sunnuntai 9. huhtikuuta 2017

TESTIJUOKSUT 2017 osa.1

                   Mukaan oli uskaltautunut kahdeksan voittajaa. Minusta jokainen, joka lähti haastamaan itseään oli voittaja. 5km omaa kovaa on aina "hieman" jännittävä asia. Kaakelin päällä tuli taas istuttua monta kertaa testiä odotellessa.

                  Odotus ohi ja vihdoin alkaa matka pelipaikoille verryttelemään.


                   Aamulla satoi vajaan sentin kerros lunta, mutta se ehti parhaiksi sulaa pois. Oisko yhdessä kohtaa ollut sulanneita lumen rippeitä, mutta siitä ei haittaa ollut. Myöskään irtonaisesta hiekoutussorasta ei yllättäen ollut paljoa haittaa. Ilma oli kuin morsian; kolme astetta lämmintä, ja lähes tyven (2m/s). Aavistuksen omaisesti vettä ripisteli, sillä silmälasit hieman kastui.

                  Lähtökuvassa...
 
Vasemmalta: Kellomies Joni Laakkonen, Tuomas Ahola, jonka takana toinen kellomies Tarmo Liimatainen, Juha Raudaskoski katsojana, Lasse Raudaskoski sinisessä puserossa, ja takana näkyy hieman Mervi Vähäkangasta, Heikki Uusivirta, Onni Vähäaho, jonka takana Jussi Mökkösen kenkä näkyy, Vesa Nevanperä ja keltaisessa pusakassa Erkki Vähäsöyrinki. Lisäksi kameran takana Lasse Palola, sekä katsojina Teemu Korpela, Asko Niskala (maratonin Nivalan ennätysmies) ja Jorma Palola.  Kuva: Lasse Palola

                     Paikoilleen, valmiit, HEP!    Kuva: Lasse Palola

                Juoksuun... Startti koittaa vihdoin. Olo on yllättäen lopulta aika rento. Lähtökiihdytys on tavallista leppoisampi, mutta silti sangen riittävä. Menen hetken Heikin beesissä noin 3:35 - 3:37min/km -tahtia, mutta vauhtini laskee luontaisesti, sekä huomaan muutenkin olevani tänään hyvin varovainen - vähemmän hyökkäävä. Viime päiväiset jalkojen väsymys ja jumitunteet, sekä hyvä kokemus viime kesän kisojen onnistuneista vauhdinjaoista eri kisoissa oli tehnyt minusta jopa viisaan voimien jakajan. Eka kilsa 3:46min.

                 Toisella kilsalla vilkuilin vuoroin kelloa, vuoroin tasaisesti loittonevaa Heikin selkää. Toisaalta eka kilsalla takaa kuuluneet Jussin kengän töminät alkoivat kadota korvistani. Huomasin kellosta, että olin vielä muutaman pykälän anaerobisen kynnyksen alapuolella. Toinen kilsa menee vähän niin kuin unohtaessa mitä tässä ollaan puuhamassa. Juoksu on turhan helppoa ja kivaa. Aikaakin menee 4:04min.

                Kolmannella kilsalla ajattelen hieman erikoisesti. Mietin, että pitäis nostaa vauhtia, mutta en oikein uskalla. Taustalla on menneiden päivien jumiset ja hapottava etureisidemonit mielessä päällimmäisenä. Päädyn odottamaan tässä mukavassa vauhdinpidossa. Puolivälissä 9:57min. Kolmas kilsa 4:03min.

               Neljännellä alan käytteleen kovempaa vauhtia pieninä pätkinä. En kuitenkaan uskalla heittäytyä vauhdin hurmaan. Olen kuin vanha koni - varmasti ja tasaisesti perille. Sitäkö jo olen? Neljäs kilsa lyhyiden kiihdyttelyiden ansiosta 4:01.

               Viimeisellä kilsalla pyrin keskittymään tekniikkaan ja saankin mielestäni imevämpää menoa aikaiseksi. Lopussa villiinnyn pikajuoksunomaiseen kiriin. Voimia on liikaa jäljellä. En vain uskaltanut aikaisemmin. Tämä oli kuin varovainen tunnustelu ensi treffeillä. Viides kilsa 3:53min. gps vitonen 19:47 ja "virallinen aika" 19:57. Toinen puolikas 10:00, eli kolme sekendiä heikompi kuin ensimmäinen, joten aika tasaisesti.

               Tasan kolmen viikon päästä koitetaan sitten olla rohkeampia ja toivottavasti valmiimpia. Sinne 19:30 huitteille voisi olla hyvä päämäärä. Itse asiassa tämän päivän aika oli kyllä iso yllätys, sillä siksi harjoitusjumissa ja väsyneillä jaloilla olin tällä viikolla lenkkejä teutaroinut. Ennen testiä ajattelin, että olisin tyytyväinen 20:30min alitukseen. Tämä oli tähän saumaan jättiyllätys ja melkoisen innoittava kokemus. Tästä on huippukivaa jatkaa!

               Kiitos testiin osallistuneille, sekä kellomiehille että katsojille. Olihan taas kivaa!

TULOKSET - 5km testijuoksu 
Nivala Su 9.4.2017  

Naiset 5km
1. Mervi Vähäkangas   23:23   (4:41min/km)

Miehet 5km
1. Tuomas Ahola          16:43  (3:21min/km)
2. Lasse Raudaskoski   18:09  (3:38min/km)
3. Erkki Vähäsöyrinki  18:22  (3:40min/km)
4. Heikki Uusivirta       19:02  (3:48min/km)
5. Onni Vähäaho           19:57  (3:59min/km)
6. Jussi Mökkönen        20:50  (4:10min/km)
7. Vesa Nevanperä        27:32  (5:30min/km)

Kuva: Joni Laakkonen

Onni Vähäaho, Nivalassa 9.4.2017               

perjantai 7. huhtikuuta 2017

ELÄMÄÄ - INTOA

                    Innostuminen ei ole vielä kuntoa - kertoo vanha sananlasku. Sen sijaan elämässä kannattaa olla innostunut, ja siitä voi seurata hyvinkin kohenevaa kuntoa. Minä olen ollut joidenkin mielestä ajoittain jopa itsekseen hymyilevä ja naurava. On kysytty miten jauhot ovat pysyneet pussissani. Olen nauttinut suunnattomasti siitä, että olen päässyt taas etsimään juoksukuntoani. Olen etsinyt sitä sekä lumisilta poluilta, teiltä että salilta. Olen jo lähellä tammikuun kuntoani. Kohta kuusi viikkoa innostunutta menoa.

                     -"Pumppaa, pumppaa, pumppaa - pumppaa vaan... pakko päästä kesäkuntoon... pumppaa, pumppaa, pumppaa - pumppaa vaan... olen kunnossa, kesäkunnossa, jee... Pumppaa, pumppaa, pumppaa - pumppaa vaan...meikä reenaa rintaa, ja kumpaakin pakaraa..." Laulaa Portion Boys. Onneksi niin, sillä voisi ongelmallista jos ei reenais toista pakaraa ollenkaan. Vois mennä NUTSkarhunkierroksella portaat kylkimyyryä. Siellä nimittäin tarvii pakaraa, molempia. Ja kenties jopa nousuhousuja? Timppa!

                       Viiden viikon zombeuden jälkeen viikkokertymät näyttää tältä... 91km, 121km, 94km, 92km, 121km ja tälle viikolle tulee noin 100km. Viimeiset 9 päivää ovat kerryttäneet 149km. Niin, se on kieltämättä kuiskaten satanelikytyheksän, sillä sen verran kovia määriä vetää tosiharrastajat. Mutta kukin tyylillään - ja oonpa saanut näinkin vähillä määrillä jo ensimmäisen harjoitusjumin. Molempien etureisien sisäosat meinaa jumittaa ja hapottaa, sekä ovat lihasarat. Isoista lihaksista nuo jumit kyllä lähtee, mutta voinee joutua väisteleen tehoja vähän aikaan. Eli ylihuomisen 5km testijuoksun järkevyyttä ja hyödyllisyyttä täytyy puntaroida pyhäaamupäivänä. Toisaalta tuollainen napakka jalkojen liikuttelu voi tehdä hyvääkin?!

                       Mennään tilanteen mukaan, kuten elämässä yleensä. Välistä elämässä joutuu kuitenkin kohtaamaan hyvin hankalia tilanteita. Pyöräilin tässä yhtenä aamuna töihin. Puolihämärää. Edellä polki nuori äiti pienen lapsen kanssa edelläni siksi verkkaista vauhtia, että minun täytyi ohittaa heidät, jotten myöhästyisi töistä. Mikäs siinä? Ongelma vain oli siinä, että pieni lapsi lastenistuimessa katseli vähän hämillään jotain puhellen äidilleen levottomasti istuimessa liikkuen. Mikäs siinä? No se siinä, että äiti kuunteli kuulokkeet korvilla jotain muuta kuin takana istuneen ääntä, saati takaa tulevan pyörän ääntä. Pelotti ohittaa siksi, että omissa maailmoissa ollut äiti olisi voinut pelästyä ohitse menoani ja ajaa pyörällään tenavan kera pöpelikköön. Säälitti kyllä kovasti pientä lasta istuimessaan.

                      Villi veikkaukseni on, että reilun kymmennen vuoden päästä ihmiset lähtevät tutustuun metsiin. Nauttivat kuusi ja mäntyterapiasta. Kuuntelevat taas lintujen ääniä mp-soittimien sijaan. Jättävät kaiken jakamisen kaikissa mahdollisissa eettereissä. Ja sen sijaa jakavat ajatuksiaan konkreettisesti muiden lajitovereiden kanssa - parhaassa tapauksessa metsäpoluilla käveleskellen tai jopa hölkäten. Enkä moralisoi. Vietän itsekin aivan liikaa aikaa twitterissä ja whats´apissa. Sen lisäksi tulee lenkkejä Garmin connectiin siirtäessä katseltua mitä kaverit ovat puuhailleet lenkkirintamalla. Paljon kuluu aikaa kaikenlaiseen "ihmepalloiluun" todellisen elämän sijaan.

                       On siellä netissä paljon hyvääkin. Oon saanut erittäin paljon hyviä inspiraatioita nuoren ultrajuoksijan, Juuso Simpasen videoblogista. Täytyy arvostaa omanlaista elämätapa intiaania suuresti. Iso peukku Juusolle ja kiitosta hyvistä vinkeistä! Miestä joka on juossut kolmena kuukautena peräkkäin vähintään 1000km/kk, juoksee maran alle 2:50 ja 100km alle 8h, sekä omaa tiukan kropan ja pitää luentoja, ei voi olla kuuntelematta.

                       Eipä tässä. Jholokotellahan etheenkäsin! Ja vaikka välillä yksikseen nauraen. Vaikka nyt on vähän jumia niin oon tyytyväinen tähän mennessä saavutettuun kuntoon. Ihan lupaavia suhteellisia vauhteja eri tehoalueilla irtoaa, vaikka kapulat ovat nyt vähän väsyneet ja jumiset. Kyllä tästä vielä hyvä tulee. Onneksi on vasta huhtikuun alku. Vielä ehtii hyvin nostaa kuntoa ennen kilpailukautta.

HYVÄ LEVYRAATI
 
 Onni Vähäaho, Nivalassa 7.4.2017            

torstai 30. maaliskuuta 2017

POHDINTAA HARJOITTELUMÄÄRÄSTÄ

                      Huomenna tulee kuluneeksi tasan viisi vuotta siitä, kun alitin ensimmäisen kerran 4h rajan maratoonilla. Sitä raja metsästinkin neljä kesää. Kolmen tunnin rajaa en ole vakavissani yrittänytkään uhata. Kävi sekin tänään mielessä, kun jäin kuuntelemaan päähäni soimaan jäänyttä lausetta:

             "Teidän nuorten pitäisi harjoitella enemmän" - Pasi Koskinen, Nivala 19.3.2017

                 
                      Pasi on usein kannustanut minua katsomaan omia rajojani. Pasi on myös tukenut/ollut valmis tukemaan niitä, jos niin päätän. Unkarissa jo käytiinkin pari vuotta sitten. Velho itse katsoi myös rataa kiertäen aurinkohattunsa alta, kun laitoin itseni likoon 6 vrk juoksussa. Silloin tuli selvitettyä sen kertainen rajani, sillä harjoittelumäärällä.

                     Tänä vuonna rajoja mitataan syksyllä PUF2017 kisassa, Suomen pisimmässä polkujuoksukisassa. Mukana on myös Pasi, kuinkas muuten. Pasi itse on moneen kertaan todennut, että tuossa kisassa on erittäin vaikea päästä maaliin aikarajan (36h) puitteissa. Ja on siinä haastetta ylipäänsäkin. Kisassa tullaan siis osallistujilta todella kyseleen kuulumisia, sillä onhan tuon lausunnon antanut mies juossut mm. Suomen halki ja samalla yli 1000 mailia yhteen syssyyn. Täytyy arvostaa. Perspektiiviä.

                    Tuota ennen juoksen Karhunkierroksella 82km kisan ja PEP2017 tapahtumassa perusmatkan, eli 57km. Polkujuoksussa perusmatkalla tarkoitetaan aina pisintä tarjolla olevaa matkaa, jos joku lukijoista ei siitä vielä ollut kuullut. Nuo kisat ovat kuitenkin enempi suorituksia kuin rajojen mittaamisia. Eikä alkuvuoden paleltumavamman takia nyt aivan heti ole järkeäkään haastaa itseään ylenpalttiseen harjoitteluun, mutta asia kytee sisälläni.

                   Olen kuitenkin todennut, että haluan kiivetä vuorelle kokonaisena, eli perheeni kanssa, en yksin ja riisuttuna, kaiken likoon lyöneenä. Se on myös rajani, reviiri, jolla operoin, etsin omia rajojani isojen rajojen sisällä. Tasapaino elämässä on isoin juttu, muuten ei ole mitään perillä - rajoilla, tai niiden takana, tahi tuntumassa. Jokaisen tulisi selvittää se oma juttu ja olla siitä varma itsensä kanssa - siis myös niin, ettei tarvi toisaalta kiikkustuolissa nitkuttaa "olispitänymantraa".

                    Olen kehittänyt omaa harjoitteluani tasaisesti. Olen kuunnellut kokeneita ja seurannut nuorten innovaatioita. Muodostanut niistä oman tien. Rakennelma takana tuottaa nyökkäilyä ja näkymä edessä innostaa. Minulla on vielä mahdollisuuksia valita erilaisia polkuja. Koen muutaman vuoden noin 5000km/v juosseena ja 600h/v harjoitelleena kykeneväni harjoittelemaan myös nykyistä enemmän. 100km tulee vähän liian helposti viikossa. Ihan hyvähän se on, mutta varaa olisi värkeissä enempään. Pohjaa on pikku hiljaa tullut ja olisi aika siirtyä seuraavalle tasolle - harjoittelussa. Tuloksethan seuraavat sitten - tai sitten vasta vuosien päästä. Tässä ei ole useinkaan pikavoittoja.

                    Talvikaudella 2017-2018 ajattelin nostaa harjoittelumäärää 3-4kk ajaksi. Joko Marras-Tammikuun tai Marras-Helmikuun ajaksi. Riippuen mitä päämääriä valitsen ensi vuodelle. Jos tulee joku varhainen tavoite niin sitten vain 3kk määrä jakso, mutta jos aloitan kauden perinteisesti vasta toukokuussa niin sitten voisin harjoitella isolla vaihteella neljä kuukautta. Iso vaihde olisi kohdallani n.1800-2000km/3kk -tahtia. Siinä kohtaa voisi pitää taukoa laihdutusryhmistä hyvällä syyllä.

                   Ihminen fiksoituu helposti rutiineihin ja tuttuun turvalliseen tamppaamiseen. Monilta meiltä puuttuu halu haastaa itseämme. Koskisen puheista, Heermanin ja Simpasen harjoittelun volyymit herkisti aukaisemaan omankin annakan. Huomasin juoksevani maksimissaan puolet Heermanin ja Simpasen määristä. Häpeällisen vähän siis. Herätyskello on soinut. Katson voisinko jo kesällä nostaa määriä Karhunkierroksen ja PEP2017 välissä hetkeksi. Elämä on elettävänä. Odottamallakin selviää, mutta kannattaa kokeilla, kunkin omissa rajoissaan ja puitteissaan, jotka haluaa valita.  

                   Minä haastan taas lukijoita ilmottautuun PEP2017 tapahtumaan ja kokeilemaan omia rajoja itselleen sopivalla matkalla. Rohkeimmille suosittelen myös Suomen pisintä polkujuoksua, eli PUF2017. HOPI-HOPI!!!

                                PEP2017

                               PUF2017


Onni Vähäaho, Nivalassa 30.3.2017           

tiistai 28. maaliskuuta 2017

BLOGI 5-VUOTTA

                    Aivan. Olenhan toki kauemman aikaa nettiin blogia pitänyt (aikaisemmin kotisivukone alustalla muutaman vuoden), mutta täällä blogspotissa nyt tasan 5-vuotta. Täytyy kiittä lukijoita blogin ahkerasta käytöstä! KIITOS! Ilman blogin lukijoita ei olisi blogia. Näin se vain on.

                   Tämä on nyt 723 julkaisu, teksti, jonka kirjoitan. Juuri nyt blogiani on katsottu 303 900 kertaa. Eli noin 167 kertaa/päivä keskimäärin.

                   Ajattelin lähestyä teitä lukijoita kolmella teemalla. 1.Kuva kenkätilanteestani juuri nyt. 2.Vitsi kuvana. 3.Video tämän päivän lumipolkupitkältä ja sen loppumatkalta.

1.        Kengät takaapäin

          Kengät etupuolelta (vähiin käy ennen kuin loppuu?)





2.Vitsi


3.Video 

                   Varmaan lähiaikoina koitan kirjoitaa jotain hieman pidemmästikin. Joitakin asioita mielessä. Jos ne vielä muistan kotvan päästä. Tänään on kuitenkin yövuoroon menopäivä. Reilu 3,5h juoksua alla ja varmaan vielä 0,5h jossain kohtaa.

                   Kaikille mukavaa päivää. Jokainen päivä on uusi mahdollisuus. Nauttikaamme siitä! 

Onni Vähäaho, Nivalassa blogin 5-vuotisjuhlapäivänä 28.3.2017   

sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

PARI VIDEOTA

                   Nivalassa tänään iltapäivällä...


 Hieman aikaisemmin Holmenkollenilla, Gratishaugenilla ORAVASHOW



Onni Vähäaho, Nivalassa 19.3.2017

lauantai 18. maaliskuuta 2017

KUNTO PALAUTUMASSA

                   Askel askeleelta kunto lähestyy sitä mitä se oli tammikuussa. Kuitenkin edelleen olen jälessä siitä, mutta suunta on hyvä. Tässä hieman viikottaista vertailua miten kunto on palautumaan päin.

Kevyt juoksu

Viikko 8      10km  5:52min/km (keskisyke 125)
Viikko 9      13km  6:10min/km (keskisyke 123)
Viikko 10     14km  5:59min/km (keskisyke 116)
Viikko 11     12km  5:29min/km (keskisyke 123) juostu tänään

Perusjuoksu

Viikko 8     7km  5:23min/km (keskisyke 136)
Viikko 9      -----
Viikko 10    8km   5:23min/km (keskisyke 132)
Viikko 11    8km   5:11min/km (keskisyke 133) juostu eilen


                   Reippaasta ja kovasta juoksusta ei ole tarpeeksi verrattavia lenkkejä vielä. Viides vaihteeni löytyy sitten huoltavalta puolelta, jossa tällä viikolla hyvä lenkki alkuviikosta 98 keskisykkeellä yli 3h, sisältäen kävelyä ja juoksua 50%/50%.

                   Elopainokin on lähtenyt laskuun, mutta on vielä vajaan kilon enemmän kuin marraskuussa, mutta 1,5kg vähemmän kuin viime viikolla. Palataanpa taas juttuun.

TULOSURHEILUKIN ON POHJIMMILTAAN MUUTAKIN KUIN NUMEROITA



Onni Vähäaho, Nivalassa 18.3.2017       

tiistai 14. maaliskuuta 2017

KOHTI KARHUNKIERROSTA VIIKOT 11-17

                       Työlistat ovat tehty 30.4.2017 saakka. Periaate ja rytmillisesti kaikki on nyt kolmen päivän ankaran mietinnän aikana suunniteltu. Olen saanut tukea tekemisiini monelta taholta. Kiitos kaikille avustajille mielipiteistä, pohdinnoista ja neuvoista. Mäkiharjoitteluun ja kisan alle otettavista avainharjoitteluista olen saanut/saamassa tukea paikalliselta valmennusgurulta.

                       Alla olevan runkon jälkeen minulla on alustavasti La 6.5.2017 Puolimaraton kisa Nivalassa. Älkää kysykö tavoitetta vielä. Olen vasta pääsemässä jaloilleni niin kuin vastasyntynyt bambi. 5 viikkoa varpaita laskiessani vei kuntoa alas. Mutta tavoite varmasti tuohon asetaan. Joko tuloksellinen tai muuten vain juoksullinen.

                     Huhtikuuussa juoksen kaksi 5km testijuoksua. Jälkimmäisen toivon menevän alle viime kesän ennätyksen. Tavoite voi olla kova, mutta yritetään. Ehkä ensimmäisessä testissä lähelle 20min rajaa jne.

                    Toukokuun puolimaratonin jälkeen palauttelen leväten ja lyhyitä 5-7km palauttavia 3-4päivää. Sitten kierrän todennäköisesti toukokuun toisen viikon lopussa kevyesti I-SR2014 -vaellusreitin. Se on vain testi iholle. Kevyesti polkua 57km. Tuosta on pari viikkoa Karhunkierros 82km kisaan.

                     7 päivää ennnen h-hetkeä - 82km karhunkierrosta - teen vielä viimeisen mäkivetoharjoituksen. Tehoja ja tekniikkaa valvotaan paikallisen gurun näyttäen vihreää valoa tälle harjoitukselle tähän kohtaan. Ajattelin rohkeasti itsekin noin ja sain gurulta vahvistuksen. Tuntuu hyvältä olla jyvällä :) 5 päivää ennen h-hetkeä helppoa reipasta 10km. Sitten vain annetaan olla/ ylläpitävää lyhyttä valmiuden pitoa. Sitten olen valmis.

                    Ennen näitä kuitenkin nämä. Kommentteja otan mielellään vastaan. Erilaiset ajatukset avartavat aina!



 
HARJOITUSOHJELMA KOHTI KARHUNKIERROS 82km




VIIKO 11 13-19.3.2017





AAMU
ILTA




MA Työ
Lihashuolto




TI Pk1 7km
Pk1 22km

Työ
rytmi 9+1
KE Pk1 10km
Työ




TO 12km kävely
Pk1 10-16km



Yötyö alkaa
PE Uni
Pk1/Pk2/Pk1



8km 2+4+2
LA Uni
Pk1 8-12km




SU Lepo
Lepo/Pasin 



kanssa n.10km












VIIKO 12 20-26.3.2017





AAMU
ILTA




MA Vk1 Reipas
Pk1 5-10km

Vr3+16km+Vr3km
Lihashuolto
TI Työ
Lepo/Lihashuolto




KE Pk1 8km
Työ




TO Pitkät vedot
Pk1 8km

Vr2km + 3x3km/1km + Vr2km

PE Työ
Lepo/Lihashuolto




LA Työ
Vertikaalitonni matolla



14km
SU Pk1 6-7km
Pk1 14-16km

Työ









































VIIKO 13 27.3-2.4.2017





AAMU
ILTA




MA Pk1 10km
Työ




TI Pitkä 25-35km
Yötyö alkaa




KE Uni
Lepo/Lihashuolto




TO Uni
Pk1/Pk2/Pk1



8km 2+4+2
PE Vk1 Reipas
Pk1 8km

Vr3+16km+Vr3km

LA Pk1 5km
Pk2 5km




SU Työ
Lyhyet vedot



Vr 20min + 5x0´30/2´30 +



4x1´/3´ + 3x2´/3´ + Vr
























VIIKO 14 3-9.4.2017





AAMU
ILTA




MA Pk1 6-7km
Hieronta +2h

Työ

TI Työ
Pk1 25km



rytmi 9+1
KE Pk1 8km
Työ




TO 6x1km/200m kävely
Työ

yht.12-15km

PE Pk1 8km
Pk1 8km




LA Lepo
Lepo/Lihashuolto




SU Pk1 5km
Vr + 5km testi + Vr = n.10km



Pk1 10km 




































VIIKO 15 10-16.4.2017





AAMU
ILTA




MA Lepo
Pk1 8km




TI Pitkä 25-35km
Pk1 8km




KE Vertikaalitonni matolla
Pk1 5km

14km

TO Työ
Lepo/Lihashuolto




PE Pk1 8km
Lepo/Lihashuolto




LA Mäkivedot Eemelinmäki
Pk1 8km

5-6krt/mäki
Yötyö alkaa
SU Uni
Pk1 8km




























VIIKO 16 17-23.4.2017





AAMU
ILTA




MA Uni
Pk1 10km



rytmi 9+1
TI Vk1 Reipas
Pk1 5-8km

Vr3+16km+Vr3km

KE Pitkä 25-35km
Pk1 5km tai Hieronta




TO Lepo
Lepo/Lihashuolto




PE Pk1 6-7km
Vr+ 10x0´30/1´30 + Vr

Työ

LA Työ
Pk1 10km



rytmi 9+1
SU Työ
Pitkät vedot



Vr2km + 3x3km/1km + Vr2km












































VIIKO 17 24-30.4.2017





AAMU
ILTA




MA Pk1 8km
Työ




TI Lepo/Lihashuolto
Työ




KE Pk1 5km
Mäkivedot Eemelinmäki



5-6krt/mäki + Pk1 5km
TO Pk1 5km
Pk2 5km




PE Lepo
Lepo/Lihashuolto




LA Pk1 5km
Vr + 5km testi + Vr = n.10km



Pk1 10km 
SU Pk1 25km
Pk1 5km

rytmi 9+1




 
 Onni Vähäaho, Nivalassa 14.3.2017

perjantai 10. maaliskuuta 2017

PASKA - PASKEMPI - COSMOS

                  Nauran itselleni ehkä myöhemmin tänään. Nyt on kuitenkin päällimmäinen tunne valtaisa itse-inho. Viimeksi olen tuntenut näin toukokuussa 2007. Silloin painoin 107kg ja päätin toimia. Yhtymäkohta on ilmeinen. Nyt paino on vaivihkaa noussut ~85kg tietämiin. Kesällä oli parhaimmillaan 80kg. Alimmillaan v.2012 78kg. Olen kuin painoholisti. Ei ole ollut miestä oikeasti ottamaan itseään niskasta kiinni. Kuten alkoholistillakin, myös painoholistilla vaatii tieten pudota tarpeeksi alas. Ähkyn ja puhkun nytkin läppäri sylissäni.

                  Uskon, että tämän päivän "5km oma testijuoksuni" oli se mitä tarvitsin. Tarvitsin konkretian siitä, miten oikeasti paskassa ja lihavassa kunnossa olen. Nyt olen SUPERMOTIVOITUNUT. Nyt on aikuisten oikeasti imaistava painosta iso siivu. Ja on kuulkaas vara ottaa. On laardia.

                 Olin siinä pilvilinnassa, että uskoin juoksevani 5km alle 21:15, eli noin 4:15min/km -vauhtia. En edes verryttelylenkeillä tajunut, ettei se ole ollenkaan mahdollista. Juoksin viime syyskuussa 5km 19:47. Toki nyt oli hieman mureneva lumi/jääalusta, hieman suttaava, mutta kunnossa ollessa tuosta ei juurikaan haittaa olisi. Ehkä 5sek/km. 

                  Verryttelyiden jälkeen lähdin tuossa äsken juoksemaan "5km omaa testijuoksua" kuin ennalta arvaten varalta hieman maltillisemmalla alulla. Eka kilsa 4:03. Jo eka kilsan loppupuolella tuntui, etten vain jaksa heilutella jalkoja! Ei hapottanut, ei hengästyttänyt - ei vaan jaksanut. Ei kuulkaa ole vain kuntoa. Halusin katsoa vielä toisen kilsan, jolla meni aikaa jo 4:22. Olin ihan loppu juoksemaan noin kovaa, vaikka sinänsä ei ollut mitään hätää. Siitä sitten lyllersin suorinta tietä kotiin. 4km vauhtileikittely tai lyllerrys - miten vain. Tekisi mieli kirjoittaa heikkohintaisia sanoja, mutta antaapa olla.

                  LOPPUTULEMA: Hyvä motivaatio tiputtaa oikeasti painoa ja lopettaa haihattelu yhtään mistään vauhdeista vähään aikaan. Katoan tästä nyt vähäksi aikaa prosessiin. Katotaan paino päivitystä seuraavan kerran vaikka 27.3. Eli reilun kahden viikon päästä. Paino oli siis viime kesänä alimmillaan 80,0kg. Marraskuussa 83,0kg, kun alotettiin poikain kanssa "kilojen louhinta ryhmä", jossa olen ollut jo pitkään pelkkä vitsi, vaikka itse ryhmän aloitinkin. Tänä aamuna paino oli 84,8kg. Testin jälkeen 85,8kg. Kyllä nyt pitää tehdä ainakin puolittaiset Kusti Kittilät, joka pudotti painoaan yli 10kg alkaessaan sprinttihiihtäjästä kestävyysuhreilijaksi.

                  Palataan asiaan!

Juuso vetää lenkin jälkeen 29banaania! Mitähän tapahtuis mulle?

 Onni Vähäaho, Nivalassa 10.3.2017