Näytetään tekstit, joissa on tunniste elämä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste elämä. Näytä kaikki tekstit

maanantai 20. lokakuuta 2025

NELJÄ VUODEN AIKAA - POSITIIVISUUS

 


                Nyt aletaan lähestymään – jollei jo olla – aikaa, jolloin joillakin saattaa iskeä syys synkkyys mieleen.
On harmaata, on märkää, alkaa olla pimeääkin enempi. Meillä on kuitenkin aina mahdollisuus ajatella positiivisen kautta. En sano, että se aina on helppoa ja yksinkertaista, mutta aina kuitenkin mahdollista. Meillä on neljä vuoden aikaa. Se on fakta, jonka kanssa olisi hyvä olla sinut. Jos et esimerkiksi tykkää syksystä, heität 25% elämästä hukkaan. 

Jokaisesta vuodenajasta löytyy aina jotain positiivista. Etenkin tästä harmaasta syksystä. Itse olen sangen positiivinen ihminen, mutta silti pidän mielelläni korvat ja silmät auki hyville huomioille. Yhden sellaisen kuulin eilen mielitietyltäni, kun hän oli ennättänyt ennen minua metsäpolulle lenkkeilemään. Huomiona oli, miten metsässä on nyt kaunista, vaikka ilma on harmaa. Ja tuosta innostuneena piti käydä tuo sama itsekin toteamassa myöhemmin päivällä. Ja miten upea lenkkikokemus siitä tulikaan kaikkine syksyn väreineen ja tuoksuineen. Mieli virkistyi huimasti! 

                  Sekä positiivinen, että negatiivinen on aina vähintään osittain psykologista virtausta, jota voi ohjata omilla ajattelun valinnoilla. Joskus joutuu tekemään toki töitä ajatuksen kanssa, jotta löytää kustakin tilanteesta positiiviset puolet. Rohkenen kuitenkin väittää, että melkein joka asiasta niitä aina löytyy. Esimerkiksi juuri nyt on paljon erilaisia värejä, on happirikasta ilmaa ja pimeän tullen voi laittaa vaikka kynttilöitä palamaan. Eikä aina edes tarvitse tehdä mitään, voi vain chillata, eli latautua, kerätä voimia tulevaan. 

                  Minun piti olla alun perin nyt ajamassa Haaparantaa kohden tyttäreni kanssa. Autoon tuli kuitenkin turvallisuus riskiä, joten ajoinkin auton vain korjaamolle. Tuli vähintään päivän mittainen muutos ohjelmaan. Olin melkein saman tien tyytyväinen, että tuli vika huomattua, eikä ainakaan turvallisuus vaarantunut. Lisäksi minulla on nyt mahdollisuus tehdä jotain muuta kivaa. Niinpä keksin kirjoittaa pitkästä aikaa. Tykkään muutoinkin kirjoittaa paljon, jonka avulla pystyn yleensä paremmin jäsentään ajatuksia ja puhdistaan mieltä. Oletko sinä kokeillut? 

                  Nykymaailmassa ihmiset onnistuvat pysähtymään liian harvoin. Tahdotaan mennä vähän kaikki pää kolmantena jalkana sisällöstä toiseen, päivästä ja viikosta toiseen. Välillä voisi olla hyödyllistä ottaa ihan rehellistä omaa aikaa ja pysähtyä pohtimaan, vaikka mitkä asiat ovat elämässä hyvin. Tai miksi minusta tuntuu nyt siltä kuin tuntuu. Ja tarvitseeko elämässä jotain muuttaa vai onko justiin tässä kaikki hyvin. Omalla kohdalla tuo ajattelun oivaltaminen käynnistyi oikeastaan jo eilen iltapäivällä metsäpoluilla, jossa sisälleni virtasi niin paljon hyvää oloa ja hyvien asoiden oivallusta elämästä juuri nyt. Miten tuolla metsässä voikaan asiat jäsentyä ja aueta - asiat, jotka sinulla ovat, mutta et välttämättä joka hetki osaa nähdä niitä siinä arvossa, jossa ne sinulle ovat. Tästä on hyvä jatkaa ja huomaan olotilan olevan rauhallisen, joka on hyvä merkki tasapainon löytymisestä. 

                  Mikäli olosi sattuu olemaan nyt kaikkea muuta kuin hyvän, on sitäkin tärkeämpää pohtia oman elämäsi positiivisia asioita, sillä kaikilta niitä löytyy. Niiden avauduttua voit saada valoa päivään ja kenties pohjaan nähdä elämäsi hieman valoisammin kuin ennen ajatustyötäsi. Eikä kenelläkään mene aina hyvin ja sekin voi lohduttaa niitä, joilla vaikka sattuisi olemaan nyt vain huonompi päivä tai jakso elämässä. Sen voi ajatella kuin "sairastumisena", jolloin sen selätettyäsi sinulla on taas immuniteetti varasto täydennetty ja sinuun ei tartu niin herkästi ”sama tauti” uudestaan kuin ennen ”sairastumistasi”. Kuten ehkä tästä viimeistään oivalsitkin, aina voi nähdä asioiden positiivisen puolen, kun vain kääntää asian oikein päin tarkasteltavaksi. Parasta mahdollista päivää kaikille! 

Onni Vähäaho, Nivalassa 20.10.2025  

sunnuntai 12. tammikuuta 2025

RAITEELLA?

 Miten syvä on raiteesi? Tai voi sen kysyä niinkin, miten korkea se on. Samalla ollaan jo siinä, ajatteletko elämää hiihdon vai raiteilla kulkevan resinan kautta. Osalle saattaa olla jo tuo kolmen lauseen filosofinen startti liikaa. Se on oikea valinta, jos se siltä tuntuu siltä. Samalla tavalla kuin tämän sepustuksen lukemisen jatkaminen. 


Itse koen olevani oman valinnan kautta raiteiden ulkopuolella. Lähden hiihdon kautta, vaikka en ole hiihtänyt vielä metriäkään tänä vuonna. Näen itseni tässä kuvaajassa joka tapauksessa latu-uran laidalla metsän puolella. Näen ladun, mutta minua ei juuri näy ladulta. Elämä urautuu herkästi monellakin tapaa. Näin taitaa olla sinullakin? 

Elämällä vain juuri niin kuin itse haluaa, vaatii joskus rohkeutta poiketa normeista. Osata sanoa ei, valitsemalla elämään sen sisällön, joka tukee sitä, mitä juuri itse haluaa tehdä. Luulisin, että joskus (usein?) tehdään asioita, joita ei itse haluaisi vain koska niin yleensä tavataan tehdä. Itselläni on karissut elämästä pois paljonki niin sanottua normistoa. Olen viihtynyt. Samalla huomaan jollain tavalla erakoituneeni - ainakin, jos vertaa esimerkiksi kolmen vuoden takaiseen minääni. Näen, että viiskymppisenä sitä on jo hyvä uskaltaa elää omannäköstä elämää. 

Erakoitumis maininta ei tarkota, että en viihtyisi ihmisten parissa. Sitä on vain paljon vähemmän kuin näkemykseni mukaan monilla lajitovereilla. Kohtaamisia keskitetysti. Yksin asuminen toki lisää jo sinällänsä mahdollisuutta tehdä päivistään omannäköiset. Tuossa särähtää hiukan tuo sana "päivistään", sillä oon tehnyt jo pian 2,5 vuotta pelkkää yötyötä, joten jo hereillä oloaikana oon oppinut viihtymään myös yksikseni.

Minut paremmin tuntevat tietävät huumoristisen minäni. Joku voisiki kysyä minulta helpostikin, "ootko tullu hulluksi"? Mikä sitten on hullua? Minun hulluus on elää raiteetonta elämää, jossa valinnat teen pääosin oman maun mukaan. Pääosin siksi, että läheiset saa toki aina aikaani, kun niikseen tarve on. Koen muutenkin, että minulla on elämässä ympärilläni paljon suurenmoisia ihmisiä. Aina ei olla niin paljon tai pitkään ns. "jutulla", mutta tykkään aina kovasti niistä kerroista ja hetkistä. Varmaan justiin sinä sait tästä kiinni?

Kannustan kaikkia hyppäämään normeista omaa mieltä ja elämää tukeviin valintoihin. Ei sen tarvi välttämättä olla mitään radikaalia. Ollaan täällä kuitenkin vain kerran, joten joskus on itse kunkin hyvä istua siihen kannon nokkaan ja miettiä miten elämäänsä elää. Minä viihdyn omassani. Vastaa itsellesi rehellisesti, viihdytkö sinä. 

Nyt mennään taas valoa päin! Anna aurinkosi paistaa! 😍
 
Onni Vähäaho, Nivala 12.1.2025