YÖTTÖMÄN YÖN MAASTOJUOKSU RETKI +72KM

                    TO 20.6.2013. Klo.18 LÄHTÖ KYÖSTIKALLION KOULUN VIERESTÄ - TÄSTÄ. Eli Juhannusaattoa vasten yöllä järjestän OHJATUN YÖTTÖMÄN YÖN maastojuoksuretken nivalan monenkirjavissa maastoissa. Tarjolla on ainakin asfalttia, soratietä, hiekkatietä, nurmiteitä, heinäteitä, polkuja, metsää, ojien ylityksiä, nevoja/soita, penkereitä, kalliopolkuja, hiekkaa, mutaa... kaikkea mahdollista. Reitti on suorinta mahdollista reittiä mitattuna n.72,2km, mutta käytännössä tulenee joku n.74-75km, kun reitillä on joitakin lyhyehköjä suunnistuksellisiakin osuuksia. 

                    Retkelle uskaltaa lähteä turvallisuuden puolesta, sillä otan matkaan mm. puhelimen, jossa on tarvittaessa topo kartat käytössä, jos suunnistusosuuksilla tulee ongelmia. Ja suunnistusosuudet eivät siis ole juuri 1km pidempiä. REITTIIN voi tutustua TÄSTÄ. Lisäksi otan matkalle varavirtalähteen, josta lataa 3kertaa puhelimen tai sykekellon. Sellaisia, n.20e maksavia aparaatteja saa mm. Nivalasta Päivärinnalta vai mikä Asko se on. Aparaattiin tulee monenlaista liitäntää ja piuhaa.

                   JUOKSUretki on siis määrä tehdä pääasiassa juosten. Alustavana ajatuksena on mennä ALUSTA ASTI energiaa säästävällä juoksu+kävely rytmillä. Riippuen osallistujien kunnosta ja halusta niin ajattelisin rytmiksi 7min hölkkää + 3min kävelyä. Moni vähemmän pitkiä matkoja vaeltanut voi ihmetellä miksi pitää alusta asti ottaa kävelypätkiä, mutta matka kertoo kyllä sitten miksi.  Edelleen riippuen mukaan lähtevien kunnosta ja halusta niin arvioisin matkan kestoksi 12-15h = n.5-6km/h keskivauhdiksi, joka on 10-12min/km toisin ilmaistuna. Uskoisin, että tuo arvio pitää. Perillä, Kyösti Kallion koulun pihassa olemme siis takaisin KOMEASTI juhannusaattona n.klo.6-9. Siitäpä sitten on mukava lähteä makkaran paistoon ja heran syöntiin!!??!!

                  Reitti on haastava, mutta ERITTÄIN mielenkiintoinen, juurikin haastavuuden, sekä monenkirjavaisuutensa ansiosta. Olen viime syksynä mennyt ison osan tuosta reitistä kaverin kanssa. Nyt reittiä on muutettu juostavampaan suuntaan. Reitillä on silti edelleen siis myös suopätkiä, jossa lenkkarit ja coretexitkin kastuu aivan varmasti. Hitaimmat suokilsat tulevat painumaan varmasti päälle 20min, mutta vastaavasti teillä on eteneminen taas helpompaa. Kumppareilla ei kannata lähteä juoksemaan, joten SUOSITTELEN vain valitsemaan kengiksi vähän vanhemmat lenkkarit tai nastalenkkarit, jotka saa sotkeutua ja kastua. Sama suositus myös vaatteiden osalta. Kesä kuivaa minkä kastelee slouganilla.

                    Juomakätköt on n.26,5 ja 49km kohdalla. JUOMAREPPU on melkein pakollinen, sillä riippuen repusta, sinne menee 2-3litraa juomaa.  Ylikuormaa kannattaa kuitenkin välttää, jotta pystyy juoksemaan. Lisäksi kannattaa ottaa mukaan särkylääkettä, puhelin, kyypakkaus ja tarvittaessa muitakin lääkkeitä/tarvikkeita, joita katsoo aiheelliseksi ottaa. JOKAINEN TULEE REISSULLE kuitenkin lähtökohtaisesti OMALLA VASTUULLA.

                  Matkaa tehdään tietysti varsinkin matkan edetessä retkikunnan kunnon ja halun mukaisesti. Sanoisin, että retkelle uskaltaa lähteä, jos on asenne kohdallaan (ei esim. vierasta kastumista) ja juossut vaikka viimeisen vuoden sisällä esim. puolimaratonin ja pitänyt kunnostaan kohtuullisen hyvää huolta. Jokainen toki osaa parhaiten itse arvioida oman soveltuvuuden.

                  Eli rohkeasti vaan ilmoittautumaan mukaan!!! Tämä on ilmainen reissu. Ja todellakin tarkoitus on edetä tuolla juoksu+kävelyrytmillä naatiskellen. Retkeen voidaan väen halutessa nimetä jokin makkaranpaisto taukopaikkakin. Esim. Pykyn autiotupa 44km kohdalla tai joku muu, jos jollain on ehdotuksia.

                  Jos joku asia tästä infosta jää epäselväksi niin ota rohkeasti yhteyttä tai laita kommenttia. Vastaan mielelläni.

   LOPUKSI teen tähän listaa, minkälaisella varustuksella ITSE lähden matkaan (Lista on jokaisella hieman erinäköinen ja tämä vain yhtenä variaationa varusteita miettiville).

* Tavalliset juoksusukat
* Vanhat juoksulenkkarit/nastalenkkarit (Xtirot tai IceBugit esimerkiksi)
* Pitkät kesätrikoot
* Säärystimet (Suojaa nilkoja ja sääriä kaikenlaisilta asioilta) ->>>
* Sään mukaan yläkerta. Tojennäkösesti erittäin ohut ja tietysti hengittävä pitkä trikoopaita
* Kävelysauvat <-Ovat verraton hyöty esim. suolla edetessä. Suosittelen
* Joku päähine ehkä. Riippuu taas kelistä. Tarvittaessa hanskatkin.
* 2-3L juomareppu. (Malto,vesi,mehu,suola seosta)
* Elovena keksejä, geelejä, suklaata ja suolakeksejä. Minkä verran arvelee 12-15h aikana tarvitsevansa. Pikkasen kannattaa arvioida ylitse. Muistakaa myös, että mukana kannattaa kantaa vain järkevä määrä. Loput matkan varrelle kätköihin, jotta eteneminen on miellyttävää.
* Juomaa vien kätköihin n.20Litraa. Plus makkaraa n.49km kohille.
* Puukko
* Astma ja särkylääkkeet
* Idealsidosta tapaturmia varten
* Wc-paperia
* Puhelin + varavirtalähteet
* Sykekellon
* Tarvittavat kartat (osa reitistä tuttua, joten koko matkalta en tarvi karttaa) Muiden ei tarvi ottaa karttoja.
* Kyypakkaus (KAIKILLE pakollinen)
* Sääskimyrkkyä
* Otan mukaan yhden kylmäpakkauksen.
* Tuomaripillin <- mm.S.O.S-tilanteisiin
* Vaihtovaatteita ei kannata mielestäni ottaa/raahata mukaan, sillä kaikki kastuu kuitenkin.
Yöttömän yön vaelluksen Pelastuspisteet hätätilanteiden varalta:  PISTE 1 (30,5km) Ketopellontien pää... PISTE 2 (n.34,0km) Murtojärvi... PISTE 3 (n.41,0km) Iso-Juurikka Reisjärven puoleinen pää... PISTE 4 (n.49,0km) Mutkalampi pohjoispuoli, Lahnajärventieltä tulo....

Kun tulee mieleeni niin täydennän listaa. Kyselkää ja ilmoittautukaa mukaan. :)

MUKAAN ILMOITTAUTUNEET:

JYRKI LESKELÄ
ONNI VÄHÄAHO
JANI JYRKKÄ (tojennäkösesti osan matkaa) 
ARI TIMONEN 
VIRVE NÄRHI

KIINNOSTUS TUNTUU LISÄÄNTYVÄN - ODOTELLAAN LISÄ VARMISTUKSIA :=)


Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 27.5.2013

TERWAMARATON - "VIIMENE RAMPPI"

                        Päivä oli nivalaisen juoksun iso juhlapäivä. Pitkän ja vastoinkäymisiä sisältävän talvikauden sujutellut Keijo "HietapuolenBekele" Nivala otti SM-KULTAA M60 -sarjassa!

 

  Keijo veti todella tasaisen maratonin, tipahtaen 3h vauhdista ihan viime kilometreillä. Voitto ratkesi Keijon mukaan n.40km kohdalla, kun hän saavutti viimeisen edellä olevan M60- sarjalaisen. Keijo oli siihen asti luullut johtavansa kisaa. Keijo kertoi, että ei meinannu uskaltaa ohittaa tuota viimeistä kantoa kaskessa, sillä jalat oli jo niin huonossa kunnossa 40kilsan kohilla, jotta oisivat voineet rampata. Onneksi niin ei käynyt ja Keijo viisti maaliviivan 63 sekuntia ennen sarjansa kakkosta, ajalla 3.02.12 @4:19. Keijolle mitä SUURIMMAT ONNITTELUT!!!

             KEIJO TUULETTAA SUOMEN MESTARINA!!!!

                      ... Kisa-aamu valkeni komeana. Heräsin viijen jälestä - Penguinsien peli oli vielä menossa. Sitä katsellen hieman venyttelin olohuoneemme lattialla. Penguins eteni Itäisen konferenssin FINAALIIN! Sekös lämmitti ja viritti mielialan kliimaksiin. Oli myös kolmas aamu, jolloin olo oli ollut tukkoinen nenästä ja ääni hieman painoksissa. Ajoittain oli räkää valunut, mutta kurkku ei ollut kipeä, eikä lämpöä missään vaiheessa, joten pysyin kisa-ajatuksessa kiinni. Perheen muut jäsenet olivat olleet sairaana jo viikon... Kävin siinä 3km hölkkään aamupalan alle. Kaikki tuntui hyvältä. Jopa ennen kello kuutta suoritetun lyhyen aamuheräilyn lopussa kokeilemani kisavauhti noin @4:20 tuntui todella helpolta. Virnistin yksikseni - tämä on päiväni.

                     Aamun tunnit eteni nopeasti. Tombe ja Tuulia tulivat pian hakemaan minua. Alkoi matka kevään PÄÄKISAAN, Terwamaratonille. Juttua ja tarinaa piisasi. Käytiin läpi lähes kaikki mahollinen valmisteluista ja tuntemuksista. Puolivälin kantturoissa nousimme kerran autosta jalotteleen. AU-AUH, takareidet kramppaili jonkun kerran. Olin vähän kummissani. Olinhan huolehtinut suolasta, magnesiumista ja juonutkin n.2Litraa siihen mennessä nestettä kisa-aamunakin. Noustessamme autoon, totesin Tombelle: "-Sehän oli olla viimene ramppi". Tombe siihen: "-Toivottovasti oli, viimene ramppi"... jatkoimme matkaa, enkä sen enempää jääny nuita ramppeja miettimään, sillä olin jo tehtävässä kiinni. Kaikki focus oli tuloksen maksimoimisessa. Ei päähän mahtunut nyt muita kiemuroita.

                    Kisapaikalla näin joitakin kaukotuttuja ensimmäisen kerran, mm. Mattilan Markon. Ja olin todella niin keskittynyt, etten hoksannut ottaa kenestäkään kuvia - kisapaikalla, jos kohta ei kamerakomponenttia ollut kisan jälkeisenä tuntina käytössäkään... Lähdin verkkaan ja venytteleen. Edelleen kaikki hyvin. Kävin merenrantamilla (oli muuten aika makian vilvoittava tuuli) verkkaan kevyesti 1,3km verran, ottaen muutaman Boltin. Sitten vain viimeinen puoliska tuntia pientä puistelua jne.

                  PAM! Lähtölaukaus kajahti. Korvissa soi sillä hetkellä mp-soittimesta biisi "Rensselit pykälään ja täysillä päin". Ehdin ottaa muutaman askeleen, kun tuli ensimmäinen kramppi, pohkeeseen. Se säikäytti ja varmaan osaltaan rauhoittikin menoani, hieman. Ei lävähtäny "rensselit pykälään, eikä täysillä päin". Hinailin varovasti tehot 155 kantille. Ensimmäiset 12 kilsaa tuli 6sekunnin sisään!!! @4.27-4.33 väliin. Tasaisen taulukon tavoitevauhti oli 4.30, jossa kutakuinkin olin. Kuitenkin kramppeja oli tullut jo siksi monta ensimmäiseen 12 kilometriin, että se vaikutti alusta alkaen tietysti vauhtiinkin. Krampin jälkeen, kun lihas ei enää toimi ja tunnu samatteen. Askeleesta katoaa hieman rentoutta, askel muuttuu ja rampit syö lihaksen käyttötehoa. Olinkin ajatellut viimeisten lenkkieni perusteella, että oisin pystynyt ILMAN RAMPPEJA juokseen hyvin helppoa juoksua välillä @4:15-4:25.

                  Kilsat siis taittui kohtuullisiin aikoihin, enkä edes ramppeja miettiny kovinkaan paljon noiden ensimmäisten 12km aikana. Olin niin hypnotisoitu tehtävään, takomaan +3h oulun raitteja, etten todella antanut minkään ylimääräisen asian astua pääni sisään. Jälestä päin ajateltuna se oli kyllä aika totaalista keskittymistä! Juoksu oli kuitenkin yllättävänkin mukiinmenevää ajoittain, vaikka ramppeja oli lähes joka kilsalle. Alkumatkasta näin tuttuja nivalaisia kannustamassa reitin varrella, joka lämmitti mieltä.

                 Jossain 10km jälkeen alkoi tuntua, että rampit hieman helpottaa ja tuli noin 6km ramppaamaton jakso. Tosin edeltävät rampit oli katkaissu parhaan terän askelhelppouvesta, mutta koin oloni sen verran freesiksi, että nakkasin ihteni n.40m päässä edellä olevaan 6 hengen ryhmään. Ajatuksena, että peesissä pääsee vähemmällä. Se juna puksuttikin vähän alle @4:30 -vautia. Juna painoi selvästi vilkku päällä ja ohitimmekin monta sellaista, jotka olivat esim. minut ohittaneet alkumatkasta. 16km kohilla iski kuitenkin taas - en laskenut, monesko ramppi se jo oli, mutta niitä tuli jo etureisiinkin. Rampit olivat tuohon 16km kohtaan mennessä syöneet jalkoja jo siksi paljon, että ne tuntui jo melko PASKOILTA. Siinä kohalla ajattelin ensimmäisen kerran, että jopa on tilanne. Toisaalta ajattelin positiivisesti, että voihan tämä olla ensimmäinen hankala tilanne. 155 tehoilla jatkoin taivalta, aina välillä juoksun ramppejen takia alas ottaen.

                   Puolimatkaan tultaessa olin ollut viimeiset kilsat (18-21km) enää edellä olevista syistä johtuen n.@4:40 vauhtia etenevä, irvistelevä hölkkäilijä. Puolimatkan väliaika 1.35.49, joka oli 2min 19 sekuntia hitaampi kuin mitä olin ajatellut. Oikeastaan yllättävän vähän rampit söi aikaa vielä tuossa kohtaa. Olin ajatellut puolikkaiden menevän 1.33.30 ja 1.36.20 = 3.09.50 - tahtiin. Ei mennyt...

                  Toisella kierroksella rampit vain lisäänty. Koitin ottaa suolakurkkua pöydiltä ja juoda 2,5km välein olevilta huoltopisteiltä kaksikin mukia urheilujuomaa. Geelejä otin kisan aikana 5,13,21,29 ja 36km kohilla. Mikään ei auttanut. Sinnittelin niin kauan 155 -tehoissa, kun jalat pysyi jatkuvan juoksuun. TOISTELIN itselleni olevani suorittamassa tehtävää Oulussa, +3h 155 tehoilla tien hakkaamista. Rampit alkoivat siis työntyä pään sisälle. 26km kantturoissa NIIASIN viimeisen kerran, enkä pystynyt niiden ramppejen jälkeen enää piiiitkään aikaan alle 5min kilsoihin, jos kohta ne eivät onneksi tuossa kohtaa montaa sekuntia yli 5minsankaan menneet.

                   Seurani kärkipari, Tapio ja Mervi olivat monessa kohtaa reitin varrella minua kannustamassa ja näin ollen mitä suuremmissa määrin tukemassa. Taisin olla melko hankala kannustettava loppumatkasta. Sieltä ei enää painokelvollista tekstiä tainut löytyä 28km kohilla, kun he sinnikkäästi kannustivat. Tunteet oli todella pinnassa. Oistonaan ramppaavien jalkojen kanssa taiteilua n.@5:00 -vauhilla. 29km kohilla sain vielä laskettua, että @5:00 vauhtikin riittäisi vielä 500m loppukirillä nakattuna 3.20 -alitukseen. Joo, enpä vain tiennyt tuossa vaiheessa, miten mahotonta jaloille oli tuo vitosen vauhtikin.

                   32km kilsan tietämillä otin ramppejen takia ensimmäisen aivan lyhyen kävelypätkän. Pian Tapsa ja Mervi olivat taas tien varressa tsemppaamassa. Heitin heille mp-soittimen, joka ei meinanna irrota millään piuhoistaan. Halusin sen pois, sillä en tarvinnut enää raivopäiseen raviin eväitä. Niitä ei tänään tarvittu missään vaiheessa... 33km kohilla oksetti pirusti ja pysähdyinkin yrjölle. Sain puserrettua vain jotain limansekaista. Se auttoi kuitenkin pahoinvointiin. Noiden kilsojen jälkeen sain puserrettua ja taiteiltua välin 34-38km n. @5:30 vauhilla, ehkä vähän allekkin. Niin ne vauhit kuulkaas tuli alas, sen sajan rampin myötä. Vielä 5km ennen maalia olin siinä tilanteessa että @5:00 -vauhti veisi 3.25 aikaan, @5:30 -vauhti 3.27.30 ja @6:00 3.30.00 aikaan. No, ajoilla ei enää itselleni hirveää merkitystä ollut, sillä tavoite oli ALITTAA 3.10. Nuo oli enempi vain sellaisia, kun pitää koittaa jotain keksiä jolla saa ihtensä raastamaan loppuun asti, vaikka tavoitteet olisivat jo karanneet aikaa sitten.

                     Tuli vastaan 39km kyltti. Pääsin jonkun matkaa ramppailen sen ohitse, ehkä 400m, kun tuli ISO RAMPPI. Sillon kyllä ajattelin, että NYT TULI VIIMENE RAMPPI!!! Tuo vasemman jalan ulompi reisilihas jämähti oikein totaali ramppiin. Kuin olisi koivuhalko työnnetty trikoiden alle - siltä se näytti. Järjestysnainen sattui pyöräileen ohi. Hän sanoi napakasti: "-Hei, sinä et enää jatka! Taidat kuule olla ja pahassa nestehukassa...silmäs pupilikki on ihan pistemäiset - joo ei, kyllä sinä nyt jäät tähän". Anteeksi vain hällekki. Otin kyllä hänen tarjoaman kisajuoman, Squeezyn, mutta empä lämmenny hänen kehotuksistaan. Taisinpa sanua aika selvästi, että taijampa vaan kuule jatkaa = ei oo painokelpoista siteerausta tarjolla, valitan.

                     Ehdin silti itsekin ajatella, että mitenhän tästä todella pääsen maaliin. Keskeyttäminen ei todellakaan ollut vaihtoehto. Mullahan oli vain polttopuita lahkeissa, s-tana! ISON RAMPIN jälkeiset ensimmäiset askeleet olivat aika ärjyjä. Saati, kun tapailin ja haparoin ensimmäisiä juoksuaskelia ISON RAMPIN jälkeen.

                     Saavuin 10km matkalaisten 8km kyltille, eli 2km maaliin. Hilasin vauhtia pikku hiljaa 40:nen kilsan 7.50:stä!!! ylöspäin. 41km 5.32 ja 42km 4.52 ja viimeiset 400m @4:21 vauhilla - uusienkin ramppejen uhalla. Tunsin TODELLA taistelleeni loppuun asti. Olo oli silti toisaalta todella pettynytkin, vaikka ymmärsin kyllä, että olin antanut tänään(kin) kaikkeni, enkä parempaan tänään tässä tilassa kyennyt. Miehet yleinen, 109 osallistujaa, sijoitus 28. Aika 3.29.37 @4:58. Niin ku faktojen puolesta.

                   Ihan loppumatkasta vasta minulle valkeni ramppejen syyt. Olin niin prosessissa kiinni, keskittyen vain maksimoimaan suorituksen, että meni todella ihan kisan loppupuolelle, ennen kuin pääni sisään pääsi muita pohdintoja. Perheessä viikon asunut flunssapöpö oli todella iskenyt minuun. Eli krampit olikin flunssaramppeja. Toisaalta ainoat oireet flunssaramppeista oli matkalla, kun pysähdyttiin jalotteleen, eikä niitäkään hoksannut flunssaan liittää, kun ei mitään selvää flunssastatusta ollut.

                     Otin ennen kisaa suolatabletin - senkin kaiken varalta. Säähän oli sittenkin aivan priima. Kisapaikan toteuma, merenranta, peräti +12 koko kisan ajan. No, mittari oli vihreäsaaressa varmaan aivan merenrannalla. Auton mittari oli n.+15 ja keskustassa korkeimmillaankin vain +19. Lisäksi meren läheisyys ja sieltä puhaltanut vilvoittava merituuli tekivät sään jopa viileän kelin miehen makuunkin täysin priimaksi. Minusta oli huvittavaa kuunnella kuinka kisapaikalla levisi kuin kulovalkea uskomus "liian lämpimästä" kelistä. Siihen trendiin tarttui porukkaa kuin takiaiseen. Jokaisella maratonilla on ERITTÄIN paljon vaikeuksissa viimeisellä 10km olevia, joten he mieluusti haluavat viimeisen kympin - ehkä pidemmänkin matkan - vaikeuksille jonkun katu-uskottavan selityksen. Mutta minäpä ammun ne kaikki alas. Faktat on faktoja. Kisan aikana oli lämpötila +15/+19, viilentävä merituuli ja yllättävän paljon varjoisia kujia, jossa reitti kulki. Aurinkoisemmalla pätkällä reittiä, siinä beachillä, puhalsi sopimoilleen vilvoittava merituuli. Jo on helteet.

                   Reitistä täytyy myös antaa isot pisteet! Alkuosassa reittiä pari nopiaa lyhyttä nousua ja melekeen koko reitti myötälettä ja vielä myötätuuleen! Kuinka moni huomasi sen?

                   Kisan aikana pysähdyin jokaiselle juottoasemalle ja join 1-2mukia urheilujuomaa. Maha veti hyvin juoman alas ja kusi oli kirkasta/normaalia kisankin jälkeen, joten nestehukkaa ei todella ollut. Flunssa epäilyt kävivätkin toteen sitten n.2h kotiin pääsyn jälkeen. Tuli kuumehorkka ja tipahin petiin. Kuumet nousi yli +38asteeseen. Kurkkutuntemuksia, räkäisyyttä. Yöllä hipsiessäni nesteyttämään itseäni tajusin tehneeni melkoisen suorituksen. Juoksin tietämättäni sairaalla keholla, jalkojen jatkuvasti - pahastikin - rampaten alle 3.30:n. Laskin vesikanisterin keittiönpöydälle, pyyhkäisin kyyneleen poskelta. Tämä taistelu, terwamaraton, loppui tuohon kohtaan.

                   En tiedä, osaanko kyllin kiittää kaikkia, jotka elivät mukana tässä kisassa. ISO KIITOS kaikille, jotka laittelitta viestejä. En jaksanut niistä moneenkaan vastata, muistaakseni. Joten kiitän teitä kaikkia tätä kautta. Kiitos! ERITYISKIITOS lähtee puolestaan Tuomakselle (Tombe) ja Tuulialle, jotka olivat hyvänä kisamatkaseurana, ja ennen kaikkea auttoivat minua kisan jälkeisessä elossa. Erehdyin mm. istumaan, josta en meinannut päästä ramppejen takia millään ylös. Tombe ja Tuulia kantoivat minulle juotavaa, syötävää ja suolaa jne. TÄYDEN KYMPIN kavereita!

                 Kun tässä blogissa oli hyvä alku niin lopetetaan tämä myös hyvin. Eli kisan jälkeiseen yhteiskuvaan Tombesta ja Tuuliasta, jonka otin vasta kisan jälkeen meiän pihalla.

                   Tuuliahan teki oman ENKAN puolikkaalla, juosten puolimaran aikaan 1.47.10 @5:05. Komea viiden minsan parannus. ONNITTELUT. Tomben puolimaraton sujui loppukilometrejen kanttausta lukuunottamatta vaikeuksitta, vaikka ennen kisaa peikko istuikin hänen reidellään. Aika 1.22.12 @3:54. Vielä puolimatkassa Tombe oli n.30sek. edellä alle 1.20 -vauhtia. Hyvä taistelu joka tapauksessa.

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 26.5.2013

TÄSMÄTEHTÄVÄ OULUSSA

                      Kaikki alkaa olla valmista. Huomiselle olen ohjelmoinut täsmätehtävän Oulussa. Sen kesto olenee n.190-200min. Riippuen kelistä. Olen valmis tehtävään. Taon Oulun raitteja n.154-159 sykkeillä +3h ja se on siinä. Tehtävä on siis hyvin selväkin.

                     Kuten jokaisen kisan alla, niin myös tämän, on aina jotain pientä oikkua. Meillä on perheessä flunssa päällä. Pari päivää sitten luulin jo hetken sairastuneen, mutta se olikin onneksi vain astmaatikon allergia oireita. Kuulema muillakin allergikoilla on nyt jotain haasteita. Mutta eipä tuo isommin vaikuta mihinkään - mitä nyt jonkun verran hankalampi on hengitellä - ainakin välistä. Maratonillahan läiskitään menemään kuiten-niin sen verta hengityksen kannalta helppoa ravia, ettei tuo aiheuttane juurikaan ylimääräistä kitkaa.

                    Varmaan suurin ison-K:n kasvaminen otsalohkoon on tuo sääennuste, joka on aivan hanurista. +22 ja aarinkoa täyreltä taivahalta. Sanompa vaan notta siinähän paistaa, Pe*k*l*!!! En jaksa ajatella mitä se vaikuttaa aikaan - vaikuttakoot mitä vaikuttaa - sittehän sen näkkee. +18 ylöspäin menevissä lämmöissä on mulla ollu AINA vaikeuksia. Siitäpä sitten jokainen päätelkööt mitä haluaa.

                   Kävin tuossa tännään aamusella vähä tuossa verrytteleen, jotta saisin vähän tehtävän toteuttajia pijettyä hereillä ja tonuksissaan. Ees alakuun jolokottelin yhen kilsan tasasta @5:00 -vauhtia jarrutellen ja lämmitellen. Sitten ajattelin kokeilla juosta 2km ajateltulla MARATON TUNTEELLA katsomatta KERTAAKAAN kelloon!!! Nostaa tirpasin lantion harjalle ja fundeerasin hieman teknistä helppoutta ja laskettelin rentoa KISARAVIA pari kilsaa. Keskari @4:18. Sykkeet kisa-alueella. Varmaan oli kuitenkin lähempänä tunteeltaan reippaan maratonvauhdin kanttia kuin helepon. Katsotaan mitä sitten kisafiilis yms. yllättävätkin detaljit saa aikaan huomenna. Yhtä kaikki, tuli ihan mukava olo tuon verryttelyn jälkeen. Loppuun jolokottelin kevyttä 1,3km, johon sisällytin kaikenlaisia veivauksia, mm. polvennostojuoksua, läpsyjä, lonkan aukasuja ja loppuun yhen Boltinkin.

                 Huomiselle on alustava neste, geeli ja suolasuunnitelma seuraava: Joka asemalta vasurilla sipasen ainakin urh.juomaa. Squeezy-juomaa en oo ikinä juonnu, joten juomapuoli vedetään ihan alokasmaisella lähestymisellä. KOSKAAN ei saisi juoda ensimmäistä kertaa mitään juomaa kisassa. Lisäksi otan vettä, jos suinkin KERKIÄN. Suolatabun otan 6,16,26 ja 36km kohilla. Geelin 5,13,21,29,37km kohilla.

                 Juttelin tuossa eilettäin yhen kaverin kanssa puhelimessa. Hänen kisasuunnitelmansa on kuin ohjekirjasta. Ensin 1-2km noin @5:00 -vauhtia... Sitten nosto kisavauhtiin... Juomapaikoilla ei mitään kiirettä. Ja varmasti tekee kovan tuloksen. Olen siitä lähes 100% varma. Lähestymistapoja on lähes yhtä paljon kuin on juoksijoitakin. Itse edustan taas tuloksen maksimoimista, paukusta maaliviivalle asti. Lähden aina tekeen tilanteeseen ja kuntooni nähden unelmajuoksua. Joensuussa ja Nivalan Puolimaratonilla onnistuin mielestäni tilanteeseen ja kuntooni nähden täydellisesti. Pidän myös siis omaa taktiikkaani itselleni sopivana, vaikka se on kaikkea muuta kuin suosituskirjoista. Koko tämä minun touhu on aivan jotain muuta kuin suositeltavaa. Tämä on varmasti niin hullunkurista, että täällä tapahtuvia asioitakin näytetään seuraavan n.200-400 käynnin verran/päivä. Kiitosta vaan kiinnostuksesta.

                   Käyttäessäni tuota neljä päivää sitten tekemään taulukkoa lunttina niin huomenna näyttäisi +22 lämmössä ja miedossa tuulessa olevan 3:24 tulos odotettavissa, sikäli mikäli ennusteet ja tojellisuus kohtaavat. Tuo tuntuu kyllä TOSI surkialta lopputulemalta. Uskon parempaan, vaikka nuot taulukot ei mulla yleensä paljon heitä... Huomenna otan soppelit verkat n.1h ennen kisaa kapuloihin. Kisassa nostan hiljalleen itseni tehtävä-alueelle, eli aluksi 155 -kantille sykkeissä. Varmaan ne hiissautuvat kisan ejetessä 160 -kantille, jos tulee noin PIRUN KUUMA. Joka tapauksessa tehtävä tulee olemaan RAAKA. Sillä en ruukaa jättää tuliaisiksi mitään kisareitille. Huomenna nähdään! Täällä on latinki AIVAN VARMASTI kohdallaan!!! Onko siellä?

Ps.Sain haalittua kokoon 3.Onnin kierrokselle 9 yhteistyökumppania. Ens viikolla saadaan ensimmäinen erä (kaksi erää) teemapaitoja. ISO KIITOS sponsoreille:

* Mannerheimin lastensuojeluliiton Nivalan osasto
* Lakeuden Kipinä
* Liikuntakeskus Nivala
* Nivala-Seura 
* Rakennusliike P.Vähäsöyrinki
* Nivalan Osuuspankki
* Design Talo Nivala
* Lähitapiola Nivala
* JP Paino Nivala


             Juoksijoita on tulossa mukavasti osalle matkaa juoksemaan seurakseni. Ainakin yksi (Fredrik Olaussen) myös koko matkalle. Ja tietysti kaikki vielä ilmoittamatta olevat ovat ERITTÄIN lämpimästi tervetulleita juoksemaan kanssani - tai Fredrikin kanssa - missä kohtaa reittiä tahansa. Itse menen kävelyineen päivineen tojennäköisesti n. @5:15-5:40 vauhtia - ainakin aluksi.

            Mikä tärkeintä kuitenkin, ensimmäisiä lahjoituksia on alkanut tupsahdella lahjoitustilille!!! Muistetaanpa olla jokainen mukana vähäisellä 5e panoksella ja auttaa näin MLL -Nivan osaston perhekahvila toimintaa. Lahjoitustilihän on: FI89 5291 0820 0868 71


Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 24.5.2013

PÄIVITYSTÄ 3.ONNIN KIERROS PROJEKTIIN

                         Laitetaanpa tähän linkki 3.Onnin kierros Infoon. Eli nyt on sitten lahjoitustili aukaistu. Tilinumero on: FI89 5291 0820 0868 71  Osallistua hyväntekeväisyyteen, Nivalan Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahvilan toiminnan tukemiseen, maksetaan 5e/lahjoitus tuolle lahjoitustilille. 3.Onnin kierroshan on 15.6.2013. Ja tuo tili menee kiinni 14.6.2013.

                      Lahjoittaa voi vaikka ei osallistukaan itse tapahtumaan. Tapahtumassa osallistumistapoja on kolme:

A)Esimarssi. Eli yhteismarssi Uikosta-Tillaripatsaalle, 1,3km. Lähtö Uikon pihalta La 15.6.2013 klo.9.30.

B)Voi juosta osan matkasta mukanani. Mukaan voi tulla mistä kohtaa vain - alusta tai matkalta.

C)Voi juosta myös koko matkan, kuten ainakin yksi kaveri tuleekin juoksemaan.

Kaikki liikkeelle hyvän asian puolesta itselleen sopivalla tavalla.


PÄIVITYSTÄ: 

Olen saanut mukaan siksi hyvin yhteistyökumppaneita, että voin teetättää hieman toista kymmentä teknistä teemapaitaa 3.Onnin kierros juoksuun. KYSYNKIN, onko joku vielä tulossa juoksemaan jonkun matkaa kanssani (esim. 10km) joko alusta - matkan varrelta - tai lopussa? Vielä on mahdollista, että budjettini riittää hankkia mukaan tuleville juoksijoille paitoja! Eli jos ei ole SINUN kanssasi paidan koosta vielä puhuttu, ja aiot tulla juoksemaan 15.6.2013 3.Onnin kierros tapahtumaan, otappa yhteyttä!!!


Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 21.5.2013

ASIAT SELVIÄVÄT

                         Jospa aloitan tämän kertaisen VUODATUKSEN ensinnäkin siitä, jotta nyt on kuulkaa LATINKIA täällä kolmannessa kerroksessa, Olkkosentiellä. Ärräpäitä tuli taasen tännään päästeltyä ennen reeniä - reenin aikana - ja jäläkeen - ja paljon. Sitten seuraavaksi voisin kertoa hirviän SALAISUUDEN siitä faktasta, että olen elämäni kunnossa. Ja TOISEN salaisuuden: Siihen ei edellenkään paljoa tarvi! Mutta oonpahan kuiten-niin. Kuvailen olotilaani tällä hetkellä HALLITUKSI kaaokseksi. Tähän on tultu toudella pitkä tie joulukuun alusta. Tätä viikkoa varten on kaikki reeni tähdännyt. On kevätkauden pääkilpailu edessä. Se miksi olotilani on niin yhtä-aikaa hyvää kuntoa uhkuva, kaaosmainen ja jopa aggressiivinen, johtuu siitä, että lauantaille povataan TÄLLÄ HETKELLÄ aivan liian lämmintä ilmaa.

                        +18 ylöspäin olevat lämpötilat eivät yksinkertaisesti sovi minulle. Ja nyt povataan hieman vaihdellen tuollaista +19/+21 keliä. Voi kuulostaa marginaalilta, mutta voin sanoa, että minulla vaikuttaa jokainen aste AIVAN LIIKAA suorituskykyyn - siis tiellä. Onneksi ei kuitenkaan tuulta kuin 3m/s. Kuitenkin tieto siitä, että liian korkea lämpötila veisi minulta pohjan polokasta kunnon ennätys tiskiin, tekee minusta lähes HALLITUN hullun! Tänäänkin oli +22 lämmintä viimeistelyharjoitus A:ssa ja tuulta 5m/s (puuskissa 8m/s) Vk-ossuuvella. Mutta siitä vähän tuonnempana tarkemmin.

                       Elo on ollut muutoinkin vähintäänkin VAUHIKASTA. Tänään aloittelin päivän syömällä muroja tuossa puoli viijen kantissa. Samalla kattelin HYVÄLLÄ sykkeellä Penguinsien peliä ja venyttelin jäseniä hieman. Kävin siinä puisteleen koipiakin tiestöllä 3km verran, jotta sain päivän käyntiin. Seittemän jälestä oltiinkin sitten menossa jo pohjoista kohden jonnin matkaa. Edessä oli STAND-UP keikka. Kaverin kanssa vedettiin n.300 hengelle stand-up:a. Kuvat puhukoot puolestaan!!!
Astma piippua tarvii joskus stand-up hommissakin - sääret soikoot!!!
Samassa tillaisuuvessa oli myös näytelmä tyyppinen esitys, jonka jengi koreilee tässä

                      Elikkä tälleesti haetaan draivia Terwa-maratonia varten. Niin... Siihen tämän päivän lenkkiin. No, siinä taas päivittelin säätä. Parasta mahollista auringossa lekottelu keliä, mutta ei missään nimessä reenikeliä. Päätin kuitenkin haastaa +22 aurinkoisen kelin ihan siedätys hoitona. 5-8m/s olevaa vastatuultakin oli tarjolla 3,7km mittaiselle maratonteho-ossuuvelle. Eli kaikki pahimmat vastustajat laariin vaan ja sekkaan. Ajattelin samalla testata ja varrautua näihin <+20keleihin kokkeilemalla pyöräilypaitaa, jossa on vetoketju eessä ja taskuja takana. Se tuntukin hyvältä ja taskuissa saa kuletettua kätevästi suolatabletteja ja lisägeelejä. Housuihin uppoaa SUOSIOLLA 4-5 geeliä, mutta tuolla kelillä kaikkia kuluu enemmän - siis jos on jotain +20/+22 -luokkaa. Suolatablettejakin saattaa joutua ottaan jopa 5km välein, eli 8kpl aattelin varata matkaan. Tuo on vielä pieni määrä JUOKSIJOILLE. Eri asia kuulunko millään muotoa tuon nimen sisälle.

                   Mitä sitten 10,4km viimeistelylenkki A:sta? Ensimmäinen asia on, ettei sen dataa voi vakavasti verrata aikaisempiin. Ajoittain 8m/s. puhaltanut vastainen teki juoksusta melkoista polkemista, eikä maisema vaihtunut. Öööö, @4:35 -vauhilla meni 3,7km tuossa kuumuuvessa ja vastaisessa, sekä äärimmäisessä - miten sen nätisti sanois - ketutuksessa. Lenkin ollessa VASTA 6,3km mitassa oli se minun PÄIVÄN MITASSA ihan korvia myöten märässä, hapokkaassa ja ylikypsässä tilassa. Olin niin täynnä SEINÄVASTAISEEN puskemista ja kuumuutta. Palatessa en enää tietysti tuossa kuumuvessa sykkeissä päässy perustasolle vaan jäin asumaan n.5-8 pykälän "säälisällä" lopun matkan.

                 Paluumatkan myötäinen sisälsi perinteisesti 3,1km kevyttä hölkkää + 1km maratehoilla, nyt säälisällä varustettuna rennosti puhurimyötäiseen happoja karistellen aikaan 4.14. Hoksasin lenkin aikana KAKSI ISOA JUTTUA. Toinen oli se, että en ota aurinkolaseja, jos tarvin lippiksen. Iso-K kasvaa vaan ohtaan, kun niitä saa olla näillä keleillä vähän väliä pyyhkimässä ja hinkkaamassa paitaan. Toinen juttu on, että täytyy kaivaa kaapista kaikista hengittävin lippis. Pingviini-lippikset on hyvän onnen amulenttejä, muttei ehkei ihan joka tilanteessa. Eli varusteasia selkeytyi. Tuossa tuo koko lenkki, vaikka en tiiä, onko tuossa nyt mittää kahtomista!?

                  Yhdyn täysin MUNKKITOSSUN näkemykseen siitä, että maratonilla onnistuminen on paljon kiinni MIELENHALLINNASTA. On osattava käsitellä eteen tulevat asiat jo ennen kisaa. Nyt on ennustettu minulle sopimatonta (mitä sormien hallintaa, kirjoittaa asiallisesti) keliä kisaan. Niinpä tiedän mitä on edessä. Mitä ilmeisemmin viimeiset n.20km TÄYTTÄ TUSKAA ja RAASTOA! Olen valmis +3h paineeseen - oli keli mikä tahansa. Kaikkeni tuun tekemään, vaikka ois mulle sopimaton keli. TEHTÄVÄNI on lopulta hyvin YKSINKERTAINEN: Pidän +3h lantiota NAPAKASSA juoksu-asennossa. Pysyn ennen kisaa päättämässäni neste-suola-geelisuunnitelmassa. TAVON tietä tietäen, että tuo tehtävä kestää n.190-200minuuttia, paskalla kelillä ehkä enemmänkin. Kun pysyn prosessissa 42,195km +155 sykkeillä olen tyytyväinen. Tulos on sitten yhtä kuin kisan aikainen sää. Laitan tähän taulukon, jossa arvioin kuntoni suhteessa eri keleihin. Tästäpä voitta sitten kahtua, miten tuo pittää kutinsa:

Aika	lämpö	tuuli
3:09	* +14/16	0-3m/s
3:13	* +14/16	4-5m/s
3:19	* +14/16	* +6m/s
3:13	* +17/+18	0-3m/s
3:17	* +17/+18	4-5m/s
3:23	* +17/+18	* +6m/s
3:19	* +19/+20	0-3m/s
3:23	* +19/+20	4-5m/s
3:29	* +19/+20	* +6m/s
3:24	* +21/+22	0-3m/s
3:28	* +21/+22	4-5m/s
3:34	* +21/+22	* +6m/s
3:29	* +23->	0-3m/s
3:33	* +23->	4-5m/s
3:39	* +23->	* +6m/s

 
                     Tuohonhan nyt sitten sisältyy lopulliset, sään mukaiset tavoitteetkin. Jokaiseen keliin lähetään samalla asenteella = tekemään päivän MAKSIMISUORITUS. Eli oli keli mikä oli niin täyttä raastoa se on kumminkin +3h - se on varma. Tähän on tähdätty joulukuun alusta asti. Olisi perin eriskummallista antaa milliäkään periksi, oli keli sitten mitä oli.

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 20.5.2013

"TERÄVÖITTÄMISTÄ" AURINGOSSA

                       Mukavasti kutkuttanut viimeinen terävöittämisharjoitus päivä oli määrä olla eilen ohojelmassa. Olin innoissani - nyt pääsisi läiskiin jo kohtuu tuoreena rentoa reipasta - katsella vielä samalla juoksutekniikkaa uomiin. Aamusella kävin siinä palloileen lasten kanssa ulkona tollasen tunteroisen. Oisko ollu +18 tietämissä lämpötilat. Aurinko porotti täyveltä taivaalta, mutta en laittanut lakkia - en kyllä edes ajatellut asiaa. Sen reissun jälkeen olo meni pehemiäksi ja vetämättömäksi. Suorastaan paska olo hiipi puseroon. Mietin siinä iltapäivästä, että pitäisköhän siirtää vetoharjoitusta, terävöittämistä Suomen välieräpelin jälkeiseksi ajaksi. Ääh, ajattelin, eihän treenin kesto ole kuin ehkä n.75min/16km tai jotain sinne päin - vähän kuitenkin.

                    Mussiikit korville, aurinkorasvat ruhoon, lippis päähän ja tiestölle. Mittari näytti +25 ja aurinko posotti kuin Saharalla konsanaan. Nytpä saa samalla tuntumaa auringossa juoksuun. Parin kilsan verkka meni vielä nautinnollisesti, joskaan en saanut kyllä juoksuun mitään tuntumaa, mutta kunhan istui vaan kyytillä - tuntui kuin ei ois mitään tehny. 2km @4:56/km. Sitten alkoi 500m vedot, jotka vedin 500m palautuksilla. Noita oli ohjelmassa herkistävästi vain kolme tsipaletta. Jo ekassa vedossa oli ouvon tuntunen. Jalat säklätti kyllä mahan alla, mutta ei juoksussa ollu mitään tuntumaa. Ihan kuin ei ois ollu jalkoja ollenkaan. Vaikka kuin koitti miettiä niin lantiokaan ei tuntunu nousevan harjalle ollenkaan vaan läsötti ja laahasi polvissa. Eka 500m kilsavauhilla @3:42. Suuta kuivasi - oli pakko jo litkiä vyötäisiltä pikkupulloista vettä.

                     Toisessa vedossa oli jalat vain tasasen pökkelön tuntuiset - eikä taaskaan mitään rytmiä. Kunhan koitti vähän rapsakkaammin viuhtoa jaloilla. Ois hauska tietää miten typerältä meno näytti. Taas 500m @3:42. Eli vauhtihan oli vähintäänkin hyvä, vaikka tuntuma oli SIELTÄ! Toisen 500m jälkeen ei sykkeetkään laskeutunut 2-lokeroon, alle 139 enää niin helposti, jos laskeutui ollenkaan. Kolmas 500m oli jo vähän juoksun tuntuista, mutta vain ajoittain. Sekametelilaukkaa kolmas 500m @3:41. 500m vetojen jälkeen oli ohjelmassa 1,5km verryttely palautus.

                     Olo oli aivan surkea. Janotti ihan hulluna ja olo oli ihan sippi, vetämätön ja pöhölö. Sykkeet ei enää tippunu alle 145, vaikka kuinka himmasi. Jalat pökkelöityi ja puuroutui PALAUTTAVALLA osiolla. Ei auttanut, vaikka koitin pakaraläpsyjä heilautella ja puistella kapuloita, ei. Edessä olevan 1km veto tuntui TÄYSIN mahottomalta ajatukselta, saati harjoituksen suunniteltu jatko-osio. Niinpä kaarsin kotia häntä koipien välissä. Harjoitus jäi TORSOKSI, vain 6,2km mittaiseksi. Aika nopeasti sitä immeinen mänöö huonoon kuntoon!

                     No, toki varmaan migreeni oli jo itseasiassa jollain tavalla päällä tuossa harjoituksessa, sillä se puhkesi sitten kotona noin tunti reenin jälkeen päällensä. Ensin suunnittelin heti reenin jälkeen, että jatkan vetoharjoitusta illalla, mutta ilta menikin lähinnä sohvalla maatessa. Illan aikana otin suolatablettia, magnesiumia, join vettä ja kivenäisvettä - kaikkea. Söin suolasta ja makeaa ja otin 2x800mg buranaa. Mikään ei auttanut, migreeni otti vallan...

                   Vielä tänä aamunakin oli nahjus olo heti herättyäni ja nappasin vielä yhden 800mg buranan. Olo kuitenkin "terävöityi" sen verran, että mieli alkoi halajata jatkamaan eilen kesken jäänyttä vetoharjoitusta. Alkaessani venytteleen ja notkisteleen mittari näytti vielä +14/+15. Olo alkoi olla jo kohtuullinen. Siispä vermeet niskaan, juomaa kunnolla kehoon. Nyt en ottanut mukaan, sillä onhan se nyt 11km mentävä alle +20 kelissä ilman juomia, josta n.40min on kovempaa vaihdetta.

                   Taas meni verkka ihan jees = 2km/ @4:54, vaikka oli aamunuhjuinen olo... ja,ja,ja, taisipa olla vielä migreenin jälkeistä nuhjuisuuttakin - ja olikin. Eka tonni oli siinä määrin outo, ettei edelleenkään tuntunut ihan normaalilta askellus alkuun, mutta kyllä se sitten asettui lantion päälle syönnilleen. Sykkeet ei meinannu eka tonnissa nousta millään edes 160 kantille. Tonni oli kohtuu helpon tuntuinen, aika 3.57. Palauttelu tonni meni myös vielä ihan jees. Toinen tonni olikin sitten jo erilainen. Siinä sykkeet nousi kovinkin helposti ylös. Juoksu oli muuten ihan ok-menoa, mutta olo alkoi olla taas pehmeä. Aurinko porotti jälleen, joskaan lämpötila ei nyt ehtinyt nousta kuin +19:sta. Tosin migreeni oli tuoreena alla, joten ihmekköst tuo, jos elimistö ei oikein toimi. No, toinen tonni meni kuitenkin 3.56. Eli ajoiltaanhan nuot on tosi mukavia, vaikka juoksu ei tässä olossa tunnukaan normaalilta.

                    Toisen tonnin jälkeen olin taas siinä pisteessä, ettei sykkeet meinannu laskea, vaikka raahusti palauttavaa tonnia peräti n.5.50 verran. Elimistö oli taas omassa kiehumispisteessään. Normaalistihan minulla sykkeet laskee aika helposti tuonne 135 kantille, mutta nyt ne jäi 145 kantille, vaikka yritti korostaa matelua. Siitähän nyt sitten tietää, mitä seuraa, kun aletaan tekeen 3km vetoa, jossa eka tonni mennään 155 tehoilla. Sehän tuntui kuin reippaalta verryttelyhölkältä. Aika 4.39. No, se hyvä puoli tuossa on, että noin helpon tuntusella hölkällä menee tuota vauhtia. Toinen tonni oli sitten 160 tehoilla. Eipä paljon tilanne muuttunut. Kroppa oli jo kiehumistilassa. Toinen tonni 4.30:n, edelleen reippaan tuntuisella hölkällä jolokuteltuna. Kolmannella tonnilla menin 167 tehoilla, joka alkoi jo tuntua, että tässä mennään normaalista poikkeaavaa kyytiä. Kolmas tonni 4.11.

                  Loppuun 2km verkkaa. Mitä tästä jäi käteen? Kannattiko? En tiiä. No, jos ei mitään jälkimaininkeja tule niin kaippa tässä ainakin elimstö sai siedätystä juosta lämpimällä vähän reippaampaa hetken aikaa. Samalla tässä kyllä tuli taas se selväksi, ettei meikäläinen pysty aikaa juokseen, jos Oulussa on ees lauantaina +18 tai enempi. Onhan net onneksi luvannu vähän viilenevää - vai onko??? Kyllä jurppii, jos keli nakkelee paskaa naamalle, eikä pääse mittaan ulos tämän hetken kuntoa, joka näyttäis nyt olevan parasta, mitä mulla on ollu, johon ei nyt tietysti mitään ihmeitä vaadi, mutta kuiten-niin.

                  Huomenna on se perinteinen maratonille tähtäävä viimeistelylenkki, jonka perusteella olen aina haarukoinut oman loppuaikani 6min tarkkuudella, maratoneiden, joissa olen tullut perille asti. Täytynee ehkä huomen aamusta käyä 4-6km aivan kevyttä hölkkään, että sais näitä paskoja kropasta liikkeelle, jotta pystyis juokseen huomen illasta sopivan rennosti ja teknillisesti tyydyttävästi. Ja täytyy koittaa napata huominen harjoitus niin myöhäsellä, että on lämpötilat varmasti edes kohtuulliset. Voi näitä kelejä - muuten niin paratiisimaisia, mutta ei lenkkeilyyn, eikä työntekoon. Ai niin, iltavuoroa pukkaa.

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 19.5.2013

MM-KISOJEN ARVO

                        Ei ole montaa lajia, jossa maailmanmestaruuskisojen arvo on yhtä alhainen kuin jääkiekossa. Jääkiekon MM-kisojen ympärille on saatu ainakin Suomessa aina mystisen kova hype, vaikka kisat on vuosi toisensa jälkeen pääasiassa maailman kakkosliigoista alaspäin kerätyistä pelaajista koottu turnaus. Yksi hyvä mittari kisojen tasolle on se, montako pelaajaa esim. Suomen MM-joukkueeseen mahtuu Sm-liigasta. Nyt peräti 13!

                       Vertailun vuoksi viimeksi Olympiakisoissa Suomella oli joukkue, jossa oli vain neljä pelaajaa edes KHL:stä, eikä ainuttakaan Sm-liigasta. Silloin oli Suomen joukkueessa tasoa, kuten ylipäätään kisoissa. Tänä vuonna, kuten lähes poikkeuksetta muulloinkin, MM-kisat ovat kautensa päättäneiden sangen kehnotasoiset peijjaiset.

                       Jos joku ei ole vakuuttunut perusteluista niin voidaan vielä hieman jatkaa. Petri Kontiola dominoi tämän vuoden MM-kisoissa, mutta katoaisi kuvasta täysin Olympialaisissa, jos mahtuu ylipäänsä etes joukkueeseen. No, ehkä mahtuu, kun on näin "hyvät näytöt" alla. Mikael Granlund loisti ennen NHL:n siirtymistä MM-kisoissa ja osoitti taas heti, että on näissä karkeloissa elementissään. Granlundilla näyttää olevan valtavasti aikaa toteuttaa pihapeleissään oppimiaan hienoja jääkiekon saloja. NHL:ssä hän EI MAHDU Minnesotassa edes kokoonpanoon. Toki pelasi farmissa piste-per-peli-kauden = hyvää tasoa sinne.

                       Tällä hetkelläkin suurin osa maailman parhaista pelaajista pelaa PALJON pelaajienkin näkökulmasta katsottuna arvokkaammasta palkinnosta - Stanley Cupista. Katsoessa MM-kiekkoa ja perään NHL:n play-offseja, tuntuu välillä, että ollaanko edes samassa lajissa. Onhan se tietysti selvääkin. Siellä pelaa tälläkin hetkellä ehkä 70-80%:sti maailman parhaat pelaajat. Ehkä 20-30% heistä on nyt rääpiäisissä, joiden välierät pelataan tänään. Kuinka moni ajattelee, että esim. Sveitisillä olisi mitään jakoja, jos kaikilla mailla olisi kaikki pelaajat käytettävissä? Kuten Olympialaisissa. Ei mitään jakoja neljän sakkiin - ei mitään. Kanada, Venäjä, Yhdysvallat ja Ruotsi ovat niin paljon edellä. Sitten tulee vielä ainakin Suomi ja Tshekki, mutta ehkä Slovakian kanssa Sveitsi voisi taistella.

                      Viime yönä tulessa oli ehkä NHL:n paras joukkue, Pittsburgh Penguins. Pittsburghissa pelaa myös Jussi Jokinen. Jussi ei mahdu vain joukkueen kokoonpanoon, kun kaikki ovat terveitä. Jussi mahtuu sen sijaan aina Suomen kokoonpanoon - oli MM tai Olympiakisat. Nytkin spekulaatioissa IS Veikkaajan Sotshin kokoonpanoissa 1.ketjun mies, muttei Penguinseissa. Penguins on maailmanluokan jääkiekkojoukkue.

                     Viime yönä Penguinsien kanadalais-kapteeni, Sidney Crosby teki TAAS huikeaa jälkeä! Hän teki Itäisen konferenssin toisessa välieräottelussa hattutempun Ottawan kevään sensaatiomaalivahdin, Craig Andersonin taakse. Samalla Crosby saavutti 100 play-off pisteen rajan viidenneksi nopeimmin nhl-historiassa, 75:ssä ottelussa. Crosbya nopeammin 100 pistettä ovat koonneet vain Wayne Grezky (46 ottelua), Mario Lemieux (50), Jari Kurri (67) ja Mike Bossy (74).
                    Tässä Crosbyn huikea hattutemppu!!!

                  Ja äskettäinhän Crosby teki maalin, jota verrataan lajin suurimpiin, kas näin:

 Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 18.5.2013

KEVYTTÄ PYÖRÄRETKIÄ TARJOLLA

                     Elikkä Pe 31.5.2013 klo.18.00 on lähtö kevyelle pyöräretkelle Nivalan tillaripatsaan luota. Ajateltiin käydä tsekkaan nimittäin tuo La 15.6.2013 pidettävän 3.Onnin kierroksen (100km) reitti pyörillä. Samalla tehdään mahdollisimman monella gps:llä tarkistus reitin mitasta. Mukaan lähtee ainakin minä ja Jani. Tarkoituksena tosiaan rullailla vain ihan retkeillen tuollaista n.15-20km/h vauhtia - nauttia toivottavasti hyvästä kesäillan säästä.

                    Tuli vain mieleen, että on mukava käydä tutustuun ennalta tuohon 3.Onnin kierros, Nivalan ympärijuoksun, reittiin. Suurimmaksi osaksi reitin tiiänkin, mutta joitain kohtia on, etten muista koskaan menneeni. Mitään suunnistuksellista haastetta reitillä ei ole, mutta uteliaisuuven vuoksi. Ja meneehän tuo sopivasti Terwamaratonin jälkeisenä viikkona palauttavana liikuntana, kun oon määränny ihtelle reenaus kiellon viikoksi Terwan jälkeen. Eli max.12km/lenkki/erittäin kevyttä korkeintaan = täyttä palauttelua. Eli max. aktiivista lepoa, johon voidaan laskea tuollainen kevyt iltapyöräilykin?

                   Ilmoitelkaapa, jos ootta lähössä muukki mukkaan pyöräileen, vaikka tuohon kommenttikenttään! Varmaan mukaan kannattaa ottaa ainakin juomaa ja jotain helposti pyörän päältä naposteltavaa evästä. Nähelläänpä siis reilun parin viikon päästä perjantaina rennon pyöräretken merkeissä!

Ps. Taas piti laittaa takas nuot roskapostisuodattimet, eli jouvutta kommentoidessanne läpäsemään tuon robottitestin. Alkoi tulla nääs niin paljon sontakommenttia by english langues!

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 17.5.2013