lauantai 9. helmikuuta 2013

PIKKU PILVEÄ LYKKÄSI

                    Tuossa pari päivää sitten tuli päivän toisena reeninä huitastua reipas 10km hiihtoa ja ko. lenkin viimeinen täys kilsa rajusti spurtaten aikaan 3:38. Ihan heti hiihon jälkeen ei tuntunna mitään erikoista, mutta ilmeisesti jokin pieni revähys/venähys/säikähys oli kuiten-niin tullunna tuonne oikealle puolen lonkan seutua. Sikäli tuttu paikka, kun ko. paikan kanssa tappelin viime keväänä 1,5kk välillä huhtikuun puoliväli - toukokuun loppu.

                   Jäitä on tullu ny pidettyä raakasti. Samoin kopsautin Burana-kuurin päälle, koska tämä ei ole rakenteellinen tai muu nivelvamma vaan lihaksen äkkillinen trauma. Tämä on onneksi vasta kolmas kerta, kun tarvii burana purkin kantta raottaa. Tammikuun alusta hotkasin yhen napin hammaskipuun ja tuossa tammi-helmikuun vaihteessa hoidin HILJASUUVESSA jalkapohjan tulehuksen 3pvn pikakuurilla, menettämättä YHTÄÄN metriä lenkuroista.

                  Tarkoitus on, etten tästäkään ala säikkymään, mutta aattelin sen sijaan säikäyttää lukijat naputtelemalla tämän nyt bittimaailman tietoon. Eli huomen aamusta ois tarkoitus YRITTÄÄ käydä vetään suunniteltu erittäin kevy n.10km kuotasu tämän aamun malliin. Tänä aamunakin tuo lonkka juili ajoittain, mutta kyllähän tuo meni ilman kapulaa hampaiden välissä ihan nättiin kotiportille asti. Joten aamulenkkiläisiltä pyydän ymmärtämystä, jos minua ei huomenna tai ylihuomenna näy aikataulun mukaisesti lähtöpaikalla. Silloin olen kaartanut kesken yrityksen takaisin kotiin peiton alle sadatusten kera. Koittamaan lähden, jos vähänkään siltä tuntuu, sillä ei tämmöisen VAIVAN kanssa tarvi kuin varoa "vain" äkkiliikkeitä ja kuunnella tuntemuksia. Tahallaan ei ole kuitenkaan syytä lähteä ihtiään rikkomaan.

                   Johan tuo on mennykki tämä minun homma ihan ilosta jenkka tanssiessa kuin vettä vain. Jotta ihmekkös tuo, jos joskus pieni pilvi kaartaa Olkkosentien kohallekin. Otetaan tämä nöyrästi vastaan. Tilanteen mukaan mennään. Mutta miten sitä ny fiksusti koittas tämän tilanteen pähkinöidä... KORPEAA aika hilijaaaaa.... Mikäli huomen aamun lenkura menee kuiten-niin ilman vastustusta, on taas riemu ylimmillään. Ei ku huoltamaan!!!

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 9.2.2013.

7 kommenttia:

  1. Toivottavasti kyseessä on vain pikkukremppa ja menee pian ohi. Juupituupiin gluteus medius hakusanaksi ja sieltä jumppaohjeita katteleen, jos ei ole tuota lonkanseutua tullut jumpattua.

    Tuossa yks perusliike, mitä itellä tulee tehtyä lähes päivittäin:

    http://www.youtube.com/watch?v=F__ZsUsRq84&feature=related

    VastaaPoista
  2. Kiitos! Toivossa on hyvä elää ja Toivo on pitkä mies - tapasi isä vainaani sanoa... Mielenkiinnolla avasin tuon sinun oivan linkin. Ja sitten tuli hymy naamariin = tuo on juuri se liike mikä kuuluu mun viikottaiseen jumppakavalkaadin. Olen ollut kenties oikealla tiellä siis.

    Rasittuneilla kapuloilla, kun tekee jotain tavallisesta poikkeavaa niin tällaiset ovat mahdollisia = kuten nyt tuo päähän pisto, innovatiivinen hehkuttelu luisteluhiihto spurtin nimissä.

    Aamulla lenkillä n.2,6km meni TÄYSIN kivutta ja sen jälkeen kivut aaltoili, mutta ei mitään minun kipuasteikolla vakavaa kipua kuitenkaan. Huomisen aamulenkin jätän kuitenkin nyt väliin. Torstaina alkaa leiri Pasin luona. Täytyy yrittää pitää huoli, että siellä voi tehdä muutakin kuin retkeillä +6min kyytejä tahi suksia metsissä - jota kylläkin on arvatenkin ohjelmassa joka tapauksessa.

    Tähän tarvis nyt hierontaakin, mutta täytyy löytä sopiva rako. Töitä on joka päivä ennen leiriä. Täytyy jatkaa huoltoa jne. Kiitos vielä kerran kommentista!

    VastaaPoista
  3. Olipas huonoja uutisia, toivottavasti reipas burana-annos ajaa asian. Itsellä tuo blogin päivittely on jäännyt sairastamisen ja toipumisen ajaksi. Ei vain viitti purkaa tunteitaan kaiken kansan luettavaksi, ei ne mieltä ylentäviä ole.

    Toivotan pikaista toipumista!!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin vähän aavistelinkin. Ihtekki oon koitannu jättää lähes kaikki kolotukset omaan tietoon - kuten tuo taannoin jalkapohjan tulehdus.

      Tsemppiä!

      Ps. Täytyy kokeilla huoltaa ja lääkitä.

      Poista
  4. No on pitänyt kokeilla sinunkin vauhtihiihtoa ;)
    Sulla onkin mennyt pitkä pätkä ilman vaivoja. Toivottavasti selviät ihan säikäyksellä... nii ei tarvi tämmöisten hurjien hiihtovauhteihin ennää pyrkiä :D Juoksentele sinä vaan kun pystyt!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Höyryä välistä liikaa. Into on kuitenkin hyväksi. Näitä sattuu joskus ku rappaa. Tanakka on ollunna huolto ja lääkitys. Kyllä ahteri SULAA (uskoisin)!!!

      Poista
  5. Aamusella ois tarkoitus käyä kopasemassa lenkura... Siis, mikäli sikäli jalaka antaapi. Hieman kevennän ajateltua kiihtyvää lenkuraa. Kiihdytänkin vauhdin hiljoskelleen "vain" maratontehoille (155 sykkeille) puolikkaan tehojen sijaan (160). Huomenna suunnitelma natustella seuraavanlainen setti aamusta: 3km(130syke)+ 3(135)+ 3(140)+ 3(145)+ 3(150)+ 3(155)+ 4(130-135) = n.22km. Hietapuolen Bekele aiko kuotasta hietapuolen seuvuilta matkaan ottaan samalla ihte kevyttä hölökkää.

    Pikkasen jännittää, mitä koipi sannoopi. Burana 800mgx3 on nyt menny pari päivää ja eilettäin pistätin kankkuun Norflexia ja Voltarenia. Ahteri tuntuupi olevan sulamaan päin, joten täytyy pysyä toiveikkaana.

    Torstaina alkava lerikin jo kovasti kutkuttaa mielessä. Ois kiva päästä vetään se täyspainoisesti... mutta, mutta - tilanteen mukaan.

    VastaaPoista