perjantai 2. toukokuuta 2014

KEVYT SIMULAATIO

                     6vrk koitokseen valmistautuminen on mm. pienten osien testaamista. Kokonaisuus on tärkein, mutta joitakin pieniä asioita on hyvä testata, kunhan ne ovat tarpeeksi pieniä, jottei niistä kerry tarpeetonta rasitusta - varsinkaan, kun starttiin ei ole aikaa 43 päivää enempää. Huomenna aamulla testaan yhden pienen osan tulevan suorituksen suunnitelmaani.

                    6vrk koitoksessa lopetan päiväni illalla klo.24. Joten nukkumassa olen aikaisintaan siinä puoli yhden-yhden maissa. Aamulla ensimmäinen lenkki alkaa klo.5.45. Tuosta aion simuloida sen osan, että menen tänään nukkumaan vasta hieman ennen klo.1 ja laitan herätyksen klo.5.01. Tuohon pyrin sitten itse suorituksessakin. Jos herään aikaisemmin, menen ulkoileen tietysti aikaisemmin, mutta lähtökohtaisesti noin. En harrasta heräämisten asettamisia tasalta. Herään enemmin 1-2minuuttia ennen tai jälkeen jonkun tasalukeman. Erikoinen ja persoonallinen tapani.

                    Aamun ensimmäisen lenkin pituus on suunnitelmassani 2h45min. Nyt kuitenkin ajattelin testata tuota aloituslenkikseni kaavailemaani 3h45min lenkkiä, joka on siis määrä tehdä La14.6.2014 klo.12.00 alkaen. Kartoitan tuolla, voiko tuon lähes 4h lenkin tehdä tarpeeksi kevyesti, jottei siitä tiedä juuri mitään. Samalla testaan varusteita ja neste+ravinnonotto rytmitystä. 15min välein on tarkoitus imasta repusta kunnon kulauksen juomaa vähintään parilla mojovalla ryystöllä, sekä laittaa puheaukkoa kohden vuorotellen suolaista ja makeaa. Eteneminen tapahtuu väljällä n.4min ajan hölkkää + n.1min ajan käveleskelyä, joka on rytminä tarkoitus viedä itse 6vrk suoritukseen.

                   Toiveissa olisi, että heräisin vasta klo.5.01 herätykseen, jolloin minulla jäisi ajateltu 44min aikaa olla pihalla käynnistämässä kelloa lenkin aloituksen merkiksi. Tosin tuohan on tuttua puolet nopeammallakin aikataululla valmistautuen normi varhaisaamun lenkeilleni, joita olen tehnyt viimeisten vuosien aikana n.200kpl. Normi lenkkini tulee kuitenkin 6vrk juoksussa olemaan 2h45min, joten valmistautuminen poikkeaa siten kovastikin normi varhaisaamun ravinnotta tielle lenkeistä. Ja nythän testissä on vieläpä peräti 3h45min lenkki.

                   6vrk suorituksessa kaiken on tähdättävä säästämiseen seuraavia päiviä varten. Se vaatii siis aivan poikkeavan tavan taivaltaa, kerätä kilometrejä. Ei ole haitaksi, vaikka sitä näin muutaman kerran vähän harjoittelee, sillä onhan se kuitenkin niin erilaista. Kyse on paljon itsekurista. Kyse on rohkeudesta juosta hiljaa. Jokainen siihen tarvittaessa pystyy. On kyse nöyrtymisestä. On kyse rehellisyydestä itseään kohtaan. On osattava arvioida minkälaista menoa kuvittelee kestävänsä. Luulenpa, että lopulta kaikki luulot ja ylimääräinen itsestä karsiutuu - jäljelle jääden vain yhden kysymyksen: *kuinka otan seuraavan askeleen* ...Se vaivaton helppo juoksu, jota tulee itsekunkin harjoitettua keveillä, palauttavilla tai leppoisilla lenkeillä ajaa lähes satavarmasti 6vrk suorituksessa jalat alta, alta aikayksikön. Matkakin (ja aika) tappaa varmasti jokaisen menon kunnosta riippuen jossain vaiheessa, mutta ensimmäisenä sen tappaa aina vauhti.

                    Parasta valmistautumista on harjoitella paljon ja mieluummin useita, useita vuosia. Sen lisäksi olisi opittava tulkitsemaan itseään. On eduksi, jos tietää mikä on hyväksi tai mikä edistää esim. jalkojen oloa. Esim. eilen juoksin melko reippaan 13km lenkin @5:00 keskivauhdilla. Lenkki sisälsi enempi verryttelyä kuin kovaa juoksua, mutta silti lenkin jälkeen jalkoihin jäi sellainen tunne, ettei näin ole hyvä käydä seuraavaa päivää kohden. Siispä kävin 90min taon jälkeen juoksemassa vielä helppoa juoksua (@5:50/km) 6,8km lisää, välillä minuutin pätkiä käveleskellen ja jalkoja puistellen. Jaloista vapautui paine pois ja olo oli heti paljon tasapainoisempi. Olen onnellinen, että olen oppinut joitakin asiota itsestäni.

                    6vrk juoksun osalta olen kuitenkin astumassa suoritukseen, jossa astun kohti tuntematonta, jonka takana on vielä lisää PALJON minulle tuntematonta. En voi mitenkään tietää mitä kaikkea minulla on edessä. Kaikki ovat vain aavistuksia. Minulla on suunnitelma, jonka tiedän voivan murentuakin minä hetkenä hyvänsä. En olisi yllättynyt. Koitan olla siis avoin tulevalle, mutta silti edessä on sama näkymä: Tuntematon. Yritän viedä 6vrk suoritukseeni kaiken oppimani ja olla valmis oppimaan lisää, astua uusia askelmia kohti tuntematonta. Haluan myös taistella, mutta tietäen, ettei tämä tule valmiiksi taistelemalla. Kukaan ei jaksa esim. taistella neljää päivää. On löydettävä neutraalimpia keinoja. Mitä ne ovat, näen sitten. On vain yksi maali, olla prosessissa 6vrk. Tottakai olen pyörittänyt numeroitakin, mutta jollain tavalla se on ajatusten pois vientiä todellisuudesta, siitä mitä on oikeasti edessä. En lähde keräämään numeroita, lähden kuluttamaan aikaa, jaksamaan tehdä sitä 6vrk ajan.

                     Jatkan tähän huomisaamun lenkkikokemuksellani.... Heräänkin vasta varaherätykseen klo.5.07, enkä siis klo.5.01. Kuusi minuuttia 44minuutin valmistautumisajasta leikkaantuu pois. Pittsburgh on hävinnyt oman ensimmäisen idän välierän. Toinen huono asia. Mitää asiaa ei voi lakaista, ne täytyy elää. Vaikuttaa, että ehdin sopivasti alas pihalle tavoiteajassa, vaikka heräsinkin myöhään. Sitten tulee mutkia matkaan lisää. Illalla täyttämäni juomareppu on valunut märäksi! Nestettä ei ole tullut paljoakaan pihalle, mutta sen verran, että repun alaosa on litimärkä. Saan pienen pajatuksen kera paikattua tilanteen parissa-kolmessa minuutissa, mutta samalla tulee kyllä kiire. Olen asettanut itselleni aikataulun.

                    Klo.5.44 lenkki alkaa. Minuutin etuajassa, vaikka vastoinkäymisiä oli paljon, kun ottaa huomioon 37min siirtymäajan silmien aukaisusta ensimmäiseen juoksuaskeleeseen. Lähtö on tosi kankean tuntuinen. Onneksi nyt ei tarvi kuin hiimailla. Silti hengittäminen on hieman hankalan tuntuista. Liekkö hätäily valmistautumissa jäänyt päälle. Menee 5km ennen kuin oikein rauhoitun.

                   Hölkkäilen noin 4min ja käveleskelen n.1min kerrallaan. Aika liukuu. 15min välein otan suolaista tai makeaa. Suolaisen puolen taskuun olen ängennyt liikaa tavaraa ja se teettää taas ylimääräisiä voimisteluliikkeitä. 10km kohdalla hoksaan, että onpas hyvä, kun sattui näin monenlaista vastoinkäymistä, sillä eiköhän niitä sitten tule itse 6vrk suorituksessakin sitten paljon enemmänkin. Täytyy muistaa jättää pienet vastoinkäymiset riittävän pieneen kuvaan. On etsittävä vain mahdollisimman levollinen tapa edetä.

                   Ensimmäinen tunti kerryttää 8,7km. Toisen tunnin aikana käyn metsässä syväkyykyssä. Toisen tunnin kertymä 8,1km. Sykkeet ovat normaalia korkeammat. Ei paljon, mutta kuitenkin, lähes 10 pykälää normaaliin verraten. Tietysti on reppu selässä, mutta kuitenkin. Haluan tehdä tästä 3h45min lenkistä mahdollisimman keveän, sellaisen, että voisi tunnin sisään lähteä jatkaan hommaa, jos olisi tarve. Niinpä päätän höllätä lopussa sen verran, että n.31km lenkillä menee se 3h45min ja keskisyke laskisi vähintään tavoitteeseen, alle 112:sta.

                  Kolmas tunti kerryttää 8,5km. Yksi vedenheittotauko tuohon. Viimeiset 45min ovat yhtä hölläystä. Samalla jalat tuntuvat ikäänkuin jo palautuvan käynnissä olevasta lenkistä. Mukavan leppoinen olo. Keskisyke jää silti 113:sta. 31,1km kertyi 3h45min aikana. Joka tapauksessa tuntuu, että löysin taas aika lähelle sen tavan, jolla haluan kuluttaa aikaani teillä 6vrk. Samalla varmistui, että ainakin tuon lenkin voin heittää aloituslenkiksi. Homma alkaa kuitenkin klo.12, eikä ennen kuutta.

                 Oikein onnistunut simulaatio, jota rikasti vastoinkäymiset. 90min lenkin jälkeen olinkin jo Pidisjärven puolimaraton kisatapahtumassa, josta kirjoitan tuonnempana. Ehkä videokin tulee julki, jos se saa kannatusta. Muuta niistä sitten myöhemmin lisää. Sen verran on kuitenkin pakko paljastaa, että Tuomas "Gebre-Bolt" Ahola pääsi vihdoin alle 1.20 -puolimaratonilla. Aika 1.19.02!!! Aivan huikeaa! Oli ilo olla todistamassa tuota hienoa hetkeä.


Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 2-3.5.2014

11 kommenttia:

  1. Läheppä eka siitä että simuloit eka waimosi kanssa ja juokse vasta sitten!! LOPPUPELISSÄ PERHE ON TÄRKEIN! Kaikkea hyvää T. HOPE

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista. Kyllä HOPE kirjoittaa asiaa. Tuo on oikea järjestys. :) Kaikkea hyvää myös mystiselle "HOPELLE"!

      Poista
  2. Voimien säästäminen miten se onkin niin vaikeaa. Itselläni on polkukisa parin viikon päästä ja vaikkakin vain satamailinen niin samoja ajatuksia olen mietiskellyt että reippaalla juoksuvauhdilla sitä ei pääse perille asti. Pitäisikö ihan kokeilla tuota samaa 4+1 min systeemiä joka hidastaa yllättävän vähän jos kävely on ryhdikästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voisi olla hyvä aloitus tuo 4+1. 4minuuttiakin voi alkaa tuntumaan pitkältä jossain vaiheessa ja vastaavasti minuutti lyhyeltä ;) Toivottavasti löydät hyvän olotilan kisaan. Hyvin toimivan - tai huonosti toimivan - lihaksiston viestit noteeraa aika tarkkaan tuo yläkerta.

      Tsemppiä!

      Poista
    2. Minä en sitoisi polkukisassa rytmiä kelloon vaan maastonmuotoihin.
      Helpossa maastossa kovempaa ja vaikeassa sitten säästäen niin tukilihakset pääsevät hieman vähemmällä.
      Vanhana suunnistajana Jyrki kyllä ymmärtää mitä tällä tarkoitan.

      Ja Jyrkihän kävelee aina ryhdikkäästi.

      Poista
  3. Käytiin Jarkon kanssa "vappumarssilla" Iso-sydänmaan perhereitti kiertämässä kaffipullon kanssa, ei siis mittää räkäposkella reuhausta, vaan luonnosta nautiskelua ja pään nollausta. Sellainen on paikallaan juuri nyt. Mutta hienoa työtä ootte reitin merkkausten kanssa tehneet! Kiitos ja kumarrus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla. Koko reitti on mielestäni merkattu hyvin, joten siitä vain lisää tutkimaan. :)

      Poista
  4. Hyviä harjoituksia tuollaiset. Taitaa vain niin olla, ettei 6vrk:ta voi oikein muuten harjoitella kuin ulkoilemalla ja testaamalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Kyllä nuo tosiaan antavat aina vastauksia ja hipasun konkretiasta. Mielenkiintoista tulee myös viimeisen n.kahden viikon eläminen vaivaisella kolmella pienellä ulkoilulla. Vaatii rohkeutta keventää ensin portaittain ja sitten päälle vielä malttaa levätä lopussa tarpeeksi. Mieltä rauhoittaa kyllä hyvin sujunut talvi.

      Oikein hyviä valmistautumisia sinne teille Kokkolaan Kokkola Ultra Run kisan loppujärjestelyihin. Menkääpä juoksijat sinne kokeilemaan ultrajuoksua. On loistavat puitteet!!! http://www.kokkolaultrarun.fi/

      Poista
  5. Hyviä ajatuksia paitsi että kaikki eivät pysty juoksemaan hiljaa kuutta päivää - siinä sen viehätys juuri onkin.
    Monet sanovat pystyvänsä mutta harva uskaltaa edes kokeilla.

    Kuuden päivän juoksussa voikin simuloida vaimonsa tai tyttöystävänsä kanssa jopa kesken kilpailunkin jos on riittävästi munaa - nimittäin juosta sitten taas sen jälkeenkin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti on monenlaisia lähestymistapoja. On varmasti joitakin, jotka eivät mieti esim. vauhtiasiaa niin tarkasti kuin me - sitä että pitää todella mennä vain ja ainoastaan säästäen seuraavaan päivään. Esim. henkilökohtaisesti en voi mitenkään tietää miten edes pysyn juoksukykyisenä 6vrk, joten minulla on vain yksi vaihtoehto kohdata tuo haaste - mennä kuin "kusisukassa".

      Pasi opetti minulle järjestämällään ja kustantamallaan leirillä yhden tähän kohtaan sopivan asia. Kun minulla oli menohaluja, Pasi sanoin aina: "-Malta, vielä voimia tarvitaan tulevina päivinä". 6vrk juoksussa on ajateltava aina huomista - lko. viimeisen aamun jälkeistä aikaa.

      Niin... monesti urheilulajeista riippumatta keskustellaan, onko SE suotavaa ennen suoritusta. Harvassa on lajit, joissa kysytään, harrastetaanko sitä suorituksen aikana. Harrastan lajia, jossa SE on mahdollista suorituksen aikana. Harrastanko SITÄ suorituksen aikana ja miten paljon/tiheästi jääkööt minun ja vaimoni omaksi tiedoksi. Vedetään raja tuohon tämän debaatin kohdalla.

      Poista