Uskon, että tämän päivän "5km oma testijuoksuni" oli se mitä tarvitsin. Tarvitsin konkretian siitä, miten oikeasti paskassa ja lihavassa kunnossa olen. Nyt olen SUPERMOTIVOITUNUT. Nyt on aikuisten oikeasti imaistava painosta iso siivu. Ja on kuulkaas vara ottaa. On laardia.
Olin siinä pilvilinnassa, että uskoin juoksevani 5km alle 21:15, eli noin 4:15min/km -vauhtia. En edes verryttelylenkeillä tajunut, ettei se ole ollenkaan mahdollista. Juoksin viime syyskuussa 5km 19:47. Toki nyt oli hieman mureneva lumi/jääalusta, hieman suttaava, mutta kunnossa ollessa tuosta ei juurikaan haittaa olisi. Ehkä 5sek/km.
Verryttelyiden jälkeen lähdin tuossa äsken juoksemaan "5km omaa testijuoksua" kuin ennalta arvaten varalta hieman maltillisemmalla alulla. Eka kilsa 4:03. Jo eka kilsan loppupuolella tuntui, etten vain jaksa heilutella jalkoja! Ei hapottanut, ei hengästyttänyt - ei vaan jaksanut. Ei kuulkaa ole vain kuntoa. Halusin katsoa vielä toisen kilsan, jolla meni aikaa jo 4:22. Olin ihan loppu juoksemaan noin kovaa, vaikka sinänsä ei ollut mitään hätää. Siitä sitten lyllersin suorinta tietä kotiin. 4km vauhtileikittely tai lyllerrys - miten vain. Tekisi mieli kirjoittaa heikkohintaisia sanoja, mutta antaapa olla.
LOPPUTULEMA: Hyvä motivaatio tiputtaa oikeasti painoa ja lopettaa haihattelu yhtään mistään vauhdeista vähään aikaan. Katoan tästä nyt vähäksi aikaa prosessiin. Katotaan paino päivitystä seuraavan kerran vaikka 27.3. Eli reilun kahden viikon päästä. Paino oli siis viime kesänä alimmillaan 80,0kg. Marraskuussa 83,0kg, kun alotettiin poikain kanssa "kilojen louhinta ryhmä", jossa olen ollut jo pitkään pelkkä vitsi, vaikka itse ryhmän aloitinkin. Tänä aamuna paino oli 84,8kg. Testin jälkeen 85,8kg. Kyllä nyt pitää tehdä ainakin puolittaiset Kusti Kittilät, joka pudotti painoaan yli 10kg alkaessaan sprinttihiihtäjästä kestävyysuhreilijaksi.
Palataan asiaan!
Juuso vetää lenkin jälkeen 29banaania! Mitähän tapahtuis mulle?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti