NUORISSA ON VOIMAA

                           Kysyn miehen nimeä. Mies hieman yllättyneen/loukkaantuneen näköisenä tekee vastakysymyksen - etkö muista minua? Saan nimen. Tiedän kyllä hänen pojan, mutta en kuollaksenikaan muista puhuneen miehen kanssa. Ehkä isäni oli puhunut. Hän ei puhu enää. Olemme täällä vain hetken.

                          Niin se on otettava(?) - olen juossut noin 7-vuoden aikana (lähtiessäni nollasta) hieman yli 21 000km ja en tiedä paljon paskaakaan juoksusta. Olen tavannut viime aikoina mm. nuoria huippu-urheilijoita. Miten he ovat niin paljon viisaampia jo parikymppisenä? Olen todellisuudessa onnellinen että ovat - olenhan vain harrastelija ultrajuoksija. Mutta credittiä nuorten huippujen ja minua nuorempien tosi harrastajien suuntaan. Normi väki ei tiedä, miten paljon he tietävät ja miten tosissaan he hakevat itselleen parasta polkua. Siinä sivussa oppii vanhempikin mies.

                        Vanhempi mies? Kuulin tänään, että yksi ikätoverini oli kysynyt 25-vuotiaalta paikkakuntalaiselta tietääkö hän miestä nimeltä Onni Vähäaho? Vastaus: Onko hän se vanhempi mies, joka juoksee pitkiä matkoja. Kello on käynyt selvästi jo pitkään. Vastahan 25-vuotiaat tuntui minusta vanhoilta...

                       ...Sutjakas, urheilullinen olemus - tiedän - myös kova suorituskyky. Ikää lähes 50. Toinen silmä punertaa. En kysy, mutta arvaan, että risu siihen on käynyt metsälenkillä. Tässä keskustelussa näkyy puolestaan pitkä tausta kahden askeleen välissä. "-Menee näin vanhemmiten pidempään kun palautuu, ei siksi vihti juosta joka päivä... tai vois, jos juoksis enemmän niin jaksais harjoitella". Voi kun se on niin totta. Taas tuntui hyvältä. Elän kaupungissa, jossa ihmiset tietää miten se tehdään - ollaan hyviä juoksijoita, jos niin halutaan.

                       Luulin heränneeni täysin tavalliseen päivään, mutta en tiennyt sen päättyvän aivan ekstaasimaiseen kokemukseen todistaa jotain hienoa paikallisessa urheilupyhätössä. 15-vuotias paikallinen lupaus oli tullut yrittämään ainakin 2:21 -alitusta 800metrillä, mielellään jopa 2:15 -aikaa. Kontestin huipentumana isoveljen (16-v) tuleminen jänikseksi! Ilmassa oli jännitystä ja latausta. Nuoret miehet (pojat) näyttivät silmin nähden latautuneelta - silmät leiskuivat tulta. Korvis nuorimman korvassa ja silmät viestivät päättäväisyydestä. Olen nähnyt nämä kaverit enemminkin. Todella fiksuja kavereita ja aivan huippu tyyppejä. Pidän peukkuja, vaikka "vanhimmainen" kertookin lopettaneen juoksun ja siirtyneen jalkapalloon...

                    ...Pojat kyyristyy lähtöviivalle. Ilmassa on sähköä, vaikka käsiajoilla mennän. Lähtökiihdytys on rajunnäköinen - nämä pojat ovat nälkäisiä - ja ennen kaikkea yrittävät, ominaisuus joka on melkein sukupuuttoon kuollut. 150m juostu ja vanhempi vetää parivaljakkoa leikittelevän kevyellä askeleella ja kannustaa pikkuveljeä parempaan vauhtiin. Ääni kuuluu takasuoralta lähtöpaikalle! Hitsi! Oon aivan tiloissa. Tässä on jotain aitoa! Parivaljakko tulee ekan kiekan loppusuoralle. Vanhempi kannustaa ja rullaa noin 65,5sekuntiin ja nuorempi noin 66,5sekuntiin.

                     Ajattelen, että on kova jätkä jos juoksee alle 2:20. Niin vain poika pysyy lantio korkealla ja takoo ja tulee viimeisen satasen 15-16sekuntiin ja kellot pysähtyy 2:16. Tiedän, joskus on joku vetänyt tässäkin kaupungissa kovempaa, mutta täytyy nakella lakkeja tästä esityksestä. Jamppa oli vetänyt vain kaksi päivää aikaisemmin tonnin 2:59:n. Nyt siis eka kiekka 66,5sek ja toinen 69,5sek. Mahtavaa kestävyyttä 800 metrillä. Toinen kierroshan on 800metrillä yhtä helvettiä... Poika on vielä vähän pettyneen oloinen ja vähän harmissaan yhdestä sekunnista. Hienoa! Ja vanhempi poika - jo juoksun "lopettanut" - vetää 400m leikitellen lenkkarit jalassa 65,5sekuntiin. Enpä pystyis ite vaikka ois mitkä kengät jalassa. Täytyy ihailla tuota tekemisen meinikiä.

                    TÄMÄ KYSYMYS VOI TULLA "VÄHÄN" ÄKKIÄ

                    Mitä ajattelet, jos sinun pitäisi edetä 119km ja nousta samalla matkalla 5850metriä nousumetrejä? Menisikö siinä viikko? Vai riittäisikö? No, yksi kaverini, ja pep2015 tähän mennessä ilmoittauneista ykkössuosikki juoksi tuon matkan reilussa 19h ollen 1200 osallistujan joukossa 143:s. Tästä voi lukea tuon upean elämäntarinan omaavan ultra-vuori-polkujuoksijan tehneen mietelmiä.

                  Tätä voisi jatkaa vaikka kuinka ja pitkään, mutta voisin lopettaa tämän blogin juuri julkaisemaani twiittiin: on se älytöntä miten paljon ihminen voi oppia itsestään juoksemalla. Vain juoksemalla voi riisua itsensä sisältä päin.

PÄIVÄN VIDEONA RAPPIA 1977 LUVULTA - VÄHÄELEISEMPÄÄ CHEEKKIÄ

 

Onni Vähäaho, Nivalassa 3.7.2015       

PEP 2015 - OHJEET OSALLISTUJILLE

                 PYSSYMÄKI EXTREME POLKUJUOKSU 2015

MUISTA MYÖS KISAN VARSINAINEN INFO JA OHJEET SIELLÄ.

                                   OHJELMA – OSALLISTUJAT

SU 16.8.2015             Ilmoittautuminen 58km kisaan päättyy

                                   Su 16.8.2015 klo.24.00. 58km matkalle ei voi

                                   ilmoittautua tämän päivämäärän jälkeen

TI 18.8.2015               58km matkan osallistujien lähtöjärjestys

                                   julkistetaan www-i-sr2014.blogspot.fi

LA  22.8.2015             Kisakanslia aukeaa klo.7.00

                                   * Numerolappujen haku.

                                   * Ohjeet kilpailijoille

                                   * Klo.8.00 alkaa 58km matkalaisten

                                   väliaikalähtö. Viimeinen lähtee klo.11.00.

                                   Muista olla lähtöpaikalla viimeistään 15min

                                   ennen omaa starttiasi. Startissa pitää olla

                                   tarvittaessa esittää a)toimiva kännykkä

                                   kisanumero tallennettuna b)Vähintään 1,5L

                                   juomaa joko juomapussissa/pulloissa

                                   c)lisäenergiaa d)jaettu reittikartta

                                  

                                   Klo.10.30 Ilmoittautuminen päättyy kaikille

                                   matkoille. Muista, että ilmoittautua kannattaa

                                   ennakkoon, jolloin saa hakea

                                   suoraan numerolapun.

                                   Klo.11.30  25km matkalaisten startti.

                                   Yhteislähtö. Muista olla lähtöpaikalla

                                   viimeistään 15min ennen omaa starttiasi.

                                   Startissa pitää olla tarvittaessa esittää

                                   a)toimiva kännykkä kisanumero

                                   tallennettuna b)jaettu reittikartta

                                   Klo.12.00  10,5km matkalaisten startti.

                                   Yhteislähtö. Muista olla lähtöpaikalla

                                   viimeistään 15min ennen omaa starttiasi

                                   Klo.12.05  10,5km hupisarjalaisten startti

                                   (ei ajanottoa). Muista olla lähtöpaikalla

                                   viimeistään 15min ennen omaa starttiasi

                                   Klo.15.00  10,5km palkintojen jako ja

                                   hupisarjalaisten hauskimpien asujen

                                   palkitseminen.

                                   Klo.17.00  25km palkintojen jako

                                   Klo.21.00  58km palkintojen jako

                                   Klo.22.00  kisakeskus sulkeutuu

ENNEN KISAA:           * Pyssyhovin alakerran pukuhuoneissa voi

                                   vaihtaa vaatteet. Kisapaikalla ei ole lukollisia

                                   säilytyslokeroita, joten kisaajat ovat omalla

                                   vastuulla pukuhuoneeseen jätetyistä

                                   tavaroista.

                                   * Ilmoittaudu ajoissa (mielellään ennakkoon)

                                   ja nouda numerolappusi.

                                   * Nauti tunnelmasta. Lämmittele lihaksesi

                                   ja tutustu vielä reittikarttaan.

KISAN AIKANA:          * ÄLÄ ROSKITA luontoa.

                                   * Noudata merkattua reittiä, jos erehdyt

                                   reitiltä, palaa taaksepäin viimeiselle näkemällesi

                                   merkille.

                                   * Jos huomaat jonkun kanssakilpailijan olevan

                                   pahoissa vaikeuksissa, soita hätänumeroon 112

                                   ja auta suinkin jos voit. Sen jälkeen ilmoitus

                                   järjestäjien antamaan numeroon

                                   xxx-xxxxxxx (ilmoitetaan myöhemmin)

                                   * Mikäli haluat ohittaa polulla, huuda ”LATUA”.

                                   On myös fiksua antaa tilaa selvästi nopeammin

                                   takaa tuleville.

                                   * Nauti matkasta, sillä polkumme tarjoaa

                                   erittäin monipuolisen alusta ja maisema

                                   kattauksen.

KISAN JÄLKEEN:       * Jokainen osallistuja saa juoman ja purtavan

                                   lisäksi maalissa osallistumispalkinnon sekä

                                   kolme parasta sarjoittain palkitaan aikataulun

                                   mukaisesti palkintojenjako seremoniassa.

                                   * Peseytyminen Pyssyhovin alakerran sauna –ja

                                   suihkutiloissa

                                   * Numeroiden ja hakaneulasten palautus

                                   * Nauti makkara ja jäätelömyynnistä.

                                   * Jos olet kolmen parhaan joukossa omalla

                                   matkallasi, omassa sarjassa – ole ajoissa

                                   palkintojen jaossa.

                                   * Kuvia (ja mahdollisesti videoita) tulee twitteriin

                                   hastagilla #pep2015 kisan aikana ja kisan jälkeen.

                                   * Tulokset julkaisemme mahdollisimman pian kisan

                                   jälkeen www.i-sr2014.blogspot.fi ja

                                   http://www.uikko.fi/fi/

 
 SEURAA TÄTÄ LISTAA, SILLÄ SIIHEN SAATTAA TULLA MUUTOKSIA/LISÄYKSIÄ VIELÄ ENNEN KISAA.

EI MUUTA KUIN ILMOITTAUTUMAAN!

Onni Vähäaho, Nivalassa ja olkkosentiellä 1.7.2015

PUOLIVUOTIS KATSAUS

                    Vuodesta 2015 on kulunut tänään puolet. On aika katsoa hieman minkä verran on tullu tehtyä treeniä ja mitä muuta on puoli vuotta tuonut tullessaan.

                     Viime vuonna tammi - kesäkuussa harjoittelua kertyi n.301h. 

                     Nyt vastaavalla aikajanalla n.319h.
                    <-Juoksua 2510,6km... Harjoittelukävelyä 104,8km... Hiihtoa 25km... Pyöräilyä 76,7km... Kävely on ollut lähes 100% sauvakävelyä I-SR2014 vaellusreitillä.

                     Harjoittelin tarkoituksenmukaisesti vähemmän ennen Unkarin 6vrk kisaa kuin aikaisempana vuonna, mutta tietysti Unkarin kisassa tuli juostua vastaavasti 6vrk aikana noin 75 tuntia, joka on tietysti laskettu tässä yhteiskertymään. Vastaavasti olen harjoitellut nyt kesäkussa odotettua enemmän, peräti yli 45h. <- Juoksua 308,3km.. Kävelyä 35,5km.. Pyöräilyä 14,6km...

                     Moni on kysellyt Unkarin kisasta palautumisestani. On mukava, kun ihmiset välittävät. Vaikka olen hanakka laskeen leikkiä niin silti olen ollut tosissani, kun olen todennut, etten ole palautunut, enkä voi vielä aloittaa normaalia harjoittelua. Totta on myös se, että olisin halutessani voinut yrittää palautua viisaammin, harjoittelemalla hieman vähemmän ja järkevämmin. Kesäkuu on ollut siis tavallaan itselleni lahja Unkarin kisasta - vapaata juoksemista ja harjoittelua fiiliksen mukaan.

"Harjoittelu" viikot juoksun osalta Unkarin kisan jälkeen:

 Vko.21: 44,5km Juoksua..
Vko.22: 50,3km Juoksua..
Vko.23: 56,1km Juoksua..
Vko.24: 70,1km Juoksua..
Vko.25: 103,8km Juoksua..
Vko.26: 78,3km Juoksua... (plus yli 10h muita lajeja -> Sauvakävely + Pyöräily)

                     Ajoittain olen yrittänyt tehdä järkeviäkin harjoituksia, jopa viikkoja, mutta aika ei ole vielä kypsä normaalille tosi harjoittelulle. 6vrk juoksukilpailusta palautuminen kestää tietysti pitkään. Se, että olen toipunut ylipäänsä jotenkinsa juoksenteleen on jo sinänsä hienoa. En ole ajatellut mitään aikaa, paljonko menee, kun palautuu. Se olisi mielestäni aika mielipuolista heittää mitään arvioita, sillä en ole aikaisemmin juossut noin kovaa ja pitkää kisaa.

                    Joten juhlat jatkuu. Koitan silti tehdä joka viikko palauttavia harjoitteita suurimman osan - tavallaan pitää näin jonkinlaisen järjen juhlissani.
                     Toiveena olisi, että voisin juosta edes jotenkinsakin ehjän polkujuoksukisan 22.8.2015 Nivalan polkujuoksukisassa, Pyssymäki Extreme Polkujuoksu 2015. Toivomme, että ihmiset löytäisivät kisan, sillä olisi hyvä saada tällekin alueelle oma isompi polkujuoksukisa. Reitistöhän on meillä varsin persoonallinen ja erittäin hyvin merkattu ja hoidettu. Käyttöaste reitillä on iso, joten polku kehittyy nopeasti myös uusilla polku-osuuksilla.

                     Ennen Elokuun kisaa juoksen yhden varttimaratonin kaverin tapaamisen yhteydessä. Tietysti haluaisin mennä kuin aropiru, mutta katotaan nyt mitä jalat sanoo. Vasen polvi on vähän rajoitellut vauhti-intoa ja viimeistään (ikuisesti?) jumiset reidet on tyrehdyttänyt viimeistään vähäisenkin, orastavan vauhdin tunteen.

                     Lopuksi voisin todeta, että tänään mietin vaellusreittiä raivatessani, että olenhan jo 41vee, joten jos ei juoksu ala enää kulkemaan niin onhan se kiva hifistellä tuota meidän vaellusreittiä priima tikkiin. Pointti: Minulle juoksu on vain yksi osa elämää. Pärjäisin varsin hyvin ilmankin. Ois vaellusreittiä, NHL:ää, biljardia.. jne. noin niin kuin harrastuspuolella, perheen kanssa vietetystä ajasta puhumattakaan. Joten varsin tasapainoisella mielin olen aloitellut kesälomaani.

                     Hyvää kesää kaikille, sillä nythän se alkaa!

Ps. Muista ilmoittautua Kapinapolkujuoksuihin ja PEP2015.

        NIVALAINEN HARRASTEMUUSIKKO - KUIN SAKARI KUOSMANEN - VAI TÄ?


Onni Vähäaho, Nivalassa 30.6.2015            

TAAS POLKUJUOSTAAN...

....LUE LISÄÄ TÄSTÄ.

KIPINÄN HETKI - ANNA SEN SOIDA

                       Vastoin omiakin odotuksiani Unkarin 6vrk kisan henkinen palautuminen sujui kuin mistä muustakin kisasta tahansa. Ei väsymystä, ei tylsistymistä - sen sijaan valtava halu oppia lisää, kehittyä - ja ennen kaikkea harjoitella.

                       KIPINÄN HETKI

                      Kappaleesta saa olla montaa mieltä (itse tykkään kovasti), mutta KATSOKAA itse musiikkivideo. Sen verran ainakin voi jokainen vaivautua? Ainakin itse arvosta Robinin ja Elastisen elettä ottaa vakavan aivovamman seurauksena rajun elämänmuutoksen kokeneen Pekka Hyysalon mukaan videolle lenkkeilemään Robinin kanssa. Tässä on jotain aitoa. Wau!

                       Olen elänyt jo muutaman viikon "Kipinän Hetkeä". Valtava halu harjoitella. Valtava halu pystyä harjoittelemaan kovaa. Sillä tarkoitan itselleni tarpeeksi määrä ja myös tehokkaita harjoituksia. Sisälläni on isoin kipinä koskaan. Varmasti se jaksaa odottaa, mutta silti odotan kuin oma tyttöni seuraavaa jätskiä.

                       Olen käynyt neljä kertaa hierojalla. Niistä ensimmäiset kerrat jotain pari-kolme viikkoa sitten - jälkimmäiset tänään ja kolme päivää sitten. Edistymistä on tapahtunut, mutta hidastahan se on ollut ja edelleen on vähän turhan makeita paikkoja lihaksissa. Olen tehnyt yhden yli 100km viikon, juossut yhden kerran vaellusreitin läpi kertalaakista (57km) ja ehkä kolme kipaletta on kertynyt kaikkiaan alle 4min/km vauhtisia kilsoja. Varovaisia kokeiluja. Eikä tosiaan mitään optimi treenejä. Vain kaksi kertaa oon käynyt huoltavan sauvakävelyn, joka on auttamattomasti liian vähän. Lapsenkaan käytös ei aina ansaitsisi jäätelöä. Silti sitä voi haluta.

                       Sieltä ja täältä on kiristellyt. Välistä jalkapohjia, välistä etureisiä, välillä takareisiä. Muutama päivä sitten tuli vasen polvi kummallisesti kipeäksi polvilumpion päältä. Kipu onneksi alkoi hävitä saadessani hieman elastisuutta nelipäisiin etureisiin. En ole ollut siis vielä valmis harjoittelemaan fyysisistä syistä johtuen. Jotenkin on kaiken aikaa tuntunut, että jos nakkelen +120km viikkoja tai latelen liiaksi alle 4:20min/km kilsoja alkaa paikat buustaan, jos kohta ei muutenkin se voisi olla mahdollista.

                      On vähän kiusallista huomata olevansa elämänsä kunnossa, mutta ei pääse sitä mittaamaan kunnolla ulos edellä mainitun rajoitteen vuoksi. 6.6.2015 juoksin tosi jumissa oman kesäajan enkan I-SR2014 -perhereitillä. Muutama päivä sitten juoksin muistini mukaan kovempaa kuin koskaan alle 130 sykkeillä 12,4km lenkin (keskivauhti 5:17/km, keskisyke 129). Paikat jumissa edelleen... Pari kertaa on tosiaan tullu kokeiltua kilsan matkaa kiihtyvänä hiekkatiellä Vk-kovaa, joista paras on mennyt 3:54min/km. Tänään juoksin hieronnan jälkeen kevyttä verryttelyä ja yhden kilsan vain tunteella helppoa reipasta aikaan 4:20min/km. Jotenkin on sellainen kutina, että vosin parantaa 10km enkkaani (41.33), kun vaan tästä pääsen edes kohtuudella tolpilleni, jopa 40min alitus ei tunnu aivan mahdottomalta. Oh-hoh... Mutta ei auta kuin oottaa... Tosin lihakset voi sitten antaa juosta varkain piankin... Jos vaikka kohta lämpenis. Maanantaina alkaa kesälomakin.

                    Joten jaloilleni voisin sanoa vain, että ANNA SEN SOIDA

Onni Vähäaho, Nivalassa 26.6.2015     

JOUTESSA...

                     KATELKAA tätä joutessa... Vaikka ajatuksella; Anssi kävi talossa...

Onni Vähäaho, Nivalassa 23.6.2015

HUIKEAT POLKUJUOKSUKISAT!!!!

                  ...NIVALAN ISR2014 VAELLUSREITILLÄ TÄRÄHTI TÄNÄÄN VALTAKUNNALLISESTIKIN KOVAT TULOKSET TAULUUN!!! 

                   LINKKI TÄSSÄ JA KISAVIDEO TÄSSÄ

 

 

Miesten kärkikolmikko vasemmalta: Risto Uusivirta (2.), Anssi Koirikivi (1.) ja Lauri Gummerus (3.)

             UUSI REITTIENNÄTYS ANSSI KOIRIKIVI 43.35

Naisten kärkikolmikosta voittaja Aino Jääskeläinen (vasemmalla) ja kolmas Roosa Lassila (oikealla)

             UUSI NAISTEN REITTIENNÄTYS AINO JÄÄSKELÄINEN 55.07

Onni Vähäaho, Nivalassa 20.6.2015

KAHDEKSAS KERTA

 ENNEN KAHDEKSATTA KERTAA 

(Jälkeen kahdeksannen kerran tulee sitten oma luku, tähän jatkoksi)


                          Lista vahvistaa muistin asiasta, huomenna aamulla haen kahdeksatta I-SR2014 -vaellusretin läpäisyä. Saan olla mitä ilmeisemmin enää 67 päivää maksimissaan reittiennätyksen haltija sillä kovia polkujuoksijoita on tulossa PEP2015 -kisaan elokuussa, jollei jo sitä ennen paikalliset hirmut eksy reitille. Yksi kisaan osallistuva oli eilen painellut 10km +290m nousumetrillä pururataa @4:16 keskivauhdilla. Voisko tuohon sanoa, että kyllä lähtee?

                         Lyheyn pouta jakson - ja maaston kuivumisen - jälkeen on alkanut taas sataa lähes päivittäin. Maasto on vettynyt ja peruspolkukin hieman pehmentynyt. Tuon huomion tein eilen, kun kävin kiertämässä perhereitin uusilla polkujuoksukengilläni.

Inov 8 Race Ultra 270 -malli.

                          Olen pinta puolisesti alkanut palautumaan. Kuivalla ja selkeällä polulla/reitillä kulku on jo varsin hyvävauhtista ja jaksavaa - vähän aikaa, raskas paino lauseen lopussa. Nyt vaellusreittimme on hidastunut melkoisesti 10 viimeisen päivän aikana. Samalla pehmentynyt pohja kaivaa esiin palautumattomuuteni. Reitin pohja kysyy enemmän voimaa ja lihasten toimintakykyä useita tunteja kestävässä suorituksessa. Luitte oikein. 58km vaellusreittiämme en juokse vielä tällä kunnolla missään kelissä yhdeksään tuntiin kevyenä harjoituksena vaan siitä tulee ainakin jollakin tavalla suoritus. Yritän sen tehdä silti mahdollisimman helposti. Monellako tuli kahvit rinnuksille?

                          Reitti on vielä osin talven ja kevään tuulien jälkeisten tuulten kaatojen ja muun kasvaneiden esteiden myötä talvitelolla. Kesätelolle sitä on tehty kaiken aikaa ja reitti onkin edistynyt taas hienosti. Silti sarkaa piisaa. Eikä ketään oo vaelluskunnan valiokunnissa kielletty menemästä ahkeroimaan reitille... Reitti on siis tällä hetkellä melko märkä ja pehmeä että vielä paikoin haasteellinen kulkea muutoinkin. Toki suurin osa reitistä on täysin auki ja hyvin jo läpi käyty.

                        Meitä lähtee tänään reitille kuusi immeistä. Kaksi neitoa ja neljä karpaasia. Neidot aloittavat kävelten urakkansa tänään illalla klo.21-23 välillä. Kova urakka tytöillä edessä. Jauhaa tuolla maastossa ilmeisesti vähintään 18h. Miettikää: Ilta, yö, aamu ja koko päivä päälle. Voi kokeilla. Täytyy nostaa hattua.
                        Aamu viiden kantissa lähtee kolme kaverusta. Yksi heistä vähän aikaisemmin. Siihenkin on syynsä - valmennuksellinen. Itse lähden perämiehenä aamu kahdeksalta.

                       Olen tapani mukaan suunnitellut oman suorituksen tarkasti. Mukaan otan neljä litraa 50% tuoremehua suolalisällä varustettuna. 2x2L juomasäiliötä Salomonin 20L erinomaiseen juomareppuun.

                         Hieman PEP2015 kisaa silmällä pitäen kokeilen hieman aikaisemmista kerroista poikkeavaa energiatankkausta. Juomaa otan noin 18minuutin välein, sillä etenen 8:15min Juoksua + 1:00min Kävelyä -rytmillä. Otan alusta asti jokaisen tunnin ekana suuhun menevänä geelin. 0,1,2,3,4,5,6,7,8. Eli yhdeksän geeliä. Väliajoilla otan suolapähkinöitä/suklaata. 1h,3h,5h,7h kohdalla suola ja magnesium tabletin. Lisäksi hätävarana otan reppuun kaksipuoleisen ruisleivän jos alkaa nuo litkut tökkiin. Ajatuksena kuitenkin mennä aika helposti imeytyvällä energialla, sillä usein tuolla reitillä krampit ovat häirinnneet.

                         Aikataulun tein kuivalla kelillä, josta syystä johtuen laitoin varalta ennätysjuoksuni (8.29.59) aikataulun tuohon rinnalle.

                          Nyt ois tarkoitus lähteä tuollaisilla perus kevyen lenkin sykkeillä eli 130 sykkeillä liikuttamaan reppua noin 6kg reppua ja eväsliiviä. Sykkeet nousevat varmasti sydänmaan soilla ja muilla haasteilla, joten hyvä on jos saan keskisykkeen alle 140:n. Hyvä on jos ei ainakaan paljoa yli.

                          Tilaamani nilkkatuet ei näytä ehtivän tälle reissulle, jolleivat nyt illalla tule. Täytyy miettiä, jos muuten sitois nilkkoja vähän. Haastavassa maastossa on paljon vaaran paikkoja nilkan kääntymiselle, minulla kun ne on muutenkin hanakat taipumaan lappeelleen.

                         Näillä ajatuksilla. Eli hieman hirvittää, kun palautuminen on kesken ja keli meni märäksi. Yhtään ei nyt kyllä tiedä miten jaksaa työntää loppuun asti. Onneksi ei ole kiirettä mihinkään, joten ei käy mitenkään vaikka menee kauemmin. Silti; itse toki olen halunut nimenomaan tämän haasteen. Nautin tästä, hieman epävarmasta olosta. Jalkapohjakin otti hieman nokkiin viikon takaisista 1km asfalttivedoista järvenkierron lomassa.

   

KAHDEKSAS KERTA - ODOTUSTEN MUKAINEN

                   Niin paljon kuin sitä toivoisikin, että voisi yllättää itsensä ja kenties jonkusen muunkin - vaan ei...

                  Äidin puoliso, Pekka, saattoi minut autolla pulpetille.

        Pulpetti keväällä... Kepeä sen luota on lähteä, mutta aina sinne on pitkästi...


                  6,5kg painoi reppu ja eväsliivi yhteensä. Siinä myös yksi syy, miksi nämä lenkit ovat niin äärimmäisiä koitoksia. Esim. PEP2015 -kisassa on paljon helpompaa, kun on DropBag mahdollisuus, eli saa vajaassa puolivälissä ottaa täydennystä tai vaihtaa vaikka koko repun.

                  Lähtö koitti klo.7.52. Lähdin 3h Jussin ja Jarmon perään ja 3h 46min Lassen perään. Tytöt olivat jo viimeisellä 20km, joten he olivat liian kaukana kiinni otettavaksi. Poikien saalistaminen vähän kutkutti.

                  Pidin lähtöaamuna 9h alitusta aika kovana haasteena. Tuoreessa muistissa oli reitin märkyys parin päivän takaa jo perhereitin osalta. Silti lähdin varsin kepeällä jalalla hölkkäileen.

                 Etenin suunnitellusti 8:15min aina rentoa hölkkää ja sitten minsa kävelyä, eli 9min15sek/setti. Tämä johtui siitä, että 9min18sek keskivauhti tietäisi 9h alitusta, joten kilsa/setti olisi tahti... Pyykorventielle saavuin 32minuutissa. Olin jopa minsan eellä ennätysjuoksuani. Sykkeet alkoivat livetä kuitenkin oudosti jo tuossa vaiheessa yli 140:n. 6,5kg reppu alkoi nakertaa heti palautumattomia jalkoja.

                Noin 7,3km kohdalla juoksin livakkaasti Arolan metsäautotien yli. 51minuuttia. Olin edelleen samaisen minuutin jopa ennätysjuoksuani edellä. Juoksu tuntui varsin helpolta ja leppoisalta. Sykkeet alkoivat sanomaan toista - käytiin jo yli 150 lukemissa.

               Lahnajärventielle (11,3km) tulin ajassa 1h 24min. Varsin mukava fiilis. Reppu painoi edelleen kuin synti, mutta juodakaan ei uskaltanut liian isolla imulla. 50%:sta tuoremehua oli 2 x 2L säiliö mukana. Geelin otin joka tunnille, alkaen heti 18minuutin kohdalta. Muina 18minuutin väleinä otin joko suolapähkinöitä tai suklaata.

              13km kohdalla saavutaan ensimmäistä kertaa oikein rehelliselle, vetiselle suolle. Suon ylikin juoksin. Välillä upposi puoleen reiteen. Ei ehkä optimaalista, mutta oli tsemi päällä! Hyvästi kuhisevilla reisillä nousin suosta rannalle. Ajattelin; Saattaapi oudoimmat yllättyä PEP2015 kisassa eka kerran viimeistään tässä kohtaa.

              Pesänevantielle (n.16,5km) tullessa oli aivan varmasti jo alkulämmöt otettu. Totta puhuen jalat alkoivat olla jo sangen voimattomat. Alkoi hienoinen passailu, mutta eihän se enää tietystikään palauttanut, kun oli jo löylyä palautumattomassa koneessa. Tämä meni nyt tämmöseksi - tuli höyryttyä juoksemisen ilosta itsensä pihalle. Mutta ei haitannu. Olin vain nauttimassa ja kello suunti edelleen hyvää meininkiä. Aikaa oli kulunut 2h 9min. Olin 9h aikataulua 8min vielä edellä. Näin oli tarkoituskin. Tosin tässä vaiheessa oli tarkoitus olla virkeäkin.

             Tuosta alkaa 9,5km tutustuminen takalenkin luonteeseen. Teknisyys kasvaa paljon. Suopohja lisääntyy. Tulee vähän korkeuseroa mukaan ja paljon metsäkoloja, jonne työntää jalkansa. Aletaan olla oltu 3h liikkeessä. Aletaan siis kyselemään hiljalleen kulkijan kuulumisia. Tuonne välille on tullut eniten keskeytyksiä I-SR2014 -reitin lyhyen historian aikana.

             Alan lähestyä Syyryn kuulua seinäsnousua. Hieman ennen sitä käyn vähän sivulla polulta - kyykyssä. Hieman keveämpänä nousen seinänousun - ja aivan varmasti tällä kertaa kävelten, sillä jalat alkaa hiljalleen kramppailla. Tavoitan Syyryn (25,7km) ajassa 3h42min. Olen vielä 5min 9h aikataulua edellä, mutta aivan valmis taatelin tallaaja.

             Syyrystä lähden irvistellen matkaan. Jalat on tyhjät. Ainoa toiminta siellä on krampit. Kuitenkin aluksi pääsen juoksunomaista etenemistä harrastamaan. Aletaan lähestyyn kuuluisaa kivikkopätkää. Mäyränpesäkankaat ja Laihakankaat - sitten vasta on puoliväli. Sieltä laskeudutaan soiseen, mutta tekniseen, sekä vielä aika koskemattomaan alueeseen, jossa krampit todella alkavat vaivata jokaisella jalan nostolla, joita on pakko tehdä tämän tästä, päästäkseen kaatuneiden puiden yli yms.

              Vähä-Juurikka järven tienoilla on 1,5km juuri raivattua polkua, mutta sekään ei nyt tunnu tuovan kesää.Ylitän Vähä-Juurikkatien ja luiskahdan ojaan. Molemmat jalat kramppaavat, onneksi toinen vain edestä, toinen molemmilta puolin. Silmämunat pyörähtävät päässä - tämä tuntuu tämän reissun lopun alulta, jos ei se sitä jo ole ollutkin jonkin aikaa. Hetken kuluttua kuitenkin nousen hiljalleen ojasta. Otan taas suola ja magnesium tabletteja. Varmaan ylimääräisen satsin, normaalin tuntisatsin lisäksi. Koitan lähteä verkkaisesti kävelemään. Päätän vaikka kävellä loppuun.

              Verkkaisesti kävellessä vasen jalka kramppaa kuin varkain rajusti. Ei mitään erityistä liikettä sitä edeltävästi. Nyt on jo hankala tilanne. Ei pysty edes rauhallisesti kävelemään. Päätän tehdä sen, mitä en tee yleensä harjoituksissa - nappaan voimakkaan (800mg) Buranan. Munuaiset on näissä kovilla muutoinkin, joten täytyy osata arvioida niiden tila ennen kuin voi ottaa lääkettä. Kusi oli ollut ok, joten tohdin ottaa.

               Krampit ja kävely jatkui vielä noin puoli tuntia, mutta sitten Burana alkoi vaikuttamaan. Pääsin liikkeelle, vähän juoksemaankin, mutta olin kerrassaan tyhjä. Ihmettelin kyllä, miten olin silti säilyttänyt etäisyyden Jussiin, Jarmoon ja Lasseen. Oliko heilläkin jotain ongelmaa? Vai "vain" viimeiset 25km?

                Juostessani tuli William Sichel mieleen Unkarista. Vaikutin samanlaiselta. Nämä juostaan loppuun, vaikka sipsuttamalla. Muistelin myös vajaan vuoden takaista juttua Järviluoman Tuomaksesta, joka oli juossut 125km matkan Ylläkseltä Pallakselle (vai miten se meni?) tuntureita pitkin välillä ukkosen pauhatessa. Muistelin sitä tarinaa. Tämä oli vielä helppo rasti.

                Pykyn kämpiltä on 21,1km maaliin, eli puolimaraton, joka sisältää paikoin soista maastoa ja yhden rehellisen suon ylityksenkin, jossa saa polvia vilvoitella. Pykyllä olin jo hieman voimissaan.

              Ja tuon jälkeen koitin taas vähän juosta paremmin. Tieto tyttöjen (Annen ja Kaisan) maaliin pääsystä toi lisää intoa ja ilon tunnetta. Apiii - huusin metsään!!! ...Ja samalla haikailin: Voi kun olisi jalat millä juosta niin että turve pöllyäis - kuten olin tehnyt alussa - ja jonka vuoksi nyt ultrakönyän kohti Pyssymäkeä. Nautin silti tästä. Oikeastaan könyämällä oppii eniten syvistä tuntemuksista - vai mitä Lasse?

              Pesänevantien ylittäessäni laskeskelen juoksevani sellaisen 9h10min - 9h15min, JOS pysyy sama rytmi ja olo. Ajalla ei ollut kuitenkaan ollut pitkään aikaan mitään väliä, kunhan vain saa nauttia tunnelmasta.

            Reilu kilsa ennen Lahnajärventietä, noin 13km ennen maalia Lasse soittaa murtuneena. Nuori ultrajuoksijalupaus on juossut hyvin 52km ja kohdannut nyt jyrkän seinän. Olen etuoikeutettu, saadessani valaa uskoa ja neuvoja tilanteesta eteenpäin pääsyksi. Lasse pitää kanavat auki ja toipuu. Upeaa! ... Vain hetkeä myöhemmin reissun tunneskaalan ääripäähän - Jussi ja Jarmo ovat läpsäyttäneet kättä pulpettiin! Hyvä, pojat! Taas reitti läpi, ja omissa ennätysajoissa. 10h alittuu ensi kerralla.

             Jatkan juoksua. Loppu on jotenkin nautintoa, tällä kertaa. Viimeisen 11km aikana ei tapahdu mitään erikoista. Tulen tasaisesti, yrittäen nauttia silmien ja korvien välityksellä kaikesta tarjonnasta. Pian olen itsekin pulpetilla. Lasse istuu auton laverilla, aivan pulpetin vieressä. Kävelee omin jaloin heittään kättä. Hienoja hetkiä - aina - päästä takaisin pulpetille. Sinne on aina pitkästi, aina.

            Onni Vähäaho 9:17h (8:s kerta)
               Jarmo Honkala 10:44h (3:s kerta)
                   Jussi Mökkönen 10:44h (2 kerta)
                   Lasse Ylimäki 12:21h (2kerta)
                Kaisa Haikara 16:45h (eka kerta!)
          Anne Tölli 16:45h (eka kerta!)

             Lopuksi paistettiin makkaraa aikaisemmin tulleiden sytyttämän nuotion äärellä. Vaihdettiin kuivaa vaatetta ja naurettiin. Lopuksi myös siis aina naurattaa. Kiitos kaikille reissusta. Reissun muiden osallistujien tuntemuksista ja koko homman yhteisestä näkökulmasta kirjoitetun blogin voit lukea TÄSTÄ.
               
                               Anne Töllin gps-jälki, josta saa käsityksen reitistä

HYVÄÄ JUHANNUSTA KAIKILLE!!!

Onni Vähäaho, Nivalassa 16.6.2015 ja 20.6.2015