THE ROCKET RIOT
Maaliskuun 13.päivä, 1955: Bostonin puolustaja Hal Laycoe huitaisi legendaarista Montrealin tähtipelaajaa, Maurice ”the Rocket” Richardia päähän. Tarinan mukaan Richard oli menettänyt malttinsa täysin, katkoen pari mailaa Laycoeen. Kerrotaan Canadiens velmun, huippupuolustaja, Doug Harveyn, antaneen Richardille oman mailansa sen jälkeen, kun ensimmäinen maila oli mennyt poikki.
Tilannetta rauhoittamaan tullut linjatuomari Cliff Thompson oli yrittänyt hillitä Richardia, mutta oli saanut itsekin osansa Richardin kädestä. Sen sijaan,että Richard olisi katunut, hän syytti Thompsonia puolueellisuudesta pitäessään hänestä kiinni, jolloin Laycoe oli päässyt vielä iskemään Richardia. Oli syytteessä perää tai ei, se oli Thompsonin viimeinen tuomaritehtävä NHL:ssä.
Yhtä kaikki. NHL:n silloinen presidentti, Clarence Campbell, langetti Canadiensien tärkeimmän pelaajan ja koko Quebecin provinssin suurimman sankarin koko loppukaudeksi pelikieltoon! Loput runkosarjaottelut plus pleijarit päälle. Koko kaupunki oli vihoissaan Campbell´lle. Laycoe ei saanut pelikieltoa.
Neljä päivää myöhemmin, Laycoe – Richard – Thompson –tapauksesta – kohasivat Montreal ja Detroit Montreal Forumissa. Pelitapahtumista kentällä ei ole paljon kerrottavaa, mutta… Campbelia oli kielletty tulemasta Montreal Forumiin. Kiellosta piittaamatta hän teki kuitenkin niin tuon ottelun ensimmäisen erän alkupuolella. Yleisö kiehui ja ”saatteli” Campbelin vakiopaikalleen buuauksin, huudoin, pähkinöin ja kananmunin.
Campbell koitti olla tyynenä. Erän loppupuolella kuitenkin Red Wingsien johtaessa 4-1 yleisön joukosta alettiin heitellä lisää tavaraa Campbelin niskaan. Poliisit ja turvamiehet yrittävät hillitä raivoissaan ollutta yleisöä. Turhaan. Pian luuvitostakin alkoi tulla Campbelin kasvoihin. Savupommeja räjähteli. Ottelu keskeytettiin. Meno jatkui kadulla melakkana. Yli 10 000 ihmistä osallistui mellakaan, ”The Rocket Riot´tiin”. Autoja käännettiin ylösalaisin, ikkunoita rikottiin, kaupoista varastettiin tavaraa ja satoja ihmisiä pidätettiin. Melakka jatkui pitkälle yöhön saakka, niin kauan, kunnes Maurice Richard pyysi radiossa lopettamaan sen. Hänen kansansa kuunteli sankariaan ja totteli.
Pienenä sivujuonena tähän loppuun kerrottakoot, että Laycoe ja Richard olivat vuoden 1955 tapahtumaa edeltävästi pelanneet neljä kautta yhdessä Montrealissa vuosina 1947-1951 – jakaneet saman pukuhuoneen. Laycoe oli siitä erikoinen pelaaja, että hän pelasi fyysisestä pelityylistä huolimatta silmälasit päässä huonon näkönsä vuoksi.
Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 25.12.2013
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti