URHEILUTULOS ARKISTO 1985

               URHEILUTULOS ARKISTO

(Tuloksissa esiintyvä kokki on syntynyt 17.4.1974)

1985

3.3.1985, Hiihto, Kyöstin hiihto, Nivala

Laturetki, 25km. Arvontapalkinto.

9.3.1985, Hiihto, Hippo-hiihdot

Pojat 12-v, 3,0km:

1. Juha Sarja           12.31

2. Jukka Laulumaa   12.53

3. Samuli Hyvärinen 12.55

4. Pasi Pääkkö         13.04

…

7. Onni Vähäaho      13.42

10. Lasse Palola       14.21

13.3.1985, Hiihto, Ahde

Pojat 12-v, 1,5km:

1. Juha Sarja           6.06

2. Pasi Pääkkö         6.11

3. Jukka Laulumaa   6.20

4. Samuli Hyvärinen 6.30

5. Petri Saari           6.41

6. Juha Raudaskoski 6.43

7. Onni Vähäaho      6.46

8. Lasse Palola         6.58

20.3.1985, Hiihto, Sarjankylä

Pojat 12-v, 1,4km:

1. Juha Sarja           5.37

2. Jukka Laulumaa   5.41

3. Pasi Pääkkö         5.47

4. Onni Vähäaho      5.57

…

7. Samuli Hyvärinen 6.10

24.3.1985, Hiihto, Hiitola

Pojat 12-v, 1,5km:

1. Pasi Pääkkö         5.10

2. Samuli Hyvärinen 5.16

3. Onni Vähäaho      5.17

4. Marko Keskisarja  5.48

27.3.1985, Hiihto, Junttila

Pojat 12-v, 1,1km:

1. Samuli Hyvärinen 3.48

2. Jukka Laulumaa   3.49

3. Pasi Pääkkö         3.51

4. Onni Vähäaho      3.58

5. Juha Sarja           4.01

…

7. Lasse Palola         4.35

29.3.1985, Hiihto, Hiihtola

Nivalan Kisan järjestämä,

Pojat 12-v, 1,5km:

1. Jukka Laulumaa   5.02

2. Pasi Pääkkö         5.03

3. Juha Sarja           5.08

4. Samuli Hyvärinen 5.11

5. Onni Vähäaho      5.16

6. Jani Ahlholm        7.25

7.4.1985, Hiihto, Haapaperä

Piirikunnalliset hiihdot,

Pojat 12-v, 3,0km:

1. Jukka Laulumaa   11.18

2. Juha Sarja           11.37

3. Samuli Hyvärinen 11.44

4. Onni Vähäaho      11.51

5. Pasi Pääkkö         11.57

30.5.1985, Pyöräily, Haapaperä

Pojat 12-v, 7,5km:

1. Onni Vähäaho      17.33

6.6.1985, Yleisurheilu, Tuiskula

Sisulisät, Pojat 12-v:

100m

1. Jarkko Järvenoja  14,7

…

8. Onni Vähäaho      17,6

Pituus

1. Jarkko Järvenoja  417

…

4. Onni Vähäaho      357

Kuula

1. Jari Laakso          8.66

…

6. Veli-Matti Siltala    6.86

…

8. Lasse Palola         6.80

9. Onni Vähäaho      6.67

13.6.1985, Yleisurheilu, Tuiskula

Sisulisät, Pojat 12-v:

300m

1. Jarkko Järvenoja  50,5

2. Petri Saari           53,4

3. Lasse Palola         53,5

…

8. Onni Vähäaho      56,6

9. Jyrki Siltala          56,9

3-Loikka

1. Pasi Nielikäinen    8.40

…

4. Onni Vähäaho      7.84

5. Lasse Palola         7.72

Keihäs

1. Mika Kukkola       25.40

2. Pasi Nielikäinen    24.00

…

6. Lasse Palola         20.40

7. Onni Vähäaho      19.20

8. Juha Sarja           16.90

11.7.1985, Yleisurheilu, Tuiskula

Sisulisät, Pojat 12-v,

3-Ottelu (100m, pituus, kuula):

1. Jarkko Järvenoja  1465p (14,9, 4.10, 7.88)

2. Pasi Nielikäinen    1339p (15,3, 3.70, 7.96)

3. Mika Kukkola       1330p (15,1, 3.84, 6.71)

…

7. Henrikki Hoffren   1212p (15,7, 3.60, 6.78)

8. Onni Vähäaho      1176p (16,3, 3.62, 7.30)

9. Lasse Palola         1075p (16,2, 3.25, 6.54)

18.7.1985, Yleisurheilu, Tuiskula

Sisulisät, Pojat 12-v:

300m

1. Jarkko Järvenoja  49,7

2. Jari Laakso          50,2

3. Samuli Hyvärinen 51,1

4. Lasse Palola         51,7

…

10. Onni Vähäaho     55,1

Kiekko

1. Onni Vähäaho      22.50

2. Jari Laakso          21.54

3. Henrikki Hoffren   21.58

24-25.7.1985, Yleisurheilu, Tuiskula

Ikäkausimestaruuskilpailut, Pojat 12-v:

1.Päivä, 1000m

1. Jari Laakso          3.20,0

2. Lasse Palola         3.20,5

3. Jukka Laulumaa   3.20,9

…

8. Onni Vähäaho      3.58,5

Keihäs

1. Mika Kukkola                      26.58

2. Onni Vähäaho                     26.06

3. Juha Sarja                          24.68

4. Sampsa Pikkarainen            24.44

2.Päivä, 100m

1. Jarkko Järvenoja  15,1

2. Mika Kukkola       15,3

3. Petri Saari           15,5

…

6. Onni Vähäaho      17,0

Korkeus

1. Jarkko Järvenoja  125

2. Mika Kukkola       120

3. Lasse Palola         115

4. Jyrki Siltala          115

5. Onni Vähäaho      100

1.8.1985, Yleisurheilu, Tuiskula

Sisulisät, Pojat 12-v:

Korkeus

1. Mika Kukkola       125

2. Lasse Palola         120

3. Jarkko Järvenoja  120

…

8. Onni Vähäaho      105

Moukari

1. Sampsa Pikkarainen            16.24

2. Henrikki Hoffren                  12.76

3. Mika Kukkola                      11.92

…

5. Onni Vähäaho                     8.96

9.8.1985, Yleisurheilu, Tuiskula

Sisulisät, Pojat 12-v:

100m

1. Jarkko Järvenoja  14,5

2. Petri Saari           14,9

    Jari Laakso

    Mika Kukkola

…

7. Onni Vähäaho      16,5

3-Loikka

1. Mika Kukkola       8.43

2. Henrikki Hoffren   8.34

3. Petri Saari           8.00

4. Onni Vähäaho      7.99

Keihäs

1. Timo Ohenoja                     32.10

2. Jari Laakso                         28.64

3. Juha Sarja                          25.68

…

5. Sampsa Pikkarainen            24.80

6. Onni Vähäaho                     23.80

…

8. Lasse Palola                       22.10

9.8.1985, Yleisurheilu, Tuiskula

Sisulisät, Pojat 12-v:

Korkeus

1. Jarkko Järvenoja  135

2. Pasi Nielikäinen    125

3. Timo Ohenoja      120

…

9. Onni Vähäaho      105

    Lasse Palola

Keihäs

1. Sami Riuttanen                    28.16

2. Timo Ohenoja                     27.06

3. Onni Vähäaho                     25.06

…

5. Sampsa Pikkarainen            24.46

…

7. Lasse Palola                       17.14

29.8.1985, Yleisurheilu, Tuiskula

Sisulisät, Pojat 12-v,

3-Ottelu (100m, pituus, kuula):

1. Jari Laakso          1495p (14,5, 3.83, 8.48)

2. Jarkko Järvenoja  1457p (14,5, 3.97, 7.15)

3. Pasi Nielikäinen    1406p (15,3, 3.89, 8.54)

…

8. Onni Vähäaho      1166p (16,1, 3.48, 7.22)

12.9.1985, Yleisurheilu, Tuiskula

Sisulisät, Pojat 12-v:

Kiekko

1. Pasi Nielikäinen                   24.46

2. Henrikki Hoffren                  23.60

3. Kari Kauppinen                   22.70

…

6. Onni Vähäaho                     18.56

…

9. Sampsa Pikkarainen            17.52

300m

1. Jarkko Järvenoja  48,5

2. Jari Laakso          48,5

3. Samuli Hyvärinen 50,5

4. Pasi Nielikäinen    51,4

5. Jyrki Siltala          52,9

6. Onni Vähäaho      54,9

Seiväs

1. Markku Vetoniemi               200

2. Kari Kauppinen                   180

3. Mika Kukkola                      180

4. Onni Vähäaho                     155

5. Pasi Nielikäinen                   145

TUULINEN PÄIVÄ

                  Ei oo vielä kerinnä kysyä, miten Kaunistossa rehkineet karpaasit ovat selvinneet tai ei ole ehtinnä vielä kurkistaa, miten Koskisen Pasi on selvinnyt Vaarojen Ultrasta, 86km urakasta. 

                 Itse pysyttelin tänään perusasioissa. Eli peruskuntoa rakentelin. Aamusella kävin sen verran hereillä ennen vaimon aamuhugiin lähtöä, jotta kerkesin käydä pukkaamassa 10km lenkin vaelluskengillä. Nyt nuihin yhteensä 1,6kg painaviin kolosseihin oli jo vähän tottunu, eikä selekä ennää moitinna. Näkymiä aamutuimaan.

                 Jos nyt ihan päiväkirjamaisesti jatkettaisiin, niin sitten otin nokkaunet ja puuhailtiin lasten kanssa aamupalat ja muut toimet. Käytiin kirjastossa, syötiin ja piereskeltiin. Eli ei mitään perussuomalaisen lauantain vietosta poikkeavaa. Oikein yllätyksellistä eloa?

                Iltapäivästä sitten heilautin juomarepun selekään ja läksin jolokotteleen. Kiertelin nuita märkiä ja osin pehmeitä jokipenkkoja kiekonperän peltojen taa, jossa oli sovittu tärskyt Palolan Lassen kanssa. Siinä heitettiin Lassen Kanssa 15km lenkura. Muutama kuvakin tuli napattua. Laitetaan nyt yks molemmista sitten tähän ihmeteltäväksi.

                 Meleko rapsakka oli keli. +6 "lämmintä" ja 7m/s puhaltanut tuuli - puuskissa enemmän. Lisäksi vettä vihmo väliin lärviin. Että oli nautinto tapissaan = perusaterian äärellä, rakentamassa peruskuntoa. Oli muuten tuolla Vuolteella päin peltotiet piiiikkasen mutaset ja vetelät. Siellä sai lipsutella ja rehkiä väliin ihan tosissaan. Jepulis, mulla näytti kertyvän Garminin tauluun 27,6km tuolla iltapäivän retkeilyhölkällä. Eli sellainen päivä tännään.


Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 6.10.2012

KALKKILAIVAN KAPTEENI TERVEHTII

                          Rapiat neljä vuotta juoksuharrastusta takana. Usein syksyisin oon kadottanut "tatsin", menettänyt hieman terävintä kuntoani - mutta usein jonkin kisan jälkeen. Syynä varmaan tuolloin voimatason aleneminen, pohjien hupeneminen. Ajattelin hieman samanlaisen tilan kohdanneeni jälleen tässä viikon sisään. Vaivihkaa huomasin kuinka lenkkejen datat eivät enää olleetkaan omaa parasta luokkaa. Hyväksyin tilanteen aika nöyrästi...

               Töissä minun piti ottaa yhdestä potilaasta pika hemoglobiinitesti. Otin testin ottamisen jälkeen varsin itsestänikin. Tulokseni oli huonompi, HB 123!!! Ei ihme, ettei ole juoksu kulkenut viime aikoina ihan toivotulla tavalla. Tutkiessani harjoituspäiväkirjaani, alkoi alamäkeni 16.9.2012 jälkeen. Tuolloin nykäisin sen 33km reppuselässä juoksun, jossa ahdistelin lopussa 8km Vk-kyytejä. Todella raskas ja kuluttava harjoitus, varsinkin loppua kohden. Tuon lenkin jälkeen millään lenkillä ei oikein mikään toiminut täysin... Mainintoja tukkoisista jaloista, nihkeästä olosta ja menosta. Kaksi päivää ennen Cooperin testiä piti vetoharjoitus jättää kesken, kun oli ihan veto pois. Eli aika selvät merkit, HB alhainen, happia ei kulje lihaksille normaalisti.

               Cooperin testihän meni tuloksellisesti odotuksiini nähden erinomaisesti, 3065m. Mutta tuossa testissä maximisykkeeni oli vain 175. Siis n.15 pykälää matalampi kuin mitä aikaisemmin. Ja vedin kyllä tuossa testissä ihan  niin paljon kuin keuhkoista lähti loppuun asti = totaali parkasun. Selkeä merkki tuokin. Piruko sitä ei heti tajua.

               30.9. tuli 7km aamulenkin sisällä 5km enkka. Tuo oli kuitenkin aika ahdistava parkasu. Juoksun olisi mielestäni pitänyt olla helpompaa odotuksiini peilaten, mutta tyydyin kuitenkin jotenkin, kun enkka tuli. Tuo oli silti valonpilkku heikosti menneiden muiden lenkkien seassa. Samalla se kaunisti ja vääristi kokonaiskuvaa.

                Tästä tuli se oppi, että HB täytyy minun kontroloida usiammin. Se kun pakkaa menemään alaspäin, jos vähänkään koittaa harjoitella reilummin omiin määriin nähden. Tavote on kyllä nostaa määriä, joten toivottavasti keho jossain vaiheessa turtuu mun suunnitelmiin. Nyt kuitenkin tehtävä numero yksi on nostaa HB 123:n lukemista mieluusti tuonne +150 lukemiin. Tuntuis, että sitten juoksu kulkee erilailla. Toisaalta harmi, että tuo Hb laski noin alas, sillä normaali Hb -tasolla olisi todennäköisesti ollu hyvät mahkut viilailla huomenna maraton enkkaa. No, se jää nyt ens vuoteen. Eihän tässä mitään kiirettä oo, kun sponsoritkaan ei pahemmin painosta - eikä uusia sponsoreita oo tievossa.

              Tässä COSMOKSEN SALLITUT MENETELMÄT Hb:n nostattamaksi. Eli Veriohukkaita, punajuuria ja Floradixia.

               Kyllä se siitä sitten alkaa taas meno maittamaan. Ei nyt kyllä kannata ees kokkeilla mittään 10km testejä. Eihän sitä nyt tällaiseslla Hb-arvolla kannata enkkoja yritellä. Kahtotaan, jos kelejä piisaa niin vois syksyn mausteeksi 10km hilipasta alle 45minuutin jossain kohtaa.... Kunhan ensin saan HB:n ees 140 nurkille.

                Tähän loppukevennykseksi yksi kuva 1984-vuojen Nivala-lehestä. Isä-ukko veivaili vielä tuolloin autohommia ja on nyt katellu sen 12 vuotta asioita ylävinkkelistä. Elikkä tässä isä-ukon sisukkuutta muistellen kuva parhaasta mahollisesta esikuvasta.

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 5.10.2012
    

LOKAKUUN ALUN TUUMAILUJA

          Reilun 2kk aikana raastetut kisat = 24h, maraton, puolimaraton + Cooperin testi, veivät ilmeisesti mehut, sillä enää ei perinteisellä 10,4km tasonmittauslenkillä kulkenut normaalisti millään tehoilla. Tuli ilmeisesti suomeksi sanottuna wäsy. Saattoihan toki olla, että oli vain huono juoksupäivä tuo tiistai. Silti, jäin YLI MINUUTIN 10,4km matkalla Vaasan maratonin valmistavan lenkin ajasta. Se on aika paljon. Olkoonkin, että juoksin mm. sunnuntaina 7km lenkin sisällä peräti 5km enkkani aika helposti. Kaunisto pyyhkiytyi siis ruokalistaltani pois.

           Jutustelin tuossa pari blogia sitten siitä kuinka maraton on fyysinen, mutta mitä suuremmissa määrin myös psyykkinen suoritus. Jos olet epävarma, epäonnistut melko varmasti tai lähtötilanne ei ainakaan ole otollinen. Minulle kisat ovat tuloksen tekoa. Retkeillä ehdin ja voin harjoituslenkeillä. En raiskaa numerolappua, kuten tavataan sanoa.

             Marraskuussa aion osallistua (olen jo ilmoittautunutkin) Joensuun 12h kisaan. Se on kovasti eri luontoinen kuin esim. maraton. Ja sinne on matkaa toista kuukautta. Se tulee toimimaan samalla 24h-kisoihin valmistavana kisana. Opettelua, voisi sanoa.

              Pureudun nyt tällaiseen ressittömään perusharjoitteluun. 13-14.lokakuuta, eli reilun viikon päästä vedän Jonte-Konden kanssa n.80km jalkaretken. Hölkkäilemme väliin, mutta varmasti paljon myös "vain" kävellään. Matkaan lähden 1,6kg painavilla Härkilän vaelluskengillä, jotka jo itsessään ottavat varmasti vauhdin pois + arviolta 4-5kg muut ylimääräiset painot, juomareput yms. Tuo reissu tulee olemaan SUURI nautinto, sekä HYVÄ peruskuntoharjoitus samalla. Autiotuvalla fiilistellään yötä, jos sellainen löyvetään. Sen verran on Anttalan Esan kirjoja taasen tässä luettu, että melekeen toivon, että eksytään sopivasti ja jouvutaan yöpyyn jossain kuusen alla pikaseen kyhätyssä laavussa ja PELEKO perseessä! Mut me ei Jonten kans pelätä, kun eihän siellä oo karhuja, susia, peikkoja, mörköjä eikä kummituksiakaan.

              Jepulis, kävin tänään ennen aamuhugia varsin hölkkäileen noilla painavilta tuntuneilla Härkilän vaelluskengillä (kuva otettu 3.10. aamulenkin jälkeen).

               Varmaan oli shokki mm. selkälihaksille, kun oikea puoli selän lihaksistosta meni aika pahaan jamaan myöhemmin työpäivän aikana. Hieman säikähdin. Otin työpäivän jälkeen yhden 800mg buranan. Tosin nyt tämä näyttää enempi vain, että siinä selkälihas vain joutu koville. Eli tervettä kipua. Eikä tuo tienny mitään, kun vedin tuossa äsken vähän keskivartalojumppaa.

              Heittelen tässä ennen tuota vaellusta lenkkejä tuntuman mukaan. Ihan lähellä vaellusta on niin älytön kalenteri meidän perheellä, ettei sieltä tahdo löytyä edes teoreettisia lenkkirakoja 2-3päivään, joten siihen hyvänlainen lepo ennen vaellusta tulollaan. Sen sijaan Kauniston kisapäivänä ajattelin tuossa iltapäivästä, kun tulee hyvää aikaa, niin käydä vetään ommiin nimmiin 10km testi. Sitte on tälle vuojelle kaikki tarvittavat vauhtijuoksut tehty.

    Päätettiin muutes tuossa eilen, että otetaan Jay Lenon kanssa painontiputuskisa. Tasoituksella, kun Lenolla ehti niin paljon tulla tuota löyhässä (heh,heh) olevaa läskiä tuon polovivaivan kanssa. Lenon lukemia en tässä ny vihti huuvella. Huudelkoot ihte kommenttikenttään, jos haluaa, mutta ihte pyrin ALLE 77kg:n painoon ennen kuin Leno xxkg:n. Se pitäs tapahtua mieluusti jo tämän kuun aikana. Eihän tuossa toki oo ku n.3kg työsarka. Hirveen avaavaa läppää taas?

    Eipä tässä kuin hyviä lenkkejä kaikille!
Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 3.10.2012

URHEILUTULOS ARKISTO 1981-1984

                  URHEILUTULOS ARKISTO

(Tuloksissa esiintyvä kokki on syntynyt 17.4.1974)

1981

19.2.1981, Hiihto, Karvoskylä

Pojat 8-v (6.v itse), 1,5km:

1. Pauli Salmela       9.15

…

4. Onni Vähäaho      10.30

20.3.1981, Hiihto, Karvoskylä

Pojat 8-v (6.v itse), 1,5km:

1. Pauli Salmela       9.26

…

6. Onni Vähäaho      11.03

1982

18.2.1982, Hiihto, Haikara

Koulujenväliset mestaruuskisat

1-luokka, 1km:

1. Jarkko Niku, Malila                4.38

2. Onni Vähäaho, Kyösti Kallio   5.12

31.3.1982, Hiihto, Järvikylä

Pojat 8-v, 1,5km:

1. Onni Vähäaho      8.08
2. Olli Vähäaho        9.10

1983

2.3.1983, Hiihto, Junttila

Koulujenväliset mestaruuskisat

2-luokka, 1,0km:

1. Jarkko Niku, Malila                             4.44

2. Juha Sarja, Ahde                                5.16

3. Pasi Pääkkö, Ahde                              5.19

4. Petri Saari, Junttila                             5.22

5. Samuli Hyvärinen, Kyösti Kallio            5.28

…

9. Onni Vähäaho, Kyösti Kallio                 5.37

16.3.1983, Hiihto, Hiitola

Pojat 10-v, 1,5km:

1. Jukka Laulumaa                  6.57

2. Jari Laakso                         7.00

3. Juha Sarja                         7.03

4. Onni Vähäaho                     7.06

…

6. Samuli Hyvärinen                7.19

2.10.1983, Juoksu, Keskusta

Polkuretki, retkisarja 7,0km

Arvontavoitto.

     Muistan kuinka jänskätti hakia arvontapalkintoa Tenhusen Karin toimistosta, joka taisi olla silloin evakossa tuossa Op:n kerrostalossa jossain kohtaa, jos en väärin muista.

1984

15.3.1984, Hiihto, Hippo-Hiihdot, Keskusta

Pojat 10-v, 2,0km:

1. Samuli Hyvärinen                9.03

2. Pasi Pääkkö                        9.15

3. Onni Vähäaho                     9.28

…

6. Olli Vähäaho                       10.22

7. Jani Sammalmaa                 10.25

…

17. Mika Nevasaari                 11.58

22.3.1984, Hiihto, Eränkävijöiden maja

Pojat 10-v, 1,5km:

1. Juha Sarja           6.06

2. Onni Vähäaho      6.28

3. Mika Kukkola       6.37

1.4.1984, Hiihto, Haapaperä

Pojat 10-v, 1,5km:

1. Juha Sarja           5.41

2. Samuli Hyvärinen 5.44

3. Pasi Pääkkö         5.48

4. Onni Vähäaho      5.53

5. Tero Vähäsöyrinki 6.03

29.8.1984, Yleisurheilu, Tuiskula

Ala-asteen mestaruuskisat

Pituushyppy, Pojat 3-luokka:

1. Mika Kukkola       3.75

…

3. Pasi Nielikäinen    3.59

…

5. Onni Vähäaho      3.29

EI-SAA-OLLA-LIIAN-VAKAVAA

                     Ajoittain sitä törmää ei toivottuihin tapauksiin huippu-urheiluakin seuratessa. Onneksi MEILLÄ HARRASTELIJOILLA on syvä kunnioitus toisiamme kohtaan. Päämääränämme on vain kannustaa toisiamme, pyrkiä etsimään omia rajojamme laillamme. Osa meistä "vain" naatiskelee ja liikkuu enempi juurikin järkevästi = terveys edellä. Toiset (kuten minä) etsivät omia rajojaan ajoin extriimisävyiseenkin tyyliin. Ja paljon on eri variaatioita siinä välissäkin. YHTEINEN nimittäjä on kuitenkin vähäisistä/ajoittaisista leikkimielisistä kisailuista huolimatta syvä kunnioitus toisiamme kohtaan. MIKSI LIIAN MONILLA huippu-urheilijoilla se pääsee välillä unohtumaan?

                    Tässä joitain tapauksia...

 Michael Phelps

                               Uskomatonta!?!?!?

Marty McSorley

                              Aivan posketonta touhua

              Ei ilikiä enempää näitä puskia tähän, ei. Joskus voi tehdä pientä kiusaa ja jopa jalakakamppia, kunhan pitää huumoria yllä. Alla siihen HYVÄ ESIKUVA!!!!

YHTEISLENKEILLÄ NÄHDÄÄN!!!!!!! HEH-HEH,HEH-HEH...

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 30.9.2012

RIITTÄÄKÖ KUNTO VIIVALLE?

              Joskus minunkin läpän aukaisemiseen tarvii muistaa Jopet Show´n kaikki tuotanto kaudet ulkoa. Nyt ei tarvi kuin 5.tuotantokauden... Elikkä tässä oon pähkäillyt ja vertaillut tämän hetkistä kuntoa Vaasan maratonia edeltävään. "Em minä oikein tiiä, onko tässä sitten kehityttyäkään - sano sinä Mirkku. Em minä tiiä, sano sinä - en tiiä, onko tässä sitten kunnossa ollenkaan. Ossaako sitä ees loppupeleissä sitten juostakkaan - em minä tiiä, sano sinä". Täytys varmaan menemäksis, tekemäksis jonkun hyvän hiilihydraattispommin laittamaksis, jotta jalka nousis meneväksis.

            Näin. Ite asiassa tunne viikon päästä olevaa Kauniston maratonia kohtaan on hyvä. Kutka jaloissa on justiin sopivassa tilassa. Eli sellaista pientä jarraavaa jäykkyyttä vielä, mutta silti jo data ihan kohtalaista. Tollainen 4.30-4.40 Vk-kyyti menee jo ihan nättiin. Ongelmana vain vielä on pieni tietoinen tukkoisuus, joka vetää sitten kapulaa vielä vähän jäykäksi noissa vauhdeissa. Kenties Cooperi-raasto painaa v-i-e-l-ä-k-i-n kapuloissa. Sen sijaan ~5min/km -hölkkä vauhti tuntuu jo tosi kevyeltä. Tästä on hyvä herkistellä.

           Taasen on omaan kehnoon harjoitettavuuteen nähden rehkitty maksimimäärä raastoa ja kilsoja. Ei vaan pysty enempään, vielä. Vähän se KISMITTÄÄ, kun ei pysty vielä tämän enempää harjoittelemaan. Tässä on ihan juututtu tällaiseksi ~350km/kk -junnaajaksi. Tuohon hajetaan tietysti muutosta ees talaven aikana. Ees vuonna pitäis nakutella jo pääasiassa +400km/kk, ei tästä muuten tuu mittään! Mie haluan eteenpäin. Ugh!

              Kaunistoon valmistautumisesta vielä... Oon ajatellu herkistellä napsun verran enempi kuin Vaasan kisaan. Vaasan kokemus on niin tuoreessa muistissa. Koen, että tarvin nyt ennen kaikkea tilan, jossa A)akut on täynnä = jalat tarpeeksi levänneet B)Iso nälkä jaksaa raastaa koko +3h nautinto. Psykologisella puolella on maratonilla VALTAVA MERKITYS. Se on loppupeleissä päästä kiinni, mitkä numerot lätköttää tuloslistassa.

              Tännään pijän vapaapäivän. Elikkä mullahan se tarkoittaa käytännössä kylmähoitoja pari kertaa a´30min + venyttelyjä n.30-50min + jotain liikkuvuus ja koordinaatiojuttuja. Täytyy nääs tässä iässä jo melekeen päivittäin tarkastella nuo tasapainoaistit. Huomenna on vuorossa sitten Kipinän yhteislenkki. Siitäpä ei oo paljon tietoa, mikä sen sisältö on, kun siinä on kuiteski niin paljon muuttuvia funktioita, joten se olkoot huoltavaa/sosiaalista hölkkää sitten ehkä n.15km /plus/miinus 5km. Siihen alle vois käydä irrotteleen lyhyen kiihtyvän parkasun. Kuiten-niin sen verran kevyeen, ettei höyry nouse päästä.

               Maanantain vois olla vaikka kevyessä jumppa/muussa kohmelossa. Eli vapaapäivä. Tiistaina sitten JO viimeinen harjoittelupäivä ennen maratonia. Aamusella 6-8km kevyttä palauttavaa muutamalla Boltilla ja läpsyllä. Haetaan kutittavaa tilaa ja meno himoja. Iltamassa/iltapäivällä sitten martonin loppuajan ennustava 10,4km valmistava lenkki. Tuon perusteellahan tiesin Toholammin ja Vaasan ajan 5min sisään. Voihan se olla, että tuossa ei kule tarpeeksi hyvin ja pistän koko Kauniston hyllylle. Ei sekään ois mikään ihime, sillä ei tässä nyt niin valtava kunto kuitenkaan ole. En nimittäin lähe Kaunistoon, jos en ole 100% varma siitä, että pystyn ALLE 3.25:n. Ja tietystihän juoksisin mieluusti samalla alle 3.20:n. Ei niitä samoja aikoja (~3.30) jaksais raastella.

               Keskiviikon ja torstain pidän vapaata reeneistä. Eli oon aivan varmasti jo torstai-iltana varpailla liikkuva elohopea. Perjantaille on budjetoitu 3-4km kevyt jalakojen puistelu. Lauantaina sitten toivon mukaan silmät sumiana viivalle, selvänä tehtävänä vain mahdollisimman nopia katsaus ja otatus Kauniston teitä.

               Joo, onhan tässä ollu sitten Vaasan (1.9.2012) jälkeen melkoista taiteilua työkalujen kanssa. Ensin oli molemmat nilkat ja säären ulko-osat tulehtuneina. Vas.polven sisäsyrjä on ollu enemmän ja vähemmän tulehduksellisessa tilassa jo elokuun puolivälistä, mutta on kuitenkin pysynyt aisoissa - ja on itse asiassa nyt jo pois päin menossa. Nilkat ja sääret ovat myös jo ok. Kyllähän näin kevyellä harjoittelulla ehtii kaikki tulehukset parantua. Nyt on tosin nuo lonkka-nivus-akselit ja nivelet hieman tulehduksellisessa tilassa, mutta ihan hyvin kuiten-niin hallinnassa. Kylmää ja tätä jatkuvaa keventelyä. Ei huolta nuista. Mutta pienessä liikkeessä ja jännyyvessä nuo tulehukset pitää.

               Viikko Kauniston jälkeen on ohojelmassa maastovoittoinen n.80km retki (alustava kartta), jossa on yöpyminen matkan varrella autiotuvassa. Että tuolleesti sitten ajattelin aloittaa palauttelut... vasta viikko Kauniston jäläkeen. Eli kevyttä retkeilyä horistontissa. On se mukava ku on mitä oottaa.

EDIT: Juuri hankitut kengät tuleviin vaellushaasteisiin...

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 29.9.2012

NUORALLA TANSSIJA - ITSE KUKIN

               Monasti usean elämä on pienestä kiinni. Joskus joku tekee valinnan polunhaarassa, joka vie toisen parempaan, toisen huonompaan suuntaan. Ainakin itselläni noita on ollut jo tähänkin ikään mennessä ihan tarpeeksi - sekä hyviä, että huonoja valintoja. Lähes kaikkien elämässä on noita polunhaaroja, jossa on tullu tehtyä erilaisia ratkaisuja. Aina tosin kaikki ei ole omissa käsissäkään.

                  Myös sukupolvet ja aikakaudet elävät erilaista elämää. Yhteiskunta tottuu, elää trendejen mukaisesti, eri aikakausilla. Esim. tuolla 80-luvulla oli alle 3h maratoonareita lähes joka perällä, kylällä, puhdossa ja kadun varressa. Luin tuossa päivällä 80-luvun alakupuolen Nivala-lehtiä paikallisessa käsikirjastossa. Siellä saattoi olla piirin maraton kisa, jossa oli melekeen 30 immeistä hölkkäily maratonin alle 3h!!! 

                   Kuin kirsikkana kakun päällä, poistuessani lukusalista, tuli paikallisen urheiluseuran verryttelyasuun sonnustautunut vanhahko mies minua vastaan. Hän oli ehkä noin 60-vee. Jossain olin hänet nähnyt aikaisemmin, mutta en keksinyt hänelle yhtäkkiä nimeä. Morjestin kuiten-niin tuttavallisesti - kuten urheilumiehiä täytyykin. Hän morjesti takas, sanoen: "-Onko Onni kovassa kunnossa?". No, siitähän sitten alettiin jutusteleen niitä näitä. Hieman häirihti, kun en hänen nimestään varma ollu... Tuo reilusti minua lyhkäsempi mies kertoili hänen aikaisista juoksuista. Kertoi juosseensa maratonin aikaan 2.56. Sillä ajalla ei kuulema ollut silloin paljoakaan käyttöä kärkisijoilla, joka oli helppoa uskoa äskettäin tavaamani tuloslistojen perusteella.

                   Kyselin hänen harjoittelustaan uteliaana. Totta kai se kiinnostaa aina, miten nämä entisaikojen jermut ovat harjoitelleet, ja paljonko. No, hänkin kertoi - kuten monet sen ajan juoksijat ovat minulle kertoneet - että liikaa tuli tehtyä kovatehoisia lenkkejä, vaikka ois suunnitellu juoksevansa kevyttä. Varsinkin yhteislenkit olivat päätyneet lähes poikkeuksetta kilpajuoksuun, jossa loppu kilsat oli tultu hieman päälle 3min/km -vauhtia ihan tappo meningillä. Määristä hän sanoi näin: "-178km tuli parhaalla viikolla ja kuukausi tasolla sanoi liikkuvansa tuolla 500-600 lukemissa parhaillaan".

              Niin ne ajat muuttuvat. Nyt jos tällainen hädin tuskin 3.30 maratoonari juoksee n.300-400km/kk niin saa melekeen jo kylähullun leiman. Lisäksi päivitellään "valtavia" harjoitusmääriä ja melkein rukoillaan, jotta tajuaisin jossain vaiheessa ees vähän hellittää. Tojellisuudessa tiiän harjoittelevani noin puolet siitä, mitä tämän päivän OIKIAT JUOKSIJAT. No, tuskin näin myöhäisherännäisenä koskaan oikeiden juoksijoiden tasolle pääsenkään - edes määrissä, mutta ehkä tuonne 500-600km/kk -tasolle ehkäpä. Siihen tarvitaan pokkaa - ONKO SULLA POKKAA??? <-Ja siis huumoria roppakaupalla.

   
                Puhuttiin myös noista kärkimiehistä tuon 2.56 -maratoonarin kanssa. Elämä on raadollista, narulla tanssimista. Eräskin lahjakas juoksija veteli erittäin omintakeisella harjoitelulla ja taktiikalla 2.34 ajan, joka on edelleen Nivalan ennätys. Hänellä olisi ollut eväitä tämän leppoisasti tarinoita iskeneen ex-juoksijankin mielestä jopa tuonne 2.25 -aikoihin. Elämä ei ole välttämättä mennyt sen jälkeen yhtä iloisissa merkeissä. Monista muistakaan alle 3h maratoonareista ei tänä päivänä millään ilveellä uskoisi, että ovat joskus juosseet edes alle 4h, saati alle 3h. Tulee mieleeni yksikin pipo korkealla kulkeava, hädin tuskin 165cm kaveri, joka on sittemmin keskittynyt vain tankkaamiseen ja katkokävelyyn. Toki on joitakin alle 3h ex-maratoonareitakin, jotka ovat edelleen jopa urheilullisia. Toisilla heistä on vielä silmät aktiiviaikojen loisteessa, toisilla pidentyneestä parrasta huolimatta lennokas askel edelleen. Hekin ovat tehneet elämässään monenlaisia ratkaisuja, eikä kaikki ole olleet huonoja.

                 Itsekin tein v.2007 ratkaisun, jossa halusin vain olla kevyempi kuin mitä olin (107kg). Sitten tavoittelin kuntoa, jossa voisin joku päivä juosta 5km putkeen. Nuo tavoitteet ovat täynnä. Nyt saankin jo tehdä kylähullun leimalla paljon hullumpiakin asioita. Ja niitä tulee riittämään, heh, heh. Tälle syksylle olen budjetoimassa piiitkää juoksu/kävelyretkeä luonnon helmaan. Autiotupia, kotia ja laavuja olen jo kartoitellut. Tarvitsen myös ainakin yhden kaverin jokaiselle pätkälle, sillä haluan tulla vielä tuoltakin matkalta myös takaisin. Ehkä joudun hommaamaan kavereita eri pätkille, sillä välttämättä koko matkalle ei riitä yksi kaveri. Parille kaverille olen jo pienesti orastavista suunnitelmistani puhunutkin. Laitan kaverihakemukset sisään, kun päivämäärät valottuvat tarkemmin.

    Jokaisen sisällä asuu pieni nuori, nuoriso... puhuttelevaa rappia tässä....

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 25.9.2012