lauantai 1. syyskuuta 2012

MARATON OPETTELUA VAASASSA

             Huh, huh, olipa siinä rastia kerrakseen. Sanonta "hyvä kunto" on erittäin monisäkeinen. Tiedostan toki, että kuntoni riittää helpostikin maratonin juoksemiseen. Hyvässäkään kunnossa oleva ei sen sijaan saa juuri mitään irti, jollei ole auttavaakaan määrää maratonille suuntaavaa harjoittelua alla. Aivan oikein - kuulun heittämällä tuohon ryhmään. Eli sellaisiin, joilla on ok. peruskunto, muttei juuri minkäänlaista valmiutta juosta maratonia täyspainoisesti. Juuri tuo pointti iski tänään vasten kasvoja, ja rajusti.

              Olisin ihan hyvin voinut palata Vaasasta keskeytyksen kera, oisin ihan hyvin voinut palata Vaasasta jollain n.4h ajalla. Homma oli välillä niin viittä-vaille, ettei pahemmasta väliä... mutta käydäänpä nyt tuo kisa läpi alusta alkaen.


             Olo oli ihan jees. Perus hermostunut - lähinnä siitä, että viimeiset 4-5 päivää olivat olleet erittäin keveitä. Reisilihakset hieman kireät (Hierontaa täytyy hommata tässä lähiaikoina), mutta elastisuus ihan mukiin menevä. Liikkuvuus ylipäänsäkin - ja muutenkin koivet ihan herkän tuntuiset.


             Alkukilsoja lähdin läiskiin kevyesti. Sykkeet asui aika pitkään tollaisella Pk-keskitasolla, eli n.145 kantturoissa. Silti km-ajat olivat jopa 4.2x -alkuisia. Juoksu oli helppoa. Tiesin kuitenkin, että Vk-treeniä - joka on ERITTÄIN tärkeä osa maratonituloksia haettaessa - oli ollut niin vähän, että parempi pysyä aluksi turvallisesti Pk-puolella. 


             Taisinkin läpsytellä pitkälti Pk-puolella eka kiekuran (10,55km). Ensimmäiseen kierrokseen neljästä käytin aikaa 50.06 = 4.45/km. Helppo lenkki. Toista tulille. Toisella kävin enemmän Vk-puolella, mutta muistaakseni (näkeepä ne tuolta datasta, joka haluaa kahtella niitä tarkemmin <-paina oik.ylhäältä Metric painiketta)asuin edelleen n.155 sykkeissä. Yritin myös toisella kiekalla hieman passailla/säästellä kahdelle viimeiselle kiekalle. Juoksu olikin erittäin heleppoa. Kuinkas muutenkaan, noin keveillä tehoilla. Toiseen kierrokseen meni aikaa 50.41 = 4.48/km.


             Menin energia -ja nestepuolella muutes seuraavalla rytmillä: Dexalin geelin otin jokaisen kierroksen 8-9km kohilla. Eli neljä geeliä meni. Lisäksi Jay Leno ojensi minulle banaanin 2.3. ja 4.kierroksen alussa. Banaaneista söin aina n.puolet. Lähtiissä tein 4x2,5dl pulloa Maxim-urheilujuomaa, eli litran suhteella 1Litra vettä, 3 mittaa Maximia. Urheilujuomiani tarjoili ansiokkaasti Mika "Tinke" Nevasaari 3,5km kantturoissa. Näin ollen nautin kisajärjestäjien appeita ja tarjottavia vain 7km ja lähtö/maalialueen huoltopaikoilla.


              Kahdella eka kiekalla oli hyvin sopivia "jäniksiä" tarjolla. Puolikkaan ruimijoita oli tosi paljon. Yhteensä n.700 juoksijasta täydelle matkalle osallistui vain n.50-70, arviolta, mitä silmäili osanottolistaa. Niinpä oli melkoinen muutos, kun lähdettiin toiselle puolikkaalle! Ei ollu vetoapua.


              Kolmas kierros ehti vain n.1km kohdalle, kun jalat meni ihan pölkyiksi, ihan tosta vaan. Siis vaikka ekat 22km oli ollut niin kevyen tuntuista. Vk-menokin oli ollut aika maltillista. Koko ajan sykkeet alle 160. Eli Vk-alue ihan vauvan jalkojen tasolla! Tietysti osa syy oli pään puute. Sehän tahtoo - niin kun tiijetään - mennä päähän asti, kun jalat menee pökkelöksi.


             Siinä kippuroin synkissä tunnelmissa välin 22-25km. Keskeyttäminenkin kävi mielessä. Äijä (jalat) finaalissa ja matkaa melkein 20km maaliin! Olin aivan epätoivoinen ja v---uu_tu-ut. km-ajat näkyvät kuitenkin olleen ~ 22-25km välillä ~ 4:56-5:07. Sitten tapahtui erittäin iloinen yllätys. Naisten sarjan tuleva voittaja suhahti ohitseni juuri 25km paalulla. Lähdin peesiin ja löysin lähes saman tien juoksun helppouden hetkeksi (n.6km) uudestaan. Juoksin välin 25-31km hänen vanavedessä, joka näkyy km-ajoissakin = viimeistä kertaa 4:lla alkavia aikoja koko kisassa "lopppukiriä" lukuunottamatta. Kolmas kierros meni lopulta aikaan 53.11 = 5:02/km.


              Tipahdin kuitenkin junasta 31km kohdalla. Eihän sitä nyt tällaiset pilipalikaverit sarjojensa voittajien perässä pysy. Jäin jotain 200m, kun tuli taas ihan seinä vastaan. Sen 200m ero olikin naisten voittajaan aika loppupuolelle asti. Viimeisellä kiekalla Nevasaari auttoi minua paljon pyöräilemällä mukanani. Juoksujäniksiä kun ei ollut tarjolla, siis sopivia, joiden perässä ois pysyny. Viimeinen kierros oli n.viim 7,5km osalta erityisen jännittävää aikaa, sillä erittäin laajat kramppitilat antoivat merkkejä itsestään. Varsinkin pienet nousun nyppylät olivat ERITTÄIN pahoja. Reitti oli muuten kokonaisuudessaan ERITTÄIN hieno ja nopea. Suosittelen. Pysyin viimeisen kierroksen jotenkin rotissa ja sain taiteiltua kierrosajaksi 56.34 = 5:22/km.


                Näin ollen neljännekset menivät siis: 1)50.06, 2)50.41, 3)53.11, 4)56.34... ja puolikkaat: 1.40.47 ja 1.49.45... Niin ja se loppuaika 3.30.32. Ja onhan se tietysti oma ennätys. Enkka parani 21min 27sek. Että siitä eestä vois syyä oikein hyvin tänään - kuten olen jo tehnytkin!!! Vaimon laittamia lämppäreitä ja köyhiä ritareita, nam.


               Tähän väliin, jottei unohu. ISO KIITOS Jay Lenolle ja Tinkelle erinomaisesta auttamisesta huollossa. Teidän panos oli merkittävä. Samoin kiitoksia kaikille tsempanneille ja onniteluja lähetelleille.


              Tämän päivän kisasta analyysina on, että Vk-alue vaatisi paljon askartelua, jos meinaa juosta niin kuin maratoonarit ruukaa = kuitenkin Vk-alueen yläosassa - näin olen käsittänyt. Puolikas sitten ihan siellä anaerobisen kantturoissa. Eli multa PUUTTUU jalkojen iskukestävyys ihan Vk-alaosaston tehoissakin. Eli tuo alue on aivan ankia, mutta eipä tuota paljon muuta voinut odottaakaan, kun ei oo tätä enempää Vk-treenejä nakellunna. 


             Täytyy tässä kahtoa tuota Kaunistoa... heh, heh... manasin viimeisellä kierroksella kertaa monta, "-etten juokse varmastikaan tänä vuonna enää maratonia, on tämä sellaista raastoa, tällä kunnolla". No, täytyy kahtoo Kauniston kisasta kuitenkin KAKSI juttua ennen kuin lähden sinne raastamaan. A) Sää, B) Täytyy saada tuota Vk-puolta paremmalle mallille. Riittääkö viisi viikkoa B-kohtaan, jää nähtäväksi.


            Eli summa-summarum. Oon erittäin tyytyväinen siihen, että sain tsempattua lähes toivottomasta (väli 22-25km) tilasta itseni ihan kohtuu ajoille vielä. Pikkasen kismittää, kun tämän kertainen kunto ei riittännä tuohon 3.30 alitukseen. Loppukiriä yritin, mutta rampit viimeistelivät loppuajaksi tuon, mitä se tänään oli. Jatkossa täytyy vain olla valmiimpi juoksemaan maratonia, kun viivan taakse menee. Mutta tulihan tässä toisaalta nyt oikein hyvä harjoitus myös. 


             Jay Lenon kanssa päätettiin tuossa LIHR-kerhon (L=Lahjattomat, I=Ihtiään, H=Huumorilla, R=Rankasee) osalta sellainen asia, että kaikki, jotka ovat juosseet armeijassa aikanaan +3000m cooperin tuloksen, eivät ole jäsenkelpoisia. Kerho on vain lahjattomille.


            Sää oli tänään +11 lähtiessä, maalissa +14. Tuuli meleko tasaseen n.4m/s. Vähä aluksi lopsotteli kevyesti vettä. Päällä oli lyhyet trikoot ja kevyt pitkä trikoopaita. Ois saanu olla hiaton. Kuumaa hommaa tuo ison miehen juokseminen.


    Jep, nyt taas jatkamaan palauttelua = syömistä!!!


     EDIT: VIIS-VIIS -RETKELLE nyt kolme ilmoittautunutta. Kuulemani mukaan reitille mahtuu enempikin kulkijoita. Jos nyt lähettäs siitä, että viisi ois minimi määrä?

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 1.9.2012

8 kommenttia:

  1. Onnea vielä tätäki kautta. Vuosi lisää treeniä niin kolme tuntia alkaa oleen uhattuna..

    VastaaPoista
  2. ISOT ONNITTELUT!
    Sinulla on myös pää hyvässä kunnossa, kun pystyit taisteleen vaikean hetken yli. Asvaltti on kovaa, siinä menee jalat pökkelöiksi, se on tullu koettua monta kertaa.
    Kaunistolla saattaa kulkea vieläkin paremmin, vaikka et aivan hurjia treenejä tässä välissä tekiskään, eilinen kisa on hyvä pohja.

    VastaaPoista
  3. Kyllä se tuo 21 minuuttia ajan parannusta kuulostaa minusta mahtavalle. Voiko olla muuta kuin tyytyväinen? Kysyy yksi oikeasti lahjaton! Onnea hienosta juoksusta!

    VastaaPoista
  4. Kiitos! Asiantuntevia kommentteja. Kyllä tässä ollaan tyytyväisiä eteenpäin menosta. Viime vuonna 10km enkkani oli 51.04(5:06/km), joten nyt menee jo 42,2km:kin (4:59/km) nopiampaa kuin viime vuonna 10km. Että kyllähän tuon kaltaiset asiat tyytyväissä huomioidaan tietysti täällä korkiassa kerrostalossa. Ei passaa kuitenkaan hukkua ommaan hymmyyn, jottei kehitys tyssää. Niin ku ->> 22km kohdalla kevyillä tehoilla pökkelö jalat ei aiheuta tarvetta tehdä analyysia tehdessä onnen kärrynpyöriä vaan miettiä, missä mättää, kun ei kestä keveitäkään kisakyytejä tuon pidempään. Eli katse eteenpäin, taakse jääneistä voimaa ja viisautta ammentaen. ;=))

    VastaaPoista
  5. Hurja ennnätysparannus. Turhaan synkistelet jalkojen pökkelöitymistä. Pitäähän se jossain tuntuakin, kun tuota vahtia pinkoo menemään. Oikeita huomioita itsekin teet vauhdin paranemisesta. Kehityksesi kun jatkuu samanlaisena juokset Riossa 2016 olympiamaran ylivoimaiseen voittoon.

    VastaaPoista
  6. Vielä tuosta LIHR-kerhosta: ota huomioon, että "vanhoina hyvinä aikoina" kaikki saivat arkiliikuntaa niin paljon, että myös me lahjattomat ylitimme 3000m cooperissa. Itse rikoin tuon tulokseni vasta tänä vuonna ankaran reenauksen jälkeen.

    VastaaPoista
  7. Onnittelut hienosta ennätyksestä !
    On hienoa nähdä juoksijaksi kasvua.

    VastaaPoista
  8. Kiitos kommenteista... Onpa täällä saanu naurettuakin - olan takaa... Hauskoja näkökulmia mielessä. Ehkä kirjoittelen niistä huomenissa. Ps.Tosiaan vasta neliäs vuosi jonkinlaista harjoittelua takana, ja vasta tämä kalenterivuosi oikein vähän niin ku tosissaan. Eli alakutaipaleella tässä ollaan, pohjaa rakentamassa.

    VastaaPoista