perjantai 30. elokuuta 2013

TYÖPÖYDÄN TAKAA

                     Nyt on ne ajat käsillä, jolloin on aika katsoa työpöydälle kertyneitä tietoja ja vastauksia. Pöytä ei ole tahraton. Muutama tahrakin on. Niistä moni on kuitenkin puhdistunut ja niin ovat puhdistettavissa jäljellä olevatkin, uskoisin. Eli harjoiteltu on omiin pohjiin ja harjoitettavuuteen nähden aivan varmasti riittävästi, ja todennäköisesti hieman ylikin. Ainakin rajoilla on käyty ja menty. Silti pöydän anti on rikas. Voin hyvillä ja RAUHALLISIN mielin katsoa sen kertomaa. Huomaan myhäileväni riittoisena tuosta näkymästä.

                    Viimeinen rutistukseni ennen Vierumäkeä on takana. La: 23,6 + 19,1km, Su: 24km , Ma 10km, Ti 37,3km, Ke 24km. Tuo edellä oleva on tuplarypäs kevennyspihvillä. Huomenna on "enää" yksi 3h neste, energia ja varustetesti, joka on viimeinen noin pitkä lenkkini ennen Vierumäkeä. TJ 21 Vierumäki. Huomenna kokoan tuon viimeisen testini tiedot ja vien ne jo olemassa olevien tietokantojen rinnalle ja viimeistelen Vierumäen kisan suunnitelman ja tavoitteet. Sunnuntaina tulen valmiin suunnitelman kera tänne blogiin ja täräytän päätelmäni lukijoiden purettavaksi.

                    Takaisin pöydän äären. Katsoessani kulkemaani, voin havaita sieltä muutamia merkittäviä asioita: Harjoittelua on ollut hyvä määrä. Kauden pääkisa on pysynyt hyvin kirkkaana mielessä, joka näkyy Cosmos versio 2013:ssa. Olen eräänkin kerran paiskannut kapulani ja ruhoni tuonne tiestölle milloin mihinkin aikaan vuorokaudesta. Joskus tosi jumisenakin, rasittuneena. Cosmos 2013 on mennyt kuin robotti n.130 tai alle sykkeillä @5:10-5:40 tilanteesta riippumatta. Ja vaikka on ollut kuinka kankeaa ja rasittunutta niin tuo hölkkä on aina tuntunut monotomiselta, helpolta, robottimaiselta kapuloiden liikuttelulta. Tuota aluetta on tullut jauhettua aivan äärimmäisyyksiin. Vielä keväällä löytyi muitakin vaihteita helpommin. Nyt on asiat jo toisin. Olen lähes yksvaihteinen menopeli, Cosmos 2013.

                  Palautuneena hölkkään 130 sykkeillä noin @4:55-5:10 kilsoja pois tiehensä. 140 sykkeillä, joka on vielä myös sangen helppoa hölkkää, juoksen @4:40-4:55 vauhtia. Kankeana, väsyneenä, kovissakin ryppäässä nakutan yli 3h lenkkejäkin noin @5:30 vauhdilla, vaikka reppu selässä. Tuota on taottu niin, että se on lähes tatuoitu minulle. Sen sijaan esim. @4:20-4:30 vauhdeissa minulla on ollut aika ajoin yllättäviäkin ongelmia. Niin, sitä ei ole juurikaan tehty, joten siellä voi tulla päiväkohtaisia yllätyksiä. Toisella laidalla yli @6:00 vauhti ei ole minulle tällä hetkellä millään muotoa normaalia juoksua. Joudun muuttamaan tuossa vauhdissa TUOREENA jo tekniikkaanikin, joka ei ole koskaan hyvästä mielestäni pitkässä ravissa. Suorituksen jatkuessa tunteja ja tunteja, lihakset supistuvat, juoksu menee hiljalleen suppeammaksi ja voimat että energiat alkavat kaikota, jolloin valutaan aikanaan hiljalleen monotomiseen suorittamiseen, joka on kaukana alun kuvasta, siitä vaivattomuudesta.

                   Tuon minun pohjiin nähden rautaisen @5:10-5:40 kunnon toivon kestävän mahdollisimman pitkään Vierumäellä. Se on kuitenkin minulle se luonnollisin alue edetä vaivattomasti, turhaan tekniikkaa muuttamatta. Tuo tarkoittaa noin 125-130 sykkeitä. Esim. Nivalan ympäri (100km) juoksussa juoksin noin 140 sykkeillä, kuten Joensuun 12h kisassakin. Lisäksi kunto on nyt selkeästi parempi kuin esim. 2kk sitten. Pieni toive on myös sille, että suorituskyky nousee vielä uudelle tasolle, kun tässä keventelen ja jalostelen hankittua kuntoani.

                   Mikä siinä on, kun ahteri lipashtaa aina vähän sivuluisuun työpöydältä. Ehkä olen tästä kaikesta niin innoissani - tilanteestani. Minulla on esillä paljon hyviä kokemuksia. Pitkiä harjoituksia, jossa kaikki on toiminut erinomaisesti. Paras yksittäinen voimani on Yöttömän yön vaellus, joka oli vain viisi päivää 100km juoksun jälkeen. Nesteet ja energiat imeytyivät hyvin. Eli maha pelasi. Ei mitään ongelmia sillä puolen. Suoritus kesti lisäksi yli 14h. Siinä mentiin mm. 9 suon läpi. Keskivauhti karvan yli 11min/km. Silti vauhti oli välillä jopa alle @6:00. Muistan hangonkeksi ilmiön tuon suorituksen jälkeen. Tuon perusteella 24h kisaan on helppo lähteä rauhallisin mielin. Vahvoja suorituksia on toki ollut paljon muitakin. mm. 47,6km lenkki lähes nukkumatta, alkaen aamuyöllä, reppuselässä, monenlaisissa maastoissa @6:25 keskarilla. Ja tuohonkin tulin niin rasittuneilla jaloilla, että juoksu oli raskasta ensimmäisestä askeleesta lähtien. Eikä Yön kutsu lenkkiäkään voi väheksyä. Varsinkin,kun muistaa kuinka vaivaton tuo lenkki oli itselleni.

                    Noiden kokemuksien ansiosta istun nyt erittäin rauhallisin mielin työpöytäni takana. Luulen todella nyt mitä olen tekemässä, mihin pystyn, ja mihin en. Erityisen iloinen olen noista hyvistä energioiden ja nesteiden imeytymiskokemuksista. Pahoinvointeja voi toki tulla edelleenkin, kuten tuli Nivalan ympäri juoksussa, mutta olennaisinta on niistä yli pääseminen. Ja tuo on ainoa häiriö tälle vuodelle ja senkin syyt ovat ilmeisesti jo tiedossa = liian yksipuolinen juoma.

                    Isossa kuvassa asiat ovat jo kirkkaina ennen huomista testiäkin. Voin tässä jo siitä tarinoida, koska niihin ei vaikuta enää mikään. Päällimmäinen ajatus 24h kisasta ja sen aloituksesta on seuraava. Pyrin pysymään mahdollisimman pitkään juoksukykyisenä, jonka saavutan etenemällä mahdollisimman rentona, helposti ja kevyesti - säästämällä kaiken mahdollisen energian. Eli toisin ilmaistuna: pitää kynttilässä mahdollisimman pientä liekkiä. 24h kisassa ei ole kiire. Ei mihinkään. 24h kisassa on ihan yhden tekevää mitä kello näyttää vauhdiksi tai edetyksi matkaksi. Vauhti on joka tapauksessa minulla riittävä. Pääasia on vain edetä mahdollisimman helposti. Tuo on käytännössä noin 125-130 sykkeillä menoa. Sitä on jauhettu niin paljon, että olen miettinyt sykevyön kassiin jättämistä. Mutta ehkä pidän sykevyötä jonkun aikaa ja sitten kun vakioteho-ja-olo-säädin on uomissaan nakkaan vyön laukkuun... ehkä.

                    Sekin on selvää, että jaan tekemiseni jatkuvasti 10min eriin. Aluksi menen 9min hölkkää + 1min kävelyä rytmillä. Juoksuni on kyllin tuoretta, helppoa ja tavanomaista, kun vauhti on alle @6:00. Eli käytän tuota 9+1 -rytmiä niin kauan, kun juoksuvauhtini on alle @6:00. Toiveissa olisi, että se pysyisi siellä +8h, mutta ei ole millään muotoa itse tarkoitus. Päätavoite on kuitenkin pysyä juoksukykyisenä mahdollisimman pitkään. Kuitenkin tuo @6:00 -raja on ensimmäinen hälytyskello ja muutoksen raja. Siinä vaiheessa siirryn B-malliin, joka on edelleen 10min erässä. 4,5min juoksua + 0,5min kävelyä ja 4min juoksua + 1min kävelyä. Yli @6:00 juoksuni on jo suppeaa, monotomista tekemistä. Voimaa ja kuntoa on vielä jäljellä, mutta tuo on kuitenkin jo ns. työnteon vaihe. Tuosta kohdasta alan omassa ideologiassani mittaamaan omaa syväkestävyyttä.

                   Seuraaava raja on @6:30. Silloin menen rytmiin 4+1. Kun juoksuvauhtini menee yli @6:30, tiedän siirtyväni tilaan, jossa psykologinen osa-alue on jo iso osa etenemistä. Voidaan minun kohdalla sanoa, että tuosta kohdasta eteenpäin mennään ns. "päällä". Tietysti tuossa on kyseessä myös syväkestävyysominaisuuksia, mutta ennen kaikkea henkisestä vahvuudesta, jota ovat pönkittäneet nuo edellä mainitut hyvät kokemukset pitkin vuotta.

               Minun 24h suorituksen henkinen puoli on sitä, että on noita tiettyjä hyviä kokemuksia alla, ja sitä(kin) myötä tieto siitä, että on omiin tavoitteisiin nähden riittävän hyvässä kunnossa. Henkistä valmistautumistani on myös se, että luo realistisen kuvan ja suunnitelman kisaan. Täytyy todella tuntea itsensä, nähdä mihin pystyy ja mihin ei. On osattava varautua ja tiedostaa 24h kisan vaikeat paikat ja uhkakuvat. Eli minun henkinen valmistautuminen on sijoittua mahdollisimman realistisen kuvan sisälle. Kun lähtölaukaus kajahtaa, on kaikki siitä eteenpäin 24h ajan selvää. Jos tapahtuu sitä ja tätä, teen tuota, ja tai sitä. Kaikki on keskusteltu itsensä kanssa huolella. Yllätyksiä ei tule. Minulle se on huonoa valmistautumista, jos niitä tulee. Tavallaan uhkakuvien kieltämistä. Täytyy olla rehellinen, eikä koittaa peittää esim. mahdollista kunnon loppumista, voimien tyhjenemistä jaloista.

                 Tervetuloa muuten huomenna klo.18 juoksemaan Olkkosentieltä lähtevää, n.3,8km, lenkkiä klo.18-21 välillä. Eli testailen nesteitä ja enrgioita kisavarusteissa/kisamenolla. Juostahan voi samaa matkaa tai omaa vauhtia. Harjoitteluiloa kaikille!

                 Tämä pohjaksi sunnuntaiselle tarkemman tavoitteen asettelublogille. 

Ps. Nyt on KOMEASTI kaikki kolme nivalaista ultraurheilijaa ilmoittautunut Vierumäen 24h kisaan! Katso TÄSTÄ. Onko muita lähdössä Nivalasta kokeilemaan rajojaan? Myös huoltaja EDELLEEN hakusessa. Mökissä on vielä tilaa.

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 30.8.2013    

2 kommenttia:

  1. Uuuh iihanaa ja hallelujaa! :) Mahtavaa analysointia! Mukava lueskella suomipojan tarinoita nain reissunpaalla.Jonain paivana Cosmos viela juoksee Siperian halki maitokarryja (evaita) lykaten tanne Honkkariin saakka (alle 130:n sykkeilla)! ;)

    Rajusti tsemppia Vierumaelle!

    -js

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa kuulla Suomen kenties lahjakkaimmasta painijasta koskaan! Piiiitkä etappijuoksu tulee joskus. Kukaan perheeni ulkopuolelta ei tiedä vielä siitä. Tosin sinne on aikaa niin monta vuotta, ettei ole väliksikään. Kuitenkin se on sellainen, jota tietääkseni kukaan ei ole koskaan tehnyt. Ja kyllä, varmasti alle 130 sykkein,heh,heh... Kiitos, JS!

      Poista