Tiedän, että monet oikiasti kovat kaverit reenaavat yli puolet enemmän - ja kovemminkin. Kuiten-niin omassa mittapuussa tämä loppupuolelle kääntyvä viikko on ns. kova viikko minulle. Juoksua tullee sellainen 99-110km tälle viikolle. Seassa myös raastoa, eli kovia kilsoja, sekä mäkisiäkin askeleen alustoja. Tämä kuluva viikko on kovin, mitä oon koskaan tehny, siis suhteellisesti. Viikon kliimaksi, lähes masokismisia piirteitä omaava harjoitus on vuorossa huomenna.
Oli tuossa tosiaan kolme yöhugia, jotka nyt onnellisesti takana. Pitkään en aio nukkua ees yönäkään, sillä klo.6.45 alkaa 32km harjoitus. Välille 7,5-24,5km saan seuraa Jonte-Kondesta. Jonte-Konde aikoi vetää minulle nimittäin tuolla lenkin sisällä sellaisen 17km tutustu metsäautoteille -retken. Huomisen harjoituksen vedän maxim urheilujuomalla (juoksureppu mukana), ja mukaan otan myös energiapatukoita. Tarkoitus on nimittäin harjoittaa maratonin loppuosaa, sekä väsyneillä jaloilla suhimista.
Harjoituksen on määrä mennä näin: 0-21km kevyttä, 21-25km maraton tehoilla, 25-29km maraton tehoja kovemmin, 29-32km kevyttä. Ihan rehellisesti täytyy myöntää, että sopivasti hirvittää ja pelottaa jo etukäteen. Miehekäs tunnustus? Toinen puoli - se masokistinen - odottaa suunnattomalla nautinnolla, että pääsee rääkkään oikein kunnolla. Skitsofreenistä, jopa.
Ens viikolla on sitten tarkoitus tiputtaa määriä ja ottaa hieman voimaa ja vetoja = hyppyjä/loikkia, sekä esim. 1000m vetoja. Sitä seuraava viikko alkaa Kauniston maratonille tähtäävän ohjelman erikoisharjoituksena, Cooperin testinä. Eli Ma 24.9. klo.18.30 on Lakeuden Kipinän Cooperin testi. <-Tulukaapa vetään omia rajoja kohilleen!!! Siellä +3000m tai tulee kovia rangaistus toimia Cosmokselle. Tuo viikko jatkuu perusmäärillä (n.70-90km/vko), mutta tehoja ripotellaan tiuhempaan, muttei liiaksi. Viimeinen viikko on sitten taas hulluuden kaivamista esille = keventelyä ja herkistelyä, voimien keruuta. Vieläkö tässä hutakassa sais kadotettua pari kiloa tästä kookkaasta ropasta #**###
Loppupeleissä Kaunistolle osallistumisen ratkaisee sää ja se mihin kuntoon tässä pääsee. Jos ilmestyn viivalle, tavoite on ALLE 3.25. Jos se ei mene, vois vetää palauttavaa hölökkää nivalaan, jotta muistaa mitä on jäänyt tekemättä <-juoksematta tarpeeksi. Lue: Semi on valtava ja lataus koko juoksuhommaan aivan tapissa. Tännäänkin olin starttiin keskittynyt kuin usainbolt 100m finaalissa, vaikka ohjelmassa oli vain 9km kevyt. Siinä, etten ottanut starttia uusiksi, kun huojuttiin telineissä.
Ja toissa yönä lävähti ilmo sisään Joensuun 12h kisaan. Haastan tässä avvoimesti ainakin Kopolat ja Tanten mukaan kisaan meidän alueen immeisistä. Hyvä kisa harjoitella 24h kisaa puolimatkan kisalla.
Lopuksi hieman omaa ideologiaani ja ajattelemisen aihetta. Tässä hommassa kolottaa aivan varmasti ja monesta paikasta, ja melkein joka päivä. Milloin mistäkin, kun harjoittelee paljon. Joskus kalvot meinaa lävähtää lihaksiin kiinni <- a´la penikkaoire tyyppisesti. Milloin mitäkin. En voi sanoa, etteikö ois terveellisempi vaihtoehto pitää lepoa, hoidella nättiin ja hellästi vammakohtaa + vähän uikuttaa x5/vrk ja haukata Suffelia/Kismettiä viltin alla. Mun ideologia ja tie on toisenlainen. Keskityn hoitamaan kireyksiä, jumeja ja kalvojen liimautumisia tehokkaalla (4x20min/vrk) jäähoidolla, sekä omatoimisella hieronnalla ja tilanteen mukaisesti venytyksillä SEKÄ palauttavalla hölkällä. Monesti jumit lähtee, kun ei jää ihan paikoilleen vaan jyystää reenejä vain keveämmin, jättää Vk-rääkäsyt pois.
Edelliseen liittyen... Mitä tekee luonnon elukka (esim. susi), jolla on reidet jumissa? Ei ne ainakaan pidä viikon taukoa. Eli pieni liike edistää parenemista - useimmiten - ei aina silti tietenkään. On viisautta erottaa oikea vamma rasitusvammasta. Mutta ei ole taito antaa periksi, jollei käännä ensin jokaista kiveä. Yhden kiven kylessä lukee aina myös Pk-kevyt lenkki + jäät <-Miltä sitten tuntuu, verraten sitä edeltäneeseen tunteeseen. Tässä vain siis omaa ideologiaani. Eli mielestäni on helpompi päästää irti sauvoista kuin puristaa vain persettä ja jatkaa matkaa. Ihminen voi kehittää tosi paljon varsinkin omaa päätään, henkistä kanttia - minäkin. Huomennapa sitä taas saa taistella 32km lenkin raastokilsoilla oman pään kanssa.
Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 15.9.2012
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti