkaan vielä mieltänyt todeksi tuota Kempeleen aikaa, kun tuli tuo noin jytky kehitysloikka ihtellekki pienoisena yllärinä.

              On tosiaan nuo lihakset olleet kuin lottoarvonnan jälkeen omituisen tuntuiset - ihan kuin oisivat väärissä paikoissa ja väärin päinkin. Tän päivän huolteluiden jäläkeen tosin kapulat tuntui jo paremmilta. Ihan päivä kerrallaan tässä lepäillään ja ootellaan, sekä aina johonkin väliin pientä palauttavaa nakellaan sekaan. Esim. tänä aamuna olin aika yllättynyt tuosta kevyen aamuheräilyn vauhdista. Ehkä se oma taso sitten on todellakin noussu, ja vielä Kempelettäkin edeltävistä harjoitteista. Silti ei vielä tiiä varmaksi, milloin sitä uskaltaa sen 1000m testilöisen käyä nakkaan. Alunperinhän suunnittelin sitä keskiviikolle, mutta se taitaa tulla liian pian. Ei vihti kuitenkaan paikkoja särkiä, jos tuntuu ettei oo vielä valmis irrottaan sokkaa keskiviikkona. Mutta eihän sitä tiiä, yleensä oon aika nopiaa palautunut.

              Huomenissa on taasen aamuhugia tarjolla. Aamulenkille en pääse, joten käyn ilimeisesti iltamassa nakkaan n.15km kiekuran, jos kapulat toimii. Vois asua ihan tuolla jossain 135 sykkeen tietämissä, eli kevyellä mennään. Keskiviikkona joko 1000m testi + kympperöinen kevyttä kylykeen tai sitten jotain reppujuoksua, elikkäs jotain retkeilyä = erittäin kevyttä ulukoilua. Kaikki käy, menipä tämä toipuminen sitten missä aikataulussa tahansa. 

             Aika hauska tuo mun valmentaja, siis oma pää. Sieltä tulee yleensä n.vrk ennen seuraavaa treeniä 1-2pv suunnitelma ja sitten niitä aletaan vain ajaa servereihin ja lokitiedostoihin. Harvoin se tuo nuppi mitään yllätyksiä järestää. Toki joskus jotain pientä, joskus lyhyemmälläkin varoajalla. Nyt tosin tiedän, että tästä pikku hiljaa alkaa treenit vissiin tähtään tuonne La 1.9.2012  järestettävään Vaasan maratoniin. Se voipi hyvinkin olla vuojen viimeinen maratonkisa, jollei sitten hyvä sää osu tuonne Haapajärven kauniston maralle, jossa on tunnetusti supernopea reitti.

            Syksyksi ois tarkoitus jotain elämys/ultraretkiä pukkia menemään, jos kalenteriin osuu sopivasti. Jotain porukan juoksu/kävely-vaellusta ois myös mielen päällä. Täytyisi tässä myös ennättää ennen Vaasan maratonia vetää hieman loikka/hyppytreeniä, jotta sais potkua koipiin. Koen ne niin vaikuttaviksi, kenties salaiseksi aseeksi - hoooo. Penkkiäkään ei oo päässy/ehtiny tekemään, mutta vähissä oon koittanut omien jumppien sekaan etunojailla. Eli aika lailla mennään kauhialla tohinalla eteenpäin, ilman päätä ja häntää - mutta ihan hyvää näyttää tulevan.

Hyvää draivia lukijoille!!!

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 13.8.2012

lauantai 11. elokuuta 2012

KEMPELEEN TÄYSOSUMA

                         Rätä-tätä-tää... Sieltähän se napsahti, ilmeisesti kuntoon nähden maksimisuoritus kilpapuolikkaalla. Vaikka olenkin tässä harrastuksessani alakutaipaleella, on puolikkaan ennätyksen parantaminen 12min 28sek yhellä huijjauksella aika paljon. Aikanihan oli tänään 1.39.58. Ja kyllähän juoksu meni nappiin... tai oli ainakin hyvin lähellä optimia. Voitte arvata, olen ihan lennossa ja täpinöissäni. On pirun hieno onnistua joskus oikein olan takaa - saada tehdylle työlle tulosta... joskus.

                 En oikein tiennyt minkä tuntunen vauhti ois sellaista jota jaksaapi loppuun saakka. Oma mittarinihan sai matkaksi 21,32km, eli 220m ekstraa, joka tietysti tulee siitä, etten ollut ihan eturivissä lähdössä + kisan aikana tehdyt mutkat päälle. Tässä Garminin data (paina oikealta ylhäältä Wiev in metric niin näet tiedot metreinä mailejen sijaan). Tosiaan lähdin paineleen ihan alussa jopa vauhdikkaimmillaan 4.26min kilsoja.

                Tuossa 5-8km:n välillä oli jotenkin hankala pitää tuo alussa rynnitty rytmi. Juoksu oli vähän sellaista poukkoilevaa, mutta ihan hyvävoimaista toki. Vauhtia ei ollu kuitenkaan helppoa pitää, kun olin tuon 3km:n välin aika yksin. Sitten 8km kohilla pyyhälsi edelleni juoksija ja päätin kokeilla ottaa hänestä peesiä. Vähän aluksi hirvitti, kun "jänis" paineli 9km:n 4.27!!! Se oli kuitenkin helpompi kilsa kuin ihtekseni juoksemani 4.47:n kilsat. Päätin kokeilla pysyä siis "jänikseni" perässä niin pitkään kuin tuntuisi järkevältä.

              Oli muuten sykkeet peräti lähes 8km asti alle 160:n. Näkee etten oo tehny kovinkaan paljon Vk-treenejä. Keho ei oikein osaa herätä tällaiseen rynnimiseen. Tietysti siitä oli se etu, että juoksu oli suurimman osan kisasta erittäin vaivatonta. Silti, kovempaa ei oikein uskaltanu hyökätä Kempeleen kevyenliikenteen väyliä tällä kertaa.

               Tosiaan, löytyihän sieltä lähelle anaerobisen rajan sykkeet, kun "jänis" (kisathan oli niin pienet, ettei siellä ns.kisajärjestäjien jäniksiä sentään ollut) veti minua kuin viimeistä päivää pitkin raitteja!! Hieno homma. 10km tuli täyteen ajassa 47.21, eli 4:44min/km -tahti. Jänis kertoi ennätyksensä olevan 1.39 mäkisellä reitillä tehtynä. Jee, nyt vietiin Vähäahon poikaa kuin viimeistä päivää - väännetään jokainen voiman rive, jos tässä pysytään mukana. Päätin pysyä, perkeles!

               "Jäniksellä" oli sen verran kouliitunut juomapisteiden ohitus, että jäin aina 20-30m, joka oli sitten vedettävä pika-pikaa kiinni sellaisella ForrestG -kirillä, jottei jää yksin halakoon tuulta. Yhtä kaikki, tasaista tahtia väännettiin. 15km tuli täyteen ajassa 1.11.00, eli taas sama tahti, 4:44min/km. Tuossa jossain oli juottopaikka ja jäin taas sen 20-30m - lähes lopullisesti. Vedin muuten koko kisassa vain kaksi geeliä ja joka juottopaikalla kahesta mukista urkkajuomaa n.45,5% suuhun ja loput rinnuksille... Hampaat irvessä otin "jänikseni" kiinni. Tässä pysytään, kun tähän on lähdetty, ugh! Voimat alkoikin palautua.

               "Jänis" kertoi tuntevansa hieman jo väsymystä. Lupasin 17km kohilla, että voin kokeilla vetää vuorostani 18km:sta alkaen. Pidin lupauksen. Ikävää, ettei "jänis" vain pysynyt ihan kannassani vaan oli näköjään tipahtanut 38sekkaa. Oli kuitenkin maalissa tyytyväinen ja kertoi itsekin saaneensa 3,5% hyötyä.

              Jep, meinasi tulla kyllä noutaja, kun lähin tuossa 18km tietämissä painaan pitkää loppukiriä. Nauru meinasi päästä jo 19km kohalla, kun olin ihan valmis, noin ravikiellellä sanottuna. Loppu oli melekosta ajokoira läähätystä, mutta tulinpa viimeiset 320m 4:04min/km -vauhtia, joten jonkin sortin loppukiri siitä tuli, vaikka tekniikka kyllä varmaan hajos.

              Tekniikasta puheenollen. Ilmeisesti tällä hetkellä juoksu on sillei paremmin keskivartalolihaksiakin käyttävää, kun mahalihakset tuli niin kipeeksi. Kävin nimittäin tuossa äskettäin 6,2km palautteleen. Siitä tuli taas mieleen, ettei nyt ollu sitä säärten polttelua. Ilmeisesti eilinen pikku verryttelylenkki auttoi - mene ja tiiä.

              Toivottavasti tässä tuli kannustava esimerkki siitä, kuinka sitä voi ilman lahjojakin kehittyä näissä juoksuhommissa, jos vihtii treenata rohkiasti kovaa omaan tasoonsa ja määrinsä nähden. Tietysti täytyy muistaa, että mikäli nostaa määriä, on huoltavien toimien lisäännyttävä samalla mitalla = venyttelyt, kylmähoidot, tukilihaksia vahvistavat jumpat ja erittäin kevyet hölkät. Ja kehittyä voi tosiaan, vaikka hölkkäilee 90-95% ihan kevyttä naatiskelu-hölökkää. Eli hampaat irvessä ei tartte vääntää kehittyäkseen. 

              Lopuksi... Polvivaivoista kärsivä Jay Leno sanoi minusta hyvästi: "No niin, siinä sen näkee, että kova treenaaminen kannattaa. Etkä oo liian kovaa tai väärin treenannu, kun enkka paranee yli 12min"... miettii... ja lopettaa "Jos oisit treenannu vielä vähän kovemmin, oisit parantanu yli 13min". Jay Lenolla on hyvä ideologia. Hän tulee varmaan takaisin entistä kovemmalla raivolla, kun saa jalkansa kuntoon.

              Pistetään ny tähän vielä yksi biisi ihan loppuun... Päästäni nousi tänään höyryyyyy....


Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 11.8.2012.
     

tiistai 7. elokuuta 2012

HOPEA(KULTA)MITALIN INNOITTAMANA

                         Meinasi tuossa haukotuttaa (taas), mutta tuo Tuuli Petäjän komia nousu ihan lopussa hopealle virkustutti. Kovan näköinen laji, jota ei moni varmaan tuu ajatelleeksi. Nostan hattua korkealle!

                 Kuten eilinen Jim-kanavalta näytetty Usain Bolt dokumentti paljasti, verhon takana tehdään aina paljon töitä. Melkoista rääkkiä vetää Boltkin, vaikka eittämättä on myös äärimmäisen lahjakas. 

                Joskus vanhemmallakin iällä aloittaneetkin voi päästä aivan käsittämättömiin suorituksiin. Muistaakseni Hietapuolen Bekele aloitti juoksemisen n.52-vuotiaana, täyttäen tänä vuonna 61-vuotta. Ja millaista jälkeä hän onkaan saanut aikaiseksi. Katsokaa NÄITÄ tuloksia! Onnittelut tätäkin kautta SM-KULTAMITALISTA!!! Huikea suoritus.

                Noista saa aina ihtekki tsemiä - kai muutkin? Tässä ihte valamistauvun lauantain Kempeleen puolimaralle (21,1km). Mulla hajos tuosta Polarin sykemittarista ranneke. Ei oikein vihti lähettää vanhusta enää huoltoon vaan mitä ilmeisemmin kävin sen hyvästelemässä eilisiltaisella 10km lenkillä. Tilasin nimittäin tuossa pari päivää sitten uuden, pitkään haaveilemani sykekellon. Eli Garmin Forerunner 310XT:n.

                Toivottavasti tuo mylly ehtii tulla ennen Kempeleen kisaa. Ainakin nettikauppa lupaa sen 2-4 arkipäivän viiveellä. Huomen iltamassa ois tarkoitus joku kevy pikkunätti (8-12km) lenkura heittää. Ehkä perjantaina ihan vaan joku 4km käpyjenpotkinta lenkki. Mulla on nimittäin kahdessa edellisessä kisassa ollut muutaman eka kilsan sääret ihan tulessa. Ja oon noihin kahteen edelliseen kisaan pitänyt aina vähintään kaksi täyttä lepoa. Kenties mulle ei sovi totaalihölläys kaheksi päiväksi.

                On nuo viimeisimmät harjoitukset ja lenkit menny yläkanttiin. Eipä tuota vihti pahakseen pistää. Pidetään ny kuitenkin tuo aikaisemmin huutamani tavoite 1.45-1.47 vähimmäistavoitteena. Tietysti sitä ihte mielessään juoksis tuon kovempaakin ;) Veikataan tässä nyt, että aika on 1.42.57/4:53min/km. Eli loppuu se mamoilu ja vähään tähtääminen, ainainen lepsuilu. Mitäpä muut arvaa mun lopputulokseksi? Enkkanihan on vielä siis 1.52.26. 

                Tässä aattelin samaan syssyyn tempoa ees viikolla (jos ei Kempeleestä tuu mitään vammaa) 1000m testin. Tuli tuossa edellisessä blogissa taas jahkattua, että mitähän se voi mennä, jos tosissaan painais. Ei kait se oo muuta kuin käy testaamassa. Ihme jahkailija! Ihan kermottunut kaveri. Laitetaan tuosta 1000m kokeilustakin (teen sen aikaisintaan ke 15.8) veikkaus pystyyn. Joku anonyymi tuossa jo eellisessä blogissa veikkasi 3.45 aikaa ja ihte 3.33. Muita veikkauksia? Saahan tähän hommaan vähän jännitystä ja eloa.

               Tuossa blogin aluksi oli puhetta siitä, ettei aina kaikki näy numeroista ja julkikuvasta. Heh, heh, ei minunkaan touhu. Juoksukilsat näkyy ja niiden reitit + vauhdit yms. tuntemukset (yleensä nihkiää ja tahmaista?). Oon jonkun verran kuullu ihmettelyjä siitä, miten jalakani kestää noitakin juoksumääriä, mitä ny oon tänä vuonna veivannu. Ehkä osa sen mahdollistumisesta on nimenomaan siinä, mikä ei näy tällä mun blogilla. Joten paljastetaanpa se nyt sitten tässä. Eli armoton määrä huoltohommia!!! Just tuossa laskin, että oon käyttännä tänä vuonna tähän mennessä huoltohommiin n.134h. n.67h venyttelyä ja saman verran jää-kylmähoitoja. Ei ne oo aina (harvoin) mitään herkkuja, mutta mun mielestä kaiken a ja o, jotta pystyy treenaan. Tietysti keskivartalo ja lonkkajumpat yms. liikkuvuus treenit päälle.

               Toinen juttu - mikä on ehkä näkynytkin - on, että on harjoiteltava rohkiasti vaikka on nihkiää ja tahmiaa. Nimittäin 99% nihkiät ja tahmiat olot on lähteny veks kevyellä hölökällä. Niin se vain on. Tietysti kaikki on yksilöllistä, mutta näin mulla. Lähes sama prosenttimäärä pätee kivuissa ja säryissä. Yleensä, jos jotain navasta alaspäin särkee niin venyttelen sen n.20-30min ja annan alle, että päälle jäitä n.15-20min ja sitten n.2-3h päästä kevyttä hölökkää, ja taas homma jatkuu, kivuttomana. Eli vois kait tuon yksinkertaisesti tietysti markkeerata sanalla SINNIKKYYS? Vai hulluus?

               Eli mun rohkia mielipide on, että isossa kuvassa monet laistavat treenejä ja määriä liian herkästi, katsomatta kaikkia kortteja. Se taas voidaan sanoa tietysti kahdella sanalla: Motivaatio ja halu. Siinäpä tuota taas vuodatusta kerrakseen. Ehkä tästä tekstistä paistaakin jo allekirjoittaneen kova lataus lauantaihin. Rohkiasti kovaa!!! :)

                Ei muuta kuin hyviä treenejä ja ulkoiluja lukijoille!!! Jokainen happihyppely on etteenpäin!

Onni Vähäaho, Nivala ja Olkkosentie 7.8.2012

maanantai 6. elokuuta 2012

MÄ JOKA PÄIVÄ TÖITÄ TEEN!!??

                         Näin tuumailipi työlistani lomalta paluuni jälkeen. Eka viikolla piti piinata työkavereita olemalla viikon jokaisena päivänä pällistelemässä työpaikalla. Horoskooppia oli usottava, ku kerran listoilla niin luki. 

                 Tässä on taas tämä levoton nuppi jauhanna kaikenlaista. Oon ihan kyllästyny nuihin "MERKITTÄVIIN" uutisiin, joita tuntuu joka päivä pukkaavan mediassa. Taidan tehdä kohta lakon ainakin Iltasanomien ja Iltalehen sivuille. Mielestäni niitä oikeita uutisia kalastellessa törmää nykyään liian usein tähän MERKITTÄVÄÄN kategoriaan... "Mihin katosi Sauli Niinistön pullan loppu Lontoossa"? Ajatelkaa! "Olympiavoittaja tunnusti (Ryan Lochte): pissasin olympia-altaaseen!" Oho, varmaan miljoona muutakin pissii moneenkin altaaseen, luulisin? Ääh, en ees jaksa jatkaa listaa - on se niin tärkiää.

                  Liekkö(?) sitten nämä Nivalan kylähullun aatelmat tai häröilyt sen ihmeempää luettavaa, mutta tietysti jokainen päättää itse mitä lukee... Tosiaan, tuli männä viikolla oltua joka ikinen päivä töissä. Siihen valamistauduin nakkaamalla viikkoa edeltävänä sunnuntaina tuskasen nihkeän +25km lenkin plus pienen puntin Jay Lenon hormooneja tihkuvassa punttipyhätössä. On siellä aina niin paljon adrenaliinia ilmassa, kun jamppatuomisen tahdissa vedellään penkistä varmaan jollain 40-50kg elämää suurempia penkkisarjoja. T: narukädet. Aivan, elän elämäni parhainta aikaa, ainakin sokeasti uskon niin.

                 Tiistaina koitin ilta-aamu työhugien kylkeen vetää pari lenkuraa. Melko lailla niskasta raahattua oli meininki. Olinhan tietysti ihan sippi raskaista työvuoroista ja loman loppumisen johdosta, sekä ehkä 3,5% verran sunnuntai-iltaman jumpan (+25km + puntti) johdosta. Senpä johdosta päätinkin käydä ke ja to "vain" töissä. Tosin täytyy myöntää että jouvuin to-iltana pitämään ihtiäni kiinni hihnasta kaksin käsin - into ja hinku lenkille oli jo niin kova! Onhan se hyvä kun tekkee mieli? Usein onkin hankalampi - tai periaatteessa aina - pitää tuplavapaa kuin triplatreenipäivä setti.

                Perjantaina olikin sitten jo eka yöhugin jäläkeen herättyäni piru irti. Täyty pitää varansa ettei lähteny suoraan pyjamasillaan tiestölle. Käväsinkin perjantaina kaatosateessa, reppuselässä Jay Lenon punttimekassa makoilemassa penkkipunnerrus penkillä. Jokunen sarjakin tuli vissiin pukattua ja meno matkan juoksin kevyttä retkijuoksua... Toki otin sekaan 2km Vk-reippaan, jossa kilsat oli jotain 4.31 ja 4.38. Yhteensä kuiten-niin vain 11,8km, rankkasateessa. Takaisin tulin pehmoillen Jay Lenon kyytillä. Ihan kermaisen pehmeä mies siis kuiten-niin, vaikka muka harjoitushimot kovat. Ottaa nyt taas selvää. Ehkä yöhugien takia tuli pehmoiltua.

                Lauantaina kävin sitten herättelemässä ihteni tuolla Tuiskulan vilikkaalla (oliko siellä taaskaan muita kuin minä ja mäkäräiset) urheilukentällä. Tuli puisteltua ihtiään toisen yöhugin jäläkeen hereille kuuvella tonnin vejolla. Niistä ekat viis haukottelin aika rennosti tuonne 4.04-4.14 välimaastoon ja vimosella sitten kävin vähän maitohappojen puolella, 3.50. Eipähän tuota vieläkään tiiä, miten menis jos täysiä pukkais. 3.33? Muita arvauksia? 10km tuli yhteensä tuosta kentällä käynnistä. Joo, mukamaste yritin vähän vejellä nuo vejot säästellen viikon(!!!) päästä olevaa puolimaraa varten. On se hirviää keventämistä, jo viikkua aikasemmin pitää alakaa koittelemaan kuin...

                 Sunnuntaina olin jo kolmen yöhugin jäläkeen melkoisen kuutamolla. Olin vähän ihmeissäni, kun ei jalat tiennynnä mittää nuista lauantain vedoista. Mitähän minä oikein aina ootan, kun sitä näköjään vain liikkuu mukavuusalueella tehotreeneissäkin? Oon kyllä ihteni kans tässä keskustellu, ettei tällainen rötväily käy päinsä, jos meinaa kehittyä. Ei etanat voi pitää päälajinaan nukkumista ja löhöilyä. Työkaluni ovat nimittäin liian usein tällei levossa...


                    No, siinä sunnuntaina kahtottuani M100m Olympiavälierät muistin, että pitäishän sitä minunkin varmaan vähän käyä puistelemassa jalakoja ennen M100m finnaalia. Olihan nimittäin maanantaina tarkootus jaksaa lenkkeillä Saarijärven kovan maratoonarin, Timo Tollolan, kanssa. Hän on kuiten-niin rykinyt parhaillaan maran tuonne 3.21 tietämille. Eli kyse on jo juoksijasta. Su-iltana kävin sitten haukottelemassa 8km kevyen lenkuran. Olihan nuo jalat kuiten-niin vähä jäykät. Liekkö sitten lauantain vedoista vai liiasta löhöämisestä.

                   Tännään maanantaina sain kunnian vastaanottaa Saarijärven oikian maratoonarin meille kylään. Herrasmies yllätti ja toi meille kahavia ja karkkia. Kiitos niistä(kin)! On se aina mukava jutustella juoksijan kanssa, vaihtaa ajatuksia. Taas sitä sai todeta miten mahtavaa on tämä juoksijoiden yhteenkuuluvus Suomessa!!! Loistotyyppejä koko maa pullollaan... Melekeen siinä jutustellessa unohettiin, että oli tarkoitus käyä vähän ulkoilemassakin. Kävin Timolle näyttämässä yhtä omista suosikki lenkeistäni, elikkäs tuollaista 12,3km lenkuraa vaihelevilla alustoilla. Varmaan johtu täysin hyvästä lenkkiseurasta, sillä meni ihan tuollaisilla Pk-keskitehoilla jutustellen hölkkäillessä 5:14/km tuo lenkura. Saa nähä oliko tämä kehitysaskel vain väliaikaista vai pysynkö tällä portaalla, jonne Timon avustuksella nousin.

                  Ja kiitosta vielä KOVASTI hulppeasta avokätisyydestä. Kyllä ilmaset pizzat ja kebabit maistuivat hyvälle!!! Näihin kuviin, näihin tunnelmiin.


Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 6.8.2012