tiistai 13. marraskuuta 2018

KUJALLA

               Saatoitte huomata, jopa järkyttyä blogin päivitetystä ulkoasusta. Tervetuloa viihtymään ja/tai pettymään. Blogin näkymä on nyt valoisampi, josta ajattelin olevan pitkässä juoksussa apua. Eikä tämä liity mitenkään siihen, että olisin itse jotenkin synkissä vesissä tai muutoinkaan muissakaan vesissä. Sen sijaan olen pitkän kauden 2018 jälkeen "kujalla".

               Suomen kieli on rikas. Ja saadessaan sanan merkityksestä kiinni voi joutua silti arvioimaan mitä se tarkoittaa eri vuosina, eri tilanteessa. "Kujalla" olen ollut useinkin juoksuharrastukseni aikana. "Kujalla" tarkoittaa = pihalla, ulkona, poissa tasapainosta. Ehken ole kuitenkaan "Ihan kujalla" vaan pelkästään (ainakin vähän) "kujalla".

               Olen ollut joskus "kujalla" itsenikin kanssa kuin myös harjoitteluni kanssa. Tosin en muista olleeeni koskaan yhtä-aikaa. Nyt olen "kujalla" juoksuni kanssa, sillä kuten todettua, kausi 2018 oli kuluttava. "Kujalla" oleminen mielletään usein pelkäksi negaatioksi. Se on ahdasmielistä ja vanhanaikaiseta mielestäni. (liki) Kaikissa elämänhaasteissa on usein nähtävillä valo, jos ei heti, niin ajan päästä. Kun on "kujalla", tietää tien käyvän siitä ylöspäin, mikäli ei ole luisumassa syvemmälle.

              Lepokauden toinen viikko on käynnistynyt. #lepojakso9pv menossa. Minulle on hieman naureskeltu/irvailtu oikeutetusti lepokaudestani. Lepokausi voi terminä viedä herkästi ihmisten ajatuksia totaalilepoon. Se voi olla viisasta ja kaiketi mahdollista esimerkiksi ensimmäisen-toisen vuoden juoksuharrastajilla, jotka toipuvat esimerkiksi syksyn maratoonista. Liki yhden maailman ympärimitan juoksemisen jälkeen ja kuuden +4500juoksukilsa vuoden kokemana lepoon meneminen on erilaista. Se on kuin kortisoonikuurin lopetus - asteittain, eikä ihan kokonaan.

              Tammi-Lokakuun aikana minulle on kertynyt vuoteen 2018 563 harjoittelutuntia. Noilta lukemilta ei ole mielestäni välttämättä ideaalia asettaa mittaria kolmeksi viikoksi aivan nollaan. Olen enemminkin panostanut mahdollisimman vähiin juoksukertoihin. Eka lepoviikolla kaksi juoksulenkkiä. Varmaan sellaista 3-4 lenkin tahtia seuraavat kaksi, tämä mukaan lukien. Pitäisin sitä minun määrillä "lepojaksona". Aineenvaihdunnan ylläpitoa ja kerran viikkoon palautumisen edistymisen mittari lenkki.

               Palautumisen edistymiseenkään ei riitä kohdallani tunnin tai 10kilsan lenkki. Sellainen ei kerro vielä mitään. Mutta tuollainen kolmen tunnin jalkalenkki kertoo jo paljon miltä olo tuntuu kaikin puolin etenkin tuntejen kaksi ja kolme välissä. Olen aina kirjoittanut, että jokainen tasollaan, joten pitää suhteuttaa. Itsekin olen ollut vajaa 12 vuotta sitten 107 kiloinen, joka jaksoi juosta 1½ paalunväliä. Perspektiiviä on siis molemmista päistä kuntohaitaria. Silloin joku 7min/km oli työn ja tuskan takana. Nyt sitä on kunnon kehityttyä ja liki maailman ympärimatkan juostua vaikea juosta noin hiljaa. Nyt sama vauhti tuntuu kävelyltä. Se on tämän harrastuksen suola - nähdä kehittyvänsä, ja osaamalla arvostaa sitä mihin on päässyt, unohtamatta sitä mistä on lähtenyt.


                Olen ajatellut yrittää aloittaa harjoittelua kauteen 2019 vajaan kahden viikon päästä. Viikosta 48 alkaen. Alkuun otain kaksi 4 viikon perusjaksoa, jotka valmistaa minua hyötymään talven keskeisistä harjoitteista. Haluan olla nopeampi, vauhdikkaampi ja kestävempi. Lähden nopeus ja voima edellä talveen. Ideaalissa tilanteessa, onnistuessani, olen helmi-maaliskuun vaihteessa selkeästi tämän vuoden vastaavaa kuntoa edellä. On mielenkiintoinen tavoite ja tapa lähestyä uutta kautta hieman eri kulmasta. Ja nähdä miten käy, kun kuitenkin ikäkin kasvaa 44 vuodesta, 45 vuoteen. En ole enää pari-kolmikymppinen.

               Harjoitteluni on rytmitetty NUTS Karhunkierros 2019, 166km kisaan tähtääväksi. Matkalla ehkä kaksi harjoituskisaa. Helmi-maaliskuun vaihteessa ehkä maraton. Jos se ei onnistu niin joku oma ultimaattinen testijuoksu. Toukokuun alussa tavanomainen pidisjärven puolimaraton rentoa reipasta ennätystä kenties jopa parantaen.

               Kaikki lähtee asenteesta. Vahva usko tekemiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen, mutta ei niin vakavaa, ettäkö se olisi kaikki kaikessa. Tavoitteisiin pyrkiminen voi olla hurtin huumorin kera antoisaa, eikä perille pääsy ole sepporätymäisen vakavaa väkisin vetämistä vaan iloista saavuttamista. Juuri asenteet ja tavoitteet ovatkin yksilöllisin asia juoksukulttuurissamme ja siitä voimme olla koko juoksuharrastus kansa yhdessä ylpeitä. Meidän yhteisö tukee yksilöllisyyttä. Eikö vain?


              Suunnataan kohti talvea positiivisesti ajatellen ja tästä päivästä, hetkestä nauttien! 





Ps. Jos joku ei tiedä niin Super pep2019 ilmoittautuminen aukeaa 2.1.2019 klo.0.00.  Vuosina 2015 - 2018 pep/pufin 56,57,171km matkoille osallistuneille tullaan tarjoamaan etu-ilmoittautumisikkuna kisaan Pe 28.12.2018, kun kisaan ilmoittautuminen avataan heille päivän ajaksi privaatisti. Koitan saada teidät kaikki kiinni hieman ennen tuota päivämäärää.

                                   PEP2018


Onni Vähäaho, Nivalassa 13.11.2018

maanantai 5. marraskuuta 2018

TARINA - TESTI - STAND UP

               Lunta kaunoo taianomaisesti jo edellisenä päivänä sataneen syystalven ensimmäisen lumivaipan päälle. Maisema on kuin saduista tai postikorteista. Satu minulla on mukanakin, sillä olen metsäkävelyllä vaimoni kanssa. Tunnelma on hartaan ihana. Välillä vaimo innostuu heilauttamaan lumen kuorruttamaa oksaa kivoilla villalapasillaan. Rakastava hymy täydentää tunnelmaa.

               Saavumme jonkun tien laitaan. Tie ei muistuta mitään näkemistäni teistä. Metsään päin on tehty rumpu sille puolelle, josta olemme tulossa. Rummun päästä ei näy toiseen päähän. Ilmeisesti vaimoni tulee uteliaaksi ja pyyhkäisee lunta rummun päästä. Lumen alta paljastuu karhun pää - ison karhun. Olemme hämmästyneitä. Karhu herää. Kaikki ovat kuitenkin rauhallisia. Huomaan olevani kuitenkin pian muutaman kymmenen metrin päässä taaempana ottamassa muistoa tilanteesta, jossa vaimo on minun ja karhun välissä. Upeita kuvia.

               Tilanne on kaikessa kiehtovuudessaan myös vaarallisen tuntuinen ja koitamme vaivihkaa väistyä alaspäin vievälle tielle. Karhu tulee verkkaisesti perässä. Tiessä on serpentiinimutkia, joten näemme kaiken aikaa, että karhu seuraa meitä matkan päässä. Välillä karhu katoaa mutkan taa, ja silloin päätämme juosta. Saavumme kylään, jossa on paljon puurakennuksia ja kuppiloita/baareja.

               Juoksemme ensimmäisen kuppilan sisään ja samaa kyytiä seuraavaan, joka onnistuu juostessamme vain eteenpäin saluunan ovesta seuraavaan. Olemme pian varmaan jo kolmannessa tai neljännessä kuppilassa. Olen hieman hengästynyt. Emme tilaa mitään vaan jatkamme tämän kuppilan sivuovesta seuraavalle tielle. Tie on pitkä, eikä siinä ole mutkia. Tien päässä katson vielä taakse ja näen karhun tulevan juuri pitkän tien toiseen päähän. Nyt pelästymme ja säntäämme juoksuun. Vaimollani on nyt upea röyhelömekko päällä kuin vanhoissa elokuvissa, mutta juostava on ja lujaa!

                Ryntäämme sivupihalle oikealle kädelle tieltä ja kipuamme paloportaita katolle. Katolle päästyämme piiloudumme savupiipun tapaisen taakse ja katsomme alas pihalle. Katolla on hieman lunta ja ei huvittaisi enää jatkaa. Ei tarvikkaan, sillä herään unestani uuteen päivään.

             


                Pyhäinpäivän lauantaina olin kellomiehenä ja kuvaamassa Nivalan Polku ry:n testijuoksuja. Video sisältää myös testin tulokset. 3,9km pururata reitti, jossa noin 100 nousumetriä.



                Tänään on maanantai ja innostuin näin vapaapäivän iltana tekemään pienen stand up videon. Muistakaa ottaa huumorilla. :=)



Onni Vähäaho, Nivalassa 5.11.2018

sunnuntai 4. marraskuuta 2018

ULTRAHÄPEÄÄ

                Kaukana Alaskan koilisosassa elämä on ankaraa. Kylmällä talvella on puolensakin, sillä vuonojen järvet jäätyvät ja osa karaistuneista asukkaista lähtevät tuolloin huskyvaljakoiden kanssa hakemaan puutavaraa ja kalaa. Ilma on hyinen, mutta koiravaljakot helpottavat, sillä huskyt jaksaa - ovat koirarotujen ultraajia. Avaraluonto ohjelmassa kerrotaan, että hurjimpina päivinä päivämatkaksi saattaa tulla jopa 50km sitkeällä huskyvaljakolla isäntineen. Kunnoitettavaa touhua ja raakaa hommaa kulkea noin pitkä matka elannon eteen. Silti, päivämatkana 50 kilometriä... No se on 50 kilometriä.

                Tänään on tullut kuluneeksi kuusi viikkoa, kun Suomen pisin polkujuoksu, kutakuinkin kahden ja puolen työpäivän mittainen juoksu suoperäisellä reitillä päättyi osaltani 114 kilometrin huoltoon. Sen jälkeen tuli kolme viikkoa otettua kevyemmin. Alle 100km juoksuviikkoja reilusti. Nyt kaksi edellistä noin 122km ja 131km. Jo harjoittelua minulle. Tällä viikolla olen juossut vasta noin 30km ja on sunnuntai-aamu. Siihen on syynsä.

                Reilun tunnin päästä seison hiljaisen tien päässä. Todennäköisesti sunnuntaipäivänä on muutoinkin hiljaista, sillä kello tulee olemaan 8, kun käynnistän Garmin connect sykekelloni. Tarkoituksena on juosta 100km tiellä. 27 kierrosta noin 3,71km luuppia. Aivan - kaverini totesi: -"Ei sinulta ainakaan ideat lopu - 100 kilsaa marraskuussa". Hieaman silti hävettää ilmoittaa juoksevansa näin pitkiä matkoja tiellä, kun Alaskassakin 50km koiravaljakoilla on tv-kamaa. Nämä tempaukset tahtovat mennä paikoin yli ymmärryksen? 

               Tunnelma on hyvä. Toissapäivän viimeinen verryttelylenkki tuntui hyvältä. Tuntuu, että ole jälleen kerran saanut nostettua suorituskykyä parin edellisen hyvän viikon ansiosta. Nopeasti treeni tarttuu ja se on innostavaa. Mutta katsotaanpa kuinka käy. 100km marraskuussa ei ole lastenleikkiä. Monenlaista pitää ottaa huomioon. Illalla ollaan viisaampia miten siinä onnistuin. Kolme tuntia sain nukuttua, senkin unilääkkeellä. Minulla on nykyään harvoin vaikeuksia saada unta. Olinko noin latautunut?  No, oikeastihan yhdellä lyhemmällä yöllä ei ole juurikaan merkitystä. Ehkä se johtui eilisen illan liian pitkistä päikkäreistä.

               Jatketaan aiheesta illan suussa tai huomenna.


              Kun juna on porskuttanut höyryveturin lailla pufinkin jälkeen poluilla, tuli harha-illuusio, että alusta-ku-alusta niin ennätyksen paukkuu ja juhlat jatkuu. Tämän(kin) harrastuksen karmanlaki on vain se, että jossain vaiheessa monet kovat suoritukset ottavat hintansa. Tänään oli maksun aika.

              Minä, Hietapuolen Bekele ja Ylimäen iloiset veljekset, Lasse ja Arttu, olivat kanssani luuppia kiertämässä. Yksi luuppi oli 3,71km. Ylimäen veljekset veteli omaa harjoitustaan hissukseen ja veistelivät mukavia aina vastaan tullessa tai minun ja Bekelen heidät ohittaessa. Alku lähtikin suunnitellun lupsakkaasti liikkeelle. Rennon helppoa perusjuoksua. Eka kymppi 50:36.

             Aluksi oli pari kierrosta tien pinta paikoin jäinen ja joitakin suttaavia askelpareja tuli siellä täällä, mutta se oli niin vähäistäja lyhyaikaista, ettei siitä tuntunut haittaa olevan. Tien pintaan tuli pian pitoa ja selkein jako reitillä oli, että aina viimeinen vajaa kaks kilsaa puskettiin 4-5m/s olleeseen syksyiseen vastatuuleen. Siinä panin merkille, että vaikka tunteen ja tehot pidin samoissa kuin myötätuulessa, tuntui reisissä jäykkyyttä vastatuuli pätkällä. Myötätuulipätkällä reidetkin aina rentoutui ja meno oli tosi kivaa. Toinen kymppi kesti 52:21. Siinä oli mukana jo jonkun verran eväslaukulla kapisteluakin. Yhteensä oli mennyt aikaa 1:42:57 20 kilsaan.

             21km kohdalla remmiin liittyi Gebre-Bolt, joka kiersi pari rundia mukana. Meno oli kaiken aikaa samanlaista, niin kuin sadalla kilsalla hyvä onkin olla. Tuuli vähän navakoitui ja vastatuulessa piti enempi keskittyä, ettei turhaa nojaa siihen vaan koittaa rullata rennosti. Silti aina reisi kiristyi - ja myötäleellä löysäsi. Noin 28 kilsan kohdalla, kun alettiin lähestyä kahdeksannen kierroksen vastatuulipätkää alkoi reisiä jumittaa, mutta jotenkin hammasta purren kaikki meni niin, ettei tehoja tarvinnut lisätä, eikä vauhtikaan juuri pudonnut - vielä.

             Yhdeksännellä (Hietapuolen Bekelen viimeinen kierros) jumituska oli jo melkoinen. En kovin isoa numeroa siitä vihtinyt kanssajuoksijoille tehdä, sillä en viitsinyt kitistä, kun olivat hyvänhyyvvyyttään tulleet tsemppaan ja juokseen mukana. Kolmas kymppi 53:17. Kokonaisaika 2:36:14. Eli edelleen todella tasaista, kun huomioi, että tällä kympillä jo viimeiset kaksi kilsaa oli melkoista tuskaa.

             Bekelen lähdettyä mukaan tuli saman tien Jarru ja Korpeedo. Korpeedo juoksi omaan tahtiin ja Jarru mukanani. Harmitti omien jalkojeni tilanne, mutta ei auttanut. Yritin rentouttaa, mutta ei. Sykekkin alkoi hiljalleen laskia, kun vauhti laski jalkojen jäykistyttyä yhä laajemmasti joka paikasta. Reidet, sääret, lonkka/lantio. Pohkeet oli koko ajan hyvät. Täällä ei ollu soita. Kymmenes kierros oli melkoista tuskaa. Koitin isoimmat tuskat pitää sisällä. Vaihdoin kokeeksi viellä vaimennetummat kengät, mutta meinasi nauru päästä pian niillä liikkeelle lähtiessäni. Oli kuin olisi maratonkisan jälkeisenä iltana lähtenyt puujaloilla verrytteleen. Kuin piestyt. Peli poikki 11 kierroksen ja 40,8 kilsan jälkeen. Neljäs kymppi oli jo paljon kävelyä sisältävää ja kenkien vaihtelua yms. retkityyppistä toimintaa kuin juoksua. Neljäs kymppi 62:24 kaikkineen taukoineen päivineen. Koko 40,8km testi 5:31min/km keskivauhdilla ja suht iisillä 134 keskisykkeellä.

             Gebre purkitti homman mielestäni hyvin. -"oli hyvä testi ettei tullu nyt ruvettua palautumattomana salakavalasti hivuttaan tehoja ylös". Ja monet muutkin, totesivat samoilla linjoilla. Että hyvä, kun tuli testattua. Ja olisihan se ollut ihme, jos olisi tämäkin vielä mennyt kaiken kukkuraksi kunnialla. Pufin jälkeen kuitenkin mm. 15h sauvakävelyvaellus ja perään hurja I-SR2014 koko reitin kierto ennätysaikaan. Raja se tuli vastaan, ja ennen kaikkea nyt minulle tällä haavaa oudolla alustalla. Ei hirvetkään viihdy asfaltilla kuin hetken.

            Nyt otan ns. lepojakson. Eli ihan lepoa. Sauvakävelyä alle 110 tehoilla, eli tunkkausradalla kevyesti jossain vaiheessa. Sen lisäksi salia voisi kokeilla ottaa ja matolla ylämäkikävelyä. Eli rauhoitusta juoksusta. Lepoa paljon ja 2-3 kertaa viikossa jotain matalatehoista. Sellaista se on lepokausi. Katsotaan miten kauan sitä nyt on hyvä pitää, mutta ainakin kaksi-kolme viikkoa. Katselin jo eilen, että tiistai 11.12. on minulle se päivä, kun aloitan ohjelmoidumman harjoittelun. Silloin lopetan yövuorot maanantaina, joten tiistaista on hyvä aloittaa, kun ollaan ns. joululistalla ja töitä on vähemmän. On kiva aloittaa harjoittelu, kun on paljon vapaata.

            Iloista talven odotusta kaikille! Pitäkää huolta toisistanne!

Onni Vähäaho, Nivalassa 4.11.2018

lauantai 3. marraskuuta 2018

NHL TILASTO SPECIAALI HALLOWEEN 2018

               Olen seurannut/tehnyt NHL-tilastoja pian 30 vuotta. Aluksi niitä piti tehdä ja tilastot oli kovin puutteelliset, sillä kaikki alkoi kirjepostissa saamistani amerikkalaisista lehtitilastoista. Piti jopa päätellä monista Suter -sukunimisistä, että onko kyseessä Brent, Darryl vai joku muu Suter.

               Ajat ovat muuttuneet ja nyt voin päivittää valmiita tilastoja omiin excel tiedostoihini. Periaatteessa siis turhaa hommaa, mutta samalla tulee tarkastettua omia tietoja ja tulee "tavattua" kaikki jo lopettaneet, sekä edesmenneetkin pelaajat. Moniin pelaajiin on monia muistoja. Joskus jopa tulee tippa linssiin joidenkin kohdalla. Voidaan puhua siis myös NHL fiilistelystä.

              Aluksi pidin top 1000 runkosarjan pistepörssiä. Kaikki muuttui kuitenkin 20 vuotta sitten, kun 13.heinäkuuta 1997 Detroitin tuoreen mestarijoukkueen jykevä puolustaja Vladimir Konstantinov joutui auto-onnettomuuteen ja sen seurauksena pyörätuoliin. "Vladinator" lisänimen kovista otteista saanut pelaaja saalisti viimeiseksi jääneellä kaudella 38 pistettä, 77 ottelussa pakin paikalta. Tuntui haikealta, että hän alkoi luisumaan top 1000 tilaston ulkopuolelle, joten laajensin tilastoja top 2000 muotoon ja saan edelleen tavata "Vladinatoria".

            20 vuoden aikana "Vladinator" on tosin luisunut jo top 2000 tilastossakin sijalle 1596, 175 pisteellään. Ehken enää laajenna tilastojani, vaikka "Vladinator" mitä todennäköisemmin vielä jossain vaiheessa tippuu top 2000 tilastosta. Ehkä linkitän sillä hetkellä tämän kirjoituksen sen mukaan. "Vladinator" sai nimensä vielä seuraavallakin kaudella Stanley Cupiin Detrotin voittaessa mestaruuden, vaikka oli koko kauden - kuten edelleenkin - pyörätuolissa. Konstantinov oli tuolloin vielä sopimuspelaaja, mutta ei tietenkään ollut oikeutettu nimen saamiseen kannuun. Tapaus oli kuitenkin äärimmäisen koskettava, sillä hän vietti koomassa 16 päivää ennen kuin palasi tajuihinsa. Hänen mestaruusjuhlinta ei jätä ketään kylmäksi. Hän todella ansaitsi tuon kannun. 


             Oma top 2000 tilasto on vielä osin tarkastamatta kaikkien pelaajien tietojen osalta. Olen käynyt viimeisen kolmen vuoden aikana hiljalleen kaikkien pelaajien kaikki tiedot läpi ja enää niitä on käymätä 434 kappaletta. Sen lisäksi kuukausittain käyn läpi mahdolliset kuolleet läpi. 90 vuotta tai vanhempia, vielä elossa olevia top 2000 pelaajia on tällä hetkellä yhdeksän kappaletta. Kuolleita top 2000 tilastossa on nyt 299. Heidän määrä on noussut reilulla 70:llä viimeisen viiden vuoden aikana.

             Liiga on esimerkiksi viimeisen viiden vuoden aikana muuttunut top 2000 osalta seuraavasti. Nyt tilastoon pääsemiseksi vaaditaan 122 tehopistettä. Viisi vuotta sitten 99 pistettä. Eurooppalaisten osuus tilastossa on noussut. Alla maittain top 2000 tilastossa olevien jakauma.



PELAAJAT

 MAITTAIN

top 2000 

tilastossa Tilanne
KPL MAA 1.11.2018


%



1369 KANADA 68,5 %
268 USA 13,4 %
107 RUOTSI 5,4 %
74 TSHEKKI 3,7 %
74 VENÄJÄ 3,7 %
45 SUOMI 2,3 %
24 SLOVAKIA 1,2 %
8 SAKSA 0,4 %
5 VALKO-VENÄJÄ 0,3 %
5 TANSKA 0,3 %
4 UKRAINA 0,2 %
4 SVEITSI 0,2 %
3 LATVIA 0,2 %
2 PUOLA 0,1 %
2 ITÄVALTA 0,1 %
1 KAZAKSTAN 0,1 %
1 LIETTUA 0,1 %
1 NORJA 0,1 %
1 SLOVENIA 0,1 %
1 RANSKA 0,1 %
1 ITALIA 0,1 %

            Suurin muutos on aktiivipelaajien määrässä. Vielä viisi vuotta sitten aktiivpelaajia top 2000:ssa oli hieman yli 600, nyt enää vain 299. Syitä on joitakin. Ensimmäinen on, että tilastoon pääsemiseksi tarvitaan nyt enemmän pisteitä. Toiseksi liigasta on tullut nuorempien pelaajien liiga, kun taas viisi vuotta sitten monet 40 vuotiaat pelaajat pelasi liigassa. Nyt yli 30 vuotiaiden pelaajien on vaikea mahtua kokoonpanoon, jollei tuo joukkueeseen jotain mitä ei juuri uran aloittanut nopea pelaaja pysty tuomaan. Taso on noussut valtavasti viimeisen viiden vuoden aikana.

           Suomalaisten määrä on siis 45 pelaajaa, joista 12 on aktiivia. Tällä hetkellä suomalaiset ovat kovassa nosteessa, mutta toki top 2000 tilastossa se näkyy vasta muutaman vuoden viiveellä. Nyt Laineen, Rantasen, Ristolaisen ja Ahon nousu top 2000 tilastoon on mennyt enimmäkseen liigan vauhdista tippuneiden (Korpikoski, Jokinen) paikkaamisessa aktiivien osalta.

           Liigassa pelaa tällä kaudella vain 24 pelaajaa, jotka ovat 35 vuotta tai vanhempia top 2000 tilastossa olevista. Top 2000 tilastossa on tällä hetkellä 12 pelaajaa, jotka ovat 1996 tai myöhemmin(!) syntyneitä. Heidän joukossa on iloisesti kaikki kolme suomalaista hyökkäyksen superstaraa - Patrik Laine (-98synt.), -Sebastian Aho (97-synt.) ja Mikko Rantanen (-96synt.). Patrik Laine on tällä hetkellä ainoa 98 tai myöhemmin syntynyt joka on top 2000 tilastossa. 97-syntyneitäkin on vain neljä top 2000:ssa.

           Yksi mielenkiintoinen tilastopoiminta on myös se, että kuuden nuorimman ikäluokan (95 - 2000 syntyneiden) top 5 tilastoissa kaikissa ikäluokissa on jokaisessa yksi suomalainen. -95; Aleksander Barkov, -96; Mikko Rantanen, -97; Sebastian Aho, -98; Patrick Laine; -99; Henri Jokiharju, -00; Jesperi Kotkaniemi.

            NHL liigasta puhuttaessa usein unohtuu miten taitavia kaikki pelaajat siellä ovat. Siellä ei ole ns. "kädettömiä" pelaajia ollenkaan. Yksi hyvä esimerkki on 13 kauden takaa, kun koko kauden ilman maalia mennyt puolustaja kolossi Marek Malik häikäisi omalla rankkarillaan, jota ei voi olla katsomatta menemättä kananlihalle. Itse en edes ilman kyyneleitä.




Onni Vähäaho, Nivalassa 3.11.2018

torstai 1. marraskuuta 2018

NHL TILASTOPÄIVITYS MARRASKUU 2018


                Syyskauden ensimmäinen NHL -tilastopäivitys päivä. Tuttuun tapaan alle päivittyy tilastohuomioita päivän mittaan noin 3-4 tunnin välein. Syksyn ensimmäisessä päivityksessä käydään "vain" kenttäpelaajat läpi. Tervetuloa vauhtiin mukaan!




NHL TILASTOPÄIVITYS – KENTTÄPELAAJAT

 

               PÄIVITYSVÄLI: 9.4.2018 – 1.11.2018

 

(KT) = Kaikkien aikojen tilastossa


KÄYTY LÄPI TOP 2000:sta  2000/2000


Erityiset huomiot:

               Aktiivien ykkösenä jatkaa tähän kauteen pitkän partansa ajanut Joe Thornton (SJS), 39, joka on ollut melkein koko alkukauden pois polvivamman vuoksi, mutta on nyt taas palaamassa kokoonpanoon. ”BigJoe´lla” on kasassa hurjat 1428 pistettä, 1496 ottelussaan. Eli lähes pinna/peli tahdilla. Huikea ura ja huikea position olla KT:ssa 16:sta, kun 102:s NHL-kausi on käynnissä! Pienenä pikanttina huomiona, että ”BigJoen” edellä tilastossa on muuan Teemu Selänne 1457 pisteellään, 1451 ottelussa. Uskomattomia saldoja.

               Aktiivien kakkonen, kolmonen ja nelonen on kuuden pisteen sisällä. 54:s Alex Ovechkin (WSH), 33, 1013 ottelua, 1136 pistettä. 55:s Patrick Marleau (TOR), 39, 1587 ottelua, 1134 pistettä ja Sidney Crosby (PIT), 31, 874 ottelua ja 1130 pistettä. Sidney Crosby teki äskettäin yhden koko kauden hienoimmista yksilösuorituksista - kas näin.

               Peräti 19 pistettä, ainoastaan 10 ottelussa tehnyt Evgeni Malkin (PIT), 32, nousi KT:ssa komeasti sijalle 99. ”Genolla” on nyt kasassa 949 pistettä, 794 ottelussa. ”Genon” uran pistekeskiarvo nousi hulppeaan 1.20p/ottelu määrään. Sillä ”Geno” on aktiivien kolmanneksi tehokkain Crosbyn (1.29) ja Connor McDavidin (1.25) jälkeen.

               Jason Spezza´sta (DAL), 35, tuli NHL-historian 323 tuhanteen NHL-otteluun yltänyt pelaaja. Spezza pelasi 11 ensimmäistä kautta Ottawassa, ollen joukkueen kapteeni viimeisellä kaudellaan Senators paidassa. Dallasissakin on menossa jo viides sesonki. Tuhannessa ottelussa pisteitäkin on kertynyt mukavat 896, jolla hän KT:ssa sijalla 112.

               Erityisesti hyvistä puolustustaidoista tunnettu moninkertainen Selke-Trophy voittaja, Patrice Bergeron (BOS), 33, oli jakson toiseksi tehokkain pelaaja 19 pisteellään, 12 ottelussa. Bergeronilla on nyt kasassa 753 pistettä, 975 ottelussa, jolla hän nousi 11 sijaa, sijalle 194.

               Kuusi pistettä alkukauden otteluissa kasaan raapinut Minnesotan suomalaiskapteeni, Mikko Koivu, 35, on selkeä ykkönen suomalaisista aktiiveista KT:ssa. Mikko nousi KT:ssa kolme sijaa, sijalle 264. Hänellä on kasassa nyt 665 pistettä, 936 ottelussa. Suomalaisten sisäisessä KT:ssa hän on puolestaan viidentenä heti Teemu Selänteen, Jari Kurrin, veljensä Saku Koivun ja Olli Jokisen jälkeen. Saku veljeen on matkaa vielä 167 pistettä. Jos nyt pitäisi veikata niin Sakun pistesaldo jää Mikolta saavuttamatta.



               Puolustajatähti Brent Burns (SJS), 33, tehtaili alkukauden 12 ottelussa käsittämättömät 15 tehopistettä! Burns nousi KT:ssa kohinalla sijalle 352. Burnsilla on nyt 581 pistettä, 973 ottelussa.

               Dallasin Tyler Seguin, 26, on korkeimmalla 2010 –luvulla NHL-uransa aloittaneista. 12 pistettä alkukaudesta saalistanut Seguin on KT:ssa sijalla 438, 517 pisteellään, 601 ottelussa.

               Täksi kaudeksi Ny.Islandersiin siirtynyt Valtteri Filppula, 34, nousi suomalaisten sisäisessä tilastossa sijalle 11, ohi Jyrki Lumpeen (468p). KT:ssa ”Fil” on sijalla 525, 470 pisteellään, 887 ottelussa.

               Pittsburgin tähtipuolustaja, Kris Letang, 31, nousi seuran kaikkien aikojen tehokkaimmaksi puolustajaksi ja sai18 lokakuuta täyteen 100 maalia Torontoa vastaan. KT:ssa Letang on sijalla 570, 448 pisteellään, 691 ottelussa.

               Coloradon ruotsalaiskapteeni, Gabriel Landeskog, 25, oli alkukauden 10:ksi tehokkain pelaaja 16 pisteellään, 12 ottelussa. Landeskog nousi KT:ssa 45 sijaa, sijalle 780. Landeskogilla on nyt 

kasassa 357 pistettä, 518 ottelussaan.

               Nathan MacKinnon (COL), 23, on ykkösenä 94 ja 95 –syntyneistä pelaajista 321 pisteellään, 386 ottelussa. MacKinnon kuuluu siihen neljän pelaajan (Crosby, McDavid, Rantanen ja MacKinnon) kategoriaan, joista löytynee tällä hetkellä maailman paras jääkiekkoilija.  

               Upeasti pinna/peli –tahdilla alkukauden pelannut Mikael Granlund (MIN), 26, nousi KT:ssa 42 sijaa, sijalle 1050. Suomalaisten sisäisessä KT:ssa ”Mikke” on sijalla 24.

               Connor McDavid (EDM), 21, tykitti hurjat 18 pistettä kauden 11 ensimmäisessä pelissä. Ajoittain epäreilun nopeaa kentällä viilettävä tähti on ykkönen 96 ja 97 –syntyneistä pelaajista 274 pisteellään, 220 ottelussa. KT:ssa CMD on sijalla 1079. Uran pistekeskiarvo (1.25) on koko liigan historian 10:ksi paras! Aktiiveista edellä on vain Sidney Crosby (1.29).


               Koko alkukauden tehokkain puolustaja on ollut Morgan Rielly (TOR), 24, joka on tehtaillut tälle kaudelle jo 15 (4+11) tehopistettä. Samalla Rielly nousi 94 – syntyneiden top 5 tilastoon ohi Seth Jonesin (CBJ). Rielly on nyt KT:ssa sijalla 1536, nousten peräti 83 sijaa. Riellyn urapisteet on 186 ja otteluita tasan 400. Melkoinen tahdin kohennus siis tällä kaudella.

               Teuvo Teräväinen (CAR), 24, ohitti suomalaisten sisäisessä KT:ssa Sami Vatasen (NJD), 27, Pekka Rautakallion ja Rasmus Ristolaisen (BUF), 24, nousten sijalle 32. Teräväinen tehtaili alkukauden 12 pelissä peräti 11 tehopistettä. KT:ssa Teräväinen on sijalla 1681, 161 pisteellään, 290 ottelussa.

               95 -syntyneissä Nathan MacKinnon (COL), 23, ja 97 -syntyneissä Connor McDavid (EDM), 21, tekevät ikäluokkiensa kakkoset kalpeannäköisiksi omien saldojen vierellä. MacKinnon 321p, Barkov 257p. McDavid 274p ja Matthews 148p. MacKinnon on KT:ssa 904. ja Barkov 1156. McDavid KT:ssa 1079. ja Matthews 1771.

               Erik Haula (VGK), 27, ohitti suomalaisten sisäisessä tilastossa sekä Ville Peltosen että Matti Hagmanin. Haula on nyt suomalaisten KT:ssa sijalla 36. Haulalla on nyt kasassa 148 pistettä, 354 ottelussaan. KT:ssa hän on sijalla 1772.

               Koko NHL:n ehdoton alkukauden päälikkö ja kingi oli Mikko Rantanen (COL), 22, joka johtaa NHL:n pistepörssiä 21 pisteellä vain 12 ottelussa. Rantanen nousi KT:ssa huikeat 181 sijaa, sijalle 1809. Suomalaisten sisäisessä KT:ssa Rantanen puolestaan nousi viisi sijaa, sijalle 39. Rantanen nousi myös 96-syntyneiden top 5:ksi. Rantasella on nyt 143 pistettä, 177 ottelussaan.  Rantanen 12 ottelun jälkeen mielettömässä 143 pisteen tahdissa!!!

               Huolimatta vaisusta kauden alusta (12 ottelua, viisi tehopistettä) on Patrik Laine (WPG), 20, aivan ylivoimainen 98- syntyneiden ikäluokan KT:ssa 139 pisteellään, 167 ottelussa. KT:ssa ”Pate” on sijalla 1839. Suomalaisten sisäisessä sijalla 41.

               Huikeaa syöttöennätystä tekevä (Jakaa kirjoitus hetkellä kaikkien aikojen syöttöennätyksen kauden alusta alkaen Wayne Gretzkyn ja Ken Linsemanin kanssa, 12 peräkkäisessä pelissä vähintään yksi syöttöpiste) Sebastian Aho (CAR), 21, nousi top 2000 tilastoon ryminällä, ollen nyt KT:ssa sijalla 1904. Suomalaisten sisäisessä tilastossa Aho nousi peräti seitsemän sijaa, sijalle 42. Aholla on nyt 131 pistettä, 172 ottelussaan.

               Kasperi Kapanen (TOR), 22, nousi suomalaisten sisäiseen top 100 tilastoon, ollen nyt ko. tilaston sijalla 93. Kasperilla on nyt kasassa 20 pistettä, 67 ottelussa. Tällä kaudella ketsuppipullo on todella poksahtanut, sillä Kasperi on kerännyt 12 ottelussa jo 10 pistettä. top 100 tilastosta tipahti Veli-Pekka Ketola (14pist.).


Päivitysvälin tehokkaimmat pelaajat TOP10:

1. Mikko Rantanen, COL           12.   5+16=21.
2. Patrice Bergeron, BOS         12.   7+12=19.
3. Evgeni Malkin, PIT               10.   6+13=19.
4. Patrick Kane, CHI                12. 11+  7=18.
5. Connor McDavid, EDM          11.   9+  9=18.
6. Nathan MacKinnon, COL       12.   9+  9=18.       
7. Sebastian Aho, CAR             12.   4+13=17.
8. David Pastrnak, BOS            12. 11+  5=16.
9. Auston Matthews, TOR         11. 10+  6=16.
10. Gabriel Landeskog, COL      12. 10+  6=16.
22. Alex Ovechkin, WSH          10.   8+  6=14.
25. Sidney Crosby, PIT            10.   6+  8=14.
41. Mikael Granlund, MIN         12.   6+  6=12.



TOP 1000:n NOUSSEET:

962. Johnny Gaudreau, (CGY), 25,           304pist.
975. Mark Scheifele, (WPG), 25,              299pist.
988. Sean Monahan, (CGY), 24,               295pist.
994. Mikkel Boedker, (OTT), 28,              294pist.


TOP 1000:n TIPPUNEET:

Chris Kelly                291pist.
Grant Warwick         289pist.
Lou Angotti              289pist.
Darren McCarty        288pist.


TOP 2000:n NOUSSEET:

1904. Sebastian Aho (CAR), 21,                131pist.
1949. Mattias Ekholm, P, (NSH), 28,         126pist.
1991. Tobias Rieder (EDM), 25,                122pist.
              

TOP 2000:n TIPPUNEET:

Ken Randall             121pist.
Billy Dea                 121pist.
Peter Douris            121pist




Onni Vähäaho, Nivalassa 1.11.2018

lauantai 27. lokakuuta 2018

VÄLIKAUSI


           Välikaudella kannattaa levätä ja tehdä sellaisia asioita joita ei välttämättä muulloin ehdi tehdä. Välikaudella tai ylimenokaudella tarkoitetaan kisakauden jälkeistä aikaa, jolloin siirtyminen uuteen harjoittelukauteen ei ole vielä alkanut. Välikaudella voi panostaa vaikka enempi lihaskuntoon, sekä huoltoon. Kerätä voimia uuteen harjottelukauteen. Parannella kenties vaivoja tai harrastaa hetki aivan muuta. Sekin on jo hyvä askel, jos tiedostaa miten olisi hyvä toimia. Itselläni pelkkänä harrastelijana, ei kilpaurheilijana, on tämä(kin) välikausi mennyt taas enempi mitä kummallesempien hubailujen puolelle. Oikein mikään niistä ei tue välikauden voimaantumis tarpeita. En ole siis mikään esimerkki siinä mielessä.

           Ekat kaksi viikkoa meni puf2018 kisan jälkeen melkolailla ajatellusti. Palauttelin ja juoksin tosi vähän. Joku 115km kahteen viikkoon. Oikeanlaista toimintaa. Sitten aloin palautuun ja innostuin nauttimaan yllätävänkin hyvistä kunnon rippeistä. Tein ennätyksiä, hurjia lenkkejä ja nautin todella siitä. Ja juuri siksi tykkään rönsyillä, koska juoksusta nauttiminen on minulle se tärkein juttu. Ja olen tyytyväinen, että olen omalla positiivisella esimerkilläni saanut niin paljon uusia innokkaita tuonne polulle. Se todella palkitsee.

          Pari viikkoa sitten tuli jo viikolle 41 yli 20 tuntia liikuntaa. Hieno määrä ja keskisyke sadan huitteilla. Viikolla 42 tuli liki 122km juoksua ja tälle viikkoa tulee vähä yli 130km juoksua. Tämän viikon maanantaina venäytin taas vähän samaa lonkkaa jota venäytin elo-syyskuussa. Ehkä lihaksetkin ovat vähän liian jumissa. Vaiva on hienokseltaan seurannut tämän alkuviikon. Tänään otan varalta lepoa juoksusta ja sunnuntaina teen huoltavan 15km lenkin. Jospa se siitä, sillä ensi viikolle on taas hurjat mielessä.

          Ensi viikolla nimittäin näyttäis taas tulevan selkeitä +6 kelejä ja vesisateita joten tiet sulaa. Joten mitäpä sitä muutakaan kuin kokeileen viiden ja puolen tauon jälkeen 100km omatoimi juoksua. Toiveissa on, että saan kavereita juottoon/huoltoon. Tavote ois hilipasta satku 9-9:30h aikaan. 2013 kesäkuussa omatoimi satku (Nivalan ympärijuoksu) meni aikaan 9:55:16, joten se vois olla minimitavotteena. Tosin en ole juossut aikoihin tiellä pitkästi, joten se on kuin sitä taas uudelleen opettelisi. Marraskuun satasessa on muutoinkin puolensa ja puolensa.

          Jospa sitä sitten tuon jälkeen himmailis loppu marraskuun ja alottais joulukuulta sitten järkevämmän reenin kohti 2019 vuoden kesäkautta. Minusta tuntuu todella erikoiselta puhua "kaudesta" ja johonkin "tähtäämisestä". Olen kuitenkin tosi heikkotasoinen juoksijana kaikin puolin - hidas, enkä vielä kovin kestäväkään, mutta parasta tässä harrastuksessa on se, ettei sillä ole väliä kuin itselleen. Ja silloinkin vain, mikäli innostuu itselleen tavoitteen laittamaan.

            100km matka on monelle ehkä hankala käsittää, mitä esimerkiksi tuollainen noin 9:30h aika vaatii. Jos kaikki menee nappiin niin ois tarkoitus yrittää juosta vähintään noin 4 tunnin maratonvauhtia 100km matka. Tai toisin ilmaistuna 55 minuutin kymppejä kymmenen kappaletta peräkanaa tauoitta. Olisi huikea onnistuminen. Suomen tämän kauden paras virallinen tulos on Henri Ansion nimissä 7:03h. Onnistuessanikin minun sataseni tulee kestämään siis yli kaksi tuntia kauemmin. Todennäköisesti jopa liki kolme tuntia kauemmin!!! Siinä ajassa ehtisi käydä vaikka uimassa ja leffassa. Ero on melkoinen, mutta parasta on se, että voi ja saa yrittää, sekä ennen kaikkea kokea. Jokaisesta ultrasuorituksesta on tullut aina omalla tavallaan elämän mittainen muisto.

            Mutta katsotaanpa tätä uudestaan reilun viikon päästä. Tähän täytyy jättää hienoinen kelivarauskin, sillä mihinkään välikauden masokismiin ei ole sentään intoa. Täytyy toivoa, että lonkkatuntemukset kaikkoaa, sää on kohtuullinen ja pääsen testiin miltä pidempi tie taputtelu tuntuu.

Onni Vähäaho, Nivalassa 27.10.2018