Myönnän itsekin sortuneeni joskus valittamaan. Tällaisen asian ylösnostamisella toivon saavani ihmiset miettimään omaa käytöstään, mihin suuntaan sitä haluaa itseään kehittää. Ei siis mitään oikein vs. väärin mentaliteettia vaan positiivisesti ja avoimesti asioita lähestyen. Me suomalaiset markkinoimme usein itseämme rehellisiksi ja huumorintajuisiksi. Onko asia todella niin käytännössä? Olen törmännyt turhan paljon kyräileviin, juoniviin persooniin vajaan 40-vuoden aikana. Aina ei peli ole ollut puhdasta. Huumorin ymmärtämisessäkin olisi kehitettävää. Joskus tuntuu, että kaikki otetaan liian vakavasti. Kehitettävää piisaa, mutta yhdestä asiasta olen varma - meissä olisi potentiaalia, jos vain kanavoisimme energiamme oikeisiin suuntiin.
Suomalaiset ovat tunnettuja vaatimattomuudesta ja hieman skitsofreenisesti samalla myös uhmakkuudesta. Jos nyt hieman asiaani avatakseni ikonisoin nuo esimerkit Raimo Helmiseen versus Eteläpohojolaaseen häjjyyn kansahaan. Olen nähnyt lukuisia aitoja yrityksiä olla ylpeä saavutetuista asioista. Mukava kyllä, joskus niitä osaa arvostaa suurinosa, joskus tyytyväisyys omiin saavutuksiin katsotaan omahyväisyydeksi. Meidän suomalaisten perusluonne, kateus, nostaa tässä kohtaa päätään voimakkaasti. Miten vähällä tuo kaikki muuttuisi voimakkaaksi positiiviseksi energiaksi! Jos osattaisiin iloita yhdessä hyvistä asioista, saisimme aikaan paljon energiaa. Ei täällä meillä Suomessakaan ole liiaksi ilon aiheita, jotta niitä on vara kitkeä kateudella tien raviin. Koitetaan miettiä taas tässäkin kohtaa - pysähtyä ajattelemaan.
Edesmenneen suuruden, Nelson Mandelan, yhdessä sanonnassa on paljon viisautta: "- Jos ihmiset voivat oppia vihaamaan, heidät voi opettaa rakastamaan, sillä rakkaus tulee luonnollisemmin ihmissydämeen kuin sen vastakohta."
Yritetään pysäyttää negatiivisia lumipalloja ja pyöräyttää positiivisia eteenpäin. Meidän jokaisen päämäärä on sama = täyttää elämä sisällöllä, jota voisimme katsoa tyytyväisinä vielä vanhuudenpäivinäkin taaksepäin. Oletteko huomanneet positiivisuuden syenergian??? Kun sanot jotain AITOA hyvää jollekin ihmiselle, tulee sisällesi hyvä olo ja saat samalla toiselle ihmiselle hyvän mielen, hymynkin huulille. Olen valitettavasti nähnyt sellaistakin, että tehdään tuo ei-aidosti, jotta saadaan paremmin vejätettyä asioita haluamiin suuntiin. Käytetään hyviä työkaluja huonosti.
Täytyy tässä lopuksi nyt osata iloita omasta motivaation tasosta juoksuharrastustani kohtaan. Täytyy osata iloita. Tunnistan omaavani poikkeuksellisen korkean motiivin. Onko asian laita niin vai meneekö omahyväisyyden puolelelle? Muistetaan huumori. :) Juoksin toissailtana 16,3km. Olin kotona illalla klo.20 maissa. Pari tuntia ilta-askareita, sitten nukkumaan. Eilen aamulla erittäin nihkeä ja raskas 10km lenkki ennen aamuvuoroa klo.4.26 alkaen! Eilen aamuvuoron jälkeen naapurikaupunkiin jouluostoksille. Kotona taas klo.20. Taas perheen kanssa touhuilua, nyt vain reilu tunti. Puoli 10 maissa olin varmaan jo unten mailla. Heräsin sattumalta aamuyöllä klo.3. Heh,heh... joku saattaa jo arvata. Katsoin pari tuntia Penguinsien peliä ja laitoin sen perään lenkkarit jalkaan. Juoksin 25,5km. Kyllä tuota uskaltaa jo tuulettaa positiivisesti kovanluokan motivaatioksi? Mikäli motivaatio on aitoa, ei silloin tarvita muuta syytä (esim. jotain tavoitetta) olla nälkäinen juoksija kuin sisältä tuleva motivaatio. Näin se vain menee. Halun täytyy tulla sisältä, jotta se on 100% aitoa.
Tuli vielä tuosta edellisestä kappaleesta mieleeni asiaan liittyen. Usein sorrutaan puhumaan asioista, joista on olemassa vain huhuperä. Aina ei tiedetä taustoja. Kun katsot tämän filmin, saattaa näyttää, että onpan Columbuksen pelaajat surkean hitaita tai Evgeni Malkin hullunnopea.
Klikkaa TÄSTÄ.
Totuus on joskus tylsä. Niin tässäkin. Tuota tilannetta edelsi pitkä Penguinsien ykköskentän (Kunitz-Crosby-Dupuis) pyöritys Columbuksen päässä, joka purkautui pitkällä kiekolla. Pitkän kiekon jälkeen puolustava joukkue ei saa vaihtaa miehistöä. Columbuksella oli tuossa jäällä siis maitohapoilla olevia pelaajia ja vastassa Penguinsien tuore kakkoskenttä. Tuotakin vaihtoa ehdittiin pelata täydellä intentiseetillä noin 15sekuntia ennen tuota uskomattoman näköistä tilannetta.
Edit... Kun oikein uskoo itseensä niin aina voi päästä eteenpäin. Mielestäni seuraavassa biisissä on huikea nousujohteisuus??!?
Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 10.12.2013
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaOnneksi elämä ei ole Kanadalaista ammattikiekkoa jossa pelaajana olet juuri niin hyvä kuin viimeinen pelisi oli - olet ostettu kulutustavara jolla tehdään rahaa organisaatiolle.
VastaaPoistaVaikka saatkin ollessasi huipulla paljon (?) rahaa ja ihailua olet kuitenkin vanhempana kehäraakkina yksin kipujesi kanssa palmun alla kitumassa uima-altaasi reunalla.
Sinut muistetaan kunnes maaliennätyksesi jäävät unholaan ja mitä sitten ?
Suomessa kerran sankaripuolustaja - naama kelpaa enää äärivasemmistolaisten radikaalien kiakkovieraskapinan naamariin tai rillimakkarapakettiin.
Summa summarum : asia on niin kuin sen esittää. Olen Onnin kanssa samaa mieltä että tekemällä toiselle hyvää autat myös itseäsi.
Lumipalloefekti positiivisuudessa on täyttä totta.
Elämään täytyy löytää itselle sopivat tukipilarit jotka estävät meitä kaatumasta ja tukehtumasta median yltiönegatiiviseen taivasteluun, sysimustaan soppaan, jonka keittäminen ei mitään asiaa auta minnekään suuntaan.
Elämään iloa ja valoa kaikille myös vuoden pimeimpään aikaan !
Kiitos komppauksesta. :) Ja koskaan ei ole (läheskään) mikään asia niin huonosti, ettei siitä löydä positiivista - ainakin hetken päästä, lähes kaikkiin asioihin. On joskus hauskaa ujuttaa 110% negatiiviseen, suorastaan hurmosmaisen keskustelun keskelle puhtaasti positiivinen puoli keskusteltavasta asiasta. Ps. Ihanaa elää tänäänkin vaikka olen ihan poikki vain koska olen harjoitellut tahallani näin paljon viime päivinä. Tarkoituksella, vain eläkseeni täysillä. :)
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista