VOIHAN PALELTUMA

                    Välillä tuntuu, että oksennan koko sanalle. Mutta kuten Laura Voutilainen laulaa: -"En mielestäin sua saa". Kuten geissin aikana hyvänä tukihenkilönä toiminut eräs alle 15minuutin 5000m juoksija minulle eilen totesi viestillä: -"-Nyt pittää Onni olla lehemän hermot! Ei hötkyllä!!! No sitä samaahan tässä on tietysti kuultu useamminkin, ja useammastikin suusta, mutta tuo oli jotenkin niin hauskasti ilmaistu.

                    Kuten eilen tuli kirjoitettua. 8-9.2. kokeilin olla vähän jalkeilla enempi. Kävin jopa noin 40min jalkalenkkejä. Ei kestänyt. Sen näkee tuosta alhaalta kuvakollaasistakin. Sen sijaan jalka on muutoin mennyt eteenpäin ja sillä kestää astua reilummin ja kivuttomammin. Puhun enää vain jalasta, sillä "vain" II-asteen vammoin selvinnyt oikean puolen kapula on jo ihan kondiksessa. Ei tietenkään vielä priima iho, mutta hyvin kehittymässä.

Klikkamalla saat kuvan isommaksi

                    Jos nyt ei kukaan loukkaannu, kun sanon suoraan miltä tuntuu? Vituttaa ja samalla näyttää hyvältä. En voisi olla rehellisempi. Haluan oottaa, että tuo yksi varvas lopettaa erittämisen. Varpaassahan on myös reilusti alentunut tunto eikä se toimi läheskään samalla lailla kuin muut yhdeksän. Aika näyttää miten se palautuu vaan jääkö se hitaaksi ja kömpelöksi. Välillä koitan itseäni muistuttaa, että minimitavoite kuitenkin täyttyi ja 10 varvasta sain pitää. Tietysti tuosta yhdestä voi tulla turisti, mutta lasketaan mukaan.

                    Hyvä asennoituminen auttaa ainakin johonkin pisteeseen. Pikku paatos myös helpottaa. On yritettävä vetää oikeista naruista ja pitää sopivaa itseironiaa sekä huumoria yllä. Lisäksi tässä on väistämättä alkanu miettiin tämän kauden tavoitteita. On selvää että noin kuukauden tauko ei palvele kenenkään tavoitteellisen kuntoilijan päämääriä. Ei ole realistista odottaa sitä, mihin laski pystyvänsä onnistuneella harjoittelulla. Siihen ei kuulu kuukauden tööväilyt.

                   Karhunkierroksen osalta ajattelen kunnialla läpi pääsyä. Ehkä noin 12-13h aikaa. Täysillä tietenkin, mutta omat voimat tunnistaen. Samaa voi sanoa PUF2017 kisasta, Suomen Barkelysta. Siellä 36h määräajassa maaliin pääseminen olisi tietysti joka tapauksessa huima saavutus, joten jostain 33h alituksesta ei kannata lähteä haaveilemaan. PEP2017 kisan tavoitteen ehtii tarkentaa sitten kesän mittaan, mutta kyllähän se nyt väkiselläkin yli 7h aikaan jää. Vähän hienommin sanottuna - ottaa kyllä päästä, mutta onhan näitä vuosia vielä jäljellä. Siitä on oltava kiitollinen, että oon päässy kuitenkin näinkin vähillä telakoilla. Viimeksi olin kunnolla telakalla v.2010. Kolme keuhkokuumetta ja juoksijan polvi. Ei paha, jos 7 vuoden välein.

                  Lopuksi. Lyhyesti NHL:stä. Päätin julkaista 100 vuoden historian kunniaksi oman top 100 listan. Päätinkin palata aiheeseen vasta kauden päätyttyä ja tämän kaudenkin palkitutkin odotettuani. Sitten on puhtaasti 100 vuotta täynnä. Myös jonkinlainen 2000-luvun pelaajien listaus kiinnostaisi.

                 Huumoria piisaa myös NHL:ssä?

             KUVAKOLLAASI PEP2016
KLIKKAAMALLA ISOMMAKSI...

Onni Vähäaho, Nivalassa 13.2.2017     

SAAGA JATKUU

                   19 päivää paleltumavammojen syntymisestä. Syvimmin paleltunut varvas pitää pinteessä. Varvas on parantunut hitaasti. Pieneltä näyttävä rikkein kohta on näyttänyt muutaman päivän aivan samalta. Menis nyt kiinni ja alkais näyttämään vähän eloisammalta! 

                   Kokeilin tuossa 3-4pv sitten olla parina päivänä jalkeilla vähän enempi. Kävin jopa hyvin aralta tuntuneita 6-8km jalottelulenkkejä. Tuon syvimmän paleltumavamman varvas protestoi hanketta: Punoitusta ja turvotusta. Mutta miten sitä tietää voiko jaloilla liikkua, jollei kokeile?

                 Perjantaina oli varattu aika lääkärille. Suunnitelmani oli pyytää sairasloman lyhentämistä viikolla. Lääkäri halusi nähdä varpaat. Aukaistessani jalat hoitopöydällä tajusin itekki, että taisin olla asiani suhteen liian toiveikas. Lääkäri puisteli päätään ensimmäisellä hetkellä, kun sidokset aukeni. Hidas, sanaton katse perään upposi. Aataminomena heilahti. Nyt on housut kintussa! Onneksi ei pidentänyt saikkua, oli hätääntynyt ajatukseni pääni sisällä. -"Ei missään nimessä töihin", eikä urheilua 2-3 viikkoon. Jälkimmäisen tulkitsin lääkäriltä hieman spontaaniksi heitoksi. Ilmeisesti aisti, että tätä kaveria on parempi ohjeistaa varman päälle. Toki, voihan tässä pian mennäkin sen aikaa - mistäpä tässä enää tietää.

                 Tämä oli tässä prosessissa kovin paikka. Hetken jo luultuani pääseväni tästä, löydän itseni yhä perusarjen ulkopuolelta. Ei lenkkejä, ei töitä. Onneksi synkkyys pään sisällä kesti vain noin maratonin keston verran ja orientoidun tuomioon. Ei auta kuin odottaa. Monet ystävät ovat viisaita: -"ei 2-3viikkoa meinaa mitään mun elämässä". Miten oikeassa he ovatkaan. Kiitos kaikille tsempeistä!

                 Viikon-kaksi kunto pysyy, sitten se alkaa kiihtyvästi laskea. Ensin vähän ja sitten nopeammin. Riippuen kuntopohjasta. Takaisin samaan kuntoon pääseminen on varmasti kova rasti. Tiedän sen jo nyt. Pikkasen on ruvennu mietityttään, että taisi tulla tuloksellisesti ns."välivuosi". Ehkä karhunkierroksen 82km sub11h tavoitteen saa siirtää pepin 57km täysimääräisenä 11tuntina. Tämä geissi tulee näkymään väistämättä tuloksissa. Olen pian 43-vuotta. Ihan ei muutamalla lenkillä tätä korjata. Suurin hyöty tästä on mitä ilmeisemmin kasvaminen näihin. Tästä varmaan oppii jotain - miten kunto laskee ja miten sitä saadaan mahdollisimman järkevästi palautettua. 

Jatkan odottelua ja lorvailua.



 
Onni Vähäaho, Nivalassa 12.2.2017

PUF 2017 "SUOMEN BARKLEY MARATON" ???

                   PYSSYMÄKI ULTRA FESTIVAL  2017, ELI PUF 2017

                  On herättänyt mukavasti mielenkiintoa lajin dinosauruksissa. Ultradinosauruksia ovat mielestäni ne, jotka ovat ultrajuoksun syvimmän leiman saaneet. Sen rajana pidän minimissäänkin 100 mailin (161km) suoritusta jossain ultrakisassa. Samalla huomaan itsekin olevani lajin dinosauruksen.

                   PUF 2017 tulee olemaan ennen näkemätön seikkailu, henkisten ja fyysisten voimien mittelö, sekä armoton väsymystä vastaan kampaileminen. Kisaan annettu 36h aikaraja on oikeasti erittäin kova. Kisa onkin saanut alla olevan kaltaisen arvostuksen yhdeltä Suomen pitkien matkojen erikoismieheltä, Pasi Koskiselta. Mies on juossut Suomen halki ja samalla yli tuhat, siis yli 1000 mailia, sekä mm. kaksi kertaa 6vrk kisan Unkarissa. 
                                 
                    Toisena kisaan ilmoittautunut, Pasi Koskinen Endurance/Nellimin Pyry, pyysi välittämään seuraavan saatetekstin markkinointiin:
Reitin kiertäminen kolmasti on erittäin haastavaa sekä fyysisesti että henkisesti. Tämä kyseinen kiemura kolmasti juostuna on eräänlainen Suomen Barkley jossa todennäköisesti useimmat juoksijat jo kahden kierroksen jälkeen niiskuttavat : ”Äiti, täytyykö minun vielä mennä tuonne metsään.”
                    PUF 2017 kisassa juostaan siis kolme kertaa PEP 57km reitti. 

             
                    PUF 2017 kisaa on siis verrattu jo Barkley Maratoniin! Onko PUF 2017 Suomen Barkley Maraton? Jos sinulla on seikkailumieltä niin tervetuloa ottamaan asiasta selvää... omalla vastuulla.

Onni Vähäaho, Nivalassa 10.2.2017

KROKOTIILI-KÖ

                       Vasta kaksi viikkoa kulunut siitä, kun olin tuolla hangessa tarpomassa monella tapaa isot mittasuhteet saanutta 12h hankilenkkiäni. Voitte jatkaa töitänne. Minä en vielä. Vielä tämä viikko ja seuraavan viikon perjantaihin asti - eli pitkästi yli viikko - sairaslomaa. Tein jo ensimmäisen iskun lyhentääkseni sairaslomaa, mutta kolleegat eivät löytäneet samalle sivulle kanssani. Vielä toinen isku tulossa - perjantaina. Haluan olla töissä ensi lauantaina. Tuijotuskilpailu jatkuu. Tässä vaiheessa tuntuu jo ylimitoitetulta pitää minua vielä tulevan perjantainkin jälkeenkin viikon veden alla. En ole krokotiili. Krokotiilit vasta asettuvat veden alle kahdessa viikossa ja saavat ruokaa ehkä seuraaavilla viikoilla. Minä huomaan peilistä, että olen päässyt jääkaapille. Siinä ei ole ongelmaa. Krokotiilin malttiin on vielä matkaa.

                        Hoitotuotteet ovat kaiken aikaa pienentyneet ja vähentyneet jalkaterissäni. Oikean puolen jalka olisi voinut jo kokeilla jopa juoksua parina päivänä. Vasenta ei voi jättää himaan, joten olen jäänyt pois lenkeiltä kokonaan. Kolleegat perusteli, ettei jalkani kestäisi vielä 8h seisallaan oloa. Tuo on helppo ostaa nyt, mutta perjantaihin on monta päivää. Eilen oli maanantai ja nyt on tiistai. Kaksi pitkää päivää siinä välissä - keskiviikko ja torstai. Vasemman jalan ykkösvarvas ei anna minulle paljoakaan muuta ajateltavaa. Miten yksi varvas voi olla välillä niin kipeä? Miten yksi erittävä alue voi olla välillä niin kipeä? Vai olenko tullut taas pehmeäksi? Juuri, kun olen saanut noottia ettei minua pysäytä mikään sydänmaan maastoissa. Varpaat voi tippua, mutta perille tullaan.

                        Söin eilen 3 x 800mg Buranaa. Kipujen osalta huonoin päivä muutamaan päivään. Menin kipeänä nukkumaan, mutta sain unen. Aina ei edes kipulääkkeet auta. Sen tietää Gnu-härkäkin krokotiilin suussa. Sain kuitenkin nukuttua 10h. En jaksanut katsoa sittenkään DVD:ltä kuinka Mario Lemieux teki tehot 5+3 play-off -ottelussa. Sen sijaan heräsin vaimon pehmeään ja lumoavaan ääneen: -"Pitäisikö sinun jo herätä!". Mitä? Mitä? Herätessäni kirjassani oli liikaa sivuja. En meinannut milläään päästä siihen kohtaan, jossa minulle olisi kerrottu miksi minun pitäisi nousta... No löytyihän se. Kävin parturissa. Löysin jostain tarpeeksi isot kengät.

                        Parturi aloitti: -"No niin, oot varmaan paljon juossut ja ollu töissä". Puukkoa kylkeen molemmilta puolilta. Vastaan: -"hmm... ootko yksin kerinnyt leikata asiakkaat?". Väistin ja unohdin kysymyksen yhtä nopeaa. Kipu varpaassa oli lieventynyt kummasti pitkän yön aikana. Silti tunnin jalkeilla olon jälkeen käsi löysi Burana purkin. Mutta joo, minulla on kova usko, että parin päivän sisällä pääsisin kokeileen lyhyen kävelylenkin. Haluan nähdä mitä ongelmavarvas tuumaa kun sinne pumpataan hetki verta tiukemmin. Täytyy löytää argumenttia perjantain lääkärikäynnille. Jätän mielellään sen yhden sairaslomaviikon enempi kaipaaville.

                       Minulla on muuten ensi yöksi pähkinä mietittäväksi. Nimittäin 5.10.2005 alkoi muuan Sidney Crosbyn ura NHL:ssä. Viime ottelu oli hänelle ottelu numero 752. Siinä hän saalisti kolme (2+1) tehopistettä. Hänellä on nyt 997 tehopistettä. Minulla ei taida olla pokkaa jättää väliin Pittsburghin ja Crosbyn ottelua Calgarya vastaan ensi yönä. Sitä en taitaisi kestää, jos minulla on mahdollisuus nähdä livenä, kun Crosby saavuttaa 1000 pistettä, enkä käyttäisi sitä.

ELÄMME KOVIA AIKOJA LUKIJAT...

 ...MUTTA ME OLEMME JO KARISTANEET JOULUN...


Onni Vähäaho, Nivalassa 7.2.2017  

NHL TOP 100 - MINUN LISTANI - SIJAT 91-100

NHL    TOP 100    KAIKKIEN AIKOJEN PARHAAT PELAAJAT

                  Seuraavassa minun listani 100 parhaasta NHL –pelaajasta 100-vuoden historian aikana. Lista on täysin objektiivinen ja sen järjestykseen vaikuttavat ainoastaan pelaajan menestyneisyys. Luomassani kaavassa on otettu huomioon eri pelipaikoittain (maalivahti, puolustaja, hyökkääjä) keskeisimmät palkinnot mukaan.

 Listan julkaisen pelaaja kerrallaan!

       Jokaisesta voitetusta palkinnosta/kategorian voitosta saa kaksi pistettä. Stanley Cupista 3p.

        Kaavassa huomioidaan seuraavat henkilökohtaiset

pisteet/voitot, sekä palkinnot:

A- kategoria        pisteet (kenttäpelaajat) ja voitot (maalivahdit). Luku 

                         jaetaan 100:lla ja maalivahtejen luku kerrotaan 

                         4,1 ja puolustajien 1,8:lla. Nuo lukemat määräytyvät

                         seuraavan ajattelun pohjalta; Suhdelukuina 

                         pelipaikkojen ykköslukemat: 

                         Wayne Gretzky 2857p, Ray Bourque 1579p ja   

                          Martin Brodeur 691voittoa. 

                         2857/1579=1,8 ja 2857/691=4,1

B-kategoria         henkilökohtaiset palkinnot (2p/palkinto)

                         * Vezina Trophy (maalivahti)

                         * Norris Trophy (puolustaja)

                         * Hart Trophy (kaikki pelipaikat)

                         * Ted Lindsay/Lester B. Pearson (kaikki pelipaikat)

                         * Conn Smythe (kaikki pelipaikat)

                         * Art Ross (hyökkääjä)

                         * Paras maalintekijä (hyökkääjä)

                         maalivahdeilla ja puolustajilla on vähemmän tarjolla

                         olevia palkintoja, joten heidän tehoindeksi kerrotaan

                         lopuksi vielä 1,2:lla. Jonkun verran kuilua tasoittaa

                         myös maalivahtien ja puolustajien tarjonta kutakin

                         palkintoa kohden versus hyökkääjät, joilla kilpailu

                         on kovempaa isomman määrän vuoksi.

C-kategoria        Stanley cupit (3p/Stanley cup)

D-kategoria        tehoindeksi x1, maalivahdeilla ja puolustajilla x1,2.

Kaava:

(A:100x1,0/1,8/4,1)+(Bx2)+(Cx4)= y  x(1/1,2) = tehoindeksi.

                 On selvää, että 100 vuoden aikana on ollut niin paljon hienosti menestyneitä pelaajia, ettei listalle mahtunut läheskään kaikki ”itsestään selvän” tuntuisetkaan pelaajat. 

Top 100 ulkopuolelle jäivät mm. seuraavat pelaajat:

* = Aktiivi (Tehoindeksi, ja sitä myöten sijoitus voi nousta uran jatkuessa)

Ted Kennedy              Brendan Shanahan    Curtis Joseph

Cy Denneny               Roberto Luongo *       Harry Lumley

Bob Gainey                 Jonathan Quick *       Henrik Lundqvist *

Alex Delvecchio           Bill Ranford                Esa Tikkanen

Elmer Lach                 Bert Olmstead            Charlie Concacher

Peter Forsberg            John Vanbiesbrouck  Max Bentley

Cam Ward *                Nikolai Khabibulin     Evgeni Nabokov

Ryan Miller *              Johnny Bucyk            Brad Park

Ron Hextall                Luc Robitaille             Mike Richter

Toe Blake                    Miikka Kiprusoff         Sid Abel

Doug Gilmour            Börje Salming             King Clancy

Jonathan Toews *       Mike Modano              Denis Savard

Hap Holmes                Pavel Bure                  Milt Schmidt

Gilbert Perreault         Syl Apps                     Pavel Datsyuk

Jean Ratelle                Andy Bathgate            Peter Stastny

Adam Oates                Mats Sundin              Mike Gartner

Eric Lindros                Georges Vezina           Darryl Sittler

Pat LaFontaine

                 Mikäli sinulla tulee tulevasta listasta jotain ihmettelyä niin kommentoi tai ota yhteyttä. Ainahan on mahdollista myös, että jokin pelaaja on jäänyt ”nokan varjoon”

TOP 100    -                NHL KAIKKIEN AIKOJEN PARHAAT

LISTAN LAATINUT: Onni Vähäaho

AINEISTO: NHL.com ja internet kaikessa laajuudessan.

91.            Joe Nieuwendyk s.1966             Kanada     24,30p

Hyökkääjä. Pelasi NHL:ssä kaudet 1986-2007. Oli mukana nhl.comin julkaisemalla 100 top listalla.

A: 1126tehopistettä:   : 100 x 1,0 = 11,3p

B: Vuoden tulokas palkinto (Calder Memorial Trophy) 1988

    Pudotuspelien paras pelaaja (Conn Smythe Trophy) 1999  = 4p

C: Kolme Stanley Cupia. Calgary (1989), Dallas (1999) ja

    New Jersey (2003)  = 9p

D: = 1,0p

Muuta: Nieuwendyk kuuluu Mike Bossyn, Wayne Gretzkyn, Teemu Selänteen ja Aleksandr Ovechkinin ohella pelaajiin, jotka ovat onnistuneet tekemään yli 50 maalia tulokaskaudellaan NHL:ssä. Kroonisten selkäkipujen vuoksi Nieuwendyk

joutui lopettamaan uran v.2006. Toki hän oli tuolloin jo liki 40-vuotta.

                 Neljä Stanley Cupia voittanut puolustajajärkäle legenda

Jeff Beukeboom on Nieuwendykin serkku. Beukeboomin uran tehoindeksikin

on ihan hyvän kuuloinen 17,9p. Eli ei kaukana tästä top 100 listasta.

92.            Ron Francis s.1963                    Kanada     24,00p

Hyökkääjä. Pelasi NHL:ssä kaudet 1981-2004. Oli mukana nhl.comin julkaisemalla 100 top listalla.

A: 1798tehopistettä:   : 100 x 1,0 = 18,0p

B: Ei henkilökohtaisia palkintoja = 0p

C: Voitti kaksi peräkkäistä Stanley Cupia

    Pittsburghissa 1991 ja 1992    = 6p

D: = 1,0p

Muuta: Francis on Gretzkyn jälkeen toisena kaikkien aikojen

syöttötilastossa mielettömällä 1249 syöttöpisteellään. Tasaisuudesta

kertoo myös 20 peräkkäistä kautta vähintään 20 maalia kaudessa.

Francis oli keskeisessä asemassa Pittsburghin tuplamestaruuden

saavuttamisessa tullessaan Hartfordista kesken 1990-91 kauden isossa

pelaajakaupassa.  

93.            Marcel Dionne s.1951                Kanada     23,80p

Hyökkääjä. Pelasi NHL:ssä kaudet 1971-1989. Oli mukana nhl.comin julkaisemalla 100 top listalla. The Hockey News -lehden top 100

listalla v.1998 Dionne oli sijalla 38.

A: 1771tehopistettä:   : 100 x 1,0 = 17,8p

B: Pistepörssin voitto (Art Ross Trophy) 1980

    Pelaajien valitsema paras pelaaja (Lester B. Pearson Award)

    1979 ja 1980          = 6p

C: Ei Stanley Cupia

D: = 1,0p

Muuta: Eniten pisteitä ilman Stanley Cupia. Hänen edellään kaikkien

aikojen pistepörssissä vain Wayne Gretzky, Jaromir Jagr, Mark

Messier, Gordie Howe ja Ron Francis. Dionne teki peräti 8 eri kaudella

yli 100 tehopistettä ja 10 kaudella vähintään 40 maalia! Dionne

voitti myös kaksi kertaa herrasmiespalkinnon Lady Byng Trophyn

vuosina 1975 ja 1977.

94.            Clint Benedict s.1892 – k.1976 Kanada     23,76p

Maalivahti. Pelasi NHL:ssä kaudet 1917-1930. Ei ollut nhl.comin

julkaisemalla top 100 listalla. Sen sijaan The Hockey News -lehden 

top 100 listalla v.1998 Benedict oli sijalla 77.

A: 190voittoa:             : 100 x 4,1 = 7,8p

B: Ei henkilökohtaisia palkintoja = 0p

C: Voitti neljä Stanley Cupia, joista kolme Ottawassa 1920, 1921

     ja 1923, sekä yhden Montreal Maroonsin riveissä 1926   = 12p

D: = 1,2p

Muuta: Georges Vezinan ohella toinen NHL:n alkutaipaleen suurista

maalivahdeista. Benedict kärsi Ottawa aikakauden loppupuolella

alkoholiongelmista, mutta kykeni vielä voittamaan myöhemmin

Montrealissa Stanley Cupin. Hän oli myös ensimmäinen joka kokeili

nahkaista maskia, muttei pitänyt siitä, koska koki sen peittävän

näkyvyyttä. Benedict oli myös ensimmäinen maalivahti, joka alkoi

tiputtaa polvilleen pysäyttääkseen kiekkoja paremmin.

95.            Dick Duff s.1936                        Kanada     23,70p

Hyökkääjä. Pelasi NHL:ssä kaudet 1954-1972. Ei ollut nhl.comin

julkaisemalla top 100 listalla. Eikä The Hockey News -lehden top 100

listalla v.1998.

A: 572tehopistettä:     : 100 x 1,0 = 5,7p

B: Ei henkilökohtaisia palkintoja = 0p

C: Voitti peräti kuusi Stanley Cupia, joista neljä Montrealin paidassa

    (1962 ja 1963 Toronto, 1965,1966,1968 ja 1969 Montreal)  = 18p

D: = 1,0p

Muuta: Duff pelasi yli 1000 runkosarjan ottelua ja yli 100 peliä lisää

play-offseissa. Hän oli urallaan tehokkaampi pudotuspeleissä ja

kantoi kortensa kekoon kuuden Stanley Cupin eteen.

                 Vain 24 pelaajaa koko satavuotisen historian aikana

on saavuttanut 6 Stanley Cup voittoa. Duff on yksi niistä.

Toronton numero 9

96.            Chris Pronger s.1974                 Kanada     23,52p

Puolustaja. Pelasi NHL:ssä kaudet 1993-2012. Oli mukana nhl.comin julkaisemalla top 100 listalla. Pelaajia ei siinä listassa laitettu

järjestykseen.

A: 698tehopistettä:     : 100 x 1,8 = 12,6

B: James Norris Memorial Trophy (paras puolustaja palkinto) 2000

     Toimittajien valitsema runkosarjan arvokkain pelaaja palkinto

    (Hart Memorial Trophy) 2000  = 4p

C: Stanley Cup 2007 (Anaheim)  = 3p

D: = 1,2p

Muuta: Pronger on ehkä vaikuttavin puolustaja, jonka pelejä olen

päässyt seuraamaan tv-aikana. Hänen uransa päättyi ehkä hieman

liian varhain vakavaan silmävammaan ja aivotärähdykseen. Hänen

viimeiseksiotteluksi jäi 24.10.2011 ottelu Torontoa vastaan. 
Pronger kuuluu ns. ”kolmen kullan klubiin”, eli Stanley Cup, 
Olympiavoittoja maailmanmestaruus. Tuossa klubissa on vain
27 pelaajaa.

                 Prongerista voisi kirjoittaa pitkästikin, mutta paketoidaan

tämä hänen velmulla huumoripuolellaan. v.2010 Stanley Cup –

finaaleissa hän kunnostautui ”varastamalla” pelikiekkoja.

97.            Terrance Harper s.1940             Kanada     23,52p

Puolustaja. Pelasi NHL:ssä kaudet 1962-1981. Ei ollut nhl.comin

julkaisemalla top 100 listalla. Eikä The Hockey News -lehden top 100

listalla v.1998.

A: 256tehopistettä:     : 100 x 1,8 = 4,6

B: Ei henkilökohtaisia palkintoja = 0p

C: Voitti peräti viisi Stanley Cupia Montrealin paidassa

    (1965,1966,1968, 1969 ja 1971)               = 15p

D: = 1,2p

Muuta: Pelasi 18 kautta hyvänä puolustavana puolustajana,

joka ei maaleilla/pisteillä mällännyt. Hänen mukaansa on nimetty

ns. ”Harper hat trick”, joka tarkoittaa kolmea maalia yhden kauden

aikana, johon itse pystyi vain 5 kertaa 18 kauden aikana. Toimi

lyhyen aikaa sekä Los Angeles Kingsien että Detroit Red Wingsejen

kapteeneina.

98.     Eddie Shore s.1902 – k.1985            Kanada     22,92p

Puolustaja. Pelasi NHL:ssä kaudet 1926-1940. Oli mukana nhl.comin julkaisemalla 100 top listalla.Pelaajia ei siinä listassa laitettu
järjestykseen. Sekä oli puolestaanThe Hockey News -lehden
top 100 listalla v.1998 upeastikymmenentenä.

A: 284tehopistettä:     : 100 x 1,8 = 5,1p

B: Toimittajien valitsema runkosarjan arvokkain pelaaja palkinto

    (Hart Memorial Trophy) neljä kertaa (1933,1935,1936 ja 1938)  = 8p

C: Kaksi Stanley Cupia (1929 ja 1939)         = 6p

D: = 1,2p

Muuta: Lempinimeltään ”The Edmonton Express”. Aloitti ensin

hyökkääjänä, mutta vaihtoi pelipaikkansa puolustajaksi viimeisenä

WHL –vuotenaan. AHL –liigan paras puolustaja palkinto kantaa

nimeään Eddie Shore Award. Shore´lla on eniten (4) liigan arvokkain

pelaaja palkintoja puolustajista koko NHL -historiassa. 

Huomattakoot, että Shore pelasi aikana, jolloin parhaan puolustajan

James Norris Memorial Trophya ei vielä jaettu. Sijoitus voisi siten 

olla kenties korkeampikin?

          Tarina Shore´sta: Shore myöhästyi pikajunasta Montrealiin. Hän

kuitenkin päätti pelata illan ottelun Montreal Maroonsia vastaan, joten

hän hankki käyttöönsä auton. Lumimyrskyn puhkeamisesta

huolimatta Shore ajoi koko yön sekä seuraavan päivän ja pääsi perille

 paria tuntia ennen peliä, vaikka oli ajanut neljä kertaa ojaan.

Hän oli kylmettynyt eikä ollut nukkunut lainkaan. Hän pelasi

kuitenkin koko ottelun yhtä jäähyä lukuun ottamatta ja teki ottelun

ainoan maalin Bostonin voittaessa 1–0.

 

99.    Butch Goring s.1949                  Kanada     22,90p

Hyökkääjä. Pelasi NHL:ssä kaudet 1969-1985. Ei ollut nhl.comin
julkaisemalla top 100 listalla. Eikä The Hockey News -lehden top 100 

listalla v.1998.

A: 888tehopistettä      : 100   = 8,9p

B: pudotuspelien arvokkain pelaaja (Conn Smythe Trophy) 1981 = 2p

C: Neljä Stanley Cupia (1980-1983)    = 12p

D: = 1,0p

Muuta: Kypärän käytön edelläkävijä. Vähiten jäähyminuutteja (102) yli 1000 ottelua pelanneista. Voittikin herrasmiespelaaja –palkinnon, Lady Byng Trophyn v.1978. Hän pelasi mm. koko kauden 1980-81 ottamatta yhtään jäähyminuuttia 78 ottelun aikana!

           Voitti lisäksi sisukkuudesta, urheiluhengestä ja omistautumisesta jääkiekolle annettavan Bill Masterton Trophyn v.1978 

100.   Jimmy Roberts s.1940 – k.2015      Kanada     22,88p

Puolustaja. Pelasi NHL:ssä kaudet 1963-1978. Ei ollut nhl.comin julkaisemalla top 100 listalla. Eikä The Hockey News -lehden top 100

listalla v.1998.

A: 320tehopistettä:     : 100 x 1,8 = 5,8p

B: Ei henkilökohtaisia palkintoja = 0p

C: Viisi Stanley Cupia Montrealissa (1965, 1966, 1973,

     1976 ja 1977)        = 15p

D: = 1,1p

Muuta: Pelasi osan urasta hyökkääjänä. Tuli tunnetuksi tähtipelaajien

varjostajana. Pelasi St.Louisissa ollessaan loppuajasta kapteenina. 

 

 Onni Vähäaho, Nivalassa alkaen 6.2.2017