tiistai 22. kesäkuuta 2021

JÄRJETTÖMÄSTI RASKASTA SIETÄEN

             Ultrajuoksu, ultrapolkujuoksu on kansanterveydellisesti katsoen ei-niin-järjellä selitettävää. On kysymys siis jossain määrin järjettömästä harrastuksesta, johon täytyy välillä harjoitella myös ei-niin-helposti-selitettävästi. Mennyt viikko oli sellainen. Ken siinä langan näkee, se näkee ja ken ei näe, on se varsin perusteltua sekin. Hieman rinnastettavissa omaan nykyelämään - leegot on vähän levällään, mutta määrä riittäisi, mutta saako näistä yhtä, jää nähtäväksi. 

            Kun viikko on todella kova, voi se alkaa leuhkasti vapaapäivällä. Sitä se oli maanantaina, sillä olin käynyt edellisenä päivänä ottamassa vauhdikkaita 200 metrin vetoja. Tiistaina oli vuorossa sitten pep 57 kilometrin kisareitin tämän vuoden version läpijuokseminen. Siitä kirjoitinkin taannoin.

            Keskiviikkona tuli tarve käydä testaan, miten paljon edellisen päivän ylipitkä polkulenkki tuntui kintereissä. Tuntui, mutta alus liikkui kohtuu okei. Odotettua kankeutta, mutta kellossa ei näkynyt kuin noin 20 sekuntia /km. 10,7km tosi kevyesti, 5:51min /km ja keskisyke 118. 

            Torstaina oli pitkä aamu töissä. Pääsin töistä vasta neljän jälkeen. Nopeasti kotiin ja loput kamat laukkuun, samalla syöden nopeaa päivällistä. Sitten viideltä olinkin Askon auton kyytillä matkalla kohti Kolia. Sääret oli alkumatkasta todella raskaan ja kipeän oloiset. Koitin siinä niitä hieroa ja vettä killittää. Kiva lähtökohta pidennetelly treeniviikonlopulle, kun jalat on juostu jo pihalle valmiiksi - vai oliko kyse vain hetkellisestä harjoitus ylikuormituksesta? 

            Matkalla jalat kuitenkin alkoi hieman kevenemään, joka on harvinaista ylipäänsä matkoilla. Siinä Juukassa syömään mennessä jalat alkoi tuntua jo juostavan tuntuisilta. Ja niinpä sitä tulikin sitten heti mökille päästyämme puettua lenkkikamat niskaan ja lähdin kohti Ryläystä, jonka parkkipaikalle mökiltä oli noin 1,7km matka. Kävin lopulta kiertään Ryläyksen ns. maisemareitin, josta tuli mökiltä mökille matkaa yhteensä 9,9km. Aikaa meni 82min. 347 nousumetriä, keskivauhti 8:15min/km ja keskisyke 127. 

            Lenkin jälkeen, vähän ennen puoltayötä, mökin rantaan veteen pesulle. Peruskuvio täällä ollessa. Sitten vähän yöpalaa ja nukkumaan.

            Perjantaina aamulla aamupala ja päivän suunnittelua. Asko lupasi ennen omaa työhommaa käyä nakkaamassa minut Kiviniemeen, josta oli määrä juosta Vaarojen maraton reittiä Ryläyksen kautta mökille. Tuo väli tuntui viime syksynä lohduttoman kovalta. Oli aika palata rikospaikalle. Kiviniemen päärakennus oli palanut kolme viikkoa aiemmin. Lohduttoman näköistä. 

         Vaarojen maratonin reitin varrella on joitakin kauniita kalliopätkiä


            Muutama kuva ja kello käyntiin. Ensin tuossa juostaan Kiviniemestä Kolinvaaran kautta Herajärventielle. Tuo matka noin 3,6km. Siitä sitten kohti Ryläystä. Reitti on kyllä mun mielestä tosi brutaali. Vaikka alussa ja lopussa on hieman reilu kilsa tietä, oli keskivauhtini 8:16min/km, vaikka menin 133 keskisykkeellä, eli PK2 alueella komeasti. Nousumetrejä kertyi 578. Monet alamäet ovat kovin kivikkoisia, juurakkoisia ja/tai jyrkkiä. 

            Ilma oli helteinen, mutta metsässä reitillä oli aika varjoisaa ja juomaa meni vain kohtuullisesti.

            Mökillä näitä piisasi, sisiliskoja


            Iltapäivällä juoksin teitä myöten Ukko-Kolille. Vajaa 8km mäkistä tiesettiä. Askon mökkihän on siitä metkalla paikalla, että lähtipä kumpaan suuntaan tahansa niin aina aluksi on myötämaata ja Kolille päin ihan reilua sellaista, eli palatessa saa aina nousta, päästäkseen perille. Ukko-Kolilta menin Vaarojen maratonin reitin alkua Mäkrän yli ja siitä kisareittiä vastapalloon Peiponpellon ja Ryläyksen parkkipaikan kautta mökille. Tämä päivän toinen lenkki oli hyvävauhtinen. 18km, keskivauhti 6:53min/km ja keskisyke 134. Jotenkin jalat vain alkoi toimia paremmin, vaikka ne oli jo ennen reissua piestyt.

         Kuva Mäkrän päältä Pieliselle päin


            Illalla huudeilla retkeilleet Sorvojat (Tommi ja Tapani) tulivat majoittumaan pihalle. Heillä oli menossa 250 kilometrin pyöräretki. Me käytiin vielä Askon kanssa katsomassa hänen kartalta hoksaama uusi reitti. Pyörällä tuo tuntui kyllä mäkiseltä ja kiehtovan kovalta sitä kautta. Heti jäi kyteen, että tuo pitää kyllä käydä aamulla myös juosten. Matkaa kertyi 10,7km ja nousumetrejä 152. Seuraavana päivänä juosten 178. Pyöräilessä nousut ei ehdi summaantua, kun vauhti on kovempi. 

Vasemmalta: Mökin isäntä Asko, sekä vieraat Sorvoja Tapani ja Sorvoja Tommi


            Lenkin jälkeen poristiin vieraiden kanssa ja mentiin taas aika myöhään nukkumaan. Seuraavana päivänä oli vuorossa Juuka-Ralli ja tie oli mökin kohdalta suljettu klo.14-21. Muutenkin oli lähtöajatus, josko ottais kevyemmän päivän. 

            Rallipäivän aamulla läksin tosiaan juoksemaan edellisen illan pyörälenkin juosten. Kuten usein ennenkin niin ei ne nousut juoksemalla tunnu niin kovilta kuin pyörällä. Kivan mäkinen reitti joka tapauksessa ja iloista, että jalat liikkui edelleen tosi hyvin määrään nähden. Tottakai ne jumissa oli, mutta jotenkin semmoinen juoksemisen helppous ja tietty taso tuntui säilyvän. Tästä tuli hyvä mieli. 10,7km matkaan meni reilu 61 minuuttia. Keskisyke oli 128, joka oli hyvä rasitukseen ja reitin mäkisyyteen peilaten. Etenkään harjoituskuormassa ei alamäessä syke tee muuta kuin nousee. Ja alamäen jälkeenhän tulee Kolilla aina ylämäki.

            Alkuillasta katottiin rallia. Olihan se aika jännän näköstä livenä ihan tien vierestä, mutta tommonen parikymmentä minuuttia riitti. Tosi surullista, että rallissa kuoli kartanlukija. Tuon uutisen kuulin vasta myöhäisillan lenkin jälkeen. 

            Pikkasen ennen iltaysiä starttasin taas Ryläystä kohden. Ilma oli tosi kostea ja lämmin. Menin nyt Vaarojen maratonin reittiä vastapalloon Ryläyksen kautta kohti Heraniemen tietä. Tuo väli ei ollut ihan niin alamäkivoittoinen sittenkään kuin mikä mielikuva siitä oli. Eka piti Ryläykselle nousta ja Heraniemen tielle (10,4km matka) saapuessa oli jo 350 nousumetriä. Tuolla lenkillä minulla alko migreeni jo 35 minuutin juoksun jälkeen. Se kesti liki puoli tuntia. Onneksi oli lääkkeet mukana. Loppulenkki sujuikin hyvin, kun näki kunnolla. 

            Tämä oli kova lenkki. 18,4km, 522 nousumetriä ja keskisyke 137. Jaksoin vielä ylämäki voittoisella lopun tieosuudella pitää ihan perushölkällä sellaista noin kuuden minsan kilsavauhtia ja lopun tasaisella jopa viiden ja puolen minuutin kilsavauhtia. Tämä oli pirun kova tehoinen leiri, sillä jos olisi halunut kevyemmän setin, olisi pitänyt kävellä paljon enemmän. 

              Viimeisenä iltana alkoi treeni jo näkymään kuoantalossa!?!


            Vielä sunnuntaina ennen kotiin lähtöä kiersin Ukko-Kolilta lähtien Vaarojen maratonin loppulenkin osion, 13,3km. Tuo lenkki oli matalasykkeisin. Hieman helpompi reitin alkuprofiili ja runsaampi kävely auttoivat. Silti taas yli puoli tonnia nousua. Alla summaus viikosta ja lopussa viikon yhteislukemat.

             Kolin tyypillistä polkua


            Kolilla meno oli sopivan raskasta, mutta jaksavaa. Hyvää harjoittelua jo valmiiksi rasittuneena. Tätäkin taidetaan tarvita sadan mailin polkujuoksukisojen loppuosan epämukavaa oloa sietääkseen. Lisäksi haastetta antoi päässä vilistäneet monet juoksun ulkopuoliset ajatukset. Elämä on kokonaisuus ja juoksu vain osa sitä. Onneksi :=) 


* Maanantai    Lepo

* Tiistai       polkujuoksua pep 57km reitti     58,0km   7h27min         

                    391 nousumetriä, keskivauhti 7:43min/km ja keskisyke 130

* Keskiviikko   Tiejuoksua 10,7km  63min

                    36 nousumetriä, keskivauhti 5:51min /km ja keskisyke 118

* Torstai            polkujuoksua Kolilla 9,9km 82min

                    347 nousumetriä, keskivauhti 8:15min/km ja keskisyke 127

* Perjantai     Aamupäivä

                    Polkujuoksua Kolilla 14,0km 1h56min

                    578 nousumetriä, keskivauhti 8:16min/km ja keskisyke 133 

* Perjantai     Iltapäivä

                    Polkujuoksua Kolilla 18,0km 2h4min

                    514 nousumetriä, keskivauhti 6:53min/km ja keskisyke 134 

* Perjantai     Myöhäisilta

                    Pyöräilyä Kolilla 10,7km  32min

                    152 nousumetriä, keskivauhti 20,0km/h, rannesyke

* Lauantai        Aamu

                     Tiejuoksua Kolilla 10,7km  61min

                    178 nousumetriä, keskivauhti 5:43min /km ja keskisyke 128   

* Lauantai        Myöhäisilta

                      Polkujuoksua Kolilla 18,4km 2h11min

                      522 nousumetriä,  keskivauhti 7:06min/km ja keskisyke 137

* Sunnuntai      Päivä

                        Polkujuoksua Kolilla 13,3km 1h44min

                        539 nousumetriä, keskivauhti 7:48min /km ja keskisyke 124   

        

 Yhteensä viikon aikana

Juoksua 153km

Pyöräilyä 10,7km

Harjoitustunteja  18h 21min

Nousmetrejä  3257        

 

Onni Vähäaho, Nivalassa 22.6.2021

tiistai 15. kesäkuuta 2021

43. KERTA

             17 päivää Karhunkierroksen noin 141 kilometrin kisajuoksusta. Jo ennen kisaa oli etureidet jumissa. Viimeistelyhieronta jäi koronaepisodin vuoksi saamatta. En tiedä vaikuttiko se, ja vaikuttaako se edelleen, että etureidet laahaa "perässä". Karhunkierroksen kisassahan nimenomaan etureidet loppu. Ehkä vaatii vain lisää harjoitusta. Tänään sitä taas sain.

              Kaksi päivää aikaisemmin tein aika kovavauhtisia 200 metrin vetoja. Kuten yleensä, kaksi päivää rasittavan harjoituksen jälkeen lihakset tulevat terveellä tavalla kipeiksi. Niin nytkin. Lihakset oli aamulla niitä herätellessä aika jäykät. Olisi tarvittu yksi tai kaksi kevyttä lenkkiä ennen tätä, mutta nyt näin. Oli Pyssymäki Extreme Polkujuoksutapahtuman 57 kilometrin kisareitin kierto, versio 2021, vuorossa. 

                Heti alusta asti tunsin, että tulee ns. "pitkä päivä", sillä jalat olivat 200 metrin vedoista lihaskipeät/kankeat. Toisaalta hyvä harjoitus katsoa miten jalat jaksaa rasittuneena. No, nuo eivät olleet tänään minun lenkkini pointteja vaan niitä oli kaksi muuta. Ensimmäinen pointti oli kartoittaa reitin huoltotarpeet. Toinen oli kokeilla uutta energianotto juttua. Saisinko alas pelkästään geeliä? 30 minuutin välein geeli = 60g hiilihydraattia / tunti. Yleinen tavoitetaso. Pakkasin liiviin 16 geeliä, eli kahdeksaksi tunniksi energiaa. Lisäksi otin varalta kaksi elovenan kaurakeksiä. Tiesitkö muuten, että yhden geelin hh määrän saa syömällä kaksi kokonaista elovena kaurakeksiä! Aika hurja ero. 

             On henkisesti hieman raskasta lähteä noin pitkälle ja maastoltaan raskaalle reitille valmiiksi raskailla jaloilla. Yllä mainittujen pointtejen vuoksi olin kuitenkin hyvin motivoitunut. Aivan lähtiissä ei satanut, mutta pian alkoi sataa ja kunnolla. Lisäksi tuuli tuiversi, olihan "Vieno-myrsky". Jossain vaiheessa lyhyet vaatteet tuntui jopa nippa-nappa, mutta olivat kuitenkin lopulta aivan oikeat tähän keliin. 

             Koitin lähteä matalilla sykkeillä liikkeelle, mutta lihasarkuudet ja märkä reitti nostivat sykkeitä, joten päätin vain sitten mennä helppoa hölkkää. No ei se lihasarkuuksien takia ollut helppoa se kevytkään, mutta jotenkin löysin kuitenkin kohtuu miellyttävän tavan taivaltaa. Siitähän on usein kyse. Ja ilokseni pystyin sen vaivatta pitämään loppuun asti.  

            Pelastupiste kakkosella (P2) olin noin ajassa 1:17h. Vajaa 12km, kun 12km väliaika oli ollut 1:19h. Eli ei kummoista vauhtia. Tuohon asti oli kosteus kohtuullista, mutta sitten sitä alkoikin olla aivan eri tavalla. Tänään ns. etulenkki oli kosteudeltaan 6/10 ja takaosa 8/10. P3:lla olin ajassa 1:55h. Tasasta menoa.

            P4:lla (23,2km) oli juomakätköt. Tulin siihen ajassa 2:45h ja lähdin ajassa 2:51h. Juomaa oli mennyt vain karvan yli litran, vaikka koitin juoda reilusti. Puolivälin kyltillä olin noin ajassa 3:37h. 2021 vuoden kisaversiossa jälkimmäinen puolisko on noin kilsan pidempi, joten arvelin tuossa kohtaa tällä lenkillä menevän 7:20-7:30h. 


            Iso-Juurikan eteläpäädyn penkalle tulin ajassa 4:09h. Jalat oli tosi kankeat, mutta jaksavat. Tuon jälkeen juoksu jotenkin helpottui hieman. P7:lla olin ajassa 5:08h. Sieltä taas juomatäydennyksiä. Litra oli mennyt taas tuolla välillä. Tuo väli oli reilu 17km, Tuossa vaiheessa jalat alkoi jo väsyä, mutta kellon mukaan meno oli aika lailla samaa tasaista tarpomista. Aurinkokin paistoi. Aluksi satoi kovasti ja pitkään oli sen jälkeen pilvistä. 


            Lahnajärven penkalla näin joutsen pariskunnan, joilla oli komea poikue. Olikohan 3-4 joutsenen poikasta. Kaunista. Sain kuvankin. P8:lta oli vielä lopulta 13 kilsaa maaliin, sillä tämän vuoden versiossa on "pientä" loppukivaa tarjolla. Lopulta tulin perille ajassa 7:27:44. Matkaa kertyi 58,05km, keskisyke oli 130 ja keskivauhti 7:43min/km. Näin tällä kertaa. Ei parasta menoa, mutta jaksavaa, lihasarkuuksista huolimatta. Näin tuli kierrettyä 43 kerran iso-sydänmaan koko reitti.


Onni Vähäaho, Nivalassa 15.6.2021

sunnuntai 6. kesäkuuta 2021

PALAUTUMINEN NUTS KK 166KM dnf 141km SUORITUKSESTA

             No-niin. Eka täysi kalenteriviikko kisan jälkeen on takana. Pysyin tavoitteessa, etten juokse ollenkaan kisan jälkeisellä täydellä viikolla. Sen sijaan pyöräiltyä tuli pääosin alle 70% tehoilla. Taisi yhdellä lenkillä lipsahtaa yli 70% tehot. 222,7km ja reilu yhdeksän tuntia, joten varsin maltillinen määrä pyöräilyksi. 

            Huomenna olisi sitten tarkoitus tehdä 1-2 jalkalenkkiä. Katotaan vielä, onko aamulenkki mankelilla vai pyörällä. Vähän fiiliksen mukaan. Iltalenkki on kuitenkin jo sovittu, joten se ainakin tulee tunnusteltua. 

            Tästä jatketaan palautumista. Ainakin vielä tuleva viikko kevyesti ja sitten tuntuman mukaan. NUTS HETTA - YLLÄS 160km (oikeasti jotain 165km) on 9.7.2021 kello 12.00 alkaen. Sitä kohden, josko nyt saadaan joku majoitus järjestyyn. 

           Muuten on ajatukset aika tyhjät. Katotaan miten tästä homma jatkuu. 


Onni Vähäaho, Nivalassa 6.6.2021

tiistai 1. kesäkuuta 2021

TOUKOKUU 2021

             Kisakuukausi, joka laillansa näkyy, että kertymää ei tullut niin paljon kuin olisi tullut ilman kisaa. Pitkähkö kevennys tällä kertaa. Toki kisan jälkeen yksi kokenut kestävyysjuoksija heitti ilmoille sellaisenkin idean, jos ottais ennen kisaa jopa kahden viikon lepojakson, jolloin ei olisi ollenkaan normaaleja lenkkejä - vain pientä liikuskelua. En tiedä, ehkä noin radikaalin homman voisi kokeilla talvella, jolloin voi kokeilla pitkän talven ratoksi erilaisia innovaatioita. Mutta mielestäni kokeilemisen arvoinen homma. 

            Kisakuukauden kisasta kirjoitin edellisessä postauksessa, joten ei mennä nyt siihen. Sen sijaan lihaskestävyyden loppumisen syitä olen pohtinut ja antanut niitä pohdittavaksi. Monenlaista, todella hyvää, pohdintaa on tullut monestakin paikkaa. 1.Menikö alusta asti tarpeeksi energiaa? V: Mahdoton aukottomasti sanoa, mutta 20min välein otin energiaa aika tavalliseen tyyliini. Alusta loppuun. Lisäksi suola ja magnesium tabletin 2h välein. 2.Oliko aloitus vauhti liian kova vai sopiva? V: Kyllä se varmasti sopiva oli. Olen tuota tarkastellut monella markkeerilla ja aika moni muukin on ollut samaa mieltä. 3.Sainko tarpeeksi proteiinia, tarvisiko proteiinia esim. palautusjuoman muodossa kisan aikana? V: Hyvä kysymys. Pitänee kokeilla. 4.Kiinteä energia? V: Luulen, että tässä, etenkin lämpimän kiinteän energian kohdalla voisi olla apua kohdallani. 5.Miten lihaskestävyyttä saa parannettua? V: Treenivuosia ja onnistunutta harjoittelua - terveenä pysymistä.

            NUTS Ylläs Pallas 165km on tieten 38 päivän päästä. Eli aika vähän tässä ehtii ennen kisaa. Ekat kaksi viikkoa Rukan kisan jälkeen menee palautellessa. Sitten on tarkoitus harjoitella kesä-heinäkuun loppuun asti nousujohteisesti. Viimeinen reilu viikko taas tosi kevyesti, kuten ennen Rukan kisaa. Toiveissa saada hierontaa tässä välissä 2-3 kertaa. Kisaa valmistava hierontahan jäi ennen Rukan kisaa pois. En tiedä oliko sillä mitään vaikutusta.

 

                                   TOUKOKUU        VUOSI 2021 YHTEENSÄ


Ulkoilu tunnit              69,5h                   290,5h
Juoksu                    403,0km              1687,1km
Hiihto                         0,0km                527,1km
Lumikenkäily              0,0km                  96,7km
Kävely                         2,0km                  64,5km
Pyöräily                   437,6km                537,7km

Nousumetrit              9 733m                37
118m

 

            Minusta nuita tunteja on tullut jopa ylltättävänkin paljon. Liki 300 tuntia on hyvin, kun vuoden puoliväliinkin on vielä matkaa yksi kuukausi. Kesäkuu jäänee määrällisesti varmaan vähemmälle, sillä karhunkierrokselta palautuminen ja heinäkuun alkupuolen kisa heijastuu

 

Onni Vähäaho, Nivalassa 1.6.2021