5km testijuoksu Vol.1

                        Hiljainen aamu. Aatto aamu. Kello on hieman sivu viiden aamulla. Lumi narskahtelee mukavasti kengän alla. On käynnistynyt kevyt, tavanomainen aamulenkki. Tunnelma on tosin jotenkin levollisempi, kenties Jouluaatosta johtuvaa. Olen juossut reilun kilsan, kun yhtäkkiä jalkani taittuu. Sattuu kovasti. Kinkkaan. En pysty heti kunnolla astuun vasemmalla jalalla. Taas on jompikumpi - nyt vasen - jalka kääntynyt juostessa kylelleen. Minun perisyntini tuoda jalka hieman liian kalellaan alas alustaan... Hetken kylmää aika pahasti. Tunnen, että nyt sattuu enempi kuin monesti aiemmin.

                       Jatkan hieman ontuen, ajoin kinkatenkin. Pirulainen, mietin. Joskus jompikumpi jalka menee ja pahasti, luulen, mutta toivon ettei. Onneksi huomista ei tiedä. Onnun ajattelemani 8km lenkin loppuun. Välillä kärsii vähän hölkätä, välillä kävellessäkin ottaa. Pääsen kotiin. Sanon vaimolle: -"Nyt kävi pahasti. Saa nähä juostaanko tällä". Kinkkaan huoneesta toiseen. Kotona jäitä ensi hoidoksi. Nakkaan buranankin huiviin. Lenkin lämpö kaikkoaa jalasta. Nyt sattuu. Jalka on kipeä. Moneen tuntiin en pysty kunnolla kävelemään.

                     Jalka alkaa kuitenkin hiljalleen toipua. Joulupäivänä on jo toiveita, että voisin yrittää juosta Tapaninpäivän 5km testissä. Edelleenkin jalkaan sattuu. Varsinkin taivutellessa/venytellessä. Pidän lepopäivän, vaikka ajatus jalan testaamisesta käy mielessä.

                    Tapaninpäivä. Testipäivä. Huomaan jo latautuvani testiin. Naurahdan itselleni. Aina olen täysillä mukana näissä. Vaikka kyse on vain 5km testistä, omasta kovasta harjoituksesta, jonne on kenties tulossa muitakin kirmaamaan, olen täynnä latausta. Haluan laittaa itseni aina likoon. Niistää aina kaikki ulos. Olen vain sellainen. Otan nämä tavallaan tosissaan, vaikka samalla nauran itselleni.

                    Asetan tavoitteeksi rohkeasti 21.30 ajan = @4:15/km -vauhdin. Ennätykseni on viime kevätkesän 20.35. Talviharjoitteluni on vasta käynnistynyt, eikä se ole sisältänyt juurikaan vauhtikestävyys (Vk) harjoittelua. Laitan tavoitteeksi YRITTÄÄ juosta myös jokaisen kilsan alle 4.20. Haaveena juosta viimeinen kilsa alle 4:n. Näillä eväillä.

                   Verryttelen 6,5km. Vastaan tulee tuttuja jonkun verran. Myös testiin tuleva Mervi, jonka kanssa verryttelen vielä vähän. Jalka tuntuu kestävän hyvin. Yes! Kokeilen aina uuden kilsan alettua noin 4min vauhtia. Paalunväli-kaksi menee ainakin aika helposti. Saan luottamusta ajatuksilleni. Pystyn tähän, ajattelen, miettiessäni 21.30 -alitusta. Urheilijan on päätettävä jo etukäteen mihin uskoo pystyvänsä. Uskomukset harvoin paranevat suorituksen aikana. Päinvastoin käy useinkin. Ihmisen mieli vain on sellainen. Kaikki käyvät omia jaakobin-painejaan testijuoksuissa - niin minäkin - ja uskoakseni myös viisi muuta paikalle tullutta.

                   Vihdoin kellomiehet lähettävät meidät matkaan. Olin ajatellut juosta aluksi 165-167 tehoilla. Anaerobinen kynnykseni on ollut noin 168. Ehkä se on nyt hivenen matalampi, kun sitä ei ole ärsytetty = harjoitettu. Ehkä se on 166-167. Ehkä 165 ois järkevä aloitus. Siitä sitten pikku hiljaa ylöspäin kokeileen ja härnäämään...

                   Juha lähtee keulaan. Minä asetun rinnalle ja sitten peesiin. Lantio on korkealla. Nätisti lyö. Liian nätisti. 500m mennään noin @3:35 -vauhtia. Huh, huh. Noutaja tulee. Höllään vähän. Juha hivuttautuu hieman irti siis. Juha on 1.25-puolimaratoonari. Minä olen aivan liian tukeva kuntoileva ultrajuoksija. Voin vähän jäädäkin. Gps ei ehdi matkaan. Eka kilsa on todellisuudessa 3.54. Mittari näyttää 3.58. Kaamea kyyti. Syke jo 169. Tulee mieleen KUMMELIN SLOUGANI.

                    Koitan löytää järkevän ravin toisen kilsan alussa. Syke ei silti laske. Eihän tässä hyvin käy, mutta menkööt, ajattelen. Pääasiahan on härnätä ylärajoja, ei hakea maksimitulosta. Tämä on harjoitus, täytyy muistaa. Myös Juha höllää. Saavutan hieman. Olen noin 20m päässä. Sitten Juhan erkanee hiljalleen taas kauemmas, mutta vain vähän kerrallaan. Toinen kilsa täyttyy ajassa 4.15.

                   Kääntöpaikka lähestyy. Juha on kääntöpaikalla 14 sekuntia edellä. Ei näytä isolta erolta. Edelleen hengitys on yllättävän helppoa. Syke jo 172. Maksimini on 177. Jaloista tuntuu voimat hupenevan. Maitohapot vaikuttavat jaloissa aivan erilaiselta kuin esim. viime keväänä. Jalat vain tyhjenevät, eivät puuroudu. Vihdoin näen myös takana tulevat. Jonte on melko lähellä. Samoin muutkin näyttävät takovan komeasti. Tulen iloiseksi näkemästäni. Saan vähän siitä lisätsemppiä. Kavereillakin kulkee mukavasti. Tosin tunnen itse olevani heikoimmalla hapella. Edelleen ihmettelen helppoa hengitystä. Täytyy vain keskittyä, että jalat jaksaisivat heilahdella toistensa eteen. Kolmas kilsa 4.16. Vauhti hiipuu?

                Kaksi kilsaa maaliin. Luulen voivani vielä ottaa Juhan kiinni. Hetken ajattelen niin ennen kuin taas tajuan, että ei jalkojani voi liikuttaa yhtään nopeammin. Vedän ihan limiteillä. Syke takoo välillä jo 174:ää. Hengitys on edelelleen lyhyitä vaikeita kohtia lukuunottamatta hämmästyttävän helppoa. Taikina jalat alla. Neljäs kilsa 4.14. Ei tämä paljoa hyytynytkään!? Ajattelen keksiväni jotain loppuun. Katsotaan. Bensa vähenee tankista. Vanha Cadilac savuttaa.

              Kellomiesten heijastimet alkavat näkymään. Ehkä 300m maaliin. Taon mitä lähtee. Lopussa yritän nostaa pipoa ylemmäs. Onnistunkin jonkun verran siinä. Saan lopussa maksimivauhdin jopa alle 3.30. Viimeinen täyskilsa 4.10. Kellomiesten "virallinen" loppuaika 21.01. Gps:n kertyy matkaa 5.05km. Sopivan paljon. Tämän verranhan tulee oikeissakin kisoissa "ylimatkaa". Myös muilla näyttää noin 40-50m ylimatkaa. Hyvä niin. Kaikki tuntuvat olevan tyytyväisiä aikoihinsa. Se on palkitsevaa. Myös kellomiesten innostus tarttuu. Hitsi, aika hieno ilta. Jokainen sai itsestään parhaansa irti. Eipä sitä itseltäkään voi enempää odottaa. Painoa on juoksijaksi noin 7-10kg liikaa, eikä vauhtikestävyysharjoittelua ole ollut kunnolla puoleen vuoteen. Tästä on vain yksi tie. Koitetaan pysyä sillä.

               Loppuverryttelyssä pääsen jututtamaan testin nopeinta. Hän kertoo juoksevansa noin 1200km/vuosi. Kertoo olevansa vähän laiska juoksemaan. Niin, itselläni on tälle vuodelle +4500km. Lahjattomat harjoittelee, vai miten se meni. :)

              Kiitos kaikille testissä mukana olleille! Ja samalla rohkaisen muitakin tulemaan ensi kerralla kokeilemaan omia rajojaan!

     
               Tässä Cosmoksen 5km testijuoksun tulokset:

Aikuiset 5km

1. Juha Kuonaoja, 20.29
2. Onni Vähäaho, 21.01
3. Joni Laakkonen, 21.49
4. Mervi Vähäkangas, 23.41
5. Virve Närhi, 26.17

Lapset 2km

1. Janina Närhi, 14.15 

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 26.12.2013