Näytetään tekstit, joissa on tunniste nuoret. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste nuoret. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 20. elokuuta 2017

POLKULIIKUNTATAPAHTUMAN SATOA



 KISAN TULOKSET NÄET TÄÄLTÄ
OMA KOKEMUS TÄÄLLÄ

                     Viime lauantaina järjestettiin kolmatta kertaa Pyssymäki Extreme Polkujuoksutapahtuma pyssymäellä. Reitti alkaa olla monille tuttu, sillä reitillä on liikuttu viime vuosina kymmeniä tuhansia kilometrejä pelkästään virallisten ilmoitusten mukaan.

                    Tapahtuma jäi tänä vuonna hieman pienemmäksi, sillä samaan aikaan maassamme oli 20 muutakin juoksutapahtumaa, sekä mm. seuraavana päivänä alueen isot suunnistusviestit. Tunnelmassa sitä ei kuitenkaan huomannut, sillä ihmisten ilo tuplasi helposti paikalle tulleiden määrän. Tapahtuman positiivinen aura sai jatkoa. Lähes sanattomana kuuntelinkin saunan lauteilla, kun pitkin Suomea kisaan mukaan tulleet olivat vielä työpäivän mittaisen kisaurakan jälkeen valmiita levittämään tietoa kiehtovasta tapahtumasta ja reitistä.

                    Tapahtumassa liikuttiin isolta osalta pelkästään lauantaipäivästä nauttien, mutta toki kilpasarjojen palkinnoistakin oteltiin osin tiukasti, vaikkakin pilke silmäkulmassa.

                    Nuorten poikien voittotaisto oli nivalalaisten jäsenten välinen, jossa Jaakko Niemimäki voitti ja Aleksi Peltosaari sujutteli hopeakipon itselleen.

                   Tyttöjen sarjassa voitto meni rakkaan naapurikaupungin tytölle, Veera Vähäkankaalle. Hopeapytyn nappasi Liinu Tiainen ja palkintokaappi täyttyi myös Anni Nikulla. Huomattavaa on, että tyttöjen voittoaika oli poikien voittoaikaa parempi. Lenkille kossit (hymiö).
                        Meidän tulevaisuus
                                 kuva: Päivikki Turunen

                    Naisten 12km voiton nappasi uudella reittiennätyksellä Haapajärven Tiina Männikkö. Roosa Juuskan edellisenä vuonna juoksema reittiennätys parani 1:44min. Kokkolan Marika Myllylä juoksi hienosti toiseksi ja Kärsämäen Eveliina Lintula nappasi kolmannen sijan. 

                                                Naisten 12km podium  
 
                                             Kuva: Janne Kaarlela

                  Miesten 12km nähtiin hurja kamppailu, jota oli alustettu jo viikon verran sisäpiireissä. Oli jo viikkoa ennen kisaa selvää, että Erkki Vähäsöyrinki tulisi lähtemään veturiksi ja Matti Myllylahti iskisi kantaan. Lopulta kävi niin, että loppusuoralla Erkki näytti isännän mallia ja tarjosi vain Matille kantapäitään katseltavaksi. Lempinimi ”Fly-Erkki” vahvistui. Erkin omissa nimissään ollut reittiennätys parani minuuttitolkulla.  

                         Erkki Vähäsöyrinki esittelee kantapäitään Matti Myllylahdelle
                                kuva: Päivikki Turunen

                      Naisten 26km sarjassa nähtiin kolmen tunnin haamurajan alitus, kun ex-nivalalainen, Tuula Jakovuori, onnistui pitämään suoperäisessä maastossa reilusti alle seitsemän minuutin kilometrivauhtia. Haapaveden ilopilleri ja suuri reittimme ystävä, Sanna Käräjäoja, onnistui nousemaan kisassa toiseksi. Koivula Ski Teamin Piia Saukko juoksi lähes täsmälleen edellisen vuoden ajan ja nappasi kolmannen pokaalin itselleen.

                                          Tuula Jakovuori
                                  Kuva: Janne Kaarlela

                      Miesten 26km matkaa hallitsi Nivalan kuntohirmu, Päivärinnan Sauli, joka tyylitteli voittoon yli 47 minuutin marginaalilla Koivula Ski Teamin Tapani Saukkoon nähden. Voitto-aika ei jäänyt kuin 14 sekuntia Matti Myllylahden reittiennätyksestä. Liekö jäi voimia varastoon, kun voittotaistelu oli ohi jo ensiaskelten jälkeen?


                          kuva: Päivikki Turunen

                 Kolmanneksi juoksi upean (elämänsä?) juoksun tehnyt Markku J. Kumpula, joka näytti nuoremmille mallia ja juoksi nousujohteisesti. Kerrassaan lämmittävä saavutus moniosaajalta!
  
                                 Markku J. Kumpula
                           Kuva: Janne Kaarlela


                      PERUSMATKA



                      Polkujuoksu ”kielessä” perusmatkalla tarkoitetaan pisintä tarjolla olevaa matkaa. Se oli meillä 57km. Täkäläiset puhuvat kuninkuusmatkasta. Yhtä kaikki. Kun lähdetään Pyssymäeltä ja käydään liki maasydänjärvellä, on siinä rastia yhtä soittoa taivallettavaksi. Iso-Sydänmaan vaellusreitin eteläisin kärki on Syyryssä. Reitti kulkee Nivalassa, Sievissä, Reisjärvellä ja Haapajärvellä – tai ainakin niiden rajamaastoissa. Melkoinen maakuntamatkailu siis. Suoperäinen polku ja Syyryn seudun 5km kivikko/kallio-osuus antavat vastinetta kovimmillekin vaatimuksille.

                      Tänä vuonna onnettomien loukkaantumisten ja sattumuksien vuoksi perusmatkaa lähti haastamaan vain 10 osallistujaa. Yksi nainen ja yhdeksän miestä. Tarina oli siis jo valmiiksi vahva. Vähän porukkaa ja paljon tahtoa.

                      Naisten sarjan yksinvaltias, Mia Tuoriniemi on ollut kisassa nyt joka vuosi mukana. Eka vuonna 10h, viime vuonna viisi minuuttia päälle 8 tuntia ja nyt reilu 20minuutin parannus Saara Päätalon viime vuonna tekemään kovaan reitti-ennätykseen. Aika 7:29:25 olisi riittänyt miestenkin sarjassa kolmanteen sijaan! Jäätävän kova suoritus jätti sydänmaille taian omaisen lumon. Tätä aikaa tullaan huokailemaan ainakin tuleva vuosi.

                            Mia Tuoriniemi ennätysjuoksun kimpussa
                             kuva: Päivikki Turunen
                                Kuva: Jani Jyrkkä

                      Miesten sarjassa oli etukäteen luvassa edellisiä vuosia tasaisempi kärki, sillä ihan eliittitason menijöitä ei tänä vuonna kisaan saatu, sillä tiukka kalenteri ja jopa omien lasten ristiäiset estivät muutaman eliittitekijän matkan tapahtumaamme. Tai hetkinen – olihan meillä eliittiä, jos ei alasta olla nuukia. Nimittäin upean oman ennätyksen juossut Jari Kaukua (oli mukana myös edellisenä vuonna) on kansainvälisesti tunnustettu keskiajan filosofian professori, josta on netissä pitkästi tekstiä wikipediassa. Tätä vauhtia Jarin kohdalle tulee mainintaa myös polkujuoksu saavutuksista.

                           Jari Kaukua, kansainvälisesti tunnetuin

                            Kuva: Jani Jyrkkä

                     Yhdeksästä kisaajasta oli mukana kolme ensikertaista ja kaksi heistä joutui nöyrtymään reitin edessä. Toivotaan, että miehet näkevät kesken jääneen matkan haasteena tulevaan. Sen sijaan pössimetsän isäntä, Ylimäen Lasse, niisti nenänsä vasta pyssymäellä, ja varsin hyvällä ajalla, 8:22:40. Hieno debyytti. 

                              Lasse Ylimäki

                        Kuva: Jani Jyrkkä

                     Varsinaista alkukantaista raastamisen ilmettä piti yllä Jarmo ”Hönky” Honkala, joka oli jokaisella videon pätkällä nopeimman näköinen kisaaja. ”Hönky” hönkäsi itsensä neljänneksi ennen lupsakkaa Kuopion miestä, Arto Vartiaista.

                              Jarmo "Hönky" Honkala

                                kuva: Päivikki Turunen

                   Velmut huoltopisteen miehet tarjosivat 45km huollossa Artolle olutta, mutta hän kieltäytyi, koska kertoi olevansa autolla liikkeellä. Hetkonen. Polulla ajokunnossa. Eipä mittään. No toki oluset tarjolla olivat alkoholittomia. 

                       Arto Vartiainen 

                       Kuva: Päivi Tölli

                      Seurakaveri, puolen Suomen polkujuoksujoukkueen, Northern Trail Runnersejen, Regis Rouge-Oikarinen onnistui alittamaan 8 tunnin rajan ja pokkasi kolmannen palkinnon. Puhelias kaveri, jolla into reitistä vain kasvoi kisan jälkeen jälkilöylyissä saunanlauteilla. 
                    
                                                           Regis Rouge-Oikarinen

                           Kuva: Eila Kiviniemi

                      Löysin jo kisan alkuvaiheilla itseni voittokamppailusta Mika Leppälää vastaan. Joensuun Ultra Sisua edustava Leppälä oli sisuuntunut viime vuoden keskeytyksestä ja oli nostanut tasoaan selvästi edellisestä vuodesta ja oli minun papereissa vahva voittajasuosikki. Olin kuitenkin ankea isäntä ja korjasin voiton ja näin ollen Leppälälle taisi jäädä hopea pokaali kädessä sopivasti nälkää ensi vuodelle. 
                                    Mika Leppälä maaliin

                            kuva: Päivikki Turunen

                         Voittomarginaali oli 12 minuuttia. Voitto aika 6:52:48 jäi vajaa viisi minuuttia Tuomas Järviluoman Nivalan ennätyksestä. Joku roti jäi siis voimaan.

                               Onni Vähäaho

                        kuva: Päivikki Turunen


                          Perusmatkan podium kolmikko taistelun tauottua, mutta niiden merkkien vielä näkyessä heissä.
                   Vasemmalta: Leppälä, Vähäaho, Rouge-Oikarinen
                                kuva: Päivikki Turunen


                         Iso kiitos kaikille tapahtumassa mukana oleville tahoille. Liikkujille, talkoolaisille, katsojille ja vaikuttajille. Ensi vuonna taas maistuu.


                                 Joonas Jyrkkä 12km (debydantti)
                               Kuva: Katja Jyrkkä


Onni Vähäaho, Nivalassa 20.8.2017

sunnuntai 6. marraskuuta 2016

NHL VUONNA 2016

                        Liigassa on nyt uusi sukupolvi. Kaikki tapahtuu yhä nopeammin ja taitavammin. Samaan aikaan pelaajat ovat yhä rennompia. Lähellä 2000-lukua syntyneet pelaajat eivät näy osaavan jännittää ollenkaan. Loppuuko pian psyykkisen valmennuksen tarve?

                         Kun vuosituhannen vaihteessa pelaajat  istuessaan penkillä hytkyivät latautuessaan seuraavaan vaihtoon silmämunat pullistuneina niin tämän päivän pelaajat pitävät hauskaa ja laulavat Bon Jovia! Kuten tämän kappaleen alapuolen videosta (Toronton nro.16. Mitch Marner) voi havaita. Hänen selän takana on valmentaja, joka on nähnyt sen edellisenkin aikakauden. Ehkä valmentajat tarvivat pian psykologista valmennusta pelaajien sijaan.


                        Olen muutamia kertoja maininnut tarkkailevani usein nuoria juoksijoita. Seuraan nuoria, sillä heiltä voi oppia jotain, jota ei lue opuksissa tai liiku moneen otteeseen värittyneissä konkareiden tarinoissa. Nuorilla näyttää olevan taito elää elämää niin, ettei mikään yksittäinen juttu kolhi kokonaisuutta. Nuoret on positiivisia. Tottakai he tekevät virheitä, mutta niinhän me kaikki. Vanha mantra johon osa meistä miehistä on joskus turvautunut: -"kyllä ne nuoret oppivat kopille elämän tiellä" tai -"Akka ratissa". Nuo ovat kuin jokin kilpi, jonka taakse kätkeä omat puutteet - pahimmillaan paljon heikommat ratkaisut.

                      Edellisellä haluan kertoa, että kannattaa laittaa alttiiksi vanha tieto ja uskaltaa tutkia uutta. Iänpäivää ei ajettu sorateilläkään eikä juostu karhun läpyskä lenkkareilla. Nyt on asfalttia ja hoka-kenkiä, eikä kehitys tähän lopu. Ihmiset vain vaihtuvat.

                      Takaisin kolmeen kirjaimeen. Nyt elämme aikoja, jolloin liigan uusiksi johtotähdiksi on puskemassa vahvasti niin Auston Matthews, Connor McDavid kuin Patrik Lainekin. Silti yksi pelaaja on jaksanut hämmästyttää ja "varastaa" valokeilat jo 11 kauden ajan. Sidney Crosby. Vastustajan näkökulmasta katsottuna liian paljon hankalasti puolustettavaa taitoa omaavan Crosbyn piti jälleen kerran olla mennyttä kuin ihmemies-sarjassa aikanaan Murdochin uusimman aivotärähdyksen myötä. Mitä vielä. Vain kuusi peliä (muut pelanneet pääasiassa 11 tai 12) ja maalipörssin kärkipaikka on hallussa. Crosby tuntuu olevan pelille liikaa edelleen. Nuoret saavat siis vielä tehdä töitä tässä tapauksessa, jos meinaavat ykkössepän paikan viedä. mm. Crosbyn uskomaton rystylaukaus on saanut viime aikoina paljon ihmettelyä osakseen.

                     McDavid ja Matthews ovat älyttömän nopeita ja taitavia. Heiltä kuitenkin puuttuu se, mikä Laineella puolestaan on. Laine on nimittäin eleettömyydellään ja omaperäisellä tyylillään alkanut muistuttaan paljon erästä legendaa.


                      Laineen tyyli muistuttaa paljon Mario Lemieux´n tyyliä ja helpoutta pelata. Matkaa tietysti on vielä pelin haltuunotossa.

                         Olen niin innoissani yhä taidokkaammasta nhl:stä, että taidanpa pitää tiistaina tilastointipäivän! Onneksi 90-luvun puolivälissä vaikuttanut trap-peli on mennyttä ja nykyään pelataan jännittävää, vauhdikasta ja taidokasta änäriä. NHL:n katsominen ja seuraaminen tuo mukavaa vaihtelua juoksuharrastukselle.

                        Ja onhan polku/ultrajuoksijoissakin nhl-seuraajia. mm. Janne Hietala, Mikael Mattila ja Jukka Reponen tulevat ensimmäisenä mieleeni.

menneen viikon TOP 10

Onni Vähäaho, Nivalassa 6.11.2016     

sunnuntai 7. elokuuta 2016

PEP2016 NUORTEN KÄÄNTÖPAIKKA

                        Nuorten kääntöpaikalla odottaa Pittsburgh Penguinsien ja LEMIEUX -pelipaita, johon käydään koskettamassa ja juostaan samaa reittiä takaisin. Kääntöpaikalla on myös toimitsija ohjaamassa tarvittaessa.

                        Alla kuvia kääntöpaikalta. Paita on tuolla vain kisassa.








 Onni Vähäaho, Nivalassa 7.8.2016                    

perjantai 7. helmikuuta 2014

5km TESTIJUOKSU Vol.2

                     Tapanin päivänä oltiin viimeksi samalla baanalla. Viimeksi oli kutakuinkin sula tie. Nyt tamppaantunutta lunta. Lauhtunut ilma oli päivän mittaan liipannut lunta yhä tiiviimmin ja alusta oli vielä aamun koettuakin lipsuvampi. Valitsin rohkeasti perus kesäkisalenkkarit, Asics Gel HyperSpeed 5:t. Jo verryttelyssä huomasin, ettei niillä saa täyttä pitoa. Tänään olisi ollut ehdottomasti ainakin minulle nastalenkkari keli. Kisan huippujuoksija, Miika Tenhunen, tuumi verryttelyssä pidon olevan kohtuullisen. On kaverilla niin gasellimaisen kevyt ja komea askel, ettei se taida ehtiä sutata juuri millään alustalla.

                    Meitä oli kolme intoutunut kirmaamaan, kokeilemaan omaa päivän vauhtikestävyys virettä. Minä, Miika ja keväällä 15-vuotta täyttävä Raudaskosken Aake. Valmentajaguru Kari Tenhunen, Miikan nuorekas pappa, ideoi lähtöväleiksi 60sek. Flashback 30 years: Vaalean harmaa iso karva kintas olkapäälläni. Huonosti treenanneen 10-vuotiaan pojan syke nousee... viisi, neljä, kolme (aatamin omena heilahtaa vielä kerran), kaksi, yksi, mene. Karvakintas nousee olkapäältä. Pian verenmaku täyttää suun. Heti hanat auki. Lähtölaskenta soi päässä vieläkin - 30 vuoden jälkeen. Nostalgista. Hienoa tavata oman elämäni legondoja. Ojalan Jaana on kellonaisena ja puuhakkaana toimitsijana hymyillen paikalla jo ½ tuntia ennen starttia. Omistautunutta asennetta. Aaken äiti, minun kisakavereita lapsuudestani, on seuraamassa poikansa edesottamuksia. Äitin jännitystä. Aake on takuulla äidin poika = sisukas ja sopivan kovaluontoinen. Se huokuu rauhallisen ulosannin takaa. Vanhempi känttyrä tunnistaa luonteet. Juuri sopivat ainekset vaikka ja mihin.

                  Minut lasketaan ensin liikkeelle. Kohteliasta, sillä arvelen molempien ohittavan minut. Olen harjoitellut viimeisen reilun kuukauden lähes 100% vain  keveillä tai erittäin keveillä tehoilla. Jos en väärin muista niin kaiketi vain kaksi vauhtiharjoitusta reilun kuukauden aikana, nekin +2km vetoja. Juuri selätetty sitkeä lihasjumivaiva. Vanhat känttyrät ovat juuri tämän vuoksi raivostuttavia - vai mitä Miika ja Aake? Jatkuvaa selitystä ja tossu ei liiku! Joten lopetetaanpa tuo tähän.

                Kari pysyy taustalla. Karvakintas ei laskeudu olkapäälleni. Ojalan Jaana lähettää hennosti minut matkaan. Olen päättänyt nyt malttaa. 2,5km vastatuulta edessä. Ja kuulkaas - nyt maltoin. Anaerobinen kynnykseni on jotain 166-167 huitteilla. Läiskin ankeaa ravia noin 163-164 sykkeillä. Kenkä ei pidä. Askel lipsuu. Muutoinkin harjoituspainotuksista johtuen viime vuotista eleettömämpi askeleeni lähes kuolee vastatuuleen. Tuntuu kuin jäätyisin paikalleen. Eka kilsa vielä tuoreuttaan 4.10. Toinen kilsa menee sen alusta saakka tasaista 4.30-kyytiä. Juoksu tuntuu puskemiselta. Ihan naurattaa kuinka on surkeaa. Aake on lähtenyt minsan perään. Ehkä hän kohta huohottaa takana. Tiedän hänen haluavan varvata vanhan äijjän käppänän. Olen hänelle lippu joka täytyy saavuttaa. Miika lähti 2min perään. Yksi Suomen parhaita alle 18-vuotiaita 3000m juoksijoita. Hienoa juosta samassa testissä tulevan suuren juoksijan kanssa. Toinen kilsa täyttyy aikaan 4.30.

                Kääntöpaikka lähestyy. Kopse kuuluu takaa. En halua katsoa taakse. Ei tarvitsekaan, sillä pian sulavasti juokseva valkoihoinen kenenisabekele juoksee kauniisti ohitseni. Miika kääntää hieman ennen minua. Minä olen kääntöpaikalla ajassa 10.54. Yllättäen Aake ei ole ainakaan paljoa saanut kiinni. Arvioin, että ollaan tasoissa tai sitten Aake on saanut 5-10sekuntia kiinni. Tiedän pystyväni kiristämään. Miika katoaa silti pian horisonttiin. Kolmas kilsa täyttyy ajassa 4.23. Myötätuulen alku näkyy heti.

               Neljännelle kilsalle koitan nostaa vähän lantiota. Se ei tule aivan niin luonnollisesti kuin pitäisi. Perkele, alan oleen nylkky! Pudottelen hieman varoen vielä. Juuri selätetty jumivamma hieman kummittelee. Tossu lipsuu hieman jokaisella askeleella. Se syö voimia, rentoutta. Ehkei lantio nouse siksikään. Vanha mies jaksaa selittää. Neljäs kilsa 4.15. Häpeällisen heikkoa edelleen. Kuitenkin kiihtyvää. Aake ei saa kiinni, jotenkin nyt jo tiedän. Taakse en katso. Miika ei enää näy. Tuntuu hyvältä hänen puolestaan. Harmittaa, kun en muistanut onnitella häntä uudesta halliennätyksestä. Meneeköhän tätä kautta perille? Onnittelut! Alle 9.05 3000m hallissa.

              Viimeinen kilsa. Tästä tulee aika paska aika, mutta pääasia oli nyt pysyä ehjänä ja saada vähän reippaampi lenkki alle. Se tavoite täyttyy. Viimeiselle kilsalle nostan vähän ravia viimeiselle 400m:lle. Viimeinen niisto jää toiseen kertaan. Kelaan tyynesti maalivaatteen alle. Viimeinen kilsa 4.06. Loppuaika 21.30. Toinen puolikas tuli 16sekuntia nopeammin kuin ensimmäinen. Viimeksi 5km meni aikaan 21.01. Joten surkeaahan tämä oli. Mutta se otetaan mikä annetaan.

             TULOKSET

 7.2.2014, Cosmoksen 5km testijuoksu:


1. Miika Tenhunen         17.17
2. Onni Vähäaho            21.30
3. Aake Raudaskoski     22.10

Kiitos toimitsijalle, katsojille ja kannustajille, sekä tietysti kanssa testaajille!!! 


            Lopuksi hauska sananlasku, jonka kuulin eilen. Tai sen alku oli tuttu, mutta loppua en ollut ennen kuullut... "Aikainen lintu madon nappaa, mutta vasta toinen hiiri juuston saa".


Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 7.2.2014           

perjantai 4. lokakuuta 2013

NHL KAUSI KÄYNTIIN

                         Eipä olis uskonu muutama vuosi sitten, että NHL alkaa omalta kohdaltani näin vasemmalla kädellä seuraten. Olikohan kolme vuotta sitten, kun katsoin kauden aikana +100 peliä suorana! Pelit alkavat pääasiassa klo.2-4 välillä aamuyöstä. Nyt on focus muissa asioissa, vaikka RAKKAUS tuota sarjaa kohtaan on edelleen yhtä syvä kuin aina ennenkin. Nyt vain satun satsaamaan enemmän omaan kuntoiluun. Ehkä joskus taas seuraan enemmän.

                       Viime yönä pelattiin jo kolmatta yötä rapakon takana. Nyt kautensa aloitti myös suosikkijoukkueeni Pittsburgh ja suosikkipelaajani, Sidney Crosby. Penguins otti vakuuttavan 3-0 voiton New Jersey Devilseistä. Nuorimman veljeni suosikkiseura. Terveisiä! Suomalainen Olli Määttä teki NHL-debyytin Penguins paidassa. Nuorelta tuntuu jo nuo pelaajat... Tekipä suosikkipelaajanikin komean maalin heti avauspelissä. Crosbylla on nyt kasassa PIRULLINEN määrä pisteitä urallaan runkosarjassa, 666. Voi pojat, tätä olen odottanut! KATSOKAA ja KUUNNELKAA ISOLLA VOLYYMILLA!!! Kuka ei syttynyt? Olet tunteeton. :)

                       Taivas sentään. Tehtiinpä yön kierroksella myös NHL-historiaa ja vieläpä suomalaisen toimesta. Ei aivan joka vuotista. Floridan Alexander Barkovista, 18, tuli NHL-historian nuorin maalintekijä sitten 1967 NHL-laajennuksen, ja sitten vuoden 1942!. Barkov teki maalina kuin veteraani konsanaan - rutinoituneen näköinen SUORITUS. Tämä on merkittävä virstanpylväs. Mutta silti nyt taidettiin seota onnellisesti hieman liikaa. Alettiin puhua jopa Barkovin Shotsin Olympiajoukkuepaikasta. Täytyy viedä tämä historiallinen maali kuitenkin johonkin suhteellisuus kuvaan. Tämä oli kuitenkin VAIN yksi maali, niin historiallinen kuin olikin.

                     Joku toinenkin lahjakas pelaaja on joskus tehnyt liian ison maalin. Mielestäni on ilman muuta aivan oikein, että eletään ja hengitetään jääkiekkoa ja hypetetään, mutta aina tulee seuraavakin päivä ja realiteetti. Samainen pelaaja muuten onnistui myös uransa ensimmäisessä NHL-pelissään heti maalinteossa. Nyt saldona on kaksi maalia 28 pelissä. Yksi maali on siis tullut seuraavan 27 pelin aikana. Aina ei matka jatkui niin kuin se näyttää jatkuvan ensimmäisen kurvin jälkeen. Pätee muuten moneen muuhunkin asiaan.

                    Barkovista ei ole vielä miesten olympiakisoihin. Vuonna 2006 spekuloitiin niin ikään 18-vuotiaan Sidney Crosbyn valitsemisesta Torinon Olympiakisoihin. Crosby teki olympiakisakaudella 102 pistettä. Hän ei mahtunut Kanadan Olympiajoukkueeseen. Tuolloin puheilla oli "hieman" enemmän katetta... Kun puhun Crosbysta, äidyn usein ylistämään häntä - en kai turhaan? Mielestäni yksi käsittämättömmistä saavutuksista/teoista on ollut se, kun hän teki vähintään yhden pisteen 25 pelissä peräjälkeen. Mitä pelejä ne olivatkaan! TUOSTA voisi luulla, että on kerätty jonkun superpelaajan koko uran parhaat palat, mutta kysymyksessä on "vain" 25 ottelun katanta.

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 4.10.2013                

tiistai 9. heinäkuuta 2013

TJ 73 VIERUMÄKI - ASIOITA SELVÄKSI

                      Tänään oli se päivä johon varasin hieman aikaa selvittääkseni muutaman asian Vierumäki 24h kisaan. Kisan sivuillahan on tiedotus ja tietojen päivitys suhteellisen nihkeää. Ja vieläpä kyseessä mun syksyn pääkisa. Sivujen ilmeinen ainoa päivitys n.6kk aikana on ollut se, että starttikellonaika on poistettu äskettäin! Siis ei muuta. Niinpä soitinkin tirehtöörille sinnepäin. Koitin ensin e-maililla tavoitella, mutta ollaan vasta vuodessa 2013, joten ei vielä voi paljoa e-mailin varaan laskea. Harkitsin jopa soittamista perinteisellä lankapuhelimella, mutta sain kuin sainkin kännykällä tirehtöörin kiikkiin. Ja jo rupes purossa vesi virtaan.

                     Aikoi (mitä se sitten meinaa) viedä ainakin kovasti asioita eteenpäin...

Puhelin soiton kertomaa...

* Kisa järjestetään pääasiassa opiskelijoiden toimesta.

* 24h kisa alkaa Pe 20.9.2013 klo.18 ja loppuu odotetusti La 21.9.2013 klo.18. Jermu siellä ei osanut sanoa, miksi tuo lähtöaika oli kadonnut sivulta. Aikoivat korjata sivuja aktivoivampaan uskoon, kun kerroin, että sinne ollaan tulossa laajalla rintamalla tekemään kovia kansallisia tuloksia... Ensin aloitin, että kansainvälisiä, mutta piti siirtää askelmerkki kansallisen kohdalle. Sivujen tiedot siis päivittyvät. -"Pitääpä laittaa heti viestiä, että korjaavat tuon, tuon, tuon, tuon, tuon ja tuon asian - ja tuonkin". "Tuota" riitti, kun täältä asti killuutellaan vuonna 2013!

* Huolto: Juomien merkistä ei kannattanut kysyä, koska Osclum sen jo teki. Siis eivät tiedä. Sen sijaan HUOLTOPISTEITÄ ON KAKSI. Se on hyvä uutinen. Jossain puolivälissä on toinen huoltopiste, jossa on ainakin juomaa. Lähtö -ja maalialueella on sitten kattavampi tarjoilu. Sivuille tulenee siis lisätietoa kunhan saavat aikaiseksi.

* Reitti 3771m on virallisesti mitattu. Ovat lähettäneet tiedot kisasta kansainväliselle ultraliitolle, DUV:lle. Champion chip hoitaa ajanoton.

* Lopputulos pyritään saamaan niin tarkasti kuin heidän resurssit antavat myöden. Ainakin kilsan tarkkuudella... ehkä jopa puolen kilsan, mutta sen tarkemmasta vastuuhenkilö ei osannut luvata.

* Hän kysyi minun toiveita: Vastasin, että mahollisimman tarkka tulos, kun sinne on tulossa kovia kansallisia tuloksia tekeviä niin haluavat mahdollisimman tarkan tuloksen. Ilmeisesti järjestäjät eivät ole olleet tietoisia, että sinne ollaan tulossa tekemään TULOSTA!!!
 

Näin... Ja laitoin siis oman ILMOITTAUTUMISEN sisään. Tuo nyt oli toisaalta itselleni muodollisuus, koska kyseessähän on syksyn pääkisani. Keitä muita sivujeni lukijoista on tuonne tulossa? Näin pienenä galluppina.

Mökinkin sain jo hommattua torstaista - sunnuntaihin. Eli kisan alusyön saa nukkua n.30km päässä kisalenkistä ja kisan jälkeisen kanssa. Meillä on HAUSSA vielä huoltaja tuonne kisaan. Pari nimeä on ollut esillä. Ota vaikka e-mailitse (onni.cosmos@gmail.com) yhteyttä, jos haluat lähteä tuonne huoltajaksi. Huoltajalle maksetaan 3vrk yöpyminen ja kyydit tietysti ilmaisia. Eli pääsee kolmeksi päiväksi iliman eestä reissuun, katsomaan mitä 24h kisa pitää sisällään. Hommaan kuuluu tietysti ainakin kisassa juomien ja eväiden esille laitto ennakkoon annetun listan mukaisesti. Niin ja tietysti ajaa autolla välit. Huoltajan ei tarvi osallistua siis mihinkään kuluihin, ei siis bensakuluihinkaan. OLETKO kiinnostunut? Pystytkö olemaan hereillä n.28h? Ehkä kisan aikana voi pieniä torkkuja ottaa, jos laittaa listan mukaiset eväät ja juomat järjestyksessä esille. OTA YHTEYTTÄ, jos homma kiinnostaa!!!

Tältä pohjalta mennään. Tässä on parhaillaan määrä (n.150-160km) viikko menossa. Vuorokaudessa tuli tuossa 52km punnerrettua. Ma-aamu 22,4km, Ma-ilta 8,6km, Ti-aamu 21km. Huomenna aamulla 10km, ilta 18km. Näin se menee. Viikonloppuna ehkä pitkänä Vk:na määräryppään keskellä puolimaraton, jos järjestelytehtäviltä ja jalkatuntemuksilta se onnistuu. Mennään kuitenkin vähän niin kuin tuntosarvet koholla kaikki vauhikkaammat osiot. Matalatehoiset sitten punnerretaan vaikkei meniskään, sillä ne on vain yksinkertaisesti mentävä. Niin on Vierumäelläkin, ja väsyneenäkin. Eikö oo jännä, että tietää jo nyt siellä olevan vaikeaa jossakin kohtaa, kun paahtaa rosessissa ilman taukoja kilometrejä yhtäsoittoa mittariin?

Lähiaikoinahan on pari isompaa yhteishässäkätä tiiossa. Katsokaa tarkemmin aamulenkit sivu TÄSTÄ.

EDIT: Tässä Vierumäen 24h kisaan tähtäävän harjoittelun karkea runko tähän lukijoiden iloksi/kauhuksi :)



                                   VIERUMÄKI 24h

HARJOITUSOHJELMA          VKO:t 28-38

KARKEAKUVA = rytmitys

vko 27      116 (Jo toteutunut)
vko 28      n.150-160km (Puolimaraton pitkänä Vk:na)
vko 29      n.60-80km
vko 30+3pv=10pv   +200km
vko 31-4pv+vko32  100-120km (Perheen kanssa mökillä = vain                                              3lenkkiä/7pv)
vko 33      n.70km (Kempele Maraton viikko = n.25km + kisapäivä)
vko 34      n.70-100km
vko 35      määrämättö (mitä kalenterilta menee, tehot alas)
vko 36      n.60km
vko 37      n.90km
vko 38      n.15km + Vierumäki 24h +222km



Ps. Tytölle hyvää nimipäivää! :) Ja vaikka loppuun tytön lempparibiisi
 Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 9.7.2013