RAITEELLA?

 Miten syvä on raiteesi? Tai voi sen kysyä niinkin, miten korkea se on. Samalla ollaan jo siinä, ajatteletko elämää hiihdon vai raiteilla kulkevan resinan kautta. Osalle saattaa olla jo tuo kolmen lauseen filosofinen startti liikaa. Se on oikea valinta, jos se siltä tuntuu siltä. Samalla tavalla kuin tämän sepustuksen lukemisen jatkaminen. 

Itse koen olevani oman valinnan kautta raiteiden ulkopuolella. Lähden hiihdon kautta, vaikka en ole hiihtänyt vielä metriäkään tänä vuonna. Näen itseni tässä kuvaajassa joka tapauksessa latu-uran laidalla metsän puolella. Näen ladun, mutta minua ei juuri näy ladulta. Elämä urautuu herkästi monellakin tapaa. Näin taitaa olla sinullakin? 

Elämällä vain juuri niin kuin itse haluaa, vaatii joskus rohkeutta poiketa normeista. Osata sanoa ei, valitsemalla elämään sen sisällön, joka tukee sitä, mitä juuri itse haluaa tehdä. Luulisin, että joskus (usein?) tehdään asioita, joita ei itse haluaisi vain koska niin yleensä tavataan tehdä. Itselläni on karissut elämästä pois paljonki niin sanottua normistoa. Olen viihtynyt. Samalla huomaan jollain tavalla erakoituneeni - ainakin, jos vertaa esimerkiksi kolmen vuoden takaiseen minääni. Näen, että viiskymppisenä sitä on jo hyvä uskaltaa elää omannäköstä elämää. 

Erakoitumis maininta ei tarkota, että en viihtyisi ihmisten parissa. Sitä on vain paljon vähemmän kuin näkemykseni mukaan monilla lajitovereilla. Kohtaamisia keskitetysti. Yksin asuminen toki lisää jo sinällänsä mahdollisuutta tehdä päivistään omannäköiset. Tuossa särähtää hiukan tuo sana "päivistään", sillä oon tehnyt jo pian 2,5 vuotta pelkkää yötyötä, joten jo hereillä oloaikana oon oppinut viihtymään myös yksikseni.

Minut paremmin tuntevat tietävät huumoristisen minäni. Joku voisiki kysyä minulta helpostikin, "ootko tullu hulluksi"? Mikä sitten on hullua? Minun hulluus on elää raiteetonta elämää, jossa valinnat teen pääosin oman maun mukaan. Pääosin siksi, että läheiset saa toki aina aikaani, kun niikseen tarve on. Koen muutenkin, että minulla on elämässä ympärilläni paljon suurenmoisia ihmisiä. Aina ei olla niin paljon tai pitkään ns. "jutulla", mutta tykkään aina kovasti niistä kerroista ja hetkistä. Varmaan justiin sinä sait tästä kiinni?

Kannustan kaikkia hyppäämään normeista omaa mieltä ja elämää tukeviin valintoihin. Ei sen tarvi välttämättä olla mitään radikaalia. Ollaan täällä kuitenkin vain kerran, joten joskus on itse kunkin hyvä istua siihen kannon nokkaan ja miettiä miten elämäänsä elää. Minä viihdyn omassani. Vastaa itsellesi rehellisesti, viihdytkö sinä. 

Nyt mennään taas valoa päin! Anna aurinkosi paistaa! 😍

 

Onni Vähäaho, Nivala 12.1.2025