MITÄ SE ON?

                    Mitä se on, kun kiertää kolme kertaa I-SR2014 vaellusreitin läpi - tai edes yrittää sitä - kuten kuitenkin täytyy nöyrästi asiaa ajatella? Etukäteispullisteluun ei ole varaa eikä sijaa. Yksi kierros on noin 57km, eli kaiken kaikkiaan noin 171km yhteensä. Onnistuessaan saan kohdata suoperäistä sydänmaata myös noin 14h verran pimeän aikaan. Kaikkiaan reissuun menee arviolta 30-36h. Aikataulu on tietysti laskettu intoa täynnä 30h mukaan.

           Palaan vastaamaan kysymykseen; mitä se on.

                    ENNEN kolmea kierrosta

                    Jännittävää aikaa. Sääennusteita seurataan monta kertaa päivässä. Juoma, eväs ja varustekätköjen sisältöjä mietitään sekä punnitaan kuumeisesti. Suunnittelu on iso osa tätä. Usein kaikkea on aivan liikaa, mutta niin on myös muuttuvia tekijöitä. Kuuluisa toteamus on, että hyväkin suunnitelma voi mennä ensimmäisen ripulin mukana takapuolen pyyhintään. Kaikkeen pitää olla valmis.
                    Suunnitelma, jolla neste -ja energiatasapaino pysyy. Mies pysyy hereillä ja prosessissa. Suunnitelma, jossa mietitään tarkkaan mitä vaatteita laitetaan päälle, ja minkälaiseen suorituksen aikaiseen vaaterumbaan pitää varautua. Tuohon asiaan voi saada hyvällä lykyllä helpotusta ystävistä. Kuiva paita versus märkä paita.

                     1.KIERROS

                     Täynnä euforiaa. Hyvin valmistautuneena kaikki menee vähän helpommin kuin on laskettu. Euforia täytyy hallita. Sitä ei saa tukahduttaa, mutta se ei saa viedä pois tulevilta kierroksilta. Ensimmäinen kierros on samalla ainoa kierros täysin valoisan aikana. Otsalamppua ei vielä tarvita. Kierroksen loppupuolella alkaa valmistautuminen jo toiseen. Valoisan loppupuolella on hyvä ladata kelloa, kenties puhelintakin. Pimeällä kaikki on hitaampaa.

                        2.KIERROS

                     Tästä se alkaa. Ei voi sanoa, että moni, mutta jotkut kiertävät yhden kierroksen. Useampaan on lyhempi jono. Toinen kierros tulenee olemaan jo pääosin tiukkaa työstöä. Mikäli ensimmäinen on mennyt ilman lentoripuleita tms. niin toisen kierroksen alkupuoli voi olla toki vielä ensimmäisen kierroksen tuomien upeiden kokemusten kuorruttamaa. Pesänevan eteläpuolella on kuitenkin jo säkkipimeää ja ilmaiset metrit ovat kadonneet. Pää alkaa jo aika ajoin roikkua. Keholla tuntuu läpimeneviä väreitä. Kehon lämpötila laskee kulkijan vaipuessa välillä ajatuksiin. Pieni puistelu ja homma jatkuu. Maistuvien tuotteiden määrä kaventuu. Moni asia voi jo vähän yököttääkin. Aletaan tarvimaan jo henkistä puoltakin. Matka silti jatkuu, onhan kaikki mennyt hyvin tähän asti ja kohta ollaan voitonpuolella.

                         3.KIERROS

                       Mitään hyvästä ei tunnu olevan enää jäljellä. Alun positiiviset tunnelmat ja euforia ovat kuin nuoruusmuistoja. Ainut hieno tunne on se, kun on saanut jätettyä pulpetin (lähtöpaikan) taakseen viimeisen kerran. Voittajafiilis.
                        Koko kierros on erittäin raastava. Täynnä ongelmien ratkomista. Pimeää on 25-30km ensimmäistä kilometriä. Väsyttää. Valoisakaan ei piristä niin paljon kuin olisi toivonut - mikään ei piristä. Tuolloin voi muistella jotain hauskaa arjesta. Jos saa itsensä nauramaan, voi seuraava vartti mennä taas paremmin. Nuokkumista ja hidasta tulemista. Viimeisessä kierroksessa voi todella kestää... En näe kunnolla viimeistä 16km. Ehkä juuri sen vuoksi se on sitten mielenkiintoista kulkea ensiviikolla.


                      What´s App -ryhmässä on 25 paikasta jäljellä 9 paikkaa, jos joku välttämättä haluaa tulla ryhmään seuraamaan surkuhupaisaa taivaltani. Aukaisen ryhmän Ma-aamuna ja suljen To-iltana. Vinkkaa, jos haluat ryhmään.

PS. OHO!!! 

                  Juoksu on tuntunut luonnollisesti pitkän ja raskaan kauden jälkeen voimattomalta ja hieman jäykältä. Hyvältä se ei tuntunut vielä tänäkään aamuna. Silti meno oli vakkari 7km lenkillä parempaa kuin koskaan vauhti - tehosuhteeltaan. 7km 4:38min/km 135 keskisykkeellä katsomatta kelloon. Aikaisempi paras oli 4:42(137) tämän vuoden toukokuulta. 

 
Odottavin tunnelmin, Onni Vähäaho, Nivalassa 20.10.2016