sunnuntai 17. joulukuuta 2017

TEIN BJÖRGENIT

                        Testasin viime viikolla kuntoani I-SR2014 Talviperhereitillä ja huomasin olevani en vain parhaassa kunnossani harrastukseni aikana vaan myös parhaassa suoritusterässä, vaikka olin jumissa edeltävien päivien kovista harjoituksista, mm. vertikaalitonnista. 

                    Niinpä suuntasin tälle jo toki aikaisemminkin suunnitellulle määräviikolle entistä enemmän paneutuen kuntopohjan edelleen kasvattamis ajatuksella. Tein siis Björgenit! Sillä erotuksella, että Björgen totesi kuntonsa olevan riittävän muihin nähden ja läksi näin Olympiatalvena varmistamaan menestyksen Olympialaisissa jatkamalla kovaa reeniä kilpailun sijaan. Minä puolestaan huomasin olevani ennätyskunnossa omiin entisiin tuloksiin verraten ja siirryin takaisin perusharjoittelun äärelle. Sinne, josta sitten kaivan talven hedelmät kevät auringon alla. Olipas kuvaus. 

                     Alla tämän viikon toteuma. Kuten torstai-illan lenkistä huomaa, on suorituskyky tasooni nähden hämmästyttävän korkea. mm. väli 2-6km @4:20 vauhtia 138 keskisykkeellä. Onhan siinä jo housuissa pysymistä. Ja jos joku luulee, että olen laihtunut niin voin sanoa, että en ole. Samoissa pyörii elopaino. Näin harastaja hyväksyy paremmin itsensä kuin kriittinen kilpaurheilija tai muuten vain itseensä fiksoitunut lajitoveri. 

                    Koska juoksen hyvän olon tunteen saavuttamisen lisäksi kehittyäkseni ja löytääkseni omat rajani omien rakenteiden sisällä (perhe ykkönen ja vasta sitten muut hömpät, kuten tämä juoksu) niin nyt määräviikon jälkeen koittaa siitä palautuminen/normalisoituminen. Sain vihdoin vähän yllättäen huomiselle 90min hieronta-ajan, joka muuttaa hieman ensi viikkoa. Ohjelma joustaa harrastajan mukaan. Vähän niin kuin urheilijoilla (hah,hah,hah..). 

                    Ensi viikon määrä jäänee selvästikin suunniteltua vähäisemmäksi, mutta alla olevan kaltaisen viikon jälkeen se ei ole ollenkaan huono asia. Ja olenhan 43 vuotias ja tarvin myös aikaa, että harjoittelu uppoaa. Tässä on vielä elämäni ykkösasian, oman rakkaan perheen lisäksi myös leipätyö hoidettavana. Se on tosin niin huono palkkasta, että sitä joutuu tekemään pienellä rahalla ja samalla haaskaamaan kallista jouto aikaa. Joulun teko nilikuttaa. Siis oikeasti. Joulun teko. Jouluhan tulee itsestään. Niin se lukee ainakin minun kalenterissa. Mitenhän Joulukorttejen lähettämisen tavasta pääsis irti? Se tapahan on niiltä ajoin peräisin kun ei ollu puhelimia millä olis voinut Jouluja toivottaa. Onko Hyvää Joulua toivotus parempi kuin Hyvää Joulua? Paljon aikaa vieviä manereita kun pitäisi keskittyä nauttimaan vain hetkestä - Joulusta. Koko Joulusta on tehty ihmeellinen myytti, josta rauhallisuus ja kiireettömyys on kaukana. Minusta pitäisi olla päinvastoin. Eiköhän jo ens Jouluna lopeteta jonninjoutava hössötys?

Määräviikko 190km

Ma (Yövuoro loppuu aamulla )
Aamu: -  Ilta: 16km

Ti (vapaa)
Aamu: 33,5km  Ilta: 17km

Ke (vapaa)
Aamu: 25km  Ilta: 10km

To (aamuvuoro)
Aamu: -  Ilta: 8km (matolla @4:55, avg.syke 124!)

Pe (iltavuoro)
Aamu: 10km  Ilta: -

La (vapaa)
Aamu: 30km  Ilta: 7,1km

Su (vapaa)
Aamu: 25km  Ilta: 8,4km

 Kesto: 18h 22min
Keskivauhti:  5:48min/km
Keskisyke:  119 (67% maksimista)
Nousumetrit: 608m
Muutama kilsa hidasta pätkää, muuten pääosin ok. talvialusta.

 Ehdin antaa torstaina haastattelun Toni "Don" Validon "Donniksen Leposohva Show´ssa"
 Onni Vähäaho, Nivalassa 17.12.2017

sunnuntai 10. joulukuuta 2017

JOULUN MERKIT

                  Hiljainen tie. Yhdet tuoreet auton jäljet juuri sataneen hennon pakkaslumen pinnassa. Tuskin tuumaakaan sadetta. Nainen katsoo tiukasti eteensä kuin haukka männyn latvassa myyriä etsien. Tielle alkaa tulla hieman mutkittelevaa askelparijälkeä. Viimeinen kappale karaokessa on jäänyt vissiin lippaaseen, sillä "Aikuinen nainen -kappale" jyrähtää saaden punatulkunkin hörhistämään siipiään. Eloa tiellä. Ääntä tiellä. Tämä kappale saattoi sopia paremmin tälle tielle. Ehkä edellinen meni paremmin? Oli kenties tuoppejen takaa huudeltu mukavia. Ja sitten.. "Aikuinen nainen". Ajoitus.

                  Ohi kiitävä hetki. Pian laulu loppuu ja myyränmetsästysilme vaihtuu eläväisempään katseeseen. Nainen töksäyttää ilmoille sanaparin "me too" tympääntyneen oloisena. Hän olisi toivonut jonkun puristavan. Poikkeus karmivassa vyyhtissä, jossa jokainen puristus on ollut liikaa.

               Hieman tuonempana asiat kelaantuvat ja hyppivät. Ilta on toisenlainen unessa. Joku puristaa! Ääh, hiusharja oli jääny pakaran alle sänkyyn sukeltaessa. Nainen tuhahtaa, pieraisee ja jatkaa untaan. Elämässä on kaikkialla samantapaisia aihioita. Neljä seinää. Niiden sisällä ja ulkona toivoa, sekä unelmia. Ja pettymyksiä. Vähän tunkkaisempaa tai raittiimpaa ilmaa. Notkeana tai ränsistyneenä. 

                Toisaalla lenkkeilijä taiteilee tiellä. Pitää ja ei pidä, luistaa ja ei luista. Sohjoa ja sulaa. On kuin joulupöytä - kaikkea mahdollista. Metsäpolulta löytyy vielä lumen alta sulaakin. Ja kaikki on lopulta yhtä. Kun lenkkeilijä on juossut yli kuusi tuntia tulee hänestäkin myyrän metsästäjä - ilmeeltään. Ja saattaa puristaa, nimittäin kenkä, joka on liimaantunut veden ja pakkasen kera.

                 Nainen (ei vielä "henkilö") tekee usein Joulun. He eivät halua tietää sitä todellisuutta, että sieltä se tulee tekemättäkin. Kalenteri johtaa meidät sinne. Mutta kun on traditioita ja kaiken pitää näyttää hyvälle. Marras-Joulukuussa naiset saattavat tehdä helposti rakennusalan yksityisyrittäjän tuntimäärän Joulun eteen. Ilman lisiä. Onhan se tietysti jostain pois, kun naiset tekevät Joulua yötä päivää. Sängyssä on tilaa. Yövalo ei häiritse. Kaikki kertyneet vaatteet lattialle on omia, ei sekoitu. Ei tule vedettyä pinkkiä aamulla päälle. 

                 Joulun jälkeisinä välipäivinä tuntuu kuin kaikki olisi vain ollut kaukaista unta. Vaikka Joulun ja Uuden Vuoden väli ei ole kuin viikon, tuntuu se helposti kahdelta kuukaudelta. Joulu on kaikessa kauneudessaan melkoinen matka monella tapaa. Ei ole ihme jos tilaisuuden tullen on kiva kajauttaa pimeään tyhjään tiehen vaikka "Hopeinen kuu" ja tehdä kunnon käden heilautus vahvistamaan hetkellistä irrottautumista todellisuudesta. 

                 Joulu ottaa ja antaa. Sinä saat valita. 

Onni Vähäaho, Nivalassa 10.12.2017

keskiviikko 6. joulukuuta 2017

ENNÄTYS JA SUOMI 100 VUOTTA

                    Suomen 100 -vuotis ITSENÄISYYSPÄIVÄ. Hyvää juhlapäivää kaikille! Toivottavasti juhliminen on mahdollisimman paljon asian juhlimista eikä siihen millään lailla liittymätöntä ylensyömistä -ja/tai juomista. Juhlapäivät kun pakkaavat olemaan "lupa syödä"ja "lupa juoda" päiviä. Siis pitää nauttia joo, mutta kohtuudella. Asia edellä. Ei ähky, eikä persekänni. Minä juhlistin kahvikupilla ja Snickersillä.

                    Tänään oli ohjelmassa "joku testijuoksu". Takana on reilu 10 viikkoa edellisen kauden lopusta. Ensin neljä palautusviikkoa ja nyt on alla kuusi täyttä viikkoa harjoittelua. On ensimmäisen testijuoksun aika.
                    Haastetta toi tähän päivään kolmen päivän takainen Taunonmäessä tehty vertikaalitonni harjoitus. Harjoitettavuudessa on kehittämistä. Edelleen kolme päivän päästä on reidet jumissa ja jalat vauhtikestävyysjuoksuun raskaat. Ajattelin silti lykätä kovempaa ravia. Ajatuksella "jospa ne siitä aukeais". Ehkä minun pitäisi muistaa, että olen 43 -vuotias harrastejuoksija, enkä 25 -vuotias kilpaurheilija, joka AUKOO paikkoja kilpailemalla. Mutta aina voi koputella omia rajoja ja ravistella harjoittelua. Ja saattaahan se aukaista...no tuskin, mutta on joskus vähän aukaissutkin.

                    Harkitsin ennen näitä jumeja 10km tietestijuoksuakin. Nyt oli kuitenkin selvää, ettei tie-iskutuksesta ainakaan mitään tulisi, joten valitsin Iso-Sydänmaan reitin ja sen Talviperhereitti osan, joka on himpun alle 11,8km. Tuossa polkua puolet reitistä, joten iskutus olisi armollisempi.

                  Kävin edellisenä päivänä lukemassa alustan tilaa. Kyllähän siellä sitä vielä sitä teknistä on, kun lunta on niin vähän ja osa mutaikoista on jäätyneet kokkarepelloksi, jossa tarvittaisiin HERKKÄÄ jalkaa, jota ei nyt siis ollut mukana.

                 Aamulla kävin tosi aikasin 5,1km verrytteleen. Sitten söin aamupalan ja otin vielä reilun tunnin unet ja toivoin, että harjoitusohjelman sisältö olisi vaihtunut unien aikana. "Joku testijuoksu", voihan "joku idea" taas, mitä olin omaksi päänmenoksi suunnitellu! Seitsemännellä viikolla harjoittelussa on hyvä hetki kuitenkin vähän katsoa missä mennään. Kakkukin lässähtää, jos aina vaan lisätään uutta kerrosta. Välillä pitää vähä maistaakkin.

                 Saavuin Pyssymäellä välillä innoissani, välillä haukotellen. Kuvasi hyvin olotilaa. Hoh-hoijjaa, mutta joo.. Reilu kilsa lämmittelyä. Ei edes kunnon avausvetoja vihtiny ottaa. Tunsin jo, ettei kaikkia saa tänään ulos. Pitää vaan koittaa edes räpistellä jotain. Sitten vaan käynnistän kellon ja GO, GO!

                  Juoksu lähtee hienoiseen myötäiseen, mutta aika kovaan peilijää tiehen rullaan aika kivasti. Eka kilsa 3:53. Menee mukavasti enempiä yrittämättä ja tempomatta. Tiesin, että vauhtini on noussut, eikä tässä ihmeellistä sillä tavalla. Jossain mailin kohdalla (1,6km) keskari edelleen sama, mutta tunnen kuinka jalkojen raskaus ja jopa hivenen maitohappoa alkaa kertyyn reisiin. Sykkeet vain jotain 158-160, eli helposti 6-8 pykälää alle anaerobisen kynnyksen. Ei pitäisi missään nimessä hapottaa, mutta kun lihas on niin jumissa niin veri ei kierrä ja käy näin. Koitan vain löytää jotain rentoutta - ja onnistun hieman. Toinen kilsa 4:04. Tämän oisi pitänyt mennä ekaa kovempaa. Sitten menee, kun homma toimii.

                  Kolmas kilsa, joka päättyy jo hyvän matkaa polun puolelle. Metsään sukeltaessa keskari koko hommalle edelleen tasan 4:00. Tuossa on mukavasti nyt löysää, joka on kiva sitten tuonnempana vuolla pois. Ehkä jopa 10sek/km? Kolmas kilsa 4:14.

                 Neljännellä kilsalla onkin sitten jo sitä muhkuraa ja mutkaa. Pätkä myös lumista pitkosta. Unisen mitäänsanomatonta tekemistä. Jotenkin onnistun kuitenkin muistamaan, että voi sitä vähä koittaa potkia. Neljäs kilsa 4:45min. Viides kilsa on jo vähän selkeämpää, mutta sitten moottorikelkka-uralla on näin raskaille jaloille vähän liikaa vauhtia laskevaa. Viides taas 4:45min.

                 Kuudennella kilsalla olen jo kauan sitten tajunut, ettei tästä nyt mitään tule. Päätän kuitenkin olla luovuttamatta. En jaksa selitellä. Siispä koitan vain selvitä tästä loppuun asti, vaikka jalat haluaisivat vain yläkerran katselevan maisemia. Kuudes kilsa kuitenkin 4:57. En ole koskaan juossut tätä kilsaa alle 5minsan. No johan.

                 Seitsemännellä kilsalla alustan puolesta melkoista Tivolia. Koko setin heikoin kilsa, 5:14min. Havahdunkin välillä, että hei - nyt pitäis vähä tehä töitäkin, eikä vain chillailla. Koitan terästäytyä, unohtaen sen lähes aina samantien. Kahdeksas kilsa alkaa aueta kuitenkin jo metsäsilmukan sulkemiseksi ja saan ajoittain joitain askelpareja lentämään jotenkin-kuten. Kahdeksas kilsa taas maastoon nähden hyvä, 5:08min.

                 Jotenkin on kuitenkin koko ajan vain sellainen jarru jaloissa. Ei vain lähde. Toisaalta tunnen, että voimaa on, ja tajuan sen juoksunkin aikana, että kehitystä on tullut kunnossa. Yhdeksäs kilsa kaikesta surkeasta tunteesta huolimatta eka kertaa tällä matkalla alle viiden minsan. 4:56min. Niin sitä vaan tultiin taas tielle, ja lopun 2,8km vastamaa osuudelle.

                  Koitan ja yritän, mutta ei vaan käynnisty kunnon ravi. Kymmenes kilsa 4:35min. Koko ajan tälle reitille parhaita kilsoja silti. Se innnostaa yrittämään olemaan asiallinen loppuun asti. Mitään kiriä ei tänään kuitenkaan tule. Se ei innosta, eikä siitä tähän kohtaan mitään lisäarvoa olisi. Koitetaan vain olla tasaisen yritteliästä loppuun asti.

                 Viimeinen kokonainen kilsa 4:28min. Onhan se syvältä, mutta eipä oo toisaalta ennen tässä kohtaa tuota vauhtia päässy. Joten otetaan pois tuokin kuleksimasta. Loppu vajaa kilsa on muistuttelua, että "koita nyt ees juosta loppuun asti". Loppu-aika 54:18min. Keskivauhti 4:37min/km.  Entinen ennätys (56:15min) paranee lähes kaksi minuuttia, vaikka tehotkin jäi tosi alas. Keskisyke vain 159. Vähän maratonsykkeitä korkeampi. Veri ei kierrä kunnolla reisissä. Jumia on. Ja hapottaa. Syödään ja levätään, sekä palautellaan kevyellä hölkällä tästä neljä päivää ennen ensiviikon määräviikkoa.


TALVIPERHEREITTIVERTAILU  -  ENNÄTYKSEN KEHITYS
(Vertailussa joka kerta alusta noin 9/10, eli täysin priimalla alustalla ei oo tullu vielä kokeiltua. Toki tämäkin ihan riittävän hyvä oli)


                                    2017                     2016                         2015

AIKA                        54:18                     56:15                         59:13
KESKISYKE              159                         162                          161

KILSA-AJAT

1                                 3:53                      4:15                           4:48
2                                 4:04                      4:15                           4:41
3                                 4:14                      4:23                           4:37
4                                 4:45                      4:43                           5:09
5                                 4:45                      4:41                           4:50
6                                 4:57                      5:03                           5:19
7                                 5:14                      5:08                           5:31
8                                 5:08                      5:16                           5:30
9                                 4:56                      5:10                           5:18
10                               4:35                      4:46                           4:50
11                               4:28                      4:39                           4:48


Matka n.11,8km.

 Onni Vähäaho, Nivalassa 6.12.2017

torstai 30. marraskuuta 2017

MARRASKUU 2017

                    Onnistuin luovimaan työkuviot pomoni siunaamana sillä tavoin, ettei tarvinnu kuin sen yheksän kertaa työvuoroa käyä tekemässä. Kiitos siitä BOSS´ille! :) -"Näitä enemmän niin ihmiset pelastuu" (Jope Ruonansuu).

                    Marraskuu oli ensimmäinen harjoittelu kuukausi sitten menneen kauden. Kuukausi onnistui nappiin. Pysyin terveenä ja olen nyt kuukauden viimeisenä päivänä sopivan rasittunut sekä fyysisesti, että henkisesti. Mistä sen sitten tietää? Siitä, että avainharjoitteissa joutuu jo hieman keskittyyn. Joutuu hieman pinnistelemään, jotta paketti pysyy tarkoituksenmukaisena, eli juoksu rentona ja hyvällä tekniikalla. Pientä perseen laskemista saattoi olla jo kenties tänään reippaassa juoksussa?

                   Usein vähemmälle huomiolle jäävä henkinen puoli on tuntunut myös olevan joinain hetkinä kipupisteen tietämillä. Pää on meinannut jäädä viime päivinä suttaan joihinkin asioihin, mutta olen toistaiseksi päässyt niistä eteenpäin ottamalla asiat käsittelyyn. Väsyneenä/rasittuneena monet asiat tapaavat paisua isoimmiksi kuin ovatkaan. Onneksi kaikki on suhteellista, eikä minun henkinen väsymys ole kovinkaan syvää luokkaa. Jos vaikka vertaa legendatarinoihin entisajan henkisistä lukkotiloista. Valovuoden päässä on ns. "entisen isännän tarinoista", jossa ukko ajoi akan ja perheen kuusen alle kerran kuussa. Ennen vanhaa on ihmisillä ollut aika alkeelliset eteenpäin meno konstit. Ukot on juoneet kirkasta ja muu perhe on ollu pahimmillaan navetan lämmössä turvassa ukkojen hulluuksilta. Ajat on "hieman" parantuneet, vaikka paljon nykymaailman suffeli meininkiä moititaankin.

                   Olen koittanut panostaa nukkumiseen nyt vapaapäivinä. Toissayönä 10h, viime yönä 9h. Sillä taktiikalla illalla nukkuun, että herään sitten uuteen päivään, kun silmät aukeaa. Ei siis mitään herätyksiä, ei aikatauluja. Ja hyvin on ehtinyt. Kannattaa kokeilla. Kyllä tämä maailma pyörii akselillaan, vaikka me joskus vähä levättäis pidempään. Kaikki kiire on itse aiheutettua.

                  MARRASKUU

Juoksua   562,4km  
Nousumetrejä  4092
Nopeaa kävelyä  7,1km
Harjoittelua   61h 37min 
Kuitenkin 7 TÄYTTÄ lepopäivää juoksusta!



                  Joulukuussa homma muuttuu jo sen vuoksi, että olen marraskuun 9 työpäivän sijaan töissä 16 päivänä. Vapaata toki edelleen muhkeat 15 päivää. Harjoittelumäärä hieman tippuu. En osaa sanoa miten paljon, sillä se riippuu osin tuntemuksista. Joulukuussa työ rytmittää enempi harjoittelua. Toisaalta kovan marraskuun jälkeen ei haittaa, vaikka harjoittelumäärä hieman tippuisi.

                 Se että ollaan vasta siirtymässä Joulukuun puolelle on rauhoittava ajatus. Joulukuun aikana yritän arvioida voima-arvojeni riittävyyttä suhteessa omaan tasooni ja kehitykseeni. Tarvittaessa otan esim. kahden viikon voimajakson jossain kohtaa, jolloin käyn puntilla ottamassa jalkoja, sekä keskivartaloa ja juoksen vain palauttavaa/perushölkkää siinä ohessa. Mutta katsotaan. Aikaa on, eikä vielä tarvi päättää mitään.

                Joulukuussa tulen tekemään ainakin kaksi testijuoksua. Katsotaan niitäkin sitten lähempänä. Pitää vielä miettiä mitä ne on. Yksi vaihtoehto olisi 10km mattojuoksu 1% nouskulmalla. Tämän vuoden tammikuun alussa, viime talven parhaassa terässä se meni aikaan 41:48. Viitteitä on, että nyt voisin olla omiin ennätyksiini verrattuna aika hyvässä kunnossa jo pienelläkin löysäyksellä. Pientä löysäystä kuitenkin on noin 3-4 viikon välein (2+1 tai 3+1 rytmillä, kova+kevyt mennään) ja pienet testijuoksut piristävät harjoittelua ja antavat askeleeseen oman hyvänsä jatkoa ajatellen.

               Toinen  vaihtoehto on, että juoksen ns. Vinnurvan perhereitin testimielessä tai Pyssymäen talviperhereitin. Katsotaan vähä tuota säätäkin ja mm. reitin kuntoa.

               Eli sangen mukavin ajatuksin kohti Joulukuuta. On mukavaa harjoitella, kun saa olla terveenä ja ympärillä on paljon hyviä ihmisiä.

ALAMÄKIJUOKSU TEKNIIKKAA MAAILMAN HUIPULTA





Onni Vähäaho, Nivalassa 30.11.2017      

maanantai 27. marraskuuta 2017

65 PÄIVÄÄ KULUNUT - 179 PÄIVÄÄ JÄLJELLÄ

                        Kilpailukausi 2017 päättyi kohdaltani 65 päivää sitten. Pyssymäki Ultra Festival 2017 oli viimeinen kilpailu. 109km taistelua Iso-Sydänmaanreitillä kunnes kunto loppui. Mitä olen sen jälkeen tehnyt?


VKO 38    Kauden viimeinen kisa. 138km juoksua kaikkiaan

VKO 39    Lepäilyä. Kolme kevyttä lenkkeilypäivää.
                 Hölkkää yhteensä 47km

VKO 40    Hölkkäilyä fiiliksen mukaan. Yksi pidempi (35km)
                 lenkki. Yhteensä 80km juoksua.

VKO 41    100km perusviikko hyvällä rytmillä. Pieni testi mitä
                  kroppa sanoo.

VKO 42     Tarkoituksella "määrää" alas. 70km tosi kevyttä,
                 miinus lauantaina tosin hyvin sujuneet 3x3km vedot.

VKO 43    Maltillisella määrällä (84km) hyvä perusharjoittelu-
                viikko. Hyvältä alkaa tuntumaan. Alkaa janota
                 kovempaa harjoittelua.

VKO 44      Ensimmäinen määrä viikko. 139km. Tosi hyvä ja
                kehittävä viikko. Laadukas ja positiivinen 10km reipas
                 juoksu (4:38min/km avg.153 syke).
                 Lisäksi 80km erikoispitkä lenkki jossa yli 1000
                  nousumetriä

VKO  45    Palauttelua. Juoksua vain 66km. Kuitenkin
                   sisältäen 6x1km vedot 4:02min/km keskarilla.

VKO  46     Ensimmäinen isompi ja kovempi viikko.
                  Juoksua 188km, josta paljon mutaisilla soisilla
                 poluillakin. mm. pep57km reitin kierto.
                  Viikon päätteksi Nivaln polku ry harjoituskisa
                  omana pitkänä, helppona reippaana vaativalla
                  reitillä. 19,3km 5:10min/km avg.syke 154.

VKO 47     Toinen määräviikko perään. Nyt 137km.
                   Viikon alku ja loppupäässä määrän painopiste.
                   Hyvä ja vahva viikko. Viikon loppupuolella
                   mm. vertikaalitonni.


                   Tänään alkoi viikko 48. Askel on vähintään sopivan kevyt tilanteeseen nähden etenkin. Kävin tunnin hölkkäämässä kahtomatta kelloon. 11,4km, keskivauhti 5:31min/km, keskisyke 122. Vain niukasti alle 70% maksimista. Toki sisälsi x4 noin 100-300m mittaista rentoa vetoa.

                  Tosiaan, 179 päivää on aikaa vielä ensimmäiseen pääkisaan, NUTS karhunkierros 160km. Voi kuulostaa kevyeltä tavoitteelta, jos sanon, että tarkoitus on päästä maaliin. Se on ykköstavoite. Karhunkierros kisassa kuitenkin taivalletaan koko Karhunkierros edestakaisin. Eikös siinä ole arbeettia?

                  Onneksi on aikaa näin paljon. Täytyy koittaa onnistua löytämään oikea polku harjoittelussa. Oon tyytyväinen ensimmäiseen 65 päivään. Katsotaan taas jonkun ajan päästä, mitä olen saanut aikaiseksi. Tässä nyt vähän koontia. Mukava, jos tulisi kommenttia. Herkästi sitä sokeutuu omiin kiemuroihin, joten aina erilaiset mielipiteet ja kommentit ovat tervetulleita.


Ps.   Kommenttikenttään voisi myös kertoa, jos olet kiinnostunut juoksukoulusta. Meidän yhdistyksellä on tarkoitus auttaa sinua alkuun juoksuharrastuksessa, ja miksei vaikka vain saamaan uutta innostusta jo ennestään tuttuun harrastukseen nimeltä juoksu. 
       Mitä sinä haluaisit mahdolliselta juoksukoululta? Minulla ja yhdistyksellämme olisi paljon intoa ja halua tuoda omia ajatuksiamme juoksusta sinun käyttöösi. Olisitko innostunut? Ajankohdaksi olemme kaavailleet jotain helmi ja huhtikuun väliltä.

Onni Vähäaho, Nivalassa 27.11.2017

keskiviikko 22. marraskuuta 2017

USKOTKO VANHAAN VAI AJATTELETKO ITSE?



                     Maailmassa on paljon valmiiksi ajateltua. On uskoja, on totuuksia, on tapoja, on tyylejä, on koulukuntia jne. On valmiita pusseja mistä ottaa se mikä myy sinulle. Ihmisillä on taipumusta mennä niin kuin on aina menty. Toisinajattelijat ovat vähissä. Heidän ylleen lankeaa vielä pahimmillaan hulluuden leima, joka ei taida olla kovinkaan tavatonta. Uusia malleja vieroksutaan töissä ja vapaa-ajalla. Pelätään uuteen oppimista. Ollaan ihmiskuntaa, joka on kasvanut johonkin valmiiseen.

                    Yksi tällainen osa-alue on kestävyysurheilu ajattelu/malli. Suomessa valitsee lähes uskonomainen kannatus 80% kevyttä, 10-15% reipasta ja 5-10% kovaa malli. Sitä otetaan käyttöön ja sitä jaetaan. Olen itsekin ollut tuossa uskossa ja olen yhä, mutta varauksin.

                    Mielenkiintoista aina eriäviä asioita esitettäessä näistä lähes uskonnollisista ”totuuksista” on se epäilevä – ”siinähän kokeilet” – tai jopa hyökkäävä asenne ja voimakas puolustaminen vanhaa tapaa kohtaan. Tämähän on sama genre, joka toistuu myös mm. työelämässä. Uutta epäillään ja väheksytään, pidetään poikkeuksena, jos se jollakin/jossakin toimii. Sama on kestävyysurheilussa – on poikkeuksia; Ansio, Simpanen ja Valido. Kuka, Valido?

                    Moni asia muuttaa ajattelua vasta, kun tullaan ohi oikealta ja vasemmalta - jos sittenkään. Se on kuin olisi tsunamin kourissa ja kiivennyt sähköpaalun nokkaan ja olisi vain pakko myöntää, ettei jalkanopeus riittänyt. Asia vyöryy syliin. Näin on hieman jo käynyt kestävyysurheilussakin. Korkeammalta lauletaan jo uutta virttä, kun me vanha koulukunta messutaan vanhaa, väsynyttä totuutta. -"Poikkeuksia". Näin olen kuullut sanottavan. Olen sensijaan alkanut ajattelemaan itse. Onko kaikki vain poikkeuden ansiota?

                   Ex-jalkapalloilijat ovat tulleet ryminällä kestävyysurheilun huipulle. Heistä nimekkäin on Juuso Simpanen, joka voitti tänä vuonna Ultra Trail Tour Finlandin. Juoksi viime keväänä mm. neljänä viikkona peräkkäin n.240km/viikko. Juuso ei ole pelännyt harjoitella kovaa ja myös tehokkaasti. Juuso on myös vegaani. Ja ajattelemista voi uudistaa myös ravinnon puolella. Hirvimiehistä vegaaneiksi on matkaa. Useammat heivaavat tuonkin sanan "huuhaana", uskaltamatta ottaa selvää.

                  Uusimpana läpimurtona voidaan puhua Toni ”Don” Validosta, joka paransi viikko sitten 10km ennätystään kertaheitolla päälle 37minuutin ajasta 34:10min tasolle. Ja mitä siinä, mies jututti kisan aikana eri ryhmäläisiä, ja siirtyi ryhmä, ryhmältä kohti kärkeä. Ja juoksi toisen puolikkaan reilu puoli minuuttia ensimmäistä nopeammin. Ja hänen harjoitteluaan seuranneena, voin sanoa hänen asuneen paljon ns. "kielletyllä keskialueella" ja rönsyilly harjoittelussaan. Kovat lenkit ovat toistuneet uskomattomalla rekvensillä.Valido on myös vegaani. Ups!

                    Ajatellaanpa mitä on jalkapallon harjoittelu. Paljon spurtteja ja kovia tehoja. Olenko aivan hukassa? Paljon peliä, pienpelejä, jossa syke hakkaa? Mikähän lie tehosuhde? Tästä maailmasta meille on siirtynyt harrastajia lajiimme ja saa näyttämään uskonnolliset mittasuhteet saaneet systeemimme vanhentuneilta. Ei pidä närkästyä. Onhan niillä hyviä tuloksia tullut, mutta onko pakko sulkea silmät? Onko pakko aina ohittaa uudet innovaatiot toteamalla, että se on ”poikkeus” tai ”on vain yksi sellainen” tms. Voiko vain herätä ajattelemaan itse?

                    En tarkoita, etteikö vanhassa 80-15-5 systeemissä olisi paljon hyvääkin, mutta pitää rohjeta kokeilla myös uusia innovaatioita. Vanhassa systeemissä on varmasti paljon myös sitä mitä on uudessa, enkä näe seuraavassa ”totuudessa” tarvetta muutosta siihen: -”Ensin täytyy harjoitella, että jaksaa harjoitella”. Tuo pitänee edelleen paikkaansa. Mutta ei hakata mitään kiveen. Muistetaan, että maailma ei ole pysähdyksissä. Se menee eteenpäin. Älä jää poteroon. 


Onni Vähäaho, Nivalassa 22.11.2017

tiistai 14. marraskuuta 2017

SATSAUS HARRASTUKSEEN - ELÄMÄÄN

                       Tarjotaanpa mahdollisuus hypätä kyytiini viikoksi. Otin töistä virkavapaata ja lomaa muiden vapaiden jatkoksi. Satsaan harrastukseen ja elämästä nauttimiseen ylipäänsä. Jäisin kokonaan "oloneuvokseksi" mikäli talous antaisi myöden. Vielä se ei ole kuitenkaan mahdollista, mutta siihen suuntaan mieli halajaa.

                       Tässä pääsette seuraamaan mitä elämä on, kun harjoitellaan määrää - omalle tasolle kovaa harjoittelua. Viikkokilsa tähtäin on jossain 170-200km välissä. Ei pelkkää päällystetietä vaan paljon hankalakulkuista polkua myös. Se pitää huomioida aina viikkokilsoja huomioitaessa.

                       Olen kuullut paljon pohdittavan minun perhe-elämän järjestämistä. Tässä kerron hieman myös siitä, miten huomioin ja järjestän tämän haasteellisen yhtälön kovan harjoittelemisen ja perheharmonian välillä. Haluan olla enempi isä ja aviomies kuin harrastuksen oma. Järjestys on näin ja pysyy näin. Se on minun valinta. Luovimalla pääsen kuitenkin harjoittelemaan itseäni tyydyttävällä tasolla. Se on palkitsevaa.

                        Nyt on varhainen tiistai-aamu, kun alan tätä jäsentään. Tämä kirjoitus PÄIVITTYY päivä-päivältä. On mukavaa, jos laitatte kommenttikenttään ajatuksianne. Ne rikastuttavat matkaa :=)


MAANANTAI


                      Herään noin puoli tuntia ennen herätystä. Noin puoli 7. Kaikki nukkuu. Vaimo menee tänään yövuoroon, joten hän nukkuu pitkälle iltapäivään. Tyttö menee kouluun kymmeneksi. Neljäsluokkalainen. 21-vuotias poikani (autistinen) käy toimintakeskuksessa oman kalenterin mukaan. Hän asuu äidillä. Olemme kuitenkin jatkuvasti yhteydessä ja hän käy meillä niin päivä kuin yökylässä.

                     Hyödynnän aikaisen heräämisen tekemällä riisipuuroa. Tytön toive ja vaimollekin maistuu. Omakin hyvinvointi alkaa perheen hyvinvoinnista. Kun antaa niin saa. Tyttö onkin innoissaan herätessään riisipuuron tuoksuun.

                     Lähden viikon ekalle lenkille klo.8:44. Ehkä reilu 32kilsaa. Juoksen ensin Pyssymäelle. 7,2km ja 57 nousumetriä. Sitten juostaan ystäväni Keijon kanssa Nivalan Suunnistajien mainio polkujuoksureitti. 18km ja 123 nousumetriä lisää. Käydään melkoinen keskustelujen aihemiljöö Keijon kanssa läpi. Kiitos vielä!
                     Jatkan matkaa kotiinpäin. Innostun vielä hieman kiertelemään. Matkaa kertyy lopulta 35,1km ja 207 nousumetriä. Lenkin kesto noin 3h 44min. Keskivauhti 6:22min/km. Keskisyke 122. Eli varsin matalatehoista. Niin oli tarkoituskin. Nousut ja tekniset polut hieman nostavat sykettä.

                     Saavun kotiin. Syön ja peseydyn. Ja syön lisää. Olen 2h ihan kanveesissa. Makaan sohvalla kuin laitapuolen kulkija. Ultrajuoksijan harjoittelun vaiettu salaisuus. Me ollaan välillä aika puhki. Se toisaalta saattaa tarkoittaa vain kahta tuntia ennen fenix-lintu-efektiä. Nousen väsymyksestä, kun tyttö tulee koulusta ja vaimo herää. On aika aviomies-Onnin :)

                     Keittiön raivausta. Käyn kaupassa. Teen aamuisen riisipuuron jatkoksi Spaghettia ja jauhelihakastiketta kahden päivän annoksen. Syön välillä salaattia. Sohvalla rönöttäessä otin viereeni pari jäätelöä ja lakritsia. On saatava energiaa, että jaksaa.

                    Kello 17:00 lähden toiselle lenkille. Nyt vain 10km. Tasaisella tiellä. 10 nousumetriä! Tämä on mahdollista vain Nivalassa. Keskivauhti nyt 5:51min/km. Alku oli tosi hidasta käynnistymistä. Keskisyke monille puhdas kävelysyke. 115. Kyllä, kyllä noillakin sykkeillä voi saada juoksunomaista askelta aikaiseksi. Täytyy vain ensin vähän harjoitella.

                    Seurustelua perheen kanssa joka välissä. Se on kuin tankkaisi bensaa itseensä. Siinä vain bensaa menee letkun molempiin päihin. Tsekkaan myös lenkkidatoja siirtäessäni lenkkiyhteisön kirjoituksia ja kommentteja. Yksi tuttuni kuulostaa olevan samassa jamassa. Määrää tykitetään. Hän on istunut vartin ruokapöydässä ja pohtinut miten jaksaisi kävellä kahden metrin päässä olevalle jääkaapille. Se on jännä miten voi olla hetken ihan kuollut ja nousta taas jopa lenkkeily kuntoon. Se on sitä itsensä ylittämistä ja rajojen siirtämistä. Ultrajuoksuharjoittelu. Itse kisatkaan kun eivät ole mitään mannapuuroa ja mansikkaa.

                    Törmään vielä ystäväni blogiin. Hän on kirjoittanut otsakkeella KATOLLA. Luen väsyneenä, että KATKOLLA. Tämä hauska kirjaimella väärinluku herkistää laittamaan otsakkeesta puujalka huumoria kommenttiin. Piristystä lappiin! ;=)

                    Täyttä elämää. Sitä oli minulle kovan määräviikon ensimmäinen päivä. 45,1km ja 217 nousumetriä. Juoksua 4h42min. Tarina jatkuu. Tulette myös huomaamaan, että viikossa on rytmiä. Eli myös lepoa, jolloin kropalle annetulle kovalle harjoitukselle annetaan hieman aikaa ns. upota kroppaan.


TIISTAI


                     Lihakset on aika jumissa ja kello on hieman yli neljän. Yö oli hieman levoton. Ensimmäinen päivä ei ollut alun alkaenkaan mitenkään helppo, mutta ei nyt ihan vaikeakaan. Tässä vaiheessa harjoittelua, kun ensimmäiseen pääkisaan on aikaa 6½ kk on aika uida ultravesissä ja harjoitella toimintaa myös hetkellisesti ei-niin-virkeänä. Tosin pitää olla kokemusta ja tuntemusta miten syvälle uskaltaa antaa mennä.

                     Tyttö nukkuu ja menee taas aamulla kouluun. Vaimo on taas yö töissä. Mies siis vapaalla ja juoksee vain. Tämä on tätä nyky Suomea, hah-hah-hah! On siis taas aikaa juosta. Ja se käytetään HÄRSKISTI hyväksi. Aion nimittäin lähteä vaimon tultua töistä kiertämään PEP57km lenkin., eli koko Iso-Sydänmaan vaellusreitin, joka on kisareittinä todellisuudessa aika jämpti 58km. Raportit kertoo, että siellä on nyt TODELLA märkää. Eli kehityksen kehto odottaa.

                    Hieman jännittää miten varpaat jaksaa reissun. Onneksi mittari on "vain" nollissa. Katsotaan. Varusteet pitäis nyt puoltaa sitä. Jos kaikki menee hyvin olen kotona, kun tyttö on tullut 1½ aikaisemmin koulusta ja vaimo herännyt vajaata tuntia ennen. Ehdin taas iltatankille sopivasti. Ehkä tulen tipahtamaan sohvalle jorisemaan. Katsotaan. Palataan illalla tai huomenna viimeistään. Tarina jatkuu...

                   Päivän pitkälenkki tehty. I-SR2014 koko lenkki, eli pep57km kisareitti siis. Matkaa kertyi 58,5km. Keskivauhti oli kaikkine pysähdyksineen päivineen 8:45min/km. Keskisyke lepponen 122. Lenkin data tässä. Kummasti pistää nöyräksi, kun on edellisenä päivän juossut 45km ja ylävartalon ympärillä noin 5kg edestä kannettavaa. "NonSupport", eli ilman huoltoa tai täydennyspisteitä tämä lenkki. Tasaista taaplaamista. Suot oli sulia ja mutaa oli ennätyspaljon. Liukkautta. Ennätysmäärä kaatumisia. Jaloissa Hoka One One ATR Challenger 3. Hyvä lenkki.

                 Mitä hain tällä? Saattaa jollakin tulla mieleen? Elikkä tarkoitus oli väsyttää maanantaina vähän jalkoja (35km + 10km). Sitten perään miehekäs pepin 57km lenkin kierto valmiiksi hieman väsytetyillä jaloilla ja mielellä. Siihen nähden käsittämättömän helppo lenkki. Ei mitään vaikeuksia. Varpailla meinasi olla soilla kylmä,mutta juoksemaan päästessä aina suli nopeasti. Pari pykälää syke olisi ollut matalampi vielä tuosta, jos ei ois joutunu soiden jälkeen juokseen hetken vähän reippaammin, saadakseen veren kiertämään jaloissa.

                  Lenkin jälkeen tykkään viruttaa/pestä kamppeet ja huoltaa tavarat. Sitkeää hommaa. Mene herkästi 20-30min. Ja syödä sekä juoda pitää hyvin. Otin lisäksi reilun tunin unet. Heräsin kuitenkin jo neljän jälkeen. Alla muutama kuva lenkiltä.


                                   Iso-Susilehto noin 15km kohdalla.


                               Samalla kohdalla Movember viikset näkyviin.


                    Reilu 45km jälkeen tällaista haastetta. Lahnaoja paluupuolella. 
Tässä pahimmillaan näkyny vain kaiteet, joten nyt oli jopa odotettua helpompi hoitaa tämä.

                  Jalat ei nyt olleet oikein normaalit ennen tätä viikkoa, joten täytyy olla tyytyväinen tähän astiseen. Koitetaan työstää.

                 
KESKIVIIKKO


                 Unta tulee ehkä 6-7h. Saisi olla enemmän. Toisaalta olo on yllättävän pirteä. Latausta? Olen innokas erikoisharjoittelija. :) Vaimo tulee taas yövuorosta. Työn raskaan raataja. Nähdään taas koko perhe aamulla. Nautin, kun on aikaa. Tänään on tarkoitus juosta noin 30km.

                  Aloitan noin puoli 10 aikaan. 22km lenkki. Käynnistyn kilsan aikana ja sitten on tunnelma liki normaali. Onko tämä nyt liian kevyt rypäs, kun on näin helppoa? Edellisenä kahtena päivänä kuitenkin 103km juoksua. Pitäisi tuntua. Tietysti syy on siinä, että olen malttanut mennä tarpeeksi kevyesti. Se on näissä ryppäissä A ja O. Muuten tulee noutaja. Tietysti on myös jo vähän kuntoa harjoitella. Nimittäin aina kauden jälkeen joutuu vähän ensin harjoitteleen nöyrästi, jotta voisi aloittaa varsinaisen harjoitelun, johon kuuluvat erilaiset "avainreenit".

                  Aamun 22km lenkillä juoksen eka 11km vastatuuleen, mutta toisaalta enimmäkseen myötämaahan. Palatessa tossu on aluksi tosi raikas ja olen onnen kukkuloilla. Lopulta takamus alkaa painaa viimeisillä kilsoilla. Tuulikin tyyntyy. Luikin sisälle.

                  Käyn pikaseen tytön kanssa kaupassa. Tuttu pariskunta hypistelee vauvansukkia. Syntyy mielikuvia. Puhutaan kuitenkin muista aiheista. Mukava olla hetki sivilisaatiossakin :)

                  Iltapäivällä koko perhe taas yhdessä. Sanojen täyttämä huusholli. Kaikilla on ollut ikävä toisiaan. Puhetta riittää. Syödäänkin yhdessä. Pitkästä aikaa. Vuorotyöläiset on omituisia aikatauluiltaan. Syödään kuulkaas pizzaa ja jälkiruuaksi munkkipossu ja kahavetta. Energiaa kuluu!

                  Iltapäivällä otan tunnin unet. Kangistun. Aina se ei mene niin ku trömsössä. Illan huoltava korostetun kevyt lenkki on ryppään raskain ja kankein. Johan se alkoi tuntumaan!

                 Hölkkään 10km. Ei jaksa enää. Mieli on kuitenkin tyyni. Ei tarvi jaksaakkaan. Voi kuunnella vaikka omia ajatuksia. Sen verran on aina luottoa, että kotiin tullaan. 10km data tässä. Hankala tunnistaa minun lenkiksi?

                  Lenkin jälkeen tenttaan vähän tyttöä, kun hänellä on huomenna sanakokeet koulussa. Perhe-elämä on ihanaa. Siinä on tunnetta. Naisvaltaisessa perheessä saa nähdä myös nopeita tuulen käännöksiä. Ehkä se auttaa teknisissä laskuissa poluilla, kun on tottunut nopeisiin muutoksiin?

                 Huomenna on taas koulupäivä ja isällä TIETYSTI vapaapäivä. Vaimo aikoi mennä jouluostoksille kaverin kanssa. Pitäisikö minunkin aktivoitua sellaiseen? Mutta Joulu - sehän on vasta ens kuussa? Taidan ottaa tänään pari (sata) olutta ja nukkua huomenna pitkään. Ainakin yli seittemään!  Joskus pääsen kymmeneen ja onhan se upeaa.

 
                  Ma - Ke tuli juoksua 135,6km. Aikaa meni 16h 26min. Keskisyke oli noin 120. Nousumetrejä tuli 494. En siis erityisemmin tunkannut. Kilsoista 58km oli raskaalla pep57km reitillä. 18km helppoja polkuja. Loput tietä.


                  Tostai - Lauantai on lepoa/palauttavaa hölkkää. Kirjoittelen jotain niistäkin päivistä. Sunnuntaina on sitten Nivalan Polku ry järjestämä ILMAINEN polkujuoksupainoitteinen harjoituskisa. Kannattaa tulla. Juoksen itekki pisimmän matkan. Eli 19km. Juoksen sen täysin harjoitusmielessä. Korkeintaan 150 keskisykkeellä. Eli helppoa reipasta.

TORSTAI


                   Suunniteltu vapaapäivä juoksusta. Asiaa helpotti edellisillan rentoutuminen musiikin ja nautintoaineiden kanssa. On selvää, että pillillä pirtelöä olisi ollut paljon parempi vaihtoehto. Silti täytyy iloita, että nukuin todella pitkään. Heräsin vasta 11 jälkeen! Puhelimessa olikin paljon viestejä. Toki puolet niistä oli Opus K:n pohdintaa ultrajuoksuharjoittelusta. :)

                   Hetihän sitä pitää syömään alkaa. Ja pian olinkin jo matkalla Keijon kyytiin ja matkasimme Iso-Sydänmaan reitille pitkostusta naulaamaan. Eihän sitä aivan jouten osaa olla.


                   Pitkään, kun nukkuu niin päivä joutuu. Eipä muista hetkeen milloin olisin ehtinyt vasta iltapäivällä puoli neljän maissa tsekata nhl-tuloksia.  Päivä meni aika perussetillä; ruuanlaittoa ja kaupassa käyntiä. Tytön kuljettamista kylään ja pois.

                    Nyt illalla mieli olisi tehnyt jo lenkille. Jalat on hyvin keventyneet menneiden tuntejen aikana. Oven karmeihin onkin tässä jo nojailtu ja syöty tukevasti. Pensaassa väijyy kylläinen leijona valmiina kirmaamaan. Maha on kuitenkin täysi, joten odotetaan huomiseen, vaikka MELKOISESTI ois kutkuttanut lebokypä nakata, Tuomas Keisteriä lainatakseni.

                   Täytyy olla yhtä-aikaa kiitollinen ja hieman ihmeissään miten nopeasti olen palatunut menneen kauden jälkeen uudelleen tällaiseenkin harjoittelukuntoon. Palautuminen lenkeistä seuraaviin on alkanut sujumaan varsin lupaavasti. Olen nähnyt läheltä kuinka hyvä ystäväni painii ankarassa ylirasitustilassa viime kaudesta. Upea kausi, mutta joskus se kauden viimeinen kisa voi olla kohtalokas. Siinä on kuitenkin myös hyvä puoli. Oppii tuntemaan kehoaan. Tietysti tuollaista ei toivoisi, mutta siitä ystäväni tulee nousemaan. Yhdessä seurataan miten palautuminen sujuu. Voimia ja malttia! Vedämme samaa köyttä.


PERJANTAI


                      Pikkasen turpea olo aamusta. Painolukema vastaa tunnetta. Pari kiloa normaalia korkeammalla. Määrässä se tahtoo seilata. Ruokakin maistuu.

                      Jalat tuntuu kivan toipuneilta alkuviikon (ma-ke +135km) määrästä. Käyn vaihteeksi Pyssymäki-Vinnurvatiellä kympin. Pikkasen siinä on mäkeäkin, kun Kokkola-Kajaanitieltä lähtee. Loppua kohden jalka on jo lähellä normaali askellentoa. Tosi kivaa, että näin hyvin hölkkä sujuu määräviikolla. Palautumisvalmius alkaa olemaan normaalia. Hymyssä suin ajelen kotiin.

                    Päivä menee taas normaaliasioissa. Kaupassa käyntiä. Asioilla käyntiä. Perheen kanssa seurustelua. Myös Nivalan polku ry:n asioita tulee hoidettua. Nyt meilläkin onnistuu maksaa TYKY liikuntaseteleillä niin Pyssymäki Extreme Polkujuoksuun kuin Suomen pisimpään polkujuoksuun, Pyssymäki Ultra Festivaliinkin. Ei muuta kuin klikkaamaan sisään! Tavoitteet motivoi!?!?

                    Iltapäivällä ajattelin käydä lyhyesti ja vauhteja vaihdellen. Ulkona olikin oikea rospuuttokeli. Kaikkea mahdollista alustatyyppiä oli tarjolla. Ei mikään ideaali rallattelu keli, mutta nyt ei ollutkaan tarkoitus mitään optimivauhteja hakea vaan jaloille vähän verta kierrättävää vaihtelua. Ja siinä onnistuin. 6km lenkki oli kiva ennen oman naisväen kanssa vietettyä syöntikeikkaa Nivalan puustelin pizzabuffettiin. Olihan kiva reissu!

                   Tälle viikolle kasassa on nyt 151,6km. Huomenna tulee sellainen aktiivisen levon päivä. Ehkä 5km kevyt lenkki,mutta muuten löhöilyä. Katsotaan sitä sitten huomenna tarkemmin.



LAUANTAI


                   Unelmien lepopäivä. Sen ei tarvi välttämättä olla Ibizalla cocktaileja vaan ihan kotona olevaa nautittavaa käsehtemistä. Hidas herääminen. Suorastaan valuminen päivään. Ruoanlaitto. 2-3 päivän annos keittoa. Nam! Kaupassakäyntiä. Joulunavaus Halpa-Hallissa. Tunnelmaa? No ei. Minusta ei Joulu lähde vielä marraskuussa. Kaupallista. Hyi. Ahneus ei ole pelkästään kansansairaus, se on globaali ilmiö.

                    Tyttären kuskantaa. Välissä 5km ylikevyttä hölkkää. Mieli on super rauhallinen. Tuntuu kuin sulaisin hieman liukkaalle tielle. Päätän olla katsomatta kelloon. Nautin vain ilmasta ja sisäisestä superfiiliksestä. Lopussa lyhyt jalkojen vapautus noin 4min/km vauhtiin (katsoin kotona datasta). Lopulta data aika hyvä, vaikka liukkaus sitä heikensi, sekä kiireettömyys tasoitti: 5,0km, avg.syke 119, keskivauhti 5:29min/km. 

                    Kotona taas kohta. Pienten mutkien jälkeen. Soitto pojalle. Autistinen poikani on iloisella ja vapaalla mielellä. Aikoo tulla huomenna kylään! Ilo on ylimmillään. Päästään taas hassutteleen ja halaileen. Odotan.

                    Illalla muutama tunti täysin omaa aikaa! Avaraluonto ja NHL. Siinä se. Sohvalla röhnöttämistä ja erilaisille ajatuksille nauramista. Olen ns. latauksessa.



SUNNUNTAI



                    Final Countdown. Herään virkeänä jo viiden jälkeen. Elopainokin on normalisoitunut. Luen eri juttuja ja törmään tiukasti seuraamani Toni "Don" Validon yltiöhauskaan blogipostaukseen ja siinä olevaan linkkiin (juoksufoorumin puolelle) rapsasta 10km huikeasta vedosta 34 minuuttiin! Tämä mies pitää saada Pyssymäelle! Eikös vaan?

                    Tänään ohjelmassa heti aamu ysiltä meidän yhdistyksen ensimmäiset harjoituskisat. Miten sitä tuollaisen virtuoosi kirjoituksen jälkeen pystyy pysymään 150syke suunnitelmassa? Mieli tekisi tuollaisen kirjoituksen jälkeen REVITELLÄ oikein olan takaa :) No, suutaripa nyt koittaa pysyä lestissään. Ei auta mopolla katsoa miten tuhatkuutioiset hurisee...

                    Pienet verryttelyt ja menoksi. Starttaan yksin 19km matkalle. Muut neljä 12km matkalle. Tämä oli tällainen hupikisa sunnuntai-aamulle. Tarkoitus oli tähdätä 150 keskisykkeeseen. Hieman pidempi pätkä helppoa reipasta vaihtelevalla reitillä.

                   Eka 6km myötämaavoittoista. Sitten kiipeämistä hieman toista kilsaa. 7,4km tielenkki noin 4:28min/km ja 150 keskisykkeellä. Tarkkaa työtä ja hyvää kulkua noin lepposilla sykkeillä. Olisi vain saanut jäädä 145, sillä edessä oli 12km mutainen ja vetinen pep12km reitti. Kosteus noin 8½ / 10. Kesällä sentään näkee mitä on edessä, mutta nyt veden päällä oli ohut lumiverho. Verhon alla oli tai sitten ei - jotakin - tai sitten kallellaan oleva kivi. Vasempaa jalkaa hieman kiristi tiepätkällä ja kuin kruununa vasen jalka uppoaa holtittomasti eka suopätkällä ja samalla tuntuu hieman ikävältä. Se vie letkeyttä, sillä varova vasa ei hypi.

              Vasen sääri sai osumaa tiistaina ja nyt uudestaan. Nyt myös polveen vääntöä. Samaan jalkaan tuli myös lonkankoukistajaan pientä venähdysjumia perjantain rospuuttokelin rallattelussa. Pohkeet on saaneet työtä osakseen.


                  Lopulta vauhti on alustaan nähden tasoa ok. joo. Maalissa 19,39km ja keskivauhti 5:10min/km. Ja koko hoidon keskisyke 154. Hyvä harjoitus. Ainut miinus toi jalka. Katsotaan mitä se sanoo illan palauttavalla, viikon päättävällä lenkillä.

                 Maalissa suurin osa yhdistyksemme muusta väestä oli toimitsijana. Mukava oli mennä lämpimälle nuotiolle vaihtaan vaatteita, turiseen ja syömään makkaraa. Kiitos kaikille. Taisi kaikilla tavoite täyttyä, kun maaliin pääsi.


                  TULOKSET


Pojat 19km

1. Onni Vähäaho    1:40:12  (pep12km osuus 1:07:16)

Pojat 12km

1. Jari Jyrkkä       1:13:09
2. Joonas Jyrkkä   1:25:22
3. Harri Jokela      1:25:52
4. Teemu Korpela   1:58:01



                    Tässä alkupäivän urheilut. Keitto oli onneksi jo eilen tehty, sillä olin tämän kisan jälkeen kolme tuntia kanveesissa. Aivan kuten olin tämän viikon ekan (35,1km) lenkin jälkeen. Aina jossain kohtaa saa tunteakin, kun yrittää.

                    Tulin kotiin hieman ennen klo.12. "Kisa" alkoi siis ysiltä. Tyttö oli lähteny jo kylään. Vaimo oli jo upeana töihin lähdössä. Sohvalla oli siis minun mentävä aukko. Lunastin sen. Jossain välissä raahauduin kuitenkin pyykinpesuun. Numerolaputkin pitää pestä. Kisajärjestelyihin kuuluu usein näkymätöntäkin työtä.

                   Poika tulee pian kolmeksi tuntia kylään, joten iltapalauttavalle pääsen sopivasti vasta klo.18 jälkeen. Paketoidaanpa sitten tämä viikko.


                  Mukava kolmituntinen lasten kanssa. Samalla tuli aukastua/siivottua myös lattiaviemäri vessasta. Klo.18 sitten rauhottumista korostetun kevyen kympin kera. Samalla sai vähän tunnustella iskua saanutta vasenta jalkaa. 1)Lonkankouksitaja ei tuntunu juostessa. Muutenkin sen tuntemukset ovat alkaneet mennä lievempään suuntaan. 2)Polvi. Jäi säikäykseksi. Ilmeisesti vääntyi, kun osui kaltevaan kiveen veden/suon alla. 3)Vasen sääri. Säikäysjumissa? Ei pahemmin haittaa. Ja ainahan se jossakin tuntuu - etenkin, kun on tällaiset paskat kelit alustan puolesta... Sisälläkin voi juosta, mutta ulkoilmalaji. Menen enimmäkseen ulkona. Tasapainokin kehittyy.

                   ERITTÄIN hyvä viikko paketissa tiukkaa määrää, hyvällä rytmillä ja vähän reipasteluakin. 

YHTEENSÄ   


Juoksua 188,1km (Garmin näyttää 188,4km. Pyöristelen aina alakanttiin. Johtuu siitä.
Minimitavoite oli 173km. Eli tavoite täyttyi mukavasti.
Aikaa käytin juoksemiseen 21h 19min.
Energiaa kului hieman yli 12 200kcal.
Tehot oli matalat, sillä tämän 19km reipas juoksu mukaanlukien viikon keskisyke
jäi 122. Eli alle 70% maksimista. Yksi tekijä, miksi lihaksisto oli noita nitkahduksia
lukuunottamatta kaiken aikaa niin hyvin lenkkejä vastaanottava. 


                      Tällainen oli minun lomaviikko töistä. Ensi viikolla vielä ma-to vapaata myös. Vasemman jalan epästabiilin tilan vuoksi jätän keskiviikolle suunnitellut 3x3km vedot todennäköisesti tekemättä, jollei tapahdu ihme pehmenemistä vasemman jalan sääressä. Muutenkin tarkoituksena on vetää hieman suunniteltua tasaisemmin ensi viikolla tuollainen 130-140km.

                     Mukava, jos jaksoit mukana. :) Kommenttejakin kaivataan. 




Onni Vähäaho, Nivalassa 19.11.2017               

tiistai 7. marraskuuta 2017

NHL TILASTOPÄIVITYS MARRASKUU2017



NHL TILASTOPÄIVITYS – KENTTÄPELAAJAT



PÄIVITYSVÄLI: kauden alku -7.11.2017



(KT) = Kaikkien aikojen tilastossa





Erityiset huomiot:

               Elävä legenda, Jaromir Jagr (CGY), 45, sai vielä nhl-sopimuksen ja pelaa nyt Calgaryssa. Jagr ennätti pelata viisi ottelua (0+2) ennen kuin sai vamman ottelussa Minnesotaa vastaan ja on nyt sivussa ”alavartalovamman” vuoksi. Jagr on KT:ssa sijalla kaksi, heti Gretzkyn jälkeen. Gretzky 2857, Jagr 1916, Messier 1887.      

               San Josen tähtipelaaja, Joe Thornton, 38, nousi KT:ssa kolme pykälää ja on nyt 20:s tasan 1400 pisteen saldollaan. Viimeisimpänä ”Big Joe” ohitti muuan Jari Kurrin (1398)!

               Alex Ovechkin (WSH), 32, on aloittanut kauden perusvahvasti. 15 peliä ja 17 pistettä on Capitalsien tähtipelaajalle omaa kovaa perustasoa. KT:ssa ”Ovie” nousi sijalle 68. Taakse jäivät nyt niin Henri Richard kuin Denis Potvinkin. ”Oviella” on nyt 1052 pistettä, 936 ottelussa.

               Penguinsien kapteenilla, Sidney Crosbylla, 30, puolestaan on ollut sangen vaisu kauden aloitus. ”Vain” 13 pojoa, 16 ottelussa. KT:ssa Crosby on sijalla 71, 1040pisteellään, ainoastaan 798 ottelussa. Uran tahti on kyllä kaikesta huolimatta hirmuinen.

               Myös Evgeni Malkinin (PIT), 31, alkukausi on ollut hieman tavanomaista kesympi. 15 pojoa, 16 ottelussa. KT:ssa Malkin on nyt sijalla 131. Pisteitä on kasassa 847, 722 ottelussa.

               Niin vain ”äskettäin” nhl-uran käynistänyt Rick Nash´kin (NYR), 33, on nyt pelannut yli 1000 nhl-ottelua. 1005 ottelussa on kertynyt 777 pistettä. Mennyt alkukausi on ollut kuitenkin erittäin vaisu, sillä 16 ottelussa kertyi vain kuusi pistettä. KT:ssa Nash on sijalla 171.

               Terhakkaasti (16 ottelua, 16 pistettä) kauden aloittanut Phil Kessel (PIT), 30, saavutti 300 maalinrajapyykin ottelussa Winnipegiä vastaan jatkoajalla. Kessel säntäsi läpiajoon ja tinttasi kiekon reppuun Patrik Laineen estelyistä huolimatta.

KT:ssa Kessel on sijalla 257, 665 pisteellä, 848 ottelussa.

               Alkukauden pistehirmu (15 ottelua, 25 pistettä) Steven Stamkos (TBL), 27, nosti uran pistekeskiarvon yli 1.00 ja nousi vähintään pisteen/ottelu tahdilla tehneiden aatelipelaajien joukkoon. NHL -historiassa vain 60 pelaajalla (vähintään 100 ottelua pelanneista) on urallaan vähintään piste/ottelu saldo. Stamkosilla on nyt pisteitä 607, 601 ottelussa. KT:ssa Stamkos on nyt sijalla 307.

               Jordan Staalilla (CAR), 29, on eniten pelejä (776 ottelua) alle 30-vuotiaista pelaajista. KT:ssa Staal on sijalla 558, 443 pisteellään, joten pisteitäkin on kertynyt ottelujen rinnalla ihan mukavasti. Staal on pelannut paljon urallaan puolustavassa roolissa mm. alivoimaa.

               Tyler Seguin (DAL), 25, on puolestaan korkeimmalla KT:ssa (sijalla 559) 2010 –luvulla uransa aloittaneista pelaajista. Seguinilla on pisteitä 442, 523 ottelussa. Hän on yksi viime vuosien tehokkaimmista pelaajista koko liigassa.

               Varsin väkevästi (15 ottelua, 9 pistettä) ensimmäisen täyden kauden Flyersissa aloittanut Valtteri Filppula, 33, nousi suomalaisten sisäisessä tilastossa ohi Christian Ruutun sijalle 13. KT:ssa ”Valle” on sijalla 562, 439 pisteellään, 810 ottelussa. Ruuttu kasasi aikanaan 432 pistettä vuosina 1986-1995.

               ”Rottapelaaja”, Alexandre Burrows (OTT), 36, saavutti sekä 200 maalin (New Jerseytä vastaan 19.10.2017), että 400 tehopisteen rajan.

Hän on nyt KT:ssa sijalla 652.

               Kevin Shattenkirk (NYR), 28, on korkeimmalla 2010 –luvulla nhl-uransa aloittaneista puolustajista. Shattenkirkillä on pisteitä 313, 506 ottelussa. KT:ssa hän on sijalla 912.

               Jäätävällä tehokkuudella (14 maalia vain 15 ottelussa) kauden aloittanut Nikita Kucherov, 24, nousi KT:ssa peräti 99 sijaa, sijalle 1124. Kucherovilla on nyt pisteitä 257, 300 ottelussa. Hän on 93-syntyneiden kakkosena, heti Ryan Nugent-Hopkinsin, 24, jälkeen. Eroa kaksi vuotta aikaisemmin nhl-uran aloittaneeseen ja yli 100 peliä enemmän pelanneeseen ”Nugeen” on 17 pojoa.


               Aleksander Barkov (FLA), 22, nousi 82 sijaa KT:ssa sijalle 1502. Barkov on lisäksi ikäluokkansa toiseksi tehokkain pelaaja, heti Nathan MacKinnonin jälkeen, johon matkaa on 34 pistettä.

               Ehkä maailman tämän hetken paras pelaaja, Edmontonin kapteeni, Connor McDavid, 20, teki kauden ensimmäiseen 13 otteluun 16 pistettä. Kaikki odotti enemmän. Se kertoo odotusarvon. Se on tapissa! McDavid on kaikkien aikojen 16:sta tehokkain pelaaja piste/peli mittarilla 1,17 lukemallaan. Hän johtaa 164 pisteen ura saldollaan ylivoimaisesti oman ikäluokkansa pistepörssiä. Hänellä on jopa enemmän pisteitä kuin kellään häntä vuotta aikaisemmin nhl-uran aloittaneella. McDavid dominoi nuorten suhteellisia tilastoja. Hänellä on rahkeita nousta tilastoissa jopa Sidney Crosbyn tasolle – onko enempäänkin –

jää nähtäväksi.

               Patrik Laine (WPG), 19, on ylivoimainen ykkönen 98-syntyneiden tilastoissa. Seuraavaksi paras on peräti 53 pisteen päässä suomalaisesta maalintekijä virtuoosista.


Päivitysvälin tehokkaimmat pelaajat TOP10:


1. Steven Stamkos, TBL           15. 7+18=25.
2. Nikita Kucherov, TBL           15. 14+9=23.
3. Blake Wheeler, WPG            14. 5+16=21.
4. Jaden Schwartz, STL            15. 8+12=20.
5. Auston Matthews, TOR         16. 10+9=19.
6. John Tavares, NYI               14. 12+6=18.
7. Sean Couturier, PHI             15. 9+9=18.
8. Mark Scheifele, WPG           14. 9+9=18.
9. Jakub Voracek, PHI             15. 3+15=18.
10. Johnny Gaudreau, CGY       14. 3+15=18.
11. Evgeny Kuznetsov, WSH     15. 3+15=18.
12. Josh Bailey, NYI                14. 3+15=18.
32. Aleksander Barkov, FLA      13. 4+11=15.



Kalenterivuoden top 5 (7.11.2016 – 7.11.2017)


1. Connor McDavid, EDM          82. 30+72=102.
2. Nikita Kucherov, TBL           78. 50+93=93.
3. Sidney Crosby, PIT              85. 41+51=92.
4. Nicklas Bäckström, WSH      85. 25+64=89.
5. Patrick Kane, CHI                84. 34+53=87.
32. Mikael Granlund, MIN         78. 25+42=67.
Laine ja Barkov 62 pistettä.

Viimeisen viiden vuoden top 5 (7.11.2012 – 7.11.2017)


1. Sidney Crosby, PIT              431pist.
2. Patrick Kane, CHI                397pist.
3. Alex Ovechkin, WSH            373pist.
4. Nicklas Bäckström, WSH      373pist.
5. Jamie Benn, DAL                 372pist.
41. Mikko Koivu, MIN             261pist.






TOP 1000:n NOUSSEET:

953. Vladimir Tarasenko (STL), 25,          300pist.
984. Gabriel Landeskog (COL), 24,           289pist.
998. Artem Anisimov, (CHI), 29,              286pist.


TOP 1000:n TIPPUNEET:

Scott Thornton         285pist.
Stew Gavin              285pist.
Garry Monahan        285pist.




TOP 2000:n NOUSSEET:

1907. Jack Eichel (BUF), 21,     126pist.
1964. Trevor Lewis (LAK), 30,   120pist.
1990. Jimmy Herberts (tilastokorjaus)      117pist.
1991. Jack Darragh (tilastokorjaus)          117pist.
1996. Carl Gunnarsson, P, (STL), 30,        117pist.
1997. Jason Zucker (MIN), 25,                116pist.
2000. Nate Thompson (OTT), 33,             116pist.


TOP 2000:n TIPPUNEET:

Gord Pettinger         116pist.
Gerry Melnyk           116pist.
Dave Hutchinson (P) 116pist.
Mike Christie (P)       116pist.
Kari Eloranta (P)       116pist.
James Black            115pist.
Randy Gilhen           115pist.




Onni Vähäaho, Nivalassa 7.11.2017