3065 METRIÄ 12 MINUUTISSA

                            JÄTTI JUOKSU takana!!! Olen hyvin, hyvin, hyvin onnellinen (joo, kyllä oon tosissani), mutta kaikensa antaneen olotilan omaava mies. Sain tänään kuntooni ja potentiaaliini nähden inhimmilliset toleranssit huomioiden NAPPI JUOKSUN. 3065 metriä tuntuu TOSI HYVÄLLE! Osaan olla onnellinen täysin rinnoin silloin, kun pääsen tavoitteeseen. Nyt kävi näin - kerrankin. Eikä tässä ole ollenkaan sellainen olo, että tavoite (+3000m) olisi ollut liian heppoinen. Ei, minulla oli - ja on jotenkin edelleen - suuri kunnioitus tuota 3000m haamurajaa kohtaan. PERHANA, pääsin sen yli. Uskomatonta!

                  Yksi salaisuuteni oli kuunnella tätä kappaletta ainakin sen 10 KERTAA ENNEN STARTTIA. JA PÄÄSTÄ TULI HÖYRYÄ, HÄH???!!

                   ETTÄ tuolla BIISILLÄ sitä saa paljon ihtestä irti. KANNATTAA KOKEILLA. :=))

                  Katsoessani tuota yllä olevaa kappaletta, tuntuu hassulta, että kirjoitan näin. No, kerrankin on aihetta. Mukana juoksussa oli kaksi pariskuntaa plus lahjakkaan oloinen nuori mies. Nuori mies seurasikin minua noin hätäisten arvioiden mukaan n.5-10m päässä monta kierrosta, kunnes kuulu parkasu ja poika jäi piteleen pistosta. Odottelin hänestä vetoapua, mutta en viihtiny oottelemaankaan alkaa. Täytyy myöntää, että hieman herkuttelin matkan aikana ajatuksesta kunnon loppukiriotatuksesta. Yksin on aika haasteellista nimittäin tällaisia juoksuja veivata - kuten tänään jouduin tekemään - soolojuoksuna. Siksikin tämä tuntuu niin hienolta.

                 Täytyy myöntää myös, että tuntui hyvältä nähdä, etten kantannut mitenkään pahasti, vaikka juoksin ekan kilsan 3.42 -aikaan. Jälkimmäiset kilsat meni 4.02 ja 4.03. Loppumetrit jopa 3.35-tahtia. Tässä Garminin data, joka ei tarjoa kovinkaan täsmällistä tietoa, kun ei oikein toiminut näin nopeatempoisessa radan kierrossa. Normilenkeillä virhemarginaali on yleensä tosi pieni, mutta ainakaan tänään radalla se ei oikein pelittänyt.

                Tapsa ja Päivikki tekivät sellaiset varovaiset Cooperit, vaikka omaan tasoonsa nähden ilmeisen kelpo suorituksen tekivätkin. Mielestäni on jo pelkästään erittäin rohkeaa startata tällaiseen testiin. Itsellenikin tämä oli ensimmäinen varsinainen Cooperin testi sitten armeijan ja vuoden 1994/95!!!

               Mervistä ja Jarkosta tulee ensimmäisenä mieleen se lahjakkuus, joka heistä paistaa. Noin vähillä juoksumäärillä ja kerroilla tuollaiset suoritukset. 2700-2750m väliin taisi lahjakkuudet sipasta. Ja taisivat olla aika tyytyväisiä? Hienoa!

               Joo, tätä Cooperia edelsi hyvin hankalat kaksi päivää. Toissa päivänä olin ihan puhki. Myös jalat oli aika jumissa ja siis väsyneet. Eilen oli iltahugi ja sitä seurasi aamuhugi tänään. Tuossa välissä sain nukuttua vain 3,5h. Vatsa on ollu hieman sekaisin pari päivää. En kuitenkaan usko edellä mainittujen vaikuttaneen itse suoritukseen. Tämä oli - kuten sanottua - optimi suoritus tällä kunnolla. Eihän tähän nyt ees tullu muutenkaan mitenkään kevenneltyä vaan tämä toimi täsmä reeninä mahdollista Kauniston maratonia varten.

               Olen tehnyt suhteellisen vähän vauhdikkaita treenejä, puhumattakaan vetoreeneistä. Varmasti hiemankaan ahkerammalla vetoharjoittelulla esim. Cooperin testin tulos paranisi. Tämän päivän tulos riittää kuitenkin minulle vallan hyvin tässä kohtaa. Olen aina laskenut itseni tosi hitaaksi juoksijaksi ja tällainen suoritus pistää siksikin hieman hämilleen. Eihän tässä nyt enää ehkä niin hitaastikaan menty. mm. eka 400m 1.21, ja aika helposti vielä. Tonni voisi mennä tämän päiväisestä päätellen tuonne 3.25-3.30 väliin, eli 5-7 sekendiä enkkaa nopiammin. No, katsotaan, josko sitten ens keväänä kokeilis taas uudestaan vauhtivaroja, jollei sitten vielä tänä syksynä tunnu siltä. Hieman epäilen, mutta eihän sitä koskaan tiedä.

                Varsin positiivinen kokemus kuitenkin tämä Cooperin -testi. Olihan se tiukkaa RAASTOA ja verenmaku maistui vielä tovi sitten suussa. Kurkkukin on kipeä ihan hengitysteiden joutuessa niin koville. Maksimisyke oli 175, joten rasitusastma on ehkä tehnyt tehtäväänsä + ikä, että max.syke on laskenut 190-> 175. Talvella matolla "meni vielä" 186. No, voihan se olla, että joku toinen päivä saapi enempi irti, en tiedä. Voisi kuitenkin laskeskella vähän tuon 175 mukaan noita lenkkejen tehoalueita. Tosin olen vetänyt niin monen tehoisia lenkkejä, että ei taida hirveästi muuttaa minun lenkkivauhteja. Ehkä erittäin kevyet muuttuvat hieman keveimmiksi.

                Oho, jaksoinkin kirjoittaa ihan hyvin. MUUTEN, arvatkaas - palkihin ihteni hienosta suorituksesta. Mätin äsken niin paljon irttiksiä (ostin melekeen 5e pussin) kuin jaksoin ja söin kaksi isoa munkkia + söin kolme vanukasta. Ajattelin tästä vielä lähtä kaakaota tekemään. Eli kunnon herkuttelupalkinto läsähti. Mutta huomenna koittaa arki. Kevyttä peruslenkkiä/palauttavaa varmaan tulee harrasteltua. Ehkä tuossa tänään iltamassa vielä pari ohrapirtelöä.

               Kiitos kaikille kanssajuoksijoille tästä päivästä!!! Ja iso kiitos myös tietenkin kellomiehille ja kannustajille!!! Ps. Special thanks hierojalle, joka sai jumiset paikkani tällaiseen rallatus iskuun ;) Reenaillaanpa ja mennään eteenpäin.

              EDIT: ENNÄTYSLISTANI nyt Cooperin juoksun jälkeen:
 

OMAT +35veenä TEHDYT
NOTEERAUKSET
U= uusin, V= vanhin,
T= tähtäimessä seuraavaksi
matka	aika		pvm
1km	3:32		19.8.2012
2km	7:44		24.9.2012		U
Cooper	3065m		24.9.2012		U
3km	11:47		24.9.2012		U
4km	17:38		18.9.2012
5km	22:06		18.9.2012
10km	46.44		22.7.2012		T
1h	11,75km		1.9.2011
15km	1:11:00		11.8.2012
21,1km	1:39:58		11.8.2012
30km	2:41:09		31.3.2012
42,2km	3:30:32		1.9.2012		T
50km	5:53:41		31.7.2010		V
100km	17:09:35		1-2.10.2011
12h	n.80km		1-2.10.2011
24h	128,0km		1-2.10.2011

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 24.9.2012
     

KUN ON PUHKI - ON PUHKI

                         Koko päivän, aivan heräämisestä asti oon ollu aivan vetämätön otus. Aivan prosentin kymmenyksiä myös sairaaksi tulon viitteitä. Enemmän kuitenkin edelleen viime viikon kovasta menosta palautumattomuutta, sekä eilisestä varsin miehekkäästä treenipäivästä niin ikään. Eilenhän tuli nääs veivattua 8km+10,2km +215 hyppyä/loikkaa. On jalat melkoisen puhki-tyhjät.

               Mietin tuossa päivän kuluessa, jos skippais tän päivän vetotreenin. Ajattelin kuitenkin kokeilla miten puhki-poikki olen... kentälle päästyäni mietin kyllä enemmän kuin kerran, että mitä ihmettä mä täällä teen. Veto oli niin poissa. Eipä tuo verryttelykään muuttanna kehnoa virettä. Jotenkin lihaksetkin oli kipiät ja jumissa, väsyneen ja puhkinaisen olon lisäksi. Eli melkoisen erikoinen lähtökohta. Tulipahan kuiten-niin kokeiltua.

              Tarkoitus oli ruimia kymmenen rentoa ja tekniikka painotteista tonnin vetoa. Heh,heh... yhdessäkin oli tekemistä, eikä tekniikka pysyny kasassa missään vedossa. Jalat oli niiiin voimattomat. Tämän tästä juoksu muuttui huomaamatta hölkäksi = unohtui juosta - vetoharjoittelussa. Kuvastanee hyvin valmiustilaa. No, kolme vetoa jaksoin venyä kentällä. Vetojen ajat olivat kyllä paljon olotilaa paremman näköisiä = 3.55, 4.05 ja 4.02.

              Olin kolmen matalatehoisen vedon jälkeen niin puhki, etten tahtonu jaksaa vetää kahden kilsan loppuverkkaakaan. Tonnin vedot jäi nyt Vk-reipas/kova välimaastoon, eli perus lenkki-intervallitasolle. Kyllä tässä nyt mietin, että mitenköhän sitä ennättää toipua tästä maanantai-illan Cooperin-testiin. No, onneksi oon yleensä toipunu aika nopiaa. Täytyy luottaa, että niin kävis tälläkin kertaa. No, kylläpä sen tietysti jo maanantain varhais aamun kevyellä 6km valmistavalla lenkillä sitten näkee, mikä on äijän vireystila. 

           Mulla on aika hankalasti huomenna su:na iltahugi ja heti perään maanantaina aamuhugi. Mut ei siinä mitään, jos vain alkaa kapulat palautuun. Työ ihtessäänhän on tässä kunnossa melkoisen kevyttä - jopa palauttavaa/aukasevaa. Niinhän sen tietysti pittää ollakkin. Suurimmat paukut pitääkin jäähä vapaa-ajalle. Tosin nyt juuri tällä hetkellä on lipas tyhjä. Söiskö perhana Kismetin niin ois kruunu tälle surkeudelle (heh-heh...).

            Ilman kaikenlaisissa olotiloissa reenejen yrittämistä ei voi koskaan saada selvyyttä, missä olotilassa voi reenata ja mitä - ja minkä verran. Nyt olen taas hivenen viisaampi. Eli enää vain tosi tyhmä. ;=))

            Parempia Cooperin viimeistelyjä muille!!!

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 22.9.2012
          

ENNÄTYKSIÄ - INTOA - AJATUKSIA

                   Mieli tekisi juosta tällä hetkellä enemmän kuin voi - tai on ollut järkevää. Ainahan sitä siis toki voisi juosta enemmän, mutta se ei olisi välttämättä järkevää. Se voisi johtaa hankaluksiin, jolla lähinnä tarkoitan vammoja. Toki olen ihan tyytyväinen, että pystyn juoksemaan edes tämän verran (n.300-400km/kk). Jonkin verran määriä tiputtaa tietysti nuo kisat.

             Uskoisin, että useat ovat kuulleet myytistä, jossa nähdään, ettei juoksumääriä kannata nostaa kuin 10%/vuosi. Tuota lukemaa ei kannata mielestäni kenenkään juuri juoksun aloittaneen katsoa. Juoksun vuosimäärään vaikuttaa niin moni muuttuva tekijä - kuten esim. terveys - että olisi hassua ajatella asiaa noin yksioikoisesti. Paras mittari on sisäinen tunne, sekä kehon viestien tunnistaminen.

            Tietysti on riskaabelia lähes tuplata kilometrit, oli taustat mitkä tahansa - kuten minä olen tehnyt. Toki olenkin ollut ajoittain aika kovilla. mm. Huhtikuu - ja osa maaliskuun loppuakin - meni lonkkavaivan kanssa tapellessa. Myös toukokuussa jouduin jättämään 2km vaille kaikki Vk-kilsat, vaikka määrää tuli peräti 404km. Tuo kk-määrä on edelleen isoin kk-määräni. Yksi syy, etten ole pystynyt vielä nostamaan kk-määriä alkuvuoden lukemista on se, että viime aikoina on ollut noita kisoja, joihin olen aina noin viikon herkistellyt.

             Uskoisin, että tuolla marras-joulukuun tiennoilla viimeistään voisin nostaa määriä, sillä olenhan jauhannu tällä samalla määrä tasolla jo 9 kuukautta. Tuolloin maratoonit on ohi, eikä 12h kisa Joensuussa aiheuta hirveitä määrän tiputuksia, ja tuleehan toivottovasti itse kisassakin mukavasti kilsoja = tavoite +110km/12h.

             Eilen juoksin tämän määrällisesti kevyen viikon ensimmäiset lenkit. Aamulla tyrkkäsin kevyttä 12,8km ennen aamuhugia. Aamuhugin jälkeen vähän torkahdin ja valmistelin ihtiäni alkuillan 10km lenkuraan, josta juoksin välin 2-8km reipasta/kovaa. Alle ja päälle siis 2km kevyttä. Aika hauskaa, että tuossa lenkin sisällä meni mm. 5km enkka nurin peräti 42 sekunnilla!!! Aika välillä 3-8km oli 22.06/4:25/km. Tulihan tuossa ihan reipasta tietysti juostua, mutta olihan tuossa vielä varraa kiristääkkin. Mahoton sanua, palijonko. Laskeskelin myös, että viimeisen 3km keskarivauhdilla olisi tullut ~2750km Cooperi. Ihan ok. nuin vain Vk-pätkällä tehtynä, ilman isompaa yrittämistä. 10km enkastakaan tuo eilinen 10km lenkki ei jääny kuin 24 sekuntia, vaikka lenkistä oli siis 4km Pk-kevyttä, eikä tuo kovakaan ollut täysillä vedettyä. Ehkä kymppi voisi mennä tuonne 43-44.30 hujakoille.

           Tunnistan kulkevani monissa asioissa oman pääni mukaan. Olen toki ostanut joitakin juoksuajatuksia suunnista jos toisista. Yksi myyteistä, joita en ole ostanut on se, kun väitetään kevyen viikon ollessa käynnissä, että juoksu on tahmaista, koska on kevyt viikko. Väitetään, että juoksu ei heti kulje niin ja noin kevyillä määrillä, kun on tottunut veivaan paljon kovempia kilometrejä. Pyh, sanon minä. Kyllähän se johtuu ihan täysin siitä, että palautuminen kovista viikoista on vielä vaiheessa, eikä kevyestä viikosta. Joskus sopivan kovaa pystyy vetämään aika pitkästikin niin, ettei siitä huomaa olevan haittaa harjoittelussa, etenkin mikäli tehot ovat matalat. Sen sijaan kovan viikon vaihtuessa kevyeksi viikoksi, ei meno muutu pelkän nimikkeen (kevyt viikko) vaihtuessa parissa päivässä kevyeksi. Eilenkin oma menoni oli aika tönkköstä. Varsinkin kovemman tehon harjoittelussa paljastuu se, mikä on lihaksiston/elimistön rasitustila. Siksikin tuo yllä olevan kappaleen data oli erittäin iloista käsiteltävää.

               Minun tämä määrällisesti kevyt viikko sisältää jonkin verran tiukempiakin otatuksia, ja mikäli ajatellaan 9pv:n jaksoa, joka alkoi viime sunnuntaista (33+5,6km), on jakso oikeastaan pirun kovakin, siis minulle, jolle jo 100km/vko on kova juttu - vielä. Tämä viikko menee näin: Ma Lepo/Hieronta, Ti A:12,8km, I:10km, Ke Lepo, To A: 8-10km kevyttä, I: Hieronta, Pe A: ~8km kevyttä I: 5km+5km +~200hyppyä/loikkaa. La 14km sisältäen 10x1000m vedot. Su Lepo. Ma: A: 6km kevyttä, I: Cooperin testi ja +3000m.

              Ens maanantain Cooperin testin jälkeen jatkuu valmistautuminen Kauniston maratoniin, jota silmällä pitäen olen viuhtonut näitä raasto-reenejäkin normaalia enemmän. Toivottavasti sääkin puoltaa osallistumista. Kylmällä tai räntäsateessa en lähe rykimään kisaa. Kunnon puolesta - jos ei nyt enää ihmeellistä tapahdu - uskoisin olevani valmis 3.25 alitukseen. Asia pitää tietysti vielä päivittää maratonviikon valmistavien perusteella, joiden mukaan olen aika hyvin pystynyt ennustamaan kahden edellisen kisan tuloksen.

              Toivotaan ens maanantaiksi paljon väkeä Cooperin testiin! Muistakaapa tulla kaikki juoksemaan Ma 24.9.2012 klo.18.30 Tuiskulan kentälle. Kannattaa muistaa tulla ajoissa verryttelemään. Alkaa olla jo viiliämmät ilmat, joten revähdyksiä yms. ikäviä juttuja tulee herkemmin kuin lämpimillä ilimoilla.

    Hyviä lenkkejä kaikille lukijoille ja kovaa reeni intoa!

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 19.9.2012

VAPAAPÄIVÄN RATOKSI

                        Tuossa vähä innostuin utsimaan/vertailemaan omia vuojen takaisia lenkkejä, ja niiden datoja. Ihan vaan syksyisen vaapapäivän ratoksi. On se mukava huomata, että on ns. oikialla tiellä - ainakin mikäli sikäli suhteellisista lenkkivauhdeista voi jotahi päätellä.

                 Tässä melko tarkalleen vuojen takainen lenkki (21.9.2011):
 

Juoksu 12,0km Pasi Koskisen kanssa. 1.17.25,  139/130,   6:27/km

                Eilettäin tuli vedettyä n.2,5kg:n juomareppu selässä ekat 21km, 33km:n lenkistä aika lailla tarkalleen yllä olevilla tehoilla 5:45/km.

                Tässä alhaalla sitten liuta tuloksia, omia veteraani-iän (+35vee) enkkoja, joita ois tarkoitus napsutella paremmiksi, kun osuu sopiva sauma. Cooperi seuraavaksi. 

U= uusin, V= vanhin,
T= tähtäimessä seuraavaksi
matka	aika		pvm
1km	3:32		19.8.2012
2km	8:46		22.6.2012
Cooper	2650m		2.7.2012		T
3km	13:49		2.7.2012
4km	18:19		2.7.2012
5km	22:48		2.7.2012
10km	46.44		22.7.2012
1h	11,75km		1.9.2011
15km	1:11:00		11.8.2012
21,1km	1:39:58		11.8.2012
30km	2:41:09		31.3.2012
42,2km	3:30:32		1.9.2012		U
50km	5:53:41		31.7.2010		V
100km	17:09:35		1-2.10.2011
12h	n.80km		1-2.10.2011
24h	128,0km		1-2.10.2011

                      Varmaan Vaasassa meni 30km nopiampaa kuin tuossa listalla tuo Toholammen väliaika, mutta kun ei oo tuota aikaa tiijossa niin päivitelläänpä tuo sitten joskus toiste. Cooperin tulos on taasen 5km reippaan lenkin väliaika/matka. En oo testi mielessä 5km juossu tänä vuonna. 10km kylläkin, mutta senkin 14km lenkkinä, josta viimeiset 10km tuon ennätyksen mukaisesti. Onhan se mukava, kun nuissa on parantamisen varaa = pyssyy homma mielenkiintoisena.

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 17.9.2012
 

OHUELLA LANGALLA RAASTAMISTA

                             Mikä päivän aloitus! 33km nautintoa, raastoa, kaikenlaisia fiiliksiä - auringon nousun ihailua. Huh, huh - suomeksi; perse huutaa armoa. Nämä kehittää, mutta ei saa jää poteroon - voipi muuten tulla vaikka lihakset kippeeksi. Iltapäivällä/Illalla pittää ehkä lyhyttä kevyttä nakata/ -ja jumpata/venytellä = palauttaa tilanne stabiiliksi <-normaaliksi tilaksi. Mutta itse päivän aloitukseen...

                   Olin laatinut harrastelija/hönnystelijä Cosmokselle aamulenkiksi 32km kiekuran. <- 21km kevyttä retki lätkyttelyä + 4km maratehoilla + 4km puolimaratehoilla + 3km kanttusta/konttausta. Muuten tuli tuo tehtyäkin, mutta kanttasin ja konttasin peräti 4km ennen kuin kompastun porraspäätyyn pilvenpiirtäjämme ovella. Lähtölaukaus oli tarkoitus pammauttaa klo.6.45, joka toteutuikin minuutilleen. Heräsin jo könyämään ylös siinä ennen viittä, että ois ees jotenkinsa hereillä ennen aamujumppaa. Latasin juomareppuun tasan 2Litraa Maxim energiajuomaa pikkasen suosituksia laimeempana. Otin lisäksi mukkaan kaks Eloveenan (pitäs saaha kyllä Eloveenaltakin isot mainosrahat, kun hehkutan niijen kuivia patukoita, prr..) patukkaa. En oo vielä jaksanna kahtua, palioko tuota Maximinin litkua jäi tuonne juomasäiliön pohojalle. (EDIT: maxim-juomaa meni 1,4L) Pari törräystä koitin muistaa ottaa/15min. Ihan en nuin tihiään muistanna, mutta eipä tuo haitanna/hijastanna.

                   21km kevyttä retkijuoksu-ossuutta lähin lätkytteleen reppu selässä ekat n.8km Jonte-Kondelle mutkien kautta sellaista n.5:20-5:25 vauhtia. Jonte-Konden kanssa sitten ihhailimme aamu auringon nousua, joutsenten lentoa ja mm. metsän autuasta hiljaisuutta, kauneutta, täysin rinnoin. Väli 8-21km tuli lepposasti nippa-nappa alle 6min/km viheltely hölökkää = ideaalia pitkän naatiskelua. Mehtä miehiäki näky olevan liikkeellä jokunen. Hieman tuota koirapelekoakin sai taas vähemmäksi, kun yksi ajokoira kävi nuuskaseen lahetta, todeten, että kylläpä haisoo vanaha liha.

                  21km kohdalla sitten retki vihellettiin poikki kerta laakista. Siitä oli määrä alakaa RAASTO -ossuus. Välin 21-25km vedin Jonte-Konden kanssa minun maratontehoilla. Aluksi räpsähti jopa 4.37 kilsa, mutta meno siitä vähän kuiten-niin taantu ja tuo 4km pätkä meni lopulta 4:54 keskarilla. Tuolla pätkällä oli vielä hyvin vara jopa pelleillä. Tuli puitua nyrkkiä a´la diegoarmandomaradona v.1986, tsemi mielessä, jumalan kädellä. Jep, oli kyllä esipelkoja helepompi tuo pätkä. Tuli tosi nättiin, eikä ahistanna/tuntunu pahalta ollenkaan. Se on nääs aika hankala nostaa yhtä-äkkiä sykkeitä +20 pykälää, kun on veivannu sellaisilla 125-135 tehoilla 21km ekaks alle retkihölökkää.

                 Hieman ennen Jonte-Konden kotitienhaaraa alkoi sitten tojellinen raastojen raasto, eli väli 25-29km puolimaraton tehoilla. Luulin kyllä suhteellisen helpon maratehoilla vedetyn ossuuven jäläkeen, että selviän aika ok. tuon välin 25-29km. Olin väärässä. En ehtinnä kuin tykittää 500m puolimaran tehoilla oli jo jalat hapoilla ja pölkkyisyyttä viestien. Tuon ossuuven kaks eka kilsaa meni kuiten-niin meleko kohtuuvella, vaikka legendaarisesti PÄÄ ALKOI PEHMETÄ. Vintti alkoi elää odotetusti omaa lässyn-lässyn eloaan = Jos lyhentäis tän puolimaratehoilla vedettävän pätkän 2km:n... tai edes 3km:n... Aivan ihmeellistä, miten kaikki tuntuu hyvältä 25km kohdalla ja 27km kohdalla pää on jo niin pehemiä, että haluais lopettaa raastamisen. On se niin heikko, mutta hyvä ny, että PÄÄ JAKSOI taistella sen 4km myös puolimaratehoilla.

                 Oli kyllä se tuon pätkän vimonen kilsa yhtä tuskaa. Jalat täynnä maitohappoja, hengitys raskasta, vastatuuli ja PEHEMIÄ PÄÄ. No, huomasin kyllä ensimmäisellä Vk-kovan jälkeisellä kanttaus/konttaus kilsalla, että oli se pää sittenkin ollunna aika kova. Juoksin kyllä ihan jalat alta, sillä konttasin välin 29-30km aikaan 6.47!!! Nippa-nappa pääsin ohi aamukävelijöistä. Rullailin 4km tuota jalatonta loppuverkkaa.

                Tästä jäi kahdelta kantilta pääajatukset. Toinen kantti osaa arvostaa, kun pystyy noin pitkästi nauttimaan juoksusta. Oon tyytyväinen, että oon terve ja pystyn juokseen - ja vielä näin pitkästi. Kunto on aika hyvä siis. Toinen kantti, se mikä arvioi näitä hommia kriittisemmin, ei oikein hyvällä kahto, että tuo pää yrittää nuin nopiasti kantata näitä raastoja finaaliin. No, näillähän se harjaantuu. Ja ihan ok. han tuo kesti, vaikka niskuroi sen minkä ehti vimpat 2km vika raasto pätkästä. Eli 33km aamulenkura oli tännään tällainen. <-Oikealta yläkulmasta View metric, jos näkyy data maileina. Laskeskelin varsten, että tuo tämän aamun hortoilu oli sellaista n.3.54 -maratonvauhtia.

                Muistakaahan nauttia = hölkkäillä!!! ISOT KIITOKSET Jonte-Kondelle loistavasta lenkkiseurasta. Jonte-Kondehan oli mukanani välin 8-25,2km. Hyvä kuntoinen nuori(heh-heh)mies.

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 16.9.2012.

MASOKISMIA RUOKALISTALLA

                            Tiedän, että monet oikiasti kovat kaverit reenaavat yli puolet enemmän - ja kovemminkin. Kuiten-niin omassa mittapuussa tämä loppupuolelle kääntyvä viikko on ns. kova viikko minulle. Juoksua tullee sellainen 99-110km tälle viikolle. Seassa myös raastoa, eli kovia kilsoja, sekä mäkisiäkin askeleen alustoja. Tämä kuluva viikko on kovin, mitä oon koskaan tehny, siis suhteellisesti. Viikon kliimaksi, lähes masokismisia piirteitä omaava harjoitus on vuorossa huomenna.

                 Oli tuossa tosiaan kolme yöhugia, jotka nyt onnellisesti takana. Pitkään en aio nukkua ees yönäkään, sillä klo.6.45 alkaa 32km harjoitus. Välille 7,5-24,5km saan seuraa Jonte-Kondesta. Jonte-Konde aikoi vetää minulle nimittäin tuolla lenkin sisällä sellaisen 17km tutustu metsäautoteille -retken. Huomisen harjoituksen vedän maxim urheilujuomalla (juoksureppu mukana), ja mukaan otan myös energiapatukoita. Tarkoitus on nimittäin harjoittaa maratonin loppuosaa, sekä väsyneillä jaloilla suhimista.
                 Harjoituksen on määrä mennä näin: 0-21km kevyttä, 21-25km maraton tehoilla, 25-29km maraton tehoja kovemmin, 29-32km kevyttä. Ihan rehellisesti täytyy myöntää, että sopivasti hirvittää ja pelottaa jo etukäteen. Miehekäs tunnustus? Toinen puoli - se masokistinen - odottaa suunnattomalla nautinnolla, että pääsee rääkkään oikein kunnolla. Skitsofreenistä, jopa.

               Ens viikolla on sitten tarkoitus tiputtaa määriä ja ottaa hieman voimaa ja vetoja = hyppyjä/loikkia, sekä esim. 1000m vetoja. Sitä seuraava viikko alkaa Kauniston maratonille tähtäävän ohjelman erikoisharjoituksena, Cooperin testinä. Eli Ma 24.9. klo.18.30 on Lakeuden Kipinän Cooperin testi. <-Tulukaapa vetään omia rajoja kohilleen!!! Siellä  +3000m tai tulee kovia rangaistus toimia Cosmokselle. Tuo viikko jatkuu perusmäärillä (n.70-90km/vko), mutta tehoja ripotellaan tiuhempaan, muttei liiaksi. Viimeinen viikko on sitten taas hulluuden kaivamista esille = keventelyä ja herkistelyä, voimien keruuta. Vieläkö tässä hutakassa sais kadotettua pari kiloa tästä kookkaasta ropasta #**###

               Loppupeleissä Kaunistolle osallistumisen ratkaisee sää ja se mihin kuntoon tässä pääsee. Jos ilmestyn viivalle, tavoite on ALLE 3.25. Jos se ei mene, vois vetää palauttavaa hölökkää nivalaan, jotta muistaa mitä on jäänyt tekemättä <-juoksematta tarpeeksi. Lue: Semi on valtava ja lataus koko juoksuhommaan aivan tapissa. Tännäänkin olin starttiin keskittynyt kuin usainbolt 100m finaalissa, vaikka ohjelmassa oli vain 9km kevyt. Siinä, etten ottanut starttia uusiksi, kun huojuttiin telineissä.

              Ja toissa yönä lävähti ilmo sisään Joensuun 12h kisaan. Haastan tässä avvoimesti ainakin Kopolat ja Tanten mukaan kisaan meidän alueen immeisistä. Hyvä kisa harjoitella 24h kisaa puolimatkan kisalla.

               Lopuksi hieman omaa ideologiaani ja ajattelemisen aihetta. Tässä hommassa kolottaa aivan varmasti ja monesta paikasta, ja melkein joka päivä. Milloin mistäkin, kun harjoittelee paljon. Joskus kalvot meinaa lävähtää lihaksiin kiinni <- a´la penikkaoire tyyppisesti. Milloin mitäkin. En voi sanoa, etteikö ois terveellisempi vaihtoehto pitää lepoa, hoidella nättiin ja hellästi vammakohtaa + vähän uikuttaa x5/vrk ja haukata Suffelia/Kismettiä viltin alla. Mun ideologia ja tie on toisenlainen. Keskityn hoitamaan kireyksiä, jumeja ja kalvojen liimautumisia tehokkaalla (4x20min/vrk) jäähoidolla, sekä omatoimisella hieronnalla ja tilanteen mukaisesti venytyksillä SEKÄ palauttavalla hölkällä. Monesti jumit lähtee, kun ei jää ihan paikoilleen vaan jyystää reenejä vain keveämmin, jättää Vk-rääkäsyt pois.

               Edelliseen liittyen... Mitä tekee luonnon elukka (esim. susi), jolla on reidet jumissa? Ei ne ainakaan pidä viikon taukoa. Eli pieni liike edistää parenemista - useimmiten - ei aina silti tietenkään. On viisautta erottaa oikea vamma rasitusvammasta. Mutta ei ole taito antaa periksi, jollei käännä ensin jokaista kiveä. Yhden kiven kylessä lukee aina myös Pk-kevyt lenkki + jäät <-Miltä sitten tuntuu, verraten sitä edeltäneeseen tunteeseen. Tässä vain siis omaa ideologiaani. Eli mielestäni on helpompi päästää irti sauvoista kuin puristaa vain persettä ja jatkaa matkaa. Ihminen voi kehittää tosi paljon varsinkin omaa päätään, henkistä kanttia - minäkin. Huomennapa sitä taas saa taistella 32km lenkin raastokilsoilla oman pään kanssa.

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 15.9.2012
 

ULTRATILASTOT

                             Tällä kertaa lyhyestä virsi kaunis. Eli nyt on sitten kansainvälinen ultrajuoksuliitto, DUV, päivittänyt tietokantansa - vihdoin - ja menneen kesän Onnin kierros 24h tulokset ovat NYT SIELLÄ LUETTAVISSA JA NÄHTÄVISSÄ.

                           Muuten näyttäisi kaikki tiedot ja lokerot olevan kohdallaan, mutta Susann Berg´ltä puuttuu birthday. Jos satut lukemaan tätä saittia niin laittaisitko puuttuvan tiedon, syntymävuoden, niin lähetän sen DUV:n kavereille. 

                    Tännään kävin paikallisella HIERONTAGURULLA, joka saikin äijän aika puhki, vaikka main makasin moukaroitavana. Olihan nuita taas jumeja ja kiinnikkeitä. Vielä pari käyntiä ja sitten läpsähtää lenkit vähäsen rapsakkaammin. Tännään olikin tällainen yöhugien välinen lepopäivä... tai no, kävin jayleno´s gymillä penkkiä jauhamassa jonku sarjan. 8x70kg oli illan huikein sarja = terveisiä narukäsisaarilta! Joku puhu, ettei gebreselassien hailekaan ottais kovin hirveitä lukemia. Tosin hän osaa juosta, toisin kuin minä.

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 14.9.2012 

4-5-92 JA KANSAINVÄLINEN COSMOS

                          On niin vähän nuita hyviä ominaisuuksia, ettei tuu yhtään heti mieleen, mutta paljon näitä kaikenlaisia heikkouksia, joista on kyllä paljon hauskuutta ainakin ihtelle. Eikös hulluilla ole halvat huvit? Nauraa ihtelle. 

                 Yks heikkous on tuo kielitaito. Nyt kun tuo nhl:n seuraaminenkin on jäänynnä vähälle - ja meinaavatpa perhana vielä lakkoon lävväyttää - niin ei taho ees muistaa sitä vähäkään sanastoa. "-He take a puck, go over the blue line - wow - and he make shoot - scooooreeeee"!!!! Amazing stickhandle, ice-magic, Sid the Kid Magic"... Ja tuota tankero rataa, heh, heh...

                Tuli tuossa yheltä hyvältä ultraystävältä äsken pallautetta, ettei näy Onnin kierroksen tulokset kansainvälisen ultraliiton, DUV:n tietokannoissa. Heh, heh... Ja arvatkaas? Ystävä: "-Lähetäpäs kaikki tulokset sinne niin saadaan statistiikka kuntoon". Mua alako heti naurattaan. Joo, olin ihtekki huomanna, ettei ne kuubat olleet sinne mitään muistanna siirtää. Aattelin kuitenkin, että niijen jobihan se on kaivella tulokset. No, lähin kuiten-niin vastaamaan hyvän ystäväni haasteeseen ja ennen kaikkea kokeilemaan KANSAINVÄLISIÄ neuvottelutaitojani englannin kielellä. Voi pyhä sylyvi - taitaa tulla talavi, ennen ku minä saan asian englanniksi hoideltua - ajattelin, mutta kokeilin kuitenkin.

         Tässä Jopet-Show´n kin haastava e-mail keskustelu: 

MINÄ: Our ultra results no have you´re Duv-statisk list.
Results: http://www.lakeudenkipina.com/tiedostot/onnin%20kierros%207-8.7.2012%20tulokset.pdf

Homepage: http://www.lakeudenkipina.com/index.php?act=Onnin-Kierros

My bad english langue, but may be that´s clear do?

<<<- Mitähän lienee sitten tuohon tuli kirjoitettua? Kait se englantia on?

VASTAUS: Hi Onni,

your English is very clear. Much better than my Finnish.
Thank you for the hint. We will include the results as soon as possible. (right Carsten?)

Tervehdys
Andreas


MINÄ: Hep, Andreas!

Wau, so soon reaction! That´s ok, that results as soon as possible.
Nice autum for you, Andreas! Keep that simple :)

T: <Onni>


<<<-- Eli ilmeisesti tuossa ylhäällä kiitän vastauksesta ja toivon pitkiä lenkkejä ja nousevaa kuntoa, hä? 


VASTAUS:  Kyllä, olen käytännössä minun suomalainen ja nyt muokata tuloksen.

tervehdys
Carsten

Wau Carsten. Yesterday you did not speak Finnish.

Tervehdys
Andreas


                    Näin ne sujuu kansainvälisetkin suhteet melekeen vain vasemmalla kädellä, muun reenauksen ja töijen lomassa, heh, heh... Varmaan huomenna tulee pari talopakettia pihalle ja vaimolle uusi mies - kiitos minun "hyvän" kielitaidon. 

                  Reeneistä: On tässä nyt neljänä päivänä tullu tehtyä viis lenkuraa ja niiden saaliina 92 edettyä kilometriä. Tuolla Su:n retkellä kävelyäkin oli tuosta lenkistä melekeen 17km eli mitä siitä nyt tulee... 75km juoksua neljälle päivälle, noin pyöriästi. Hmmm... Onko tuo nyt sitten paljo vai vähän tai mitä, en ny oikein tiiä. Oon kuiteski yrittännä vähän väliin raastoakin ottaa. mm. Maanantaina kutkuttavat 3+2km Vk-kovaa mäkisissä maastoissa. Tänään sitten vähän palatessa ja pienesti pyssymäen nyppylöissä ilmeellä.

                 Pittää tuo vasen polovi vähän hullua jännyyvessä. Välillä se on parempi, välillä se ilimottelee ihtestään. Tännäänkään se ei abloodeja tarjonnu pyssymäen tekomäen nyppylöille kavutessani. Ei se silti hirveesti vaivaa, vihlasee vain välistä. Oisko edelleen tuo reisi osasto vain sen verta jumissa vähästä harjoittelusta, että kirii polovia tiukalle - en tiiä. Kohtapa tuota pääsee viisaamman arvioon, kun meen Lasselle x3 x1,5h viikon sisään, aloittaen ylihuomenna tuon setin. Sitten luulis taas heilahtavan kantapäät pakaraan, halusi tai ei. Ootukset on kovat, Lasse! ;=)))

                 Tässä nyt ollaan ns. hilikulla. Jos polovi ei kestä niin se ei kestä, ja kausi on paketissa. Mutta näillä näkymin se näyttäs kyllä sen verran kestää, että 6.lokakuuta pääsen Kauniston maratonille, mikäli sää on ok. Sen sijaan Joensuun 12h kisan olen teilaamassa. Syy? Se on liian kallis mulle tällä hetkellä. Junakyytit yht. n.150e + os.maksu 80e.  Eli pelekästään noista jo 230e. Heleposti sellainen n.300-400e reissu. Tietysti mun budjettia painaa tuo taannoinen vauhikkuus tiellä, kun lävähti tuo +250e sakko ylinoppeuvesta.

                 On vielä AINAKIN yksi hyvä aihe ja asia, mutta jätänpä sen ens kertaan. On tässä vähän muuta hommaa ja yöhugitkin painaa päällensä. 

                 Hyviä lenkkejä kaikille - ja TERVEYTTÄ!!!

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 12.9.2012