torstai 19. helmikuuta 2015

ALUSTAN NÄKÖISTÄ

                     Aina täytyy olla rehellinen harjoittelussa. Rehellistä on myös se, etten muistanut kevään juoksualustojen olevan näin kiusallisen hankalia juosta. Tuntuu, ettei millään löydä konsensusta alustan kanssa. Aina on väärät tennarit jalassa. Oma yläkertakaan ei ole mukana, joten kerä leviää herkästi tielle. Sitä se on ollut. Tyttöni sanoisi varmaan, että: "hermosen näköistä".

                     On paradoksaalista olla yhtä-aikaa elämänsä kunnossa ja tuskailla lenkeillään. Ongelma on harvoin yksi asia, ei nytkään. Tosin haastavat alustat ovat aiheuttaneet toisen ongelman, säären alaosien jumit, joista jo oikean puolen jumi on "sulanut". Vasen kinnaa vielä aika tanakasti. Ongelma on usein myös se, että tavanomaisesti selätettävät vastoinkäymisetkin voivat muuntua ongelmiksi, kun vaikkapa lenkit eivät suju sinnepäinkään. Syntyy lumipallo-efekti. Tällöin tärkeintä on osata jäsentää tapahtunutta ja kaiken aikaa tapahtuvaa, sekä tulevaa. Niin kauan asiat on hallinnassa, kun olet lumipallo päällä, etkä sen sisällä. Mitä sillä tarkoitan?

                     On vanhanaikaista ja uppiniskaista sulkeutua kuoreensa ja antaa asioiden ajaa vapaita harjoituksia oman pään sisällä. Ammattini puolesta olen oppinut valitsemaan tavan, jolla kerä keritään rullalle. Se on asian työstämistä esimerkiksi näin. Kirjoittamalla tai puhumalla. Eli niin kauan on toivoa, kun jaksaa valittaa miten ei kulje ja vituttaa. Sitten kun ei kuulu mitään ja näkymä on mietteliäs, pitäisi sivustaseuraajia alkaa pelottamaan. Hieman karrikoiden, mutta kuitenkin.

                     Oma kuoppani on selkeä. Täältä tullaan ylös. Jos ei tämän viikon aikana niin sitten ensi viikon aikana. Nyt on kevyt viikko menossa. Äsken korkeintaan välttävällä fiiliksellä 7km@5:20/km(132 keskisykkeellä). Tuolla "perumaalla" ei ollut taaskaan kivaa. Nastalenkkareille alkaa olla jo liikaa sulaa. Välillä oli myös jään päällä sen verran vettä, ettei voinut olla aivan satavarma pitääkö nastatkaan.

                      Osa syynä heikossa lenkkifiiliksessä on myös tietysti paljossa harjoittelussa, sekä osittaisessa palautumattomuudessa vuoden sisällä tehtyistä pitkistä: Iisalmi-Nivala maaliskuussa, 6vrk juoksu kesäkuussa, Maraton x2 elokuussa, 100h juoksu Syyskuussa, Useampi I-SR2014 koko reitin kierto syksyllä, 24h polkujuoksuharjoitus tammikuussa. Ei ole siis ihmekään, ettei aina ns."kulje". Sanan taakse ei kannata kuitenkaan jäädä seisomaan vaan sieltä on päästävä pois, tiedostaen samalla miksi siellä on. Tällaisina aikoina on syytä kirjata ainakin keskeisimmät tuntemukset ylös harjoituspäiväkirjaan. Aika usein kultaa muistot, eikä näitä muuten välttämättä muista.

                     Lopuksi hieman kevennystä. Meillä on nivalassa viiden hengen Garmin Team Nivala -treeni/kaveriporukka. Porukan nestori, Hietapuolen Bekele, oli värkännyt Teamin ensimmäisen esittelyvideon koskaan. Ehkä tulevaisuudessa tulee uusiakin versioita. Myös näytelmät ovat mahdollisia. Ideoita on. :=) 
video

                     Hyviä ja ehjiä lenkkejä lukijoille!

Onni Vähäaho, Nivalassa 19.2.2015

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti