torstai 11. kesäkuuta 2015

ISOJEN POIKIEN LEIKKEJÄ

                        Kävelen yllättävän(!) normaalin tuntuisilla (siis perusjumia tietysti, mutta...) jaloilla kaupungin raitilla. On aamu. Kahvi nautittu ja murot syöty. Puuro olisi parempi - parannettavaa olisi, kuten monessa muussakin asiassa. Keihäänheittäjän elopainolla juoksun harrastaminen on hankalampaa kuin sutjakkailla yksilöillä. Nimimerkillä: aina maha täynnä.

                        "-Onko punasta heraa vielä jäljellä?". Kauppias: "-On sitä". "-Otan kolme litraa". Sain ohjeet lähtiessä ostaa kolme litraa heraa. Kauppias alkaa nostelemaan kylmälaukusta heraa... -"Paljonko muuten yks litra maksaa?". Kauppias: "-Kaheksan euroa". "-Otan siinä tapauksessa neljä litraa. Myyjä hymyilee ja jatkaa heran nostoa. "-Onko se vielä hyvääkin", kysyn. Kauppias: "-On se". "-En silti ota viidennettä litraa".
                          Kukaan ei voi moittia minua vähästä syönnistä. Oikeasti kaipaisin jonkinlaisen ruuan säännöstelykortin tms. systeemin, jolla edes neljäsosa minun syönneistä karisttaisiin. Pian joudun maksamaan veroa teiden kulutuksesta. Iso mies ravaa tiet huonoon kuntoon - ja polut.


                          On torstai. Kuusi päivää sitten, viime perjantaina minulla oli etureisien lihakset kipeät ja jumissa. Seuraavan päivän mehumaastoihin osallistuminen tuntui koomiselta ajatukselta. Mutta niinpä vain kävin juoksemassa ja omalle tasolle teinkin hämmästyttävän hyvän juoksun. No, jalat ei siitä huonommaksi menneet, ehkä jopa vähän aukesivat, mutta takuulla ne jumissa olivat edelleen.
                       Sunnuntaina kävin hölkkään kevyesti saman vaellusreitin osion (perhereitin, 10,5km) kuin mitä oli edellisenä päivänä juossut kilpaa. Maanantaina pidin lepopäivän. Oli iltavuoro ja tiistaina heti perään aamuvuoro. 15min päikkärit ja samalle vaellusreitille kiertämään etulenkki, joka on sekalaista maastoa oleva 25km polkujuoksureitti.
                     Tiistai-Keskiviikko yö jäi 6h mittaiseksi, kun "piti joutua" raivaamaan samaisen vaellusreitin takaosaa. Keskiviikko aamuna vaellusreitillä 4h raivuuta ja koko reissu lähes 6h siirtymineen. Sen jälkeen oli dille-dong 2h ja uinuin sohvan pohjalla lähes toimintakyvyttömänä. No siitä pikku hiljaa virkosin ja 2h kuluttua olin jo lenkkarit jalassa. Sain päättömän idean kiertää "kevyesti" järven ympäri. 22km juoksua siis. Lenkin alussa pähkäilin, miten lenkin rytmittäisin ja sainkin "jännän idean": Joka kolmas kilsa reippaasti. Ja niinpä lenkillä ei mennyt edes kahta tuntia. Seitsemän kilsan vetoa tuli tehtyä umpiväsyneillä jaloilla. Positiivisena ja eteenpäinmenon merkkinä täytyy pitää sykkeiden palautumista koko lenkin ajan aina vedon jälkeen normilukemiin.

                     Kyllähän tuo oli melkoinen jakso isojen poikien leikkiä. Nimenomaan kokonaisrasitus huomioiden - ja Unkarin 6vrk kisa näkyy edelleen harjoittelussa. Silti jalat tuntuvat yllättävän normaaleilta. Tänään 30-45min ERITTÄIN kevyttä palauttelua ja huomenna lepo. Sillä tavalla näistä jopa hyödytään. Lauantaina sitten jotain tunnin mittaista kevyttä lenkkiä ja pikku hiljaa keveysti ja lyhyesti lenkkeilen kohti ensi viikon keskiviikon I-SR2014 koko vaellusreitin (58km) kiertoa. Se on suunnitelmissa pukata 9h. Eli ei ihan vihelellen, muttei turve pölistenkään. Tuohon leikkiin muuten pääsee joko 9h, 12h tai 18h ryhmään mukaan. Tässä infoa asiasta.


                     Intoa on ollut paikoin enempi kuin järkeä, mutta tunteella tässä mennään näin, kun mikään kisa ei ole vielä aivan ovella. PEP2015 kisaan (22.8.2015) on vielä aikaa.

                    Ps. Älkää missatko muuten juhannuksen harjoituskisaa I-SR2014 perhereitillä!!! 

Onni Vähäaho, Nivalassa 11.6.2015               

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti