NIVALA - UGANDA - NIVALA (KOKKOLA TJ 60)

 Tämä on 600:s blogi.

                     Vuonna 2008 Elokuun 15.päivä ostin Niken juoksukengät, punaiset. Olihan ne makeat. Yön yli nukuttuani juoksin niillä 6,8km mittaisen lenkin. Siitä alkoi hiljalleen matka, jota on jatkunut jo lähes 8 vuotta. Nyt mittarissa on täynnä YLI 25 000km. Tarkalleen 25 001,9km. Se on kutakuinkin sama matka kuin Nivalasta Ugandassa sijaitsevaan Kampalaan maanteitä pitkin - JA EDESTAKAISIN ajettuna!

                     Tuo matka on tuntunut paljon pidemmältä kuin vajaalta kahdeksalta vuodelta. Matka on ollut nimittäin niin kokemustäytteinen, maukas, tuoksuisa ja kaikin puolin aistikas, että olen kuin uudelleen syntynyt ihminen. En voisi olla kiitollisempi sille päätökselle, päättäessäni yrittää kokeilla juoksemista. Sitä edelsi 15kk painontiputus. Tiputin 107kg:sta noin 93-94kg ennen kuin aloin juoksemaan.

                     Olen myös hyvilläni, että on tullut dokumentoitua kaikki lenkit. Jokaisesta juoksemastani lenkistä on ylhäällä monenmoista tietoa. Nyt jo monen vuoden ajalta myös sää, missä olen juossut, kenen kanssa ja jos on ollut jotain erikoista. Olen tietysti kiitollinen kaikille kanssaharrastajille, joiden kanssa olen saanut jakaa matkaani tässä upeassa harrastuksessa. Juoksun myötä ystäviä on tullut lisää. Juoksu on tietysti myös ottanut aikaa, ja se on ollut monesta muusta pois, mutta päivääkään en vaihtaisi pois.

                     Oma kunto on noussut hiljalleen harrastuksen myötä. Tyytyväisenä katsonkin "tauluani", joka kertoo tuloksiani eri matkoila... lukuunottamatta 24h juoksua, jossa en ole vuosikausiin onnistunut tekemään mielestäni tasoni mukaista suoritusta. Omiin nimiin olen toki juossut ilman numerolappua 150km. Siitäkin on jo 2,5v aikaa. Kokkola Ultra Runissa 21-22.5.2016 tuon kaiken on määrä muuttua. Halajan 200km kerhoon. Olen päättänyt, että 200km on tavoitteeni ja kaikki ylimenevä on plussaa. En lähde kuitenkaan juoksemaan tasan 200km. Silloinhan olisi hyvä juosta noin 105km+95km puolikkaat. Lähden tekemään vakaata juoksua. Uskoakseni olen puolivälissä noin 110km tienoilla, mutta sitä on tuloksen kautta turha sen enempää spekuloida. Suurin haasteeni on löytää sopiva neste ja energia kombinaatio, joka toimisi mahdollisimman hyvin. Variaatioita mietitään. En ole huolissani kunnosta. Sen uskon riittävän yli 200km. Jumissa olevan lihaksistonkin uskon palautuvan tässä parin kuukauden aikana. Olen siis isossa kuvassa sangen luottavainen. Silti: tehtävä on vielä aloittamatta.

                    200km rajan on puhkaissut Suomessa 54 miestä ja 11 naista. Kuulostaa paljolta, mutta paljon on myös tuttuja, sangen hyviä ultrajuoksijoita tuon rajan allakin. Pidän tuota 200km rajaa jonkinlaisena "luokkarajana". Se kuulostaa jo varsin miehekkäältä rajalta.

                    Suomessakin olisi toki selvästi enemmän 200km ylittäjiä, jos kaikki ultrajuoksijat olisivat kokeilleet 24h juoksua. Moni tasokas kaveri on focusoitunut esim. polkujuoksuihin tai muihin vastaaviin. Harva Suomen polkujuoksueliitistä on tuossa 54 miehen listassa. Onko Juha Jumisko melkein ainoa? Sen sijaan nimet kuten vaikkapa Henri Ansio, Antti Lepistö, Tero Ruokolainen, Joonas Kortelainen, Janne Hietala, Janne Mononen, Jussi Nokelainen, Marko Mattila jne eivät ole vielä työntäneet nokkaansa 24h kisoihin. Varmasti moni heistä rajan ylittäisi. Se on sitten toinen juttu haluavatko.

                    ...Ennen tämän blogin ulosheittoa on vielä pakko hehkuttaa!!! Pose meiningillä, itseluottamusta vahvistaen, on pakko heittää pieni vertailu vuoden takaiseen kuntoon :=) Aiheena tällä kertaa kestohankikelillä, tampatulla polulla tehty I-SR2014 Etulenkki. Onhan tuossa melkoinen ero. Viime vuoden lenkillä oli osa Vk:ta ja nyt oli pidättelevää retkeilyä. Alustakin kyllä aivan sama. Kestohankikelillä ei tampatussa polussa ole eroja... Etureidet alkavat hiljalleen sulaa :)

   17.3.2015: 25km 2:51:53@6:52 Keskisyke 138

(Tänään)22.3.2016: 25km 2:29:52@5:59 Keskisyke133

                    Lopuksi hus, hus, pois tuloksista. Ne ovat mukava mauste, mutta koko kakku koostuu tietysti rakenteesta, ja siitä, että tämä kaikki on niin hitokseen mukavaa!!! Minä nautin täysin siemauksin harrastuksestani. Se on tehnyt minulle niiiiiiiin paljon hyvää. Tämä on kuin iki rakkaus, jossa käydään yhdessä ilot ja surut, auringon paisteet ja myrskyt.

                   Posella mennään!

Onni Vähäaho, Nivalassa 22.3.2016              

Kohti Kokkola Ultra Run 24h osa.1

TJ66 Kokkola


Edellisessä kirjoituksessa tuli kirjoitettua positiivisesta ajattelusta - "Posesta". Posea tarvitaan, kun on haasteita. Nyt on niin, että etureidet ei näköjään kestä mitään kovempaa harjottelua. Ne haluais vaan aina ensin levätä ja sitten lenkkeillä. Ei harjoitella. Vain lenkkeillä. Sillei nätisti. Ihan vaan kevyesti ja meleko lyhyesti. Ei siinä mitään, mutta aina jossain vaiheessa on kokeiltava.


Putous-tähti Aimo Sonnia täytyy nyt kuitenkin lainata: -"Kun ei voi, niin ei vaan voi". Kun ei etureidet kestä, niin ne ei kestä". Tässä on tultu nyt toistuvasti tilanteeseen, jossa meno on niin kuin ois hyyssi reissulla paperi loppunu "vähäsen" kesken. Koitellen köpöttelyä.
Onneksi on posea. Eikä se lopu kesken, sillä tämä on vain harrastus. Elämä on täynnä mielenkiintoa. Ja ennen kaikkea tekemistä. Ja toivoa on toki vielä juoksunkin suhteen, sillä sain samaiset etureidet Joensuun keskeytykseen päättyneen kisankin jälkeen hyvään harjoituskuntoon kahdessa viikossa. Silloin etureidet oli vielä enempi paskana. Toki ne on aika paskana nytkin, muttei niin pahasti. Joten keinoja on nousta. Sen verran tässä on tullu näitä kokemuksia erilaisista tilanteista.


Tämä kaikki johtuu analyysini mukaan liian kovasta tunkkaus/umpihanki harjoittelusta, jonka aikana kokonaisrasitus pääsi liian isoksi. Samalla tuli läiskittyä rohkeita ja hurjia treenikombinaatioita. Eli tapahtu ns. "perussuomalaiset" = suomalaiset kun tunnetaan siitä ettei ne harjottelua pelkää. En häpeä myöntää, että monta tarpeettoman kovaa reeniä on aina silloin tällöin tullu tehtyä. Samalla kuitenkin ymmärrän, etten ilman kovaa intoa ja halua olisi koskaan kehittynyt tälle tasolle.


 Jokainen valitsee matkansa itse - niin elämässä kuin tietysti harrastuksissakin. Se on elämistä täysillä, kun elää elämänsä juuri niin kuin haluaa. Tyytyväisenä katson latuani takana. Se on minun näköinen. Se on kuin valmistamani mutti, jokainen kokkare on omannäkösensä. Käsialaani.
On hyvä olla posea. Posea on uskaltaa myös nähdä realiteetit. Vaikeudet kun eivät ole ensisijainen tie onnistumisiin. Niin se vaan on. Siksipä olen sisäistänyt senkin, että huolimatta upeista talvikuukausien kehitysloikista voi virallisista kisoista jäädä käteen kovin laihatkin tulokset. Jos esim Kokkolassa tulos jää alle 200km, ei siitä voi olla yllättynyt jos harjoittelu on ollut viikko tolkulla epämäärästä lenkkeilyä lihasongelmien vuoksi. On turha avata pakastinta, jos ei oo sinne mitään laittanu.


Eli posella, posella. Elämästä nauttien ja pilvilinnoja vältellen. Kun elämässä kokee riittävän isoja asioita, menevät elämän pienet murheet oikeankokoiseen perspektiiviin. Siinä ei esim paljoa etureisien jumit paina, jos laitetaan rinnalle ihan oikeita haasteita elämässä.


Että pysytäänpä posena 😊


Onni Vähäaho, Nivalassa 16.3.2016

POSEA TISKIIN - SONNEJA KARSINAAN!

                        Kahavit on juotu! Positiivisuutta, elikkäs niin ku nykyään sanotaan, posea tiskiin! Eilinen muistutti taas posepuolen faktan. Talvi on ollut onnistunut. Joulu-Helmikuun päämäärätietoinen, roiso treenaaminen, on nostanut perustasoa karkeasti ottaen noin 15-20sek/km. Se on paljon noin lyhyessä ajassa. Se antaa paljon valmiuksia muokata kuntoa kesän ja syksyn koitoksiin sopiviksi.

                      Ja jos kummelit sanoo, että "me on hävitty tää peli" niin minä sanon että mä oon voittanu "tän pelin". Tässähän kuitenkin tavoitellaan ensisijaisesti omaa kunnon nousua ja siitä tulevaa hyvää oloa. Ja se on nyt sisälläni. Se, mitä tulokset sitten tarjoavat minun mitatessani omaa kuntoani muita sonneja vastaan on vain plussaa, ei itseisarvoista, eikä etenkään olennaisinta. Tulosta nimittäin olen saanut viime kuukausina itselleni. Kehityksen muodossa. Monta kuukautta "kehityshumalassa". Voiko jalkaisin taivaltava juoksun harrastaja enempää itseltään pyytää/odottaa? Nuuskamuikkunenkin on onnellisemmillaan taivaltaessaan nyytti kepin varressa lammen vierustaa. Ja totta vie olen niin tehnyt.

                     Tammikuussa juoksin jäisen/lumettoman maan aikaan kesäperhereitillä uuden ennätyksen, parantaen entistä 3:06min 10,6km matkalla edellisen talven vastaavaan vetoon verraten. Keskivauhti parani tasan 20sek/km!

                    Helmikuussa huomasin juoksevani yli 20km kevyet perustielenkit noin 15-20sek/km nopeampaa kuin edellisenä vuonna. Siis per kilometri. Se on aika paljon.

                   Eilen tunsin reisissä edelleen syvää jumia, vaikka se on pintapuolisesti hälvenemässä. Ajattelin tarjota kahden viikon keventelyn ja lepäilyn vastapainoksi "ommoo kovvoo" talviperhereitin 11,8km matkalla. Ja niin vain lohkesi 2:58min entisestä, viime kevät talven priima-alustan ennätyksestä pois. 16sek/km. Polku oli nyt hyvin lähellä viime vuoden tasoa juostavuudeltaan, mutta kelkka-uran kohta ei ole vielä niin hyvä kuin mitä se viime vuoden ennätysjuoksussa oli, jolloin kelkkareitti oli luokkaa kivikova. Aivan kaikki ei ollut eilenkään pelissä, sillä alku oli varovainen ja lopussa jätin vähän paukkuja lahkeisiin, sillä pelkäsin jalkojen kramppeja niiden tilan vuoksi. Se jäi onneksi turhaksi peloksi.

                  Pose teemalla jatkaen - iloinen olen myös sykkeiden toiminnan palautumisesta. Varsin helekkävästi nousi mittari 168 tienoolle tarvittaessa. Tästä on hyvä jatkaa, sillä askelma oman kunnon kehityksessä on jo otettu. Mikäli tälle kevään harjoituskaudelle tulee vielä lisäporrasta niin se olkoot vain plussaa, sillä kaiken aikaa ei voi hattu kädessä makiaa pyytää.

                  Mulla on ens kesälle neljä isoa asiaa, jotka haluan kokea. 1)Kokkola Ultra Run 24h, 2)Karhunkierroksen tutustumisjuoksu n.82km?, 3)Pyssymäki Extreme Polkujuoksu 57,5km, 4)I-SR2014 koko reitin kierto x3 = noin 170km. Noiden lisäksi kaikki muu on sälää, mutta pose sellaista.

                 1) Kokkolan 24h kisassa haluan vihdoin onnistua 24h juoksussa. Minulla on nyt perustaso sitä luokkaa, että tuollainen 5:30-6:00 matkavauhti on tasoa huoltavan/erittäin kevyen lenkin tasoa, joten nesteiden ja energian imeytymisen pitäisi toimia paljon paremmin ja vaivattomammin kuin aikaisempien ultrien korkeammissa sykkeissä. Nuo tehot alkaa vastata jo minun omia, lähes vuorokauden mittaisia harjoituksia/retkiä. Isoin valmistautuminen kohdallani tuleekin olemaan henkinen. Ehkä laitan luurit korville maunoahostapaan alkutunneille niin onnistun paremmin keskittymään vain oman suorituksen käynnistämiseen.

                2) Minulla on ajatus osallistua toukokuussa 2017 Karhunkierrokselle, joko 82 tai 164km matkalle. Siksi on olennaista käydä tutustumassa reittiin. Tämä tapahtunee jossain kesä-heinäkuussa.

                3) Pyssymäki Extreme Polkujuoksu on minulle pyhä asia. Elinikäinen tavoite - ei siis vielä tämän vuoden, kun taso ei riitä - on juosta koko reitti alle 7h. Haluan nimenomaan yhä paremmaksi polkujuoksijaksi, ja yksi hieno tapa on yrittää pysyä pep-kisan palkintopallisonnina, vaikka varmasti mukaan on tulossa taas tasokkaita sonneja.

               4) Koska olen niin rajallinen ja hidas, on minun mahdollisuuteni polkujuoksu-ultrissa. Minun matkat on niitä, joissa useammalla jo riittää. Eli haluan kokeilla, miten jalat ja pää kestää kolme kiepautusta meidän vaellusreitin koko reitistöä, eli noin 170km matkaa. Se tulee olemaan syksyn juttuja. Pimeää ja iha-ha-naa!

               Posea! Voita itsesi! Osaa iloita voittaessasi itsesi. Elämä on tässä ja nyt. Eilen oli voitto juosta 11,8km talviperhereitti 56:15minuutissa. 40-vuoden päästä se voi olla jos saan lusikan omaan suuhun. Osatkaa nauttia elämästä! Se on lopulta ihan sama, mitä muut tekevät, kunhan lusikkasi ei tipahda lattialle! Se on kuulkas jämpti näin!
 

HAAPAVEEN JÄTKÄT ON POSEJA!

             

Onni Vähäaho, Nivalassa 12.3.2016

NHL TILASTOPÄIVITYS MAALISKUU 2016

NHL TILASTOPÄIVITYS – KENTTÄPELAAJAT

               PÄIVITYSVÄLI: 21.1.2016-10.3.2016

 

(KT) = Kaikkien aikojen tilastossa

 

KÄYTY LÄPI TOP 2000:sta  2000/2000

Erityiset huomiot:

               Jaromir Jagr (FLA), 44, jatkaa uskomatonta tarinaansa. Menneen päivitysjakson aikana hän ohitti tyylikkäästi itsensä Gordie Howe´n. Pörssin viiden kärki on nyt: Gretzky 2857, Messier 1887, Jagr 1851, Howe 1850 ja Francis 1798. Päivitysjakson 20 pelissä Jagr nakutti 17 pistettä, joten tuotanto on edelleen varsin vahvaa.

               Aktiivien kakkosena jatkaa Joe Thornton (SJS), 36, joka on KT:ssa sijalla 33. ”Big Joe” nakutti menneellä jaksolla hulppeat 29 pistettä, 22 ottelussa. Koko saldo on nyt 1351 ottelua ja 1323 pistettä.

               Mojovat 29 pistettä menneen jakson 21 ottelussa kerännyt Sidney Crosby (PIT), 28, ohitti jakson aikana 900 pisteen rajan. Crosbyn uran pistekeskiarvo, 1,33, on edelleen koko liigan 98-vuotisen historian 6:ksi tehokkain. KT:ssa Crosby on sijalla 102, 919 pisteellään, 692 ottelussa. Hänen takanaan seuraavalla sijalla KT:ssa on muuten muuan Bobby Orr 915 pisteen saldolla.

               Mike Ribeiro (NSH), 36, saavutti upeasti 1000 ottelun rajapyykin. Nyt 1015 ottelua pelannut Ribeiro on ollut myös sangen tehokas urallaan ja saalistanut 765 pistettä. KT:ssa Ribeiro on sijalla 177.

               Patrick Kane (CHI), 27, johtaa edelleen NHL:n pistepörssiä 89 pisteen potillaan 68 ottelussa, vaikka mennyt jakso oli pisteiden valossa hieman seesteisempi. Jakson aikana kertyi 18 pistettä, 19 ottelussa, joka tietysti sekin on varsin kelvollista tahtia. KT:ssa Kane on sijalla 264. Kanella on nyt 644 ottelussa, 646 pistettä.

               Niin se vain aika rientää ja 2004 vuoden maailman cup –joukkuen kuopus, Mikko Koivu (MIN) täyttää kahden päivän kuluttua jo 33-vuotta. Koivu on korkeimmalla suomalaisista aktiiveista 546 pisteellä, 748 ottelussa, ollen KT:ssa sijalla 380. Samalla hän on jo vanhin juuri valituista suomalaisista kenttäpelaajista maailman cup turnaukseen ensi syksylle.

               Carrie Underwoodin mies, Mike Fisher (NSH), 35, saavutti 1000 ottelun rajapyykin. Kahden suunnan sentteri on pelannut nyt 1003 ottelua, joissa on kertynyt mukavat 539 pistettä.

               Philadelphian play-off haaveita on yrittänyt ylläpitää heidän kapteeni Claude Giroux, 28, joka mätti tällä jaksolla peräti 21 pistettä, 18 ottelussa. Samalla hän ylitti 500 pisteen rajapyykin. Girouxin saldo on nyt 507 pistettä, 558 ottelussa. KT:ssa hän on sijalla 436.

               Mennyt jakso oli kyllä mitä suuremmissa määrin Jussi Jokisen (FLA), 32, jakso! Jokinen nimittäin nakutti peräti 21 pistettä, 20 ottelussa, ollen jopa Alex Ovechkiniakin tehokkaampi menneellä jaksolla. Samalla räsähti myös 500 pisteen raja rikki. KT:ssa JJ on sijalla 440, 505 pisteen saldollaan. Otteluita Jussilla on 807. Siinä on ollut rajojen pauketta, kun myös 800 ottelun rajakin meni rikki.

               Pistepörssin kärkipäässä keikkuva puolustaja, Erik Karlsson (OTT), 25, on aivan omaa luokkaa pelipaikkansa pistevauhdissa. Menneellä jaksollla Karlsson täräytti 21 pojoa, 22 ottelussa, eli lähes piste/peli –tahdilla. KT:ssa hän on sijalla 704, 371 pisteellään, ainoastaan 465 ottelussa.

               Tosin menneellä päivitysjaksolla Pittsburghin tähtipuolustaja, Kris Letang, 28, mätti piste/peli –tahdilla, 21pistettä, 21 ottelussa. KT:ssa Letang on sijalla 804, 336 pisteellään, 547 ottelussa.

               Räväkkäänä kahden suunnan pelaajana ja ärsyttäjänä enempi tunnettu Brad Marchand (BOS), 27, summasi jakson aikana huikeat tehot. Terrierimäinen hyökkääjä nakutti nimittäin uskomattomat 25 pistettä, 23 ottelussa. Samalla hän pomppasi top 1000 –tilastoon. KT:ssa hän on nyt sijalla 985, 282 pisteellään, 440 ottelussa.

               Pitkänlinjan työmyyrä, Vernon Fiddler (BUF), 35, ansaitsee maininnan hänen saavuttaessaan 802:ssa ottelussa 100maalin rajapyykin. Nyt Fiddlerillä on kasassa 804 ottelua ja 255 pistettä, jolla on KT:ssa sijalla 1100.

               ”alexanderbarkovinikäluokan” kohtuu ylivoimaisena (95-syntyneet) ykkösenä jatkaa Nathan MacKinnon (COL), 20, jolla on kasassa jo mukavasti 151 pojoa, 215 ottelussa. MacKinnolilla on enemmän pisteitä kuin yhdelläkään 94-syntyneellä, joten varsin hyvästä pistelingosta kysymys. KT:ssa MacKinnon on sijalla 1663.

               Mikael Granlundin (MIN), 24, 9pisteen jakso auttoi nostamaan suomipörssissä peräti neljän pelaajan ohitse. Taakse jäivät niin Janne Laukkanen, Ville Leino, Ville Nieminen kuin Kari Elorantakin. Granlundin 122 pistettä, 225 ottelussa oikeuttaa KT:ssa sijalle 1894 ja suomalaisten sisäisessä tilastossa sijalle 36.

               Aleksander ”Sasha” Barkov (FLA), 20, nakutti menneen jakson aikana pinna/peli tahtia, keräten 14 ottelussa yhtä monta pistettä. Samalla hän ohitti suomalaisten sisäisessä tilastossa Juha Ylösen, nousten ko. tilastossa sijalle 42. KT:ssa ”Sasha” on enää top 2000 –tilastosta 9 pisteen päässä, joten loppukauden aikana sekin toteutunee. ”Sasha” on ikäluokkansa (95-syntyneet) selkeä kakkonen heti Nathan MacKinnonin (151pistettä) jälkeen.

               Kun 19-vuotias pelaaja on päivitysjakson 8:ksi tehokkain pelaaja, on jotain ainutlaatuista tekeillä. Connor McDavid (EDM) on jumbojoukkueen kantava voima tulevan vuosikymmenen ajan. Uskomattoman taitava ja nopea McDavid summasi peräti 22 pistettä, vain 19 ottelussa! Hänen pistekeskiarvonsa on 1,06! Vain 5 vähintään 100 ottelua pelannutta aktiivia on vähintään piste/ottelu uratahdissa. McDavid on menossa siihen tahtiin. Nyt 34 pistettä, 32 ottelussa. Ja paljon aivan huikeita yksilösuorituksia. McDavid on luonnollisesti 97-syntyneiden ykkösenä pistetilastossa, jossa on vasta ylipäänsä kolme pelaajaa päässyt pisteille.

               Miikka Salomäki (NSH), 23, nousi suomalaisten sisäisessä tilastossa top 100:n. Salomäellä on nyt kasassa 10 pistettä, 51 ottelussa ja sijoitus ko. tilastossa 98. Tilastosta tippui Tommi Santala (9pistettä).

                

Päivitysvälin tehokkaimmat pelaajat TOP10:

1. Sidney Crosby, PIT              21. 14+15=29.

2. Joe Thornton, SJS               22. 6+23=29.

3. Brad Marchand, BOS           23. 17+8=25.

4. Ryan Getzlaf, ANA               21. 7+17=24.

5. Filip Forsberg, NSH              22. 15+8=23.

6. Brayden Schenn, PHI           21. 12+11=23.

7. John Tavares, NYI               20.10+12=22.

8. Connor McDavid, EDM          19. 8+14=22.

9. Claude Giroux, PHI              18. 5+17=22.

10. Wayne Simmonds, PHI       21. 12+9=21.

xx. Jaromir Jagr, FLA              20. 6+11=17.

…

xx. Jussi Jokinen, FLA              20. 4+17=21.

xx. Aleksander Barkov, FLA      14. 8+6=14.

xx. Mikko Koivu, MIN              22. 5+8=13.

TOP 1000:n NOUSSEET:

960. Mark Giordano (CGY) 32, (P)            288pist.

965. Derek Stepan (NYR) 25,                  287pist.

985. Brad Marchand (BOS) 27,                282pist.

986. Chris Stewart (ANA) 28,                   282pist.

991. Troy Brouwer (STL) 30,                   281pist.

1000. Alexander Edler (VAN) 29, (P)         279pist.

TOP 1000:n TIPPUNEET:

Vaclav Nedomansky                278pist.

Glen Sharpley                         278pist.

Bep Guidolin                           278pist.

Garnet Bailey                         278pist.

Robert Murdoch (P)                 278pist.

Mud Bruneteau                       277pist.

TOP 2000:n NOUSSEET:

1853. Mark Scheifele (WPG) 22,              126pist.

1860. Mark Stone (OTT) 23,                    125pist.

1897. Filip Forsberg (NSH) 21,                 121pist.

1932. Jake Muzzin (LAK) 27, (P)              118pist.

1960. Charlie Coyle (MIN) 24,                 114pist.

1963. Evgeny Kuznetsov (WSH) 23,         114pist.

1964. Dougie Hamilton (CGY) 22, (P)        114pist.

1966. Torey Krug (BOS) 24, (P)              114pist.

1967. Jake Gardiner (TOR) 25, (P)           114pist.

1990. Tommy Wingels (SJS) 27,              111pist.

TOP 2000:n TIPPUNEET:

Radek Martinek (P)                 110pist.

Bryce Salvador (P)                  110pist.

Robert Palmer (P)                   110pist.

Wayne Bianchin                      109pist.

Brian Willsie                           109pist.

Perry Anderson                       109pist.

Wayne Dillon                          109pist.

Nevin Markwart                      109pist.

Mikko Leinonen                       109pist.

Leo Reise Jr. (P)                     109pist.

Onni Vähäaho, Nivalassa 10.3.2016

TERVEISET KAHVILTA, OSA 2.

                        Tämä on ollut lähes skitsofreenistä. Toisaalta tiedän, että tilanne on hyvä ja mitä tehdä, toisaalta olen ollut välillä aivan hukassa - henkisesti. Olen joutunutkin painimaan itseni kanssa enemmän kuin odotin. Olen juossut viimeksi sunnuntaina. Riippuvuus nimeltä juoksu on ollut suurempi kuin luulin. Muistelen tämän olleen lähes yhtä tuskallista aikaa kuin vuonna 2012, kun lopetin nuuskaamisen... Kaipaan vieläkin joskus mälliä huulen alle. Rehellistä. Niin on oltava, jotta pääsee eteenpäin.

                       Erikoinen tilanne harrastuksessa opettaa aina myös itsestä uusia asioita. Analyyttisyyteni huvittaa tässäkin suhteessa. Osaan jotenkin tarkastella itseäni ulkoa päin. En pääse tavallaan haavemaailmaan, koska näen (onneksi) oman tekemiseni ulkoapäin. Tätä on vähän vaikea muutoin selittää - ja ylipäänsä. Toisaalta olen hyvilläni tästä kyvystä. Se on auttanut monesti.

                      Palautuminen? Niin. Eihän reisilihakset puolelta toiselle vapaana heilahtele niin kuin katupuheiden mukaan aikoinaan Keskitalon Petrin pohkeet, mutta en usko enää kovinkaan paljoa hyötyväni täydestä juoksutauosta. Juoksijaksi kun ei tulla olemalla jouten eikä pizzaa saa menemättä pizzeriaan. Näin se vain menee - tietyin ehdoin.

                    Olen funtisinut miksi on ollut niin vaikeaa olla juoksematta. Luulen, että sen vuoksi olen päässyt tähän pisteeseen. Olen halunut kehittyä. Olen halunut treenata. Ilman halua ei tule isompaa kehitystä. Ja nyt on harmittanut, kun olen joutunut lepäämään laakereilla sen sijaan, että olisin voinut kehittää itseäni yhä kovempaan kuntoon. Sitä vaan haluaa aina vain nopeammaksi ja kestävemmäksi. Samalla kiitollisuus terveydestä, siitä tärkeimmästä on läsnä vahvasti. Se tasapainottaa.

                    Ystäväni, Jyrki Leskelä on aloittanut upean uuden blogin, jossa on paljon aitoa sanomaa. Suosittelen lukemaan. On hienoa tuntea Jyrkin kaltainen, hieno ihminen.

                    Ei mulla muuta. Taistellaan - sanoo nivalainen liikuntaneuvos! Sitä on uskominen :)

TÄÄ "VAUVAVIDEO" ON SAANUT JO LÄHES 14 MILJOONA KATSELUKERTAA!!!



Onni Vähäaho, Nivalassa 10.3.2016                 

TUHAT PISTETTÄ NHL RUNKOSARJASSA

                        Nyt menossa oleva NHL -kausi on järjestyksessään jo 98. Kun sen perään todetaan, että 1000 NHL -pistettä runkosarjassa on kyennyt saavuttamaan vain 83 pelaaja, voidaan puhua sangen harvinaisesta kerhosta. Jo pelkkä pääseminen tuohon kerhoon on valtaisa saavutus. Toiset kuitenkin ovat ehtineet kerhoon nopeammin kuin toiset. Kilpa-urheilussa ei voi välttyä vertailuilta.

                        Todennäköisesti ensi kaudella Sidney Crosby, 28, terveenä pysyessään saavuttaa 1000 pisteen rajan. Hänellä on vasta 691 ottelua, mutta jo 918 pistettä. Mikäli uran pistetahti pysyy samana kuin tähän asti (n.1,32p/ottelu), saavuttaa Crosby 1000 pistettä 753.ottelussa. Se olisi 12:sta nopeimiten koko NHL -historiassa - historiassa, jossa 80-90-luvulla tehtiin maalirikkaana aikana sellaisia pistemääriä, joihin ei ole nykypäivän vähämaalisemmassa liigassa mahdollisuuksia.

                        Kuvaavaa 1000 pisteen saavuttamisen vaikeuteen nykypäivän liigassa on se, ettei vielä kukaan 2000-luvulla NHL -uraa aloittanut ole kerhoon yltänyt. Toisena esimerkkinä voi pitää rajaa lähestyvää superpelaajaa, Alex Ovechkinia, 30, joka on pelannut jo 823 ottelua ja on edelleen 45 pisteen päässä rajasta. 1000 pisteeseen kuljettava matka on siis pitkä ja etenkin harvinainen.

                       

          Alla oleva lista kertonee loput (päivitetty 7.3.2016)

 

						missä
						seurassa				Millon
				Kansa-		1000		Ottelut		1000		Uran
		Nimi		laisuus		piste		nro.		piste		pisteet
1		Wayne Gretzky		CAN		EDM		424		19.12.1984		2857
2		Mario Lemieux		CAN		PIT		513		24.3.1992		1723
3		Mike Bossy		CAN		NYI		656		24.1.1986		1126
4		Peter Stastny		SVK		QUE		682		19.10.1989		1239
5		Jari Kurri		FIN		EDM		716		2.1.1990		1398
6		Guy Lafleur		CAN		MTL		720		4.3.1981		1353
7		Bryan Trottier		CAN		NYI		726		29.1.1985		1425
8		Denis Savard		CAN		CHI		727		11.3.1990		1338
9		Steve Yzerman		CAN		DET		737		24.2.1993		1755
10		Marcel Dionne		CAN		LAK		740		7.1.1981		1771
11		Phil Esposito		CAN		BOS		745		15.2.1974		1590
12		Jaromir Jagr		CZE		PIT		763		30.12.2000		1850
33		Teemu Selänne		FIN		ANA		928		30.1.2006		1457

						Ottelut		Ikä		Pisteet
TULOSSA…						Nyt		Nyt		Nyt
Henrik Sedin		SWE		VAN		1150		35		963
Alex Ovechkin		RUS		WSH		823		30		955
Vincent Lecavalier		CAN		LAK		1195		35		942
Shane Doan		CAN		ARI		1450		39		937
Daniel Sedin		SWE		VAN		1125		35		936
Brad Richards		CAN		DET		1109		35		925
Sidney Crosby		CAN		PIT		691		28		918
Pavel Datsyuk		RUS		DET		936		37		905

                      Kuka sitten juuri uransa aloittaneista voisi tehdä tempun ja ehtiä esimerkiksi 800-900 ottelussa kerhoon? Mieleen ei tule kuin yksi pelaaja. Tosin se onkin sitten melkoinen lahjakkuus, ja jo nyt sangen kova pelimies. Uskon Connor McDavidin, 19, nakuttavan ensi kaudella jo yli 100 pistettä.  

 Onni Vähäaho, Nivalassa 7.3.2016

TERVEISET KAHVILTA OSA.1

                     Jaan tässä kirjoituksessa tuntoja, miltä tuntuu kun on ylikunnossa. Jospa tästä joku hyötyisi.

                      Kun juoksija vetää jollain tavalla harjoittelussaan yli, sanotaan sitä "kahville" vetämiseksi. Minä löysin itseni ylikunnosta viikko sitten lauantaina. Parasympaattinen ylikunto oli onneksi oletetun lievä ja olen nousemassa tuhkasta. Itse asiassa reilu viikko sitten perjantaina koin 12km perhelenkillä tuntemuksia joita en ole kokenut sitten vuoden 2007 helmikuun öisen lenkkikokeilun. Matka seuraavalle puulle tuntui raskaalta. Nostettuani kävelystä hölkälle, otin maaliksi jonkun puun, johon saakka yritin jaksaa juosta. Metsä täyttyi huokauksista. Yhtäkkiä perhereitin viimeiset 5km tuntui loputtoman pitkiltä ja pitkästyttäviltä. Hyvin erikoinen olo. Se oli jopa hieman pelottavaa. Seuraavana päivänä olo oli jaksavampi, mutta sykkeitä oli vaikea nostaa yli 150:n. Maksimini on 177. Olikin selvää, että minulla oli lievä ylikunto ja sen parasympaattinen muoto.

                       Sunnuntaina olo oli kuin olisin laskenut alle. Olo oli vielä aika outo. Säikähtänyt koira, joka oli haistanut suden suolla. Kiivetessäni kotiini, kolmanteen kerrokseen, tuntui se etureisissä lähes tunkkaukselta. Olin kyllä aika perusteellisesti onnistunut treenaamaan itseni kahville - jos ei muuten niin ainakin päivä sellaisille. Aloitin myös varalta rautakuurin.

                      Alkuviikosta, saadessani unta ja lepoa ruhoon, aloin sykkeiden puolesta nousta pahimmasta suosta. Sykkeethän oli menneet epätilaan varsin lyhyessä ajassa, joten niiden odotinkin korjaantuvan suhteellisen nopeasti. Maanantaina tein 15km kevyen intervallin hölkäten 4min, kävelten 4min. Välillä vedin reippaitakin pätkiä. Jopa yhden koko kilsan 3:56(maksimisyke 168). Sykkeitä oli edelleen hyvin työläs nostaa.

                     Tiistaina oli 90min hieronta ja täyslepo. Etureidet oli aivan tiiliskiveä! Huh, huh... Keskiviikkona kävin noin 12km perhereitin (vaellusreitti) hyvin kevyesti, tehoja vaihdellen, monotomisuuden rikkoen. Paluumatkalla kokeilin yhden tonnin vastamaahan varovaisesti kiihdyttäen, mutta ei loppuun asti. Tonni meni 4:18. Maksimi oli 163.

                     Torstaina kävin juhlistamassa Nivalan Keijon kanssa Antero Erkkilän 100:tta perhelenkkiä. Se meni erittäin leppoisasti lähes huoltavana lenkkinä. Perjantaina oli 1h hieronta, pelkästään etureisille. Etureidet olivat aivan pinnalta jo hieman auenneet, mutta edelleen pienen painalluksen päässä oli edelleen tiiliskivi jumi vastassa. Pientä edistymistä kuitenkin, mutta silti päällimmäinen tunne oli huh,huh...

                     Lauantaina loppu kahden yövuoron työhugit. Uni ei ollut vielä normaalia. Eli jotenkin epätila oli edelleen läsnä. Pasi Koskinen tuli Kirsin kanssa meille kylään. Käytiin myös pieni, hyvin kevyt lenkki. 8,4km, avg.syke117 (keskivauhti 6:03). Kahvia on aina mukava juoda ja vaihtaa ajatuksia ystävien kanssa. 

                     Sunnuntaihin heräsin HYVIN nukkuneena. Päätin myös lopettaa rautakuurin. Uni on aina hyvä mittari. Puolen päivän jälkeen kävin hyvin kevyesti verrytteleen 5km. Yhden kilsan juoksin rennolla, mutta helpolla askeleella 4:29. Kevyttä reipasta, sillä keskisyke oli vain 144 (max.148). Koko lenkin keskivauhti 5:19 ja keskisyke128. Tuntui ihan hyvältä. Silti tuossa hieman reippaamalla kilsalla ei etureidet edelleenkään toimineet aivan normaalisti.

                     Nyt illalla lähdin hölkkä 5min + kävely 1min -rytmillä kiertämään vaellusreittimme ns. perhelenkkiä. Menomatkalla mennään myötämaavoittoisesti. Tiepätkän lopussa otin yhden 5min pätkän hyvää haipakkaa. Jotenkin etureisien jäykkyys kuitenkin tuntui vaikuttavan juoksurytmin ylläpitämiseen vakaana. Paikoin meno oli toki ihan "imevääkin". Kilsan pätkällä oli loput 200m pehmeää polkua. Kilsa 4:19. Polku-osuudella otin vielä yhden 5min pätkän hieman yli 150 tehoilla. Enempää en viitsinyt poluilla nykkiä, sillä polku oli sen verran pehmeä, ettei reisien aukeaminen olisi ollut niinkään varmaa. Enkä takapakkia tässä nyt kaipaisi. Paluumatkalla tie-osuudella juoksin vielä kolmannen 5min pätkän reippaammin ja nyt isompaa kovaa viimeiset n.700m 3:55min/km -vauhdilla. Sykkeet sain nouseen 168:n. Edelleen koneessa on hienoista epätilaa, mutta nyt sykkeet reagoi jo melko lähelle normaaliin verraten.

                       8 päivän aikana tuli pääosin hyvin kevyttä juoksua vain 64km, jotka tuli juostua siis tällä viikolla ma-su. Monotomisuutta rikoin kuitenkin lyhyillä aukasuilla ja 4kappaleella reippaita/kovia kilsoja. Edistystä on tullut, mutta kyllä täytyy ihmetellä, miten tunkkauksella voi saada reidet näin tuhtiin jumiin!!! Kyllä etureidet on minun heikkokohta. Kyllä tässä on paljon kehittämistä. Täytyy toivoa, että tulevan viikon aikana reidet sulais ja pääsis taas reenaamaan.

                      Olotila on nyt jo varsin normaali ja fiilis hyvä. Joten kroppa on muuten jo varsin jees mallilla. Huomenna taas 90min hieronta ja eiköhän siinä tarvita kapulaa hampaiden väliin. Lasse (hieroja) on kyllä sen verran ammattitaitoinen ja urheilumiehenä oikeista naruista vetävä, että eiköhän tästä hyvä tule. Mutta kuten todettua, ei tähän ole mitään hokkuspokkus-temppua.

                      Lopuksi. Hommasin tässä hiljattain Ylivieskan Kärkkäiseltä kokeeksi nastapolkujuoksukengiksi Inov Arctic Talonit ja 2XU:n kompressiotrikoot. Kyllä täytyy sanoa, että oli kyllä hyvät hankinnat! Inov Arctic Talonit on kyllä tosi vakaat, mutta samalla tavallisen juoksukengän lailla notkeat juosta. Nastat pureutuu makosasti niin tiehen kuin polkuun kiinni ja voimakas kuviointi ohjaa hyvin teknisillä polkupätkillä. Kyllä minä tykkään! Noi 2XU:n kompressiotrikoot puolestaan jotenkin suuntaa kaiken energian oikeaan suuntaan - eteenpäin. Eikä siitäkään voi moittia, että ne saa kulkijan näyttämään kiinteämmältä. :) Uskon, että näiden varustehankitojen myötä, ja toivuttuani tästä jumista, voin tehdä poluilla vielä omalle tasolle ennätysvauhdikkaitakin lenkkejä.  

Onni Vähäaho, Nivalassa 6.3.2016   

HISTORIAA VAELLUSREITILLÄ

               Lue lisää täältä.

Onni Vähäaho, Nivalassa 3.3.2016