lauantai 30. huhtikuuta 2016

MUUTTUVA MAAILMA

                        Kaikkea uutta ei todellakaan voi allekirjoittaa hyväksi kehitykseksi, mutta uudistuksia ei pidä pelätäkään. Jokaisella on elämässä joitain tabuja, joita ei välttämättä edes itse hoksaa - kunhan aina tekee, kun on aina tehty. Usein jotain asiaa on opittu tekemään tietyllä tapaa esim. 20 vuotta sitten ja jotenkin juututaan se tekemään aina samalla tavalla. Ihminen kun usein pelkää muutoksia. Huolimatta byrokratisoituneesta maailmasta, ihmiset viisastuvat kaiken aikaa ja ennen kaikkea uskaltavat olla innovatiivisia. Viisaus onkin usein enemmin nuoremmissa kuin vanhemmissa. Sitä ei aina uskalleta myöntää, koska pelätään uuden oppimista, omien tapojen muuttamista. Pahimmillaan jopa itsensä pulahtamista pois kartalta.

                          Itse olen alkanut lukemaan, kuuntelemaan ja seuraamaan yhä enempi nuorempien kestävyysjuoksijoiden lajille tuomaa. Tässä yksi mielenkiintoinen kehittyjä. Kaveri veti 1.22 ja risat puolimaratonin juosten eka kympin yli 40minuuttiin ja jälkimmäisen 37:05min! Kehitys on ollut nopeaa ja on selvää, että tuossakin jäi ns.varastoon. Mielenkiintoinen ultrajuoksututtavuus. On ilo nähdä hänet livenä Kokkolan 6h ultrajuoksussa. Todella mielenkiintoisia ajatuksia juoksusta - ja ennen kaikkea juoksun ulkopuolelta, jotka vaikuttavat paljon juoksuun.

                       Itse aion muuttaa ensi kaudelle taas vähän harjoittelua. Viime talven ratkaisut veivät eteenpäin ja poikivat uusia muutosajatuksia. Voimaharjoittelua tulee olemaan lisää, ainakin mäkijuoksun/kävelyn muodossa. Ensi talven harjoitteluun tulee myös selkeämpää jaksotusta. Ns. oma tie alkaa valjeta matkan varrella. Niinhän sen pitääkin. Olisihan romaanikin tylsä, jos se aukeaisi ensi aukeamalla :) Minulla on aika vahva kutina, että saan nostettua kaudelle 2017 aika hyvänlaisesti tasoa, kunhan pääsen kokeilemaan "ostettuja juttuja", kuten hienoisia ravintomuutoksia ja harjoittelun monipuolistamista sekä jaksottamista. Sitä ennen juostaan tietysti ensin kausi 2016 :) Ennätyksiä sieltäkin odotettavissa - ja onhan niitä jo tullutkin, sekä paljon uusia kokemuksia.

                      Nuoret haluavat esim. tehdä yhä harvemmin uraa yleisurheilu tai hiihtolajeissa - niissä, jotka olivat esim. omassa nuoruudessa ne "oikeat lajit". Edelleen kuulee joidenkin vanhempien surkuttelevan, kun joku toinen laji vie huippuyksilöt. Tätähän on tapahtunut ihan kansallistekin - surkuttelua; Se jääkiekko, se jalkapallo, se pesäpallo jne. Herätkää! Maailma muuttuu - kannattaa pysyä kelkassa tai tippua siitä. Uutta ei kestetä, koska pelätään kaikkea uutta, jos nyt vähän yleistän ja karrikoin. Jopa jotkut vannoutuneemmat tiejuoksijat - ne vanhan koulukunnan - pitävät valitettavana, että polkujuoksut vievät osallistujia tiekisoilta. Haloo! Onneksi tuokin tupisijajoukko on pienentynyt. Kuten yhdessä elokuvassa sanottiin: -"Käännä ukko kelloa - rannanjärvi on kuollut". Ei pidä jäädä joillekkin kaihoisille vanhoille vuosikymmenille märehtimään.

                       Perinteet on hieno asia ja vaalin niitä itsekin. Sen sijaan täytyy uskaltaa muuttua ajan mukana. Edelleen korostan, että onneksi näin on suurimmaksi osaksi osattukkin. Vaikka nyt tuon esille kannustukseni oppimaan uutta, pysymään hereillä, en tarkoita sitä, että olisin jotenkin unohtanut monen kokeneen kertomat kokemukset. Jokainen pitkä taival jonkin asian parissa - olkoon vaikka juoksun - on kuuntelemisen ja ammentamisen arvoinen. Etenkin, jos kertojalla on pitkästä taipaleesta konkretiaa - "aina on tehty näin" sijaan. -"Aina on tehty näin" kuulostaa väkiselläkin sellaiselta, että ei edes tiedetä miksi - vaan on vain tehty, kun se on tehty niin aina.

                      Puhuttaessa esim. niistä ajoista kun aloin harrastamaan juoksua (v.2008) ja tästä ajasta, olen havaitsevinani, että sittemmin nykyjuoksijat ovat vähempi pätemisen kaipuisia kuin monet vanhemmat. Sellainen on mututuntuma. Vähän kuin keihäänheitossa on edistytty siitä "sepporätymäisyydestä" modernimpaan suuntaan. Samaa positiivista kaikua on ollut minun mielestä myös juoksun osalta. Varsinkin polkujuoksuissa korostetaan enempi koettua kuin tulosta - siis suhteellisesti, verraten 8 vuoden takaiseen. Samalla taso on noussut reilusti. Esim. Suomen polkujuoksun kärki juoksee Vaarojen maratonin (43km) alle 3:30h ja puolimaratonin tiellä 1:10h:n. Ja muutaman minuutin päässä tulee iso joukko. Ja sen jälkeen tulee vielä C-ryhmä, jotka kaikki vetää vähintään 5km alle nelosta. Terveisiä vaan D-ryhmästä - ainakin huomiseen asti.

                      Kasvaneen harjoittelun myötä toinen rakkauteni, NHL, on jäänyt vähemmälle, koska tarvin enemmän unta kehittyäkseni. Silti satuin tänään heräämään hieman normaalia aiemmin. Katsoin San Jose - Nashville -pelin. Tommy Wingles iski uransa ensimmäisen play-off maalin tyhjiin, sinetöiden San Josen 5-2 voiton. Ei mitään tuuletusta, täysin eleettömästi, vastustajaa kunnioittaen luistellen omaan vaihto-aitoon. Tuo on niin kaunista. Voittoa ei tarvi liikaa korostaa - kyllä vastustaja sen tietää, kun häviää.


                      Pysytään positiivisena ja uskalletaan uudistua. Itsekin koitan muovaantua hieman kevyemmäksi ja vahvemmaksi - ajan kanssa, mutta kaiken aikaa.


HYVÄÄ VAPPUA!!!


Onni Vähäaho, Nivalassa 30.5.2016    

keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

LIFE TIME TAVOITTEET

                   Kevät talvella olin Iso-Sydänmaanreitin etulenkillä (25km) Mökkösen Jussin (SievinAshtonEaton) kanssa. Kolme tuntia metsässä ehtii kaivaa myös monenlaisia ajatuksia esiin. Vaivihkaa puheet kääntyi pitkänajan tavoitteisiin - kuluvaakin vuotta kauemmas - omien rajojen hahmottamisiin vuosien harjoittelun jälkeen. Vuosien, näistä vuosista eteenpäin. Alkoi hahmottumaan käsite LIFE TIME TAVOTTEET. Eli elämänmittaiset tavoitteet. Kun urheilullisista tavoitteista puhutaan, ei välttämättä uudet vuosirenkaat ole eduksi, joten ne oli huomioitava tavoitteissa.

                    Vaellusreittimme osalta kelillä on iso merkitys, joten laitan life time tavoitteet lumettomana aikana tehtäväksi ns."kesäkauden puoliskolla vuodesta" eli touko-lokakuussa. Tässä ajattelussa marras-huhtikuu on talviaikaa. Touko/lokakuussakin voi maa olla ajoittain kohmeessa, mutta johonkin on raja vedettävä. Vaellusreittimme eli lenkkitavoitteissa olen huomioinut polun kehitysennusteen lähivuosille. Polku tulee vahvistumaan vuosi vuodelta juostavampaan suuntaan, joten ajat paranevat hieman jo senkin vuoksi.

                   LIFE TIME tavoitteet on siis todellakin elämänmittaisia. Alla olevista tavoitteista en usko juuri mitään saavuttavani tänä vuonna, enkä välttämättä seuraavanakaan, mutta mikäli terveyttä riittää niin onhan tässä vielä jokunen vuosi 42-vuotiaallakin aikaa nostaa omaa tasoaan?


LIFE TIME TAVOITTEET

 

Sub = Alle,   Över = yli



TAVOITE                                       SAAVUTETTU (PÄIVÄMÄÄRÄ)


1000m    sub3:20min

2000m    sub7min

Cooper   över3200metriä

5km      sub19min

10km    sub39min

puolimaraton   sub1:25h

Maraton  sub3:00h

100km    sub8h

12h       över130km

24h       över230km

6day     över700km

Suomen halki (vähintään 1650km)  sub21päivää

Tavata Kalevi ja Olavi Montela uudestaan
sitten v.2010 ultraneitsyys kisan


I-SR2014 ajat reitin alkupisteestä ns. "pulpetilta" mitattuna

I-SR2014 Perhereitti 10,5km  sub50min        blogi 2.7.2018   GARMIN   STRAVA

I-SR2014 Etulenkki 25km   sub2:10h

I-SR2014 Kokolenkki 56km   sub6:30h     blogi 16.10.2018   GARMIN   STRAVA

I-SR2014 Kokolenkki 56km kaksi kierrosta
sub18:00h  <--    blogi  24.9.2018  (22-23.9.2018 puf2018 kisassa aikaan 17:39h)
kierros yksi  kierros kaksi



Mitään tavoitetta ei hyväksytä saavutetuksi, jos ihmisyyteni taso heikkenee tästä hetkestä tavoitteiden saavuttamiseen mennessä. 


Onni Vähäaho, Nivalassa 27.4.2016      

tiistai 26. huhtikuuta 2016

TJ 24 KOKKOLA - 24H JUOKSU - VUOROKAUDEN JUOKSU - MIKÄ?

                     -"Ootko juossut? ...tai oot varmaan, tulit taas tänään vastaan... paljonko juoksit?".

                     -"Juoksin 15kilsaa. Aamulla olin juossut 5km". Koitan sanoa tuon vähä-eleisesti.

              
                     -"Mikä sinun seuraava isompi juoksu on?". Minulta kysytään usein. Mikä on iso juoksu(?), mietin monesti pienessä mielessäni. No, toki tiedän, että ihmiset tarkoittaa pitkää juoksukisaa. Niistä ihmiset ovat tottuneet minut tuntemaan. Iso juoksu itselle on joskus reilun 100km juoksuviikko tiiviin arjen keskellä. Kisa sitten juhlaa...ainakin alkumatkasta - matkasta riippumatta.


                        24h juoksu? Miten pitkästi siinä pitää juosta? Minkälaisia taukoja siinä on? Samat kysymyksen esittäjät opettavat lapsilleen kellonaikoja. 24h:ssa täytyy vuorokausi. 24h juoksu on vuorokauden juoksu. Ilmeisesti noin pitkän ajan ja juoksukäsitteen yhdistäminen tekee ihmisten silmät lautasen kokoisiksi vaikeudesta hahmottaa.


                         Koitan tässä varsin kokeilla hahmottaa virtuaalisesti omaa 24h taivalta. Ehkä se voisi hieman avartaa. Mielenkiintoista olisi kuulla varsinkin juoksua harrastamattomien kommentteja 24h juoksun käsittämisestä. Tietysti bloggaaja odottaa aina kommentteja kaikilta lukijoilta :)


TUNNIT 1-3


                        Miten tämä onkaan helppoa. Pidättelen askelta. Olenpas upeassa kunnossa. Olinko sittenkään niin lyhyt tai painava kuin muistelin. Voisin melkein lentää, jos se olisi sallittua. Juoksutoveritkin toistavat askeliaan helponnäköisesti. Monet puhuvat taktiikasta, toiset kuuntelevat heti musiikkia, jotkut puhuvat enempi kuin ovat hiljaa (Järvelä).


TUNNIT 4-6 


                         Mihin jäi ne ilmaiset kierrokset? Missä on kaikki voipa askeleen keveys? Koitan käyttää edelleen vähän energiaa ja vauhti on edelleen kelpoa. Silti taulussa on enempi kutosella alkavia kilsoja kuin vitosella. Tämä alkaa mennä juoksemiseksi pidättelemisen sijaan. Myös wc-reissut yleistyvät. Kusettaa, paskattaa, eikä syömisetkään nyt ole aivan niin odotettuja suupaloja kuin ensimmäisinä tunteina. Silti isossa kuvassa helppoa. Kiireettömyys alkaa lisääntyä itse kullakin - paitsi kärkimiehillä (Tomppo).


TUNNIT 7-9


                          Vauvamainen notkeus on poissa, on vain vahvaa suorittamista. Kaikki alkaa mennä jo totutusti - eikä vähiten seuraava askel. Onneksi ei ole näyte-ikkunoita. Voisi jo näyttää "hieman" kankeammalta. Kanssajuoksijat alkavat näyttämään vahvoilta, eivät kaikki, mutta osa vääntää pelottavan helponnäköisesti (Leskelä).


TUNNIT 10-12


                          Kisa lähestyy puoltaväliä. Mistä sen tietää? Sairanen oksentaa. Tollola pyyhkäisee ensimmäistä kertaa hikeä otsaltaan. Osa osallistujista on vain liian kovia omalle tasolle. Muut on helppo jo unohtaa. Oma seura alkaa käydä tutuksi. Puoliväli saapuu. 108km kasassa. Luulin, että olisi 110km. Jalat on melko pökkelöt. 12h:ssa saa jo jalat aika erilaisiksi kuin mitä ne oli ennen starttia. Juoksu alkoi päivällä klo.12. Nyt on puoliyö. Siirrytään sunnuntaihin ja osa liimaa jo rakkolaastareita jalkoihinsa (Larivaara)


TUNNIT 13-15


                          Hoh-hoijjaa. Kylläpä on jäykkää. Selkäänkin jo ottaa ja kädet...nekin tuntuvat oudoilta. Huoltajakin on jo rauhoittunut. Istuu jo. Kilsa-ajat hyvän matkaa yli 7minuutin. Tuntuu, että kaikki juoksijat ovat lyhentyneet. Naiset sipsuttaa lyhyellä askeleella, mutta ovat vielä suorassa. Puhuvat kummilastensa kehityksistä. He sitten osaavat löytää muuta ajateltavaa. Kokeilen itsekkin...Onneksi täällä ei sorsat huuda koko yötä. Säikähdän hieman. Lokki lentää - vai lensikö sittenkään. Joku juoksee nopeaa vessaan (Lågland), Forsell perässä. Kaikkea voi sattua ultrakisassa.


TUNNIT 16-18


                         Normielossa unen syvimmät tunnit. Olen kuin peura ajovaloissa. Silmät ammollaan, jähmenttyneinä paikoilleen. Pupila ei paljon liikahda, jos kohta askelkaan nouse. Tässä kohtaa tehdään tulosta, hoen itselleni. Kesken syvimmän itsetanssin pitkä haamu valuu rinnalleni. -"Miten kulkee?". Nauramme pian molemmat - ja irvistelemme (Nieminen).


TUNNIT 19-21


                          Aamu alkaa saapua. Yölavastus katoaa. Välillä oksettaa. Kävelypätkät ovat tihentyneet. Hiertymiä on siellä ja täällä. Onneksi on myös tunnottumuutta. Silti tunnen kuinka pari varpaan kynttä kelluu rakkojen päällä. Tuska ja tunnottomuus vuorottelevat. Ollaan menty jo aikaa sitten kipumittarin ulkopuolelle. Näissä karkeloissa ei pysytä mittareiden sisällä. Katson taas kelloa, enkä tiedä miksi, tai mitä siitä katson, mutta katson kuitenkin. Samalla juoksu kaartaa vasemmalle. Tasapainoaistit ovat heikentyneet. Puhe sopertaa. Koitan piristää vitsikkäillä heitoilla huoltajaa. On kuin puistaisi tyhjää ananaspurkkia lumihankeen. Vielä 3h aikaa. Ajattelen onneksi vielä niin, sillä kasassa 180km. Silti tuntuu hurjalta saada 20km kolmessa tunnissa.


TUNNIT 22-24


                          Jokainen askel tekee kipeää. Kävely on vaikeampaa kuin juoksu ja juoksemiseen tarvittavat voimat tuntuvat olevan finaalissa. Tuntuu kuin moni paikka repeäisi ja rikkoontuisi. Toisaalta tunsin viime kierroksella vasemman reiden, nyt en ole enää varma. Alan erehtyä ihmisissä. Kierros tuntuu jo ikuiselta. 864metriä. On kuin 3km lenkki. Koitan juosta seuraavalle roskikselle. Ihmisiä tulee paikalle lisää. Kannustus auttaa. Ehkä tämä sittenkin loppuu. Pyörryttää. Osa on keskeyttänyt, osa jaksaa vielä käsittämättömän hyvin tuntimäärään nähden. Viimeisen tunnin meno on infernaalista. Epätodellista tuskaa ja onnea yhtä-aikaa. Juoksen 197km, mutta olen onnellinen saadessani ehjän juoksun. Oksennan ja kuumeet nousee. Tämä on perussettiä. Suihkukäynti kestää melkein tunnin. Tiedän, että seuraava yö on tuskaa. Hiertymiä, rakkoja, kipuja. Kaikkea yli tarpeen.


Miksi tätä kaikkea varten töistäkin lomaa? Niin - suosittelen kokeilemaan. Elämässä on vain joitakin asioita, joita ei voi selittää - ne täytyy kokea.


Onni Vähäaho, Nivalassa 26.4.2016

NHL RUNKOSARJA TILASTO PÄIVITYS



NHL TILASTOPÄIVITYS – MAALIVAHDIT

               PÄIVITYSVÄLI: 21.1.2016-12.04.2016

(KT) = Kaikkien aikojen tilastossa


Erityiset huomiot:

               Floridan ykkösvahti, Roberto Luongo, 37, on aktiivien ykkönen Martin Brodeurin lopetettua pitkän ja komean uransa viime keväänä. KT:ssa Luongo nousi yhden pykälän, seitsemänneksi, ohi Tony Espositon. Luongolla on 436 voitoa, 926 ottelusta. Luongo oli kauden kolmen viimeisen kuukauden kuudenneksi voittoisin maalivahti.

               Ny.Rangersin muotiguru, Henrik Lundqvist, 34, on myös ”kelpo” veskari, sillä hän nousi KT:ssa Andy Moogin ja ja John Vanbiesbrouckin ohi 14:sta. ”Henkalla” on nyt 374 voittoa, 685 ottelussa.

               Vasta 31–vuotias Pittsburghin tähtivahti, Marc-Andre Fleury, on ennättänyt kavuta KT:ssa jo sijalle 18. Kasassa on 357 voittoa ja 653 torjuttua ottelua. ”Flower” oli loppukauden voittoisin maalivahti 19voitollaan.

               Vasta 32-vuotias Kari ”Kärppä” Lehtonen (DAL) on paras suomalainen aktiivimaalivahti voittotilastossa. 553 ottelussa voittoja on kertynyt vyölle jo hulppeat 273 kipaletta. KT:ssa ”Kärppä” on kivunnut jo sijalle 39!

               Pekka Rinne (NSH), 33, on KT:ssa sijalla 55. Nousua tuli 9 sijaa kolmen viimeisen kuukauden aikana. Voittoja on 238, 447 ottelussa. Rinne oli jakson kolmanneksi voittoisin maalivahti. Nollapelitilastossa (40nollapeliä uralla) ”Peks” on peräti sijalla 38 ko. kaikkien aikojen tilastossa.

               Mainitsemisen arvoista on Jaroslav Halakin (NYI), 30, 200voiton rajapyykin saavuttaminen, 367ottelussa. KT:ssa Halak on sijalla 79.

               Tuukka Raskilla (BOS), 29, oli jakson 8:ksi voitokkain maalivahti. KT:ssa Rask on sijalla 101, 167 voitollaan, 330 ottelussa.

               Kauden sensaatio, ennätykselliset 48voittoa runkosarjassa raapinut, Braden Holtby (WSH), 26, nousi myös reilusti KT:ssa, aina sijalle 118 saakka. Voittoja on jo 149, ainoastaan 244 ottelussa, joten tahti on ollut hurja.


Päivitysvälin tehokkaimmat voittoisimmat maalivahdit TOP10:

1. Marc-Andre Fleury (PIT)       26ottelua/19voittoa
2. Braden Holtby (WSH)           28ottelua/18voittoa
3. Pekka Rinne (NSH)              28ottelua/18voittoa
4. Ben Bishop (TBL)                 26ottelua/17voittoa
5. Martin Jones (SJS)               29ottelua/17voittoa
6. Roberto Luongo (FLA)          26ottelua/16voittoa
7. Fredrik Andersen (ANA)        20ottelua/15voittoa
8. Tuukka Rask (BOS)             31ottelua/15voittoa
9. Henrik Lundqvist (NYR)        27ottelua/14voittoa
10. Devan Dubnyk (MIN)         29ottelua/14voittoa

              
Maalivahtien top 300 –voittotilastoon nousi päivitysjakson aikana:

275. John Gibson,     22,          ANA         37 voittoa(66ottelua)
293. Antti Raanta,    26,          NYR         31 voittoa(64ottelua)

Maalivahtien top 300 –voittotilastosta tippui:

Yves Belanger          29 voittoa.
Milan Hnilicka           29 voittoa.
              

              
NHL TILASTOPÄIVITYS – KENTTÄPELAAJAT

               PÄIVITYSVÄLI: 10.3.2016-12.4.2016

(KT) = Kaikkien aikojen tilastossa



Erityiset huomiot:

               Jaromir Jagr (FLA), 44, tahti sen kuin kiihtyy. Nyt runkosarjan lopuista 16 pelistä 17 pistettä. On se äijä, on. KT:ssa 3.sija ja 1868pistettä. Ensi kaudeksi(!) jäi vain 19 pistettä matkaa KT:n kakkospaikkaan, Mark Messieriin. Sitten Jagr on virallisesti The Great two J Siinä jää tuleville sukupolville rimaa ylitettäväksi? Crosby, McDavid, Patrik Laine?

               Entiset nuoret alkavat olla uran kauniilla ja kaihoisalla ehtoopuolella – niin Joe Thorntonkin (SJS), 36. ”Big Joe” nousi tehokkaan 18 pisteen loppujakson ansiosta KT:ssa viisi sijaa sijalle 28. Pisteitä Joella on 1341, 1367 ottelussa. Stanley Cup sormusta ei ole. On se lujassa.

               Vaisun loppukauden (14 ottelua, 10 pistettä) pelannut Alex Ovechkin (WSH), 30, on 34 pisteen päässä 1000 pisteen rajapyykistä kauden loputtua. KT:ssa ”Ovie” on sijalla 89, heti Henrik Sedinin (970p) jälkeen. ”Ovie” on tehnyt nyt siis 966 pistettä, 839 ottelussaan.

               Sidney Crosby (PIT), 28, oli jakson toiseksi tehokkain pelajaa 19 pisteellä, 15 ottelussa. Samalla Crosby nousi KT:ssa top100 joukkoon, ollen nyt sijalla 99, 938pisteellä, 707 ottelussa. Crosby rikkoi viimeisessä pelissään 600 syöttöpisteen rajanpyykin.

               NHL:ssä on menossa murrosvaihe, jossa on paljon lopettamassa olevia pelaajia. Mukaan mahtuu myös yksi kotimaahaan suuntaava, kun Pavel Datsyuk (DET), 37, ilmoitti harkitsevansa vakavasti muuttamista kauden jälkeen kotimaahansa venäjälle, koska hän haluaa olla lähempänä 13-vuotiasta tytärtään. Näin ollen on todennäköistä, että ”velhon” nhl-uran loppulukemiksi jää hienot 953 ottelua, 314 maalia, 604 syöttöpistettä ja 918 tehopistettä. Upea ura ansaitsee noston tähän yhteenvetoon.

               Patrik Kane (CHI), 27, voitti pistepörssin (82.ottelu ja 106 pistettä). Kane pelasi myös vahvasti viimeisellä jaksolla, sillä 14.ottelussa kertyi napakat 17pistettä. KT:ssa Kane on nyt sijalla 250, 663 pisteellään, 658 ottelussa. Kane on yksi viidestä aktiivipelaajista (vähintään 100 peliä pelanneista), joilla uran pistekeskiarvo on vähintään piste/ottelu. Kanella se on 1,01.

               Justin Williamsilla (WSH), 34, on paitsi kolme Stanley Cupia nyt myös 1000 runkosarjan ottelua. Kevätkesä näyttää, onko Williamsissa taikaa Capitalsejen Stanley Cup metsästyksessä. KT:ssa Williams on sijalla 278, 634pisteellä, 1000ottelussa.

               Työsulkukaudella (2004-05) Jokereiden takalinjoilla luutinut Brian Campbell (FLA), 36, saavutti upeasti 1000 (1002) ottelun rajapyykin. Campbell on ollut kestävyyden lisäksi myös tehokas. Koossa on 487pistettä. KT:ssa Campbell on sijalla 469.

               25-vuoden ikään ennättänyt John Tavares (NYI) oli kauden loppupuolella tehokas ja summasi tähän viimeiseen jaksoon 18 pistettä, 17 ottelussa. Samalla meni rikki niin 500 ottelun kuin 200 maalinkin rajapyykit. KT:ssa Tavares on sijalla 497. Saldo on 510ottelua, 207maalia ja 471pistettä.

               Erik Karlsson (OTT), 25, on ylivoimaisesti tehokkain puolustaja 90-luvulla syntyneistä puolustajista. Karlssonin tahti on ollut hurja – niin myös menneellä jaksolla, jolla tuli 14ottelussa yhtä monta pistettä. Uran pisteet on nyt 385, ainoastaan 479ottelussa. KT:ssa Karlsson on sijalla 674.

               Jakson tehokkain pelaaja, Vladimir Tarasenko (STL), 24, nousi 1991syntyneiden tilastossa 5:ksi ohi Oliver Ekman-Larssonin (ARI), 24. Peräti 19pistettä kauden viimeisissä 15ottelussa summannut Blues-taituri on KT:ssa sijalla 1321. Tarasenkon saldo on nyt 209 pistettä, ainoastaan 259ottelussa. Muut v.1991 syntyneistä top5 pelaajista ovat aloittaneet nhl-uran v.2010 -tai sitä ennemmin. Tarasenko vasta v.2012.

               Lauri Korpikosken (EDM), 29, viisi pistettä kauden viimeisellä jaksolla riittivät nostamaan hänet suomalaisten sisäisessä kaikkien aikojen tilastossa ohi Sean Bergenheimin sijalle 27. ”Korpedolla” on nyt 181 pistettä, 540 ottelusta. KT:ssa hän on sijalla 1476, kun pisteen vähemmän urallaan kerännyt Bergenheim on sijalla 1480.

               Polvivaivoista kauden lopulla kärsinyt Nathan MacKinnon (COL), 20, jatkaa ykkösenä v.95 tai myöhemmin syntyneistä ennen Suomen ja Floridan Alexander Barkovia, 20. MacKinnonilla on nyt 153 pistettä, 218 ottelussa. KT:ssa MacKinnon on sijalla 1655. Barkovin 119pistettä, 191ottelussa oikeuttaa puolestaan KT:ssa sijaan 1926. Barkov siis nousi kauden loppujaksolla top2000 –tilastoon! Hieno saavutus 20-vuotiaalta pelaajalta. ”Sasha” summasi 16:sta viimeisestä pelistä peräti 17tehopistettä, ollen yksi loppukauden tehokkaimmista pelaajista koko liigassa.   

               Alle puoli pistettä (0,46p/ott) per.ottelu urallaan tehnyt Nick Bonino (PIT), 27, osoitti yllättäviä kykyjä paikkaamalla Penguinsien kauden 16:sta viimeisessä ottelussa kakkossentteri, Jevgeni Malkinin (PIT) 29, isoa aukkoa summaamalla hulppeat 14 pistettä. KT:ssa Bonino nousi yli sataa sijaa sijalle 1679!

               Mark Scheifele (WPG), 23, nousi 93-syntyneiden tilastossa kolmanneksi ohi Johnny Gaudreaun (CGY), 22. KT:ssa Scheifele on sijalla 1712, 145pisteellään, 227ottelussa.

               Joel Armia (WPG), 22, nousi suomalaisten sisäisessä pistepörssissä top100:n ja tiputti listalta Hannes Hyvösen. Armialla on ny 10 pistettä, 44 ottelusta. Sijoitus Suomi-pörssissä on 99.

                               

Päivitysvälin tehokkaimmat pelaajat TOP10:


1. Vladimir Tarasenko, STL       15. 10+9=19.
2. Sidney Crosby, PIT              15. 8+11=19.
3. Mark Scheifele, WPG           16. 8+11=19.
4. Blake Wheeler, WPG            16. 8+11=19
5. Paul Stastny, STL                15. 4+15=19.
6. John Tavares, NYI               17. 9+  9=18.
7. James Neal, NSH                 15. 8+10=18.
8. Derek Stepan, NYR              15. 7+11=18.
9. Joe Thornton, SJS               16. 4+14=18.
10. Jonathan Huberdeau, FLA   16. 9+  8=17.
12. Aleksandr Barkov, FLA       16. 8+  9=17.
15. Jaromir Jagr, FLA              16. 6+11=17.
45. Jussi Jokinen, FLA              15. 6+  7=13.



TOP 1000:n NOUSSEET:

971. Martin Hanzal (ARI) 29,                   287pist.
992. Matthew Carle (TBL) 31, (P)             282pist.


TOP 1000:n TIPPUNEET:

Darryl Sutter                          279pist.
Alexander Edler (VAN) 29, (P)   279pist.


TOP 2000:n NOUSSEET:

1915. Jakob Silfverberg (ANA) 25,           120pist.
1923. Nino Niederreiter (MIN) 23,            119pist.
1926. Alexander Barkov (FLA) 20,            119pist.
1950. Nick Bjugstad (FLA) 23,                 116pist.
1970. Zack Smith (OTT) 28,                    114pist.
1972. Derek Dorsett (VAN) 29,                114pist.
1979. Mike Hoffman (OTT) 26,                113pist.
1985. Andrew MacDonald (PHI) 29, (P)     113pist.
1997. Nail Yakupov (EDM) 22,                  111pist.


TOP 2000:n TIPPUNEET:

Brad Lauer                             111pist.
Espen Knutsen                        111pist.
Jassen Cullimore (P)                111pist.
Wally Stanowski (P)                 111pist.
Mario Faubert (P)                    111pist.
Ron Harris (P)                        111pist.
Robert Pearson                       110pist.
Mark Taylor                           110pist.
Paul Boutilier (P)                     110pist.



Onni Vähäaho, Nivalassa 26.4.2016

sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

TJ 27 KOKKOLA - POHJAT TAPUTELTU

                          Täytyy todeta, että olen ollut onnekas. Helmi-Maaliskuun vaihteessa selätin ylikunnon kahden viikon kevennyksellä. Sykkeiden aktiivinen, jatkuva, seuranta harjoituksissa on avainasemassa, kun oireita/merkkejä ylikunnosta alkaa ilmaantua. Ymmärrän toki kuntoilijoita, jotka ovat tehneet toisenlaisen päätöksen. Tässäkin harrastuksessa on valinnanvapaus. Tosin ylikunnon havaitseminen on silloin hankalaa - ja ylikunnon saadessa kunnon otteen, voi siinä pahimmillaan mennä turhan pitkä aika päästäkseen takaisin harjoitteluun.

                         Viikosta 11 lähtien pääsin sitten taas tekemään pohjaa Kokkolan Ultra Runin 24h juoksuun, sekä tietysti myös muihin kisakauden tapahtumiin. Olkoonkin, että Kokkolaan jää sitten aikanaan pohjista aimo annos menetettyjen lihasvoimien myötä jne.

                       Liian paljon tuttuja joutuu todennäköisesti jättämään Kokkolan kisan väliin vammojen/vaivojen vuoksi. Tärkeintä on sittenkin aina pohjimmiltaan se, että pääsee yrittämään. Viimeiset kuusi viikkoa ovat sujuneet siksi laadukkaan peruspohjan luonnissa, että olen innoissani saamastani mahdollisuudesta... tähän saakka. Vielä on kisaan liki neljä viikkoa.

                         Empaattinen luonteeni kehoittaa minua tässä kohtaan tsemppaamaan vaivojen/sairauksien kanssa omaa painia käyviä ystäviäni! Tsempiä, Ystävät! Ilman teitä olisin huonompi juoksija ja ihminen. Toipukaa! Olen taas sitten vahvempi, kun saan juosta teidän rinnalla.

                        Viimeisen kuuden viikon aikana olen juossut 682,0km. Se on aika vähän pohjien luonti kaudelle (6vko Peruskuntokausi 2), mutta taannoinen ylikunto oli pakko huomioida ja ottaa lusikalla kauhan sijaan. Viikon 13 mättöviikolla juoksin vain 170km. Normaalisti olen helmikuussa juossut jollakin viikolla 220-235km aikaisempina vuosina, mutta nyt määräviikon siirtyessä maaliskuun lopulle, oli oltava maltillisempi.

                        Kuuden viikon peruskuntokausi huipentui pieneen määrä/kovaan 6päivän jaksoon, jossa juoksin tällä viikolla ti-su 124,9km. Sisältäen mm. vaellusreittimme etulenkin helppoa reipasta pehmeällä polulla. 25km 5:55min/km, 151 keskisykkeellä. Erittäin kova ja hieman riskialtiskin harjoitus. Nilkkatuet oli pakko laittaa, sillä tällaiselle tankille tuollainen vauhti teknisellä polulla on kuin venäläistärulettia.

                        Huomenna alkaa neljän viikon kilpailuun valmistava jakso, jonka aikana kutitellaan suorituskyky esille ja yritetään ajoittaa huippukunto 21-22.toukokuuta. Yli kuukausi sitten luotu ohjelma on pitänyt liki tikitilleen viimeisen kuukauden ajan. Harvinaista, ettei alustavaan ohjelmaan ole tarvinnut juuri koskea. Kuten valtionvarainministeri Alex Stubb on sanonut, harjoitusohjelma on aina teoriaa ja toteutus sitten käytäntöä. Olen hänen kanssa samaa mieltä tuosta asiasta.

                       Ensi viikonloppuna on meillä Nivalassa vappujuoksut ja matkana 5km. (Tervetuloa!) Siinä olisi sauma iskeä alle 20minuutin. Pikkaisen tulee tuo 5km testijuoksu vaan nopeasti peruskuntokauden perään. Tuskin ehdin juurikaan vielä nostaa suorituskykyä, mutta lähdetään nyt haastamaan 20minuutin rajaa. Pääsiäisen testijuoksuissahan se jäi vain 21 sekunnin päähän. 20minuutin alitushan on yksi minun monista tavoitteista tälle vuodelle.

                      Kolme viikkoa sitten aloitin myös tiputtamaan painoa. Kahdella eka viikolla tippui lupaavasti tasan 2kg. Tämä viikko on ilmeisesti suuren kokonaisrasituksen vuoksi jäänyt jopa plusviikoksi, sillä elimistö ei ole päässyt palautumaan. Tulevalla viikolla kuorma kevenee joka suunnalta ja kroppa varmasti kiittää. Odotankin sitä tunnetta jo pikku hiljaa.

                     Ajatukset Kokkolan suhteen ovat pysyneet samoina koko talven ja kevään. Lähden sinne 200km ylitys mielessä. Yksi kevään teema on ollut henkisten voimavarojen ja keinojen kerääminen. Silläkin puolella katson nyt luottavaisesti maaliini. On tärkeää selvittää mikä on paras tapa päästä tavoitteeseen. 24h juoksuhan on pitkälti henkinen taistelu, jota ei selvitetä ilman psyykkistä tasapainoa, vaikka olisi kuinka hyvässä kunnossa. Yksi iso työkalu on paikalle tulevat osallistujat. Huikea määrä upeita persoonia, joista haluan saada lisää voimaa ja jaksamista omaan suoritukseeni. Asiat on oivallettava oikein päin. Siitä on pitkälti kyse. On nähtävä 24h kisa mahdollisuutena, eikä uhkia täynnä.


                     Terveitä harjoitushetkiä kaikille! Välittäkää lähimmäisestä niin kuin haluaisitta itsestänne välittävän...   

          
Onni Vähäaho, Nivalassa 24.4.2016

tiistai 19. huhtikuuta 2016

FANINA LAJISSA

                      Keihäänheitto-aikoina naurettiin keppi-jätkien kanssa Santtu Mäkiselle & kumppaneille. Nyt hävettää sen aikaiset ajatukset. Santtu voitti urallaan viisi Suomen mestaruutta. Kaksi vitosella ja kolme kympillä. Kympillä Santtu lato parhaimmillaan alle 29minuutin. Sitä pidettiin keppimiesten kesken paskarajana. Enpä pidä enää. Sen sijaan pyydän julkisesti anteeksi ajatuksiani.

                      Pidempään blogiani seuranneet tietävät minun innostuvan toisten hienoista kehityksistä ja suorituksista. Olen fanina lajissa nimeltä juoksu. Buff Trail Tourin viime vuoden voittaja, Henri Ansio, pukkasi SM-Puolimaratonin aikaan 1:10:39. Se on toisin ilmaistuna 3:21min/km 21,1km ajan. Onhan siinä 10-ottelijan kropalla polkujuoksuja Suomessa hallitsevalta polkupedolta melkoinen tieniisto!

                     Taannoin ihailin Helsingin seudun ihmemiehen 2:48h juomaliivimaratonia mäkisellä reitillä koiran päällekarkauksen jälkeisenä päivänä. Nyt meinasi mennä purkka henkeen, kun luin uuden Helsingin seudun nuoren ultratulokkaan puolihuolettomasta 10km ennätyksestä, jossa näkyy olevan rutkasti pelivaraa. Reiluun 17min jälkimmäinen vitonen päälle 38min kympillä ja edellisenä päivänä melkein 35km pitkis alla. Kyllä piti aivan ääneen todeta, että mistä näitä riittää :=)

                    On se kiva olla statistina ja fanina lajissa nimeltä juoksu. Ei oo mitään jakoja, mutta ei sen väliä. Silloin tällöin pystyy haastamaan omia ennätyksiä ja se on aina mieltä nostattavaa. Mutta ihan piiruuttain oon ottanut tavoitteekseni kehittyä polkujuoksijaksi joka pakenee alle nelosta pusikkoon! Se miten kaukana pusikko saa olla lähtövaatteesta jääkööt ilmaan leijumaan. Sopivan epämääräinen tavoite lisää tuolle tavoitteelle sopivaa mystisyyttä.

                   Niin hyvä olet kuin edellinen lenkkisi... pätee usein tässä juoksuhommassa - vaikka ei tietenkään aina. Viikko sitten hehkutin twitterissä, että; -"piti tämäkin päivä kokea kun ei kolota mistään ja juoksu kulkee hyvin. Voiko sitä enempää kuntoilija odottaa?". Viikko tuosta ja en ole enää ihan niin varma tuosta tunteesta. Liekkö yövuorot näkyy hitaan vauhdin sykkeissä tai sitten lievä rasitustila vai sittenkin vain virittynyt kunto, jossa on 5pykälää kierroksia lisää varattuna joka osa-alueelle :=)).

                  Tänään juoksin pari hyvin kevyttä lenkkiä. Aamulla suoraan sängystä 5km ja aamupalan jälkeen 16,5km. Hitaassa vauhdissa oli ehkä 3-5pykälää normaalia enemmän sykettä. Eikö kuulosta jo hifistelyltä? Paljonko juoksee niin päästään tuntemaan atomitkin. Huvin vuoksi halusin varmistaa kropan toimivuuden yläsuuntaan. Nostin 13:sta kilsalla tasaisesti kierroksia noin 150:stä liki yläkynnykselle 165:n. Kilsa meni tasan neljään minuuttiin 156keskisykkeellä varsin helposti. Ei siis ongelmia yläkerroksissa, joten hölkkäsin hymyillen kotiin ja syömään.

                  Tässä on nyt kolmas viikko startannut painon tiputuksessa. Ruokailu on ollut säännöllisempää ja terveellisempää. Myös sitä kautta monipuolisempaa. Myös nestetasapainoa on tullut vaalittua. Jos jotain heikkoa hakee hakemalla niin vaimoa olisi voinut nähdä enemmän. On mennyt vähän työt ristiin. No vartin päästä nähdään - joten se siitä :) Niin... paino on tippunut nyt tasan 2kg. Paino on ollut nyt alimmillaan 80,8kg. 75kg olisi kova sana, mutta mennään nyt kilo kerrallaan. Hyvä on fiilis ja pidetään sitä pinnalla. Se kun on monessa asiassa avain juttu.

                  Muutama päivä sitten tuli hyvä dokumentti yle teemalta paljosta juoksusta. Ohjelman nimi "juoksukuolemat" oli harhaanjohtava, mutta sisältö oli tosi hyvä. Tuossa kahden reilun maratonin mittaisen päivän jälkeen reisivoimista lähti testihenkilöllä liki 40%. Tulos ei yllätä näin kauan harrastannutta ja asioihin perehtynyttä. Silti se aina muistuttaa, että pitäisi enemmän pitää huolta lihasvoimasta.

                  Vuonna 2017 alkaa minun polkujuoksu painotteinen tähtäys. Tänä vuonna on vielä tuo 24h sileän tuloshaku keikka Kokkolaan. Etenkin, jos saan sieltä hakemani (200km ylitys) niin voi hetkeksi unohtaa nuo sileille tähtäämiset ja kokeilla siipiä polkupuolella, jonne katson paremmin soveltuvan, sekä fyysisesti että mentaalisesti.

                   Laji johon soveltuu mittareiksi: "alle nelosta pusikkoon" ja "alle tunnissa suolle", ei voi olla rakastumatta. Se on tarpeeksi hauskaa ja kovaa - juurikin oikeanlaisen letkeää touhua. Se on polkujuoksua. Metsissä - esi-isiemme sielunmaisemissa, jossa jokainen löytää itsensä jossain vaiheessa hengästyneenä suon laidalta... Olethan muuten tulossa tiputtamaan minua podiumilta pep2016 57,5km matkalle La 13.8.2016 Pyssymäelle? Klikkaahan itsesi sisään! Pidetään hauskaa!

                   White man can´t jump? Vai voiko sittenkin?



Onni Vähäaho, Nivalassa 19.4.2016    

lauantai 16. huhtikuuta 2016

KIITOS!!! NELJÄNNES MILJOONAA KÄVIJÄÄ

                     Aloitin tämän blogin pitämisen 28.3.2012, eli hieman yli neljä vuotta sitten. Sivuillani on käyty keskimäärin noin 170kertaa/pv. 250 000 käyntiä, 1475päivää. Olen otettu pitkäjänteisestä kiinnostuksesta. Kiitän kaikkia lukijoita mielenkiinnosta!

                     Neljännesmiljoona kävijää reiluun neljään vuoteen kuulostaa hienolta. Juonpa kahvit sen kunniaksi. Ilman pullaa, sillä olen nyt 12päivää sitten aloittamassani painontiputus projektissa. Tasan 2kg on nyt paino tippunut. 82,8kg -> 80,8kg. Olo on parempi säännöllisen syömisen ja juomisen ansiosta. Katsotaan mitä lähtee. Nautitaan elämästä tässä ja nyt. Vaikka sitten diettaamalla. :=)

Onni Vähäaho, Nivalassa 16.4.2016

tiistai 12. huhtikuuta 2016

HUHTIKUUN HUMAHDUS

                      Kuu kiurusta kesään ja puolikuuta peipposesta. Liian vähän tunnen edelleen, varsinkin pieniä lintuja, mutta peipposen oon tuntenna kossista asti. Ja siellähän se jo laulaa lentää - Aittoperän aavoilla. Käykääpäs katsomassa, jalan tai pyörällä - miuluummin jalan.

                       Tuo avaus osin perspektiivinä blogihiljaisuudesta. Noin puolikuuta on näköjään mennyt viime kirjoituksesta. Se on terveen merkki, kun on keväällä muutakin tekemistä kuin näpyttää aivojen sekamelskaa näppämistölle. Toki yhteislenkit ovat päivittyneet ja lankkuhaasteeseen on tullut päivittäin merkintää. Samoin lenkkilistaan melkein päivittäin lenkkimerkintöjä - usein kahdestikin päivässä.

                       Lankkuhaastetta seuranneet ovat varmaan poiminneet myös yhden oman "sivuprojektin"? Usein parhaat projektit ovat ihmisen sisältä lähteviä, oman sisäisen tarpeen laukaisevia hyviä asioita, joita ympäröi vahva oma motivaatio, jostain itselle tärkeästä asiasta. Ultrajuoksussa täytyy tietysti olla paljon omaa halua ja motivaatiota - täytyy olla päättäväisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Silti yksi asia on jäänyt minulta luvattoman usein laimeaksi kuin lehmän hännän heilahdus. Nimittäin painon tiputus.


"YOU CAN ALWAYS LOSE WEIGHT - EVEN WHEN YOU ARE OLD MAN" -Joe Fejes


                      Jees, mitä englantia "Cosmos-Englishiä" :=) ... Jotenkinsa noin oli Joe Fejes, viime vuoden Unkarin 6vrk kisan voittaja sanonut ystävälleni Pasi Koskiselle. Itse olen täällä omassa blogissa aikonut ja uhonnut yrittäväni tiputtaa painoa lukuisia kertoja. No, toki usein olen 1-2kg pois saanutkin kunnes olen syönyt itseni jälleen takaisin - ja vähän yli. Olen ollut monta vuotta välillä 82-84kg. Minulla ei siis tietenkään ole paino-ongelmaa 182,5cm mittaisena miehenä, jolla on reidet kuin Rami Hietamäellä. En sinällänsä edes muistuta juoksijaa, mutta juoksempahan silti. Jos joku ei muista, olen vanha keihäänheittäjä. Ai kaikki on? No juu, juu, jokainen on poikassa horsmaa nakannu ja varmaan keihästäkin, mutta ihan kaikki ei oo Matti Närheä (v.2004 Olympialaisissa 10:s, ennätys yli 88m) voittaneet keihäänheittokilpailuissa?

                     Vaikka ruumiinrakenteeni on kaikkeen muuhun sopiva kuin juoksuun, juoksen, koska se on vain niin älyttömän mukavaa. Useimmin. On selvää, kun treenaa reilusti yli 600h vuodessa ja juoksee yli 5000km vuodessa, ei se ihan joka kerta ole helppoa. Mutta melkeestä aina. Ainakin jälestä päin. Päätin nyt kuitenkin vihdoin ostaa "hieman jälkijunassa" Joe Fejesin vinkin - ja pudottaa painoa. Tällä kertaa en yritä vaan PUDOTAN.

                     Painontiputukseni lähti liikkeelle kuin varkain. 25.3. aloitin lankkuhaasteen. Paino keikkui haasteen alkupäivinä 83-84kg välissä, ollen vähimmillään 82,8kg. 2-3.4. vahvistui päätös painon tiputtamisesta. Oma halu nousi kyllin isoksi. Niinpä aloitin Ma 4.4. tiputtamaan painoa. Lähtöpainoksi laitoin tuon edellisen viikon alimman painon. Ensimmäisen tiputusviikon lopuksi minulla oli ollut alin paino 81,4kg, eli eka viikolla lähti 1,4kg pois. Ehkä sitäkin tärkeämpi oli parempi olo ja säännöllistynyt ja terveellistynyt ruokavalio ja rytmi. Motivaatio on kerrankin tapissa, ja se on niin aito ja vahva, että nyt on hyvä imasta äijjä tiukaksi!

                     Su-Ma meni tiiviin koulutusreissun pakeilla Tampereella. Paljon istumista ja vuorokauden sisään Ylivieska-Tampere-Ylivieska väli junassa vielä yht. yli 7h istuen. Taattu höntti olo, joka jatkui vielä tänään tiistainakin, vaikka viime yön nukuin useaan yöhön eka kertaa hyvin. Paljon monenlaista kuormittavaa ohjelmaa arjessa. Tää on nyt pikkasen liian kiireinen tää kuukausi, joka päättyy tuonne toukokuun puoliväliin. Sitten on viikko kevyempää ja sen jälkeen 24h juoksun Sm-kisat Kokkolassa... josta tulikin mieleen taas tänään, kun oli vähän nihkiämpi juoksupäivä korkeiden sykkeiden vuoksi, että kisoissa on paljon kiinni siitäkin, minkälainen päivä osuu kohdalle.

                    Tänään alin paino oli 81,2kg. Joten 1,6kg on tultu alas 9pv:ssä. Varmaan ensi viikolla alkaa paino jo 7:lla. Aina siis voi tiputtaa painoa, jopa vielä näin vanhanakin miehenä. Ja teen tämän lähinnä parempien tuloksien toivossa sillä, kuten kirjoitin, olen ollut jo vuosia normaalipainoinen, mutta nyt halusin kokeilla imaista äijjän kuiviin ja katsoa kuinka se vaikuttaa juoksuvauhtiin.

                  LOPUKSI: Tähän painontiputusaiheeseen liittyen pieni kevennys; Kerroin yhdelle juoksua harrastamattomalle immeiselle, että aion tiputtaa ainakin 5kg. Hän vastasi: -"No, höpsis!". Vastasin: -"Sanoppa muuta, kymppihän se pitäis".

KUVA JOE FEJES UNKARI 6D v.2015
 

Onni Vähäaho, Nivalassa 12.4.2016