Uusi urheilukelloni on monella
tapaa modernia tietoa tuottava. Tai miten sen ottaa. Se kertoo muun muassa
montako askelta olen ottanut päivän aikana. Monen hienon ominaisuuden takana on
usein aika tavallinen asia mitä tarkkaillaan. Otan askeleen. Puhelin soi.
Hiljennän istuakseni sohvalle.
"-Viljo (nimi muutettu, asuu alakerrassa) tässä terve". Viljo kertoo lyhyesti asiansa, johon vastaan; -"Yläkerrasta, Onni hei.." Tulee jännä olo. Pidän huvittuneet ajatukseni sisälläni ja päätämme puhelun asiat hoitaneena tasan 60 sekuntiin.
Täytyi elää parikymmentä vuotta ennen kuin sain käteeni ensimmäisen kännykän. Millaista olisi elämä nyt ilman kännyköitä? Kosketusnäyttöön piti laittaa yli 15 vuotta lisää. Kosketko enemmän kännykkää kuin siippaasi? Sittemmin erilaisia uusia asioita on tullut vastaan joka vuodelle. 43 vuotta meni aletessani käymään hammastarkastuksissa ennen kuin hampaat alkoi vaivaamaan. Tiedätkö sinä montako reikää sinulla on juuri nyt hampaissasi? Mikset selvitä sitä? 44 vuotta nukuttuani huomasin, että sänkyymme on ilmestynyt uusi tyyny - välityyny. Ne on olleet nyt muotia. Noin puolitoista metriä pitkä pitko, jonka päälle voi nakata vaikka jalkansa tai kietoa kätensä. Aina ei siis ole varma minkä päälle on kiipeämässä. Unissaan. Ehkä välityyny ei ole itselleni se viimeisin mistä voisin luopua.
Tämä vuosi on ja toivottavasti on enempikin monella tapaa rajapyykkejä rikkova. Saavutin reilu viikko sitten 45 vuotta. Olen huomannut jo pitkään työn kautta, ettei yksikään lisävuosi ole itsestäänselvyys. Tänään tuli täyteen 40 000 juoksukilometriä. Matka alkoi elokuussa 2008. Edelliset kuusi vuotta (2013-2018) ovat kerryttäneet 29 478,3km, eli 4913km/vuosi keskarilla. Se on vaatinut onnea, ehkä oikeanlaista tapaa liikkua, sekä terveyttä. Esim. viimeisin flunssa on yli kahden vuoden takana. Onnea ja oikeita valintoja. Mielellä on myös suuri vaikutus. Veikkaan, että olen yksi innokkaimmista ihmisistä Suomessa. Saa nauraa, ja juuri siitä se innokkuus lähteekin. Hyvästä olosta.
"-Viljo (nimi muutettu, asuu alakerrassa) tässä terve". Viljo kertoo lyhyesti asiansa, johon vastaan; -"Yläkerrasta, Onni hei.." Tulee jännä olo. Pidän huvittuneet ajatukseni sisälläni ja päätämme puhelun asiat hoitaneena tasan 60 sekuntiin.
Täytyi elää parikymmentä vuotta ennen kuin sain käteeni ensimmäisen kännykän. Millaista olisi elämä nyt ilman kännyköitä? Kosketusnäyttöön piti laittaa yli 15 vuotta lisää. Kosketko enemmän kännykkää kuin siippaasi? Sittemmin erilaisia uusia asioita on tullut vastaan joka vuodelle. 43 vuotta meni aletessani käymään hammastarkastuksissa ennen kuin hampaat alkoi vaivaamaan. Tiedätkö sinä montako reikää sinulla on juuri nyt hampaissasi? Mikset selvitä sitä? 44 vuotta nukuttuani huomasin, että sänkyymme on ilmestynyt uusi tyyny - välityyny. Ne on olleet nyt muotia. Noin puolitoista metriä pitkä pitko, jonka päälle voi nakata vaikka jalkansa tai kietoa kätensä. Aina ei siis ole varma minkä päälle on kiipeämässä. Unissaan. Ehkä välityyny ei ole itselleni se viimeisin mistä voisin luopua.
Tämä vuosi on ja toivottavasti on enempikin monella tapaa rajapyykkejä rikkova. Saavutin reilu viikko sitten 45 vuotta. Olen huomannut jo pitkään työn kautta, ettei yksikään lisävuosi ole itsestäänselvyys. Tänään tuli täyteen 40 000 juoksukilometriä. Matka alkoi elokuussa 2008. Edelliset kuusi vuotta (2013-2018) ovat kerryttäneet 29 478,3km, eli 4913km/vuosi keskarilla. Se on vaatinut onnea, ehkä oikeanlaista tapaa liikkua, sekä terveyttä. Esim. viimeisin flunssa on yli kahden vuoden takana. Onnea ja oikeita valintoja. Mielellä on myös suuri vaikutus. Veikkaan, että olen yksi innokkaimmista ihmisistä Suomessa. Saa nauraa, ja juuri siitä se innokkuus lähteekin. Hyvästä olosta.
Ehkä vajaan kuukauden päästä olen onnistunut
pääsemään ensimmäisen 100 mailin polkujuoksun maaliin. Olen taas toiveikas. Jos
joku on hoksannut niin olen aina toiveikas. Niin kauan kun on toivoa, on
elämää. Toiveikkuudessa on myös vahvaa uskoa omaan asiaan. Jokaiselle kehittyy
oma elämänfilosofia. Se elää hieman matkan varrella, antaen kasvulle muutos
varan. Kiduksia ei kannata sulkea.
Yksi juttu harrastuksessani, liikkumisessani on sen alituinen uudistaminen. Tykkään tehdä erilaisia harjoituksia, juosta erilaisia lenkkejä, etsiä uusia mausteita. Myös asenteellisia. Olen huomannut miten tärkeää on kokemuksen, juoksuvuosien kertyessä panostaa tekemisen iloon. Rento lihas toimii parhaiten. Sama koskenee aivoja ja koko kokonaisuutta.
Palautuminen jaksaa yllättää aika usein ainakin hieman. Tämä on harrastus, jossa ei tule koskaan liian oppineeksi. Enkä usko, että on tarpeenkaan. Toisinaan sitä ajattelee, että noista ja noista päivistä voisi tulla useamman palautuspäivän tarve. Toisinaan taas joutuukin hölläämään päivän tai kaksi extraa, jos on saanutkin edeltävissä harjoitteissa paremmin tehdyn perille lihaksiin. Sykekäyttäytymiseni puolesta voisin liikkua aika selvästikin enemmän, mutta lihakseni ei tällä huolto(hieronta) määrällä kestäisi mukana. Toisaalta en ehtisi kyllä paljoa enempää liikkumaankaan. Minullakin on vain 24 tuntia vuorokaudessa kuten sinullakin.
Tuntuu hyvältä suunnata kohti Toukokuuta ja selvästi vähempää ulkoilua huhtikuuhun verraten. 24.toukokuuta alkava 166kilsan ja noin 4000 nousumetrin retki vaatii minun tasoiselta retkeilijältä tuoreutta. Tai ainakin kunnioitus tuota polkumatkaa kohtaan on lisääntynyt sitä kolme kertaa yrittäessäni aikaisemmin. Kerran Kuusamossa ja kahdesti Nivalassa puf171km matkalla. Aina olen jäänyt matkalle. Mutta mikä parasta, aina on matka jatkanut ja into tulevasta. Se on lopulta kaikkein tärkeintä. Sopiva janon tunne elämään.
Yksi juttu harrastuksessani, liikkumisessani on sen alituinen uudistaminen. Tykkään tehdä erilaisia harjoituksia, juosta erilaisia lenkkejä, etsiä uusia mausteita. Myös asenteellisia. Olen huomannut miten tärkeää on kokemuksen, juoksuvuosien kertyessä panostaa tekemisen iloon. Rento lihas toimii parhaiten. Sama koskenee aivoja ja koko kokonaisuutta.
Palautuminen jaksaa yllättää aika usein ainakin hieman. Tämä on harrastus, jossa ei tule koskaan liian oppineeksi. Enkä usko, että on tarpeenkaan. Toisinaan sitä ajattelee, että noista ja noista päivistä voisi tulla useamman palautuspäivän tarve. Toisinaan taas joutuukin hölläämään päivän tai kaksi extraa, jos on saanutkin edeltävissä harjoitteissa paremmin tehdyn perille lihaksiin. Sykekäyttäytymiseni puolesta voisin liikkua aika selvästikin enemmän, mutta lihakseni ei tällä huolto(hieronta) määrällä kestäisi mukana. Toisaalta en ehtisi kyllä paljoa enempää liikkumaankaan. Minullakin on vain 24 tuntia vuorokaudessa kuten sinullakin.
Tuntuu hyvältä suunnata kohti Toukokuuta ja selvästi vähempää ulkoilua huhtikuuhun verraten. 24.toukokuuta alkava 166kilsan ja noin 4000 nousumetrin retki vaatii minun tasoiselta retkeilijältä tuoreutta. Tai ainakin kunnioitus tuota polkumatkaa kohtaan on lisääntynyt sitä kolme kertaa yrittäessäni aikaisemmin. Kerran Kuusamossa ja kahdesti Nivalassa puf171km matkalla. Aina olen jäänyt matkalle. Mutta mikä parasta, aina on matka jatkanut ja into tulevasta. Se on lopulta kaikkein tärkeintä. Sopiva janon tunne elämään.
Kuten alta näkee. Ei mitään isompia taukoja ole ollut.
40 002,3 juoksukilometriä (Tilanne 28.4.2019)
2008: 471,6km
2009: 1187,8km
2010: 1464,3km (Kolme keuhkotulehdusta. Rikkonainen vuosi)
2011: 2043,4km
2012: 3973,3km
2013: 4554,9km
2014: 5060,0km (Nilkka meni 6vrk juoksussa muutamaksi viikoksi)
2015: 5000,0km
2016: 4874,4km (Varpaat paleltu helmikuussa. Taukoa muutama viikko)
2017: 4809,0km
2018: 5180,0km
2019: 1383,6km (Siirryin monipuolisempaan ulkoiluun)
NIVALAISTA MUSIIKKIA
Onni Vähäaho, Nivalassa 28.4.2019
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti