HAASTE - SATAROSKAA TOUKOKUUSSA

HAASTE - SATAROSKAA TOUKOKUUSSA

                   Tämä ei ole iltapäivälehti. Sisältö vastaa otsikkoa. Haastan sinut arvoisa lukija. Kerätään 100 roskaa/henkilö toukokuussa puhtaamman luonnon vuoksi. Puhtaamman maailman vuoksi. Luonto on siellä, missä menet ulos - oli se pilvenpiirtäjien välissä tai loputtomien peltojen yli menevän tien ravissa. Huhtikuun lopun voi harjoitella, ja enempikin saa kerätä. 100 on minimi.

                   Haasta mukaan myös tuttusi ja ystäväsi. Ollaan hyvällä asialla.


****

                   32 PÄIVÄÄ

                  Olen samassa pisteessä kuin aloittaessani marraskuun alussa harjoittelua kohti Karhunkierroksen 168km kisaa. Tiedän, että voin milloin tahansa juosta sulan maan aikana yhden Karhunkierroksen (84km). Matkani on kuitenkin Karhunkierros edestakaisin. Se on pysynyt läpi talven mukavan haastavana tavoitteena. En tule tietämään riittääkö kuntoni maaliin asti. Kovasti toki uskon ja toivon, mutta rasti on todella iso ja kova. Se on isojen poikien leikkiä. 168km ja noin 3800 nousumetriä.

                  Harjoittelu on edelleen sujunut hyvin. Perustaso on noussut. Tällaisen tavoitteen edessä mittaan sitä ehkä hieman eri tavalla kuin tavalliset, muutaman kerran viikossa lenkkeilijät. Perustason nousu tarkoittaa minulla, että olen viime viikkoina pystynyt juoksemaan yhtenä päivänä lumipyryssä yhtä soittoa 66km ja yli 1000 nousumetriä. Pari päivää siitä lumipoluilla maratonin kevyesti neljään ja puoleen tuntiin. Siitä seuraavana päivänä haastavissa oloissa 44km ja niin edelleen. Olen kyennyt jatkamaan edellä kuvatun jälkeen harjoittelua normaalisti. Tuon 194km viikon jälkeen juoksin yli 100km viikon, sisältäen mm. 6km juoksuvetoja. Perustaso on noussut. Maratonin pitää tulla helposti jne.

                 Tavoitteeni kovuudesta kertoo hyvin se, että huolimatta edellä kuvatusta olen hyvin alasti tavoitteeni edessä. Matka tulee olemaan kova, mutta antoisa. Samalla jotenkin luotan itseeni. En ole ollut yli vuoteen edes flunssassa. Pitkä terve jakso on luonnut minulle monella tapaa tarvittavaa pohjaa, jossa elimistöllä on paremmat mahdollisuudet onnistua. Tämä on monen asian summa.

                 Huomenna on tarkoitus juosta 11km kovaa mäkisellä hiekkatiellä. 30 päivää sitten meni 50:10min. 4:33min/km. Jos tuosta lohkeaa sellainen 1:30-2:00min pois niin hyvä. Noin 4:25min/km. Tuntuma on, että olen saanut jalkoja kuukauden aikana eloon ja hengitys on helpompaa, kun ei ole niin kylmä. Astmaatikko. Jalka-iloisuus onkin vielä tulevan kuukauden agendana. Toivottavasti siitä on pilkahduksia nähtävillä huomennakin. Käytän mielellään kuvaajana ns. "ruokolaisuutta". Tero Ruokolainen jätti lähtemättömän vaikutuksen pep57km v.2016, kun hän ohitti minut Sikojärven rannassa n.28km kohdalla. Huh, huh, ja viimeksi - kantapäät nousi komeasti yli polvitaipeen ja meno oli tanssivaa, kun me kaikki muut koitettiin vain selvitä siitä metsäkoloisesta rantaviidakosta.

                 Tällä kertaa lähestyn kisaa juoksematta välttämättä aivan täysillä ollenkaan. No ehkä huomenna käyn lähellä sitä. Ja ehkä reilun viikon päästä, jos jalkojen lihakset pyytää 90min puolimaraton tanssia. Mutta menen kaikessa Karhunkierroksen ehdolla, koska kevään ainoa tosi suoritus on siellä. Tämä kaikki muu on vain kivaa esileikkiä.

ISO KUVA

                 Iso tavoite on edetä elämässä niin, että voisin yhä useammin herätä aina sitten, kun silmät aukeaa, eikä sitten, kun herätysääni soi. Edelleen herätyskello soi liian usein. Koska vielä tulee päivä, jolloin silmät ei aukea, ja silloin elämisen vapaus on mennyt. Elämisen vapauden pitäisi olla tässä ja nyt. Tuonelan tuoksuista ei ole takeita.

Onni Vähäaho, Nivalassa 23.4.2018