SAUNAPÄIVÄ PAKKASTEN JÄLKEEN

                    Jonnin aikaa kytenyt ajatus juoksemisesta jokin koe etappijuoksu toteutui tänään. Viime viikonloppuna päätin juosta tänään Haapavedelle. Heräsin sattumoisin kolmen jälkeen yöllä wc:n. Sen jälkeen kävin pienessä torkussa ja pomppasin kuin rippikoulupoika ylös sängystä ennen neliää! Ei muuta kuin kahvin keittoon ja muroja naamariin. Kuppien ja kippojen kanssa NHL-tuloksia tiirailemaan koneelta yms. järkevää. Olin kertonut velipojalleni, Osmolle, joka haapavedellä asuu, että lähden Nivalasta klo.6. Aika tuli kuitenkin ootellessa pitkäksi. Niinpä käynnistinkin garmin sykekelloni klo.5.27.

                    1,5 litraa nestettä juomarepussa takin alla. Nesteessä oli vettä + 1,5rkl hunajaa + vajaa tl suolaa. Aika laimea seos. Taskuissa oli paperikonvehteja ja jotain B:llä alkavia hunaja+pähkinäkeksejä. En nyt jaksa tarkistaa mitä, mutta hyviä ne oli. Saa Halpa-Hallista. Vinkiksi. 20min välein sitten pistelin vuorotellen noita vaihtoehtoja nesteen kera naamariin. Lisäksi repussa oli hätäpaperia, sekä perillä nautittavaksi tarkoitettu 100g sipsi annos + tuliaisiksi velipojalle ½pakettia marianne dominoja. Ajatus tärkein?

                    Lähdin tietysti kevyesti hölkkäileen. Rytminä oli hölkätä aina se 9min ja kävellä sitten 1min. Sillä mentiin. Yllättävän tuoretta oli ja vaivatonta. Vauhti muodostuikin selvähkösti ennakoitua nopeammaksi. Olkoonkin, että minulla oli noin 3m/s oleva myötätuuli likimain koko matkan.

                    Aluksi oli katuvaloja. Ja heti alkoi kusettaan. Ei muuta kuin neliännellä kilsalla veen heittoon. Pian olinkin ekalla vajaan 4km pimeällä metsäosuudella. Se meni äkkiä. Maliskylällä ja Ruuskankylällä  oli taas valolyhtyjä. 14:sta kilsalla näppäilin vielä nukkuvalle velipojalle koodin, että nyt täältä tullaan sellaista haipakkaa suunnitelmaan nähden, että ooppas vaiti ja aikaisemmin vastassa.

                   Vajaan 15km jälkeen alkoi 14km kestävä synkkä metsäpätkä. Joitakin ohi kiitäviä autoja meni välillä suuntiinsa. 17 kilometrillä piti taas jäädyttää tietä, laskea vettä. Metsäpätkä meni yllättävän nopeasti. Välillä metsästä kuului rapinaa. Jäi epäselväksi, minkälaisia kavereita juoksi metsissä kanssani. Ehkä vain rusakoita, ehkä jotain muuta.

                  Pian oli 29km mittarissa ja olin Vatjusjärvellä. Helposti meni edelleen. Ouvon tuoretta. Ei kyllä viime viikonlopun pikku ryppäästä ollu enää mitään rasituksia ruhossa. Loppumatkalla oli paljon korkeuseroja. En muistanutkaan, että Haapaveden ryyppymäelle pitää kiivetä myös Nivalasta päin tultaessa. Piiiitkä loiva nousu. Oikeastaan Karsikkaalta Vatjusjärvelle (n.12km matka) asti oli pientä nousua ja Vatjusjärven pohjoispuolelta ryyppymäen harjalle asti hivuttavaa nousua n.4km matkalla. Hieman tuntui, mutta sitten 36:s km tultiin komeasti ryyppymäeltä alas laskien - ja pohjalla vielä tietysti hengen mukaisesti ryyppy juomarepusta ottaen.

                 Pian oli matka taputeltu. Velipoika tuli tosiaan vastaan ja hälle kertyi 4,8km. Lopussa oli vielä kirkonmäki, jossa on 9% nousukulma ja noustava matka noin 400-500m kait? 38,3km meni @6:07 keskarilla ja 135 keskisykkeellä.  Nestettä meni kaikkiaan n.9dl.


                 Perillä pääsin tapaamaan serkkupoikaa vaivaisen 27-28vuoden tauon jälkeen. Olihan mies vähän muuttunut, vaikka muistissa olleet piirteet kasvoilta oli luettavissa. Juttua tuli vuolaasti rapiat 2h. Samalla tuli nesteytettyä tietysti kahvista vichyveteen + syömistä tietysti. Iltapäivällä sitten takaisin Nivalaan, nuorimman velipojan kautta hurauttaen, ja tullessa vielä äidillä syöden. Iltasella läksin vielä pikku sakkokierrokselle (6,7km @5:51) hakiessani lapsille saunaillan eväitä.

                Että tällainen saunapäivä tällä kertaa. Itsellä jäi kyllä vain sauna väliin, sillä Putous voitti. :)

               Ens viikko on kevyt. Todennäköisesti skippaan kevyen viikon tarpeen vuoksi hieman orastaneen ajatuksen, ex-seurani järjestämän maratonin, joka oli tarkoitus juosta kiihtyvänä pitkiksenä. Kroppani tahtoo tähän kohtaan enemmin hieman rauhoitusta <-Iskias/Piriformis tuntemukset. Harmi toisaalta, sillä olisi ollut kiva mennä tsemppaamaan osaltaan Merviä hänen vuosihaasteessa eteenpäin. Ehkä ehdin vielä tänä vuonna johonkin hänen 12:sta koitinkivestään mukaan.

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 25.1.2014