Näytetään tekstit, joissa on tunniste sokkoseiskat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sokkoseiskat. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 3. heinäkuuta 2019

31 KERTA ?

              Muutamilla läheisillä juoksukolleegoilla on ollut viime aikoina vaikeaa. Kun juostaan paljon läpi vuosien, on ensimmäisenä arvojärjestyksessä terveys. Ainakin meillä kuntoilijoilla. Jokainen meistä arvostaa eniten mahdollisuutta liikkua, ja mielellään paljon juosten, koska se on meidän huumeemme. Kun sinulta viedään juoksemisen harrastamisen pääsylippu vähän väliä pois käsistä lipastoon, on se hankalaa. Kysyy voimia ja kärsivällisyyttä. Tämä kappale olkoot tulevalle terveydelle, meille kaikille.

             Ollessamme terveitä, kuten olen saanut itse olla jo maaliskuusta 2017 alkaen yhtä soittoa, pakkaa juoksun rinnalle tulla meillä kuntoilijoillakin - jos ei nyt tavoitteita niin päämääriä. Minäkin olen menossa taas yhteen päämäärään. Tavoittelemaan elokuussa 16-17.päivä ensimmäistä sadan mailin maalia. Huomenna on taas yhden askeleen aika. Ja osin siksi tässä nyt naputtelen.

            Tykkään kirjoittaa ennen ja jälkeen jonkun isomman suorituksen tai lenkin. Sillä tavoin lukija pääsee ikään kuin kurkistamaan verhon taakse, mitä aidosti tapahtuu ultrajuoksijan pään sisällä ennen kutakin vähän isompaa lenkkiä. Ja miten me toimimme. On aina hieman epäreilua kirjoittaa vain jonkun ison lenkin tai kisan jälkeen siitä mitä tunsi tai ajatteli ennen kisaa. Helposti tulee tarkoittamattakin asioista käsiteltyjä. Kun kirjoittaa jo ennen tapahtunutta, on se silloin todennäköisemmin aidompaa. Kokeillaanpa taas.

            Huomenna aamulla noin kello kahdeksan minun on määrä seisoa Pyssymäen stadionilla. PEP57km lähtöpaikalla. Tarkoituksena on kiertää rentoa perushölkkää koko Iso-Sydänmaan kierros. Ei aivan kevyesti, mutta ei reippaastikkaan. Sillei vaan kivan rennosti. Ja sekös voikin jo laillansa olla haaste, sillä tein maanantai-iltana myöhään itselleni todella kovaksi muodostuneen nousuharjoituksen, jossa kiisin viimeiset 50minuutia yli 150 sykkeillä, keräten kaikkiaan 1000 nousumetriä. Jalkalihakset huutaa hoosiannaa vieläkin. Lähden siis hyvin todennäköisesti hieman kipein kintuin liikkeelle. Mielenkiintoinen yhtälö? PEP57km ja valmiiksi kipeät kintut. Näin tulee olemaan elokuussa puf171km matkalla. Ehkä tämä on jotain sellaista, miltä tuntuu kakkoskierroksella. Mene ja tiedä.

             Hyviin asioihin. Reitti on nyt ennätyskuiva ja sitä kautta saan helpotusta. Reitillä on toki vielä raivaamattomia pätkiä, mutta ne ovat onneksi aika lyhyitä, eivätkä paljoa hidasta, etenkin kun kyseessä on kuitenkin vain perus jolkottelu, eikä ajan juokseminen. Reippaassa vauhdissa peitteellisyys on paljon kiusallisempaa. Ja sitä peitteellisyyttäkään ei nyt enää onneksi muutenkaan ole enää paljoa jäljellä. Kiitos kaikille talkootyöntekijöille ja sinne halajaville jo etukäteen.

            Tarkoitus on juosta 10minuutin pätkissä ja juoda/syödä joka toinen kävely pätkä. Lähtiissä on 1,5L litraa juomaa ja kahdessa kätkössä on 2x1,5L lisää vettä. Eli kaikkiaan vettä on 4,5L. Pitäis olla aika hyvä määrä. Energioita en ole vielä ihan tarkkaan päättäny mitä otan. Sen verran usein on tuon mittainen pätkä tullu juostua, ettei siihen puoleen tarvi aivan niin paljoa keskittyä. Menee vähän niin kuin puuron keitto - silmämääräisesti.

           Luulen, että minulla menee noin 7h30min. +/- 15 minuuttia. Semmonen on tuntuma jaloissa. Ja tuskin nämä nyt paljoa tästä vetristyy. Valmiiksi kipeät jalat on aika haasteellinen asia etekin raskaimmilla pätkillä. Koitetaan jotenkin selviytyä. Juoksun jälkeen lisää aiheesta, mutta tässä etukäteis tunnelmat ja suunnitelmat.

           Niin ja se on 31. kerta Iso-Sydänmaan koko reittiä, jos perille pääsen. Kunnioitetaan tässä kivuliaassa tilassa sen verran reittiä, että jätetään tuo sana JOS, tuohon vielä. Huomenna lisää...

                     TOTEUTUS


           Aamulla heräsin virkeänä... Ja paskat! Kankeana ja jos mahdollista vieläkin enemmän lihaskipeänä kuin edellisenä päivänä. Kovimmat lihaskivut kovien reenejen jälkeen onkin yleensä noin pari päivää reenin jälkeen. Siinä ehkä noin viisi minuuttia olin järjen harjalla ja pohdin viisaasti, ettei taida nyt olla järkeä. Ja mitä tekee itse maalari! Lähtee silti. Voi vit... Onko tyhmempää kaveria jossain? Niin - hiljasta on.

           Kokosin aamulla surkuhupaisesti tavaroita kasaan. Näin ehkä kolmen metrin päässä mitä piti panna reppuun. Meinasin jättää pöydälle, sillä kolme metriä tuntui aika pitkältä matkalta köpötellä kohteeseen. Tätä tasoa oli vireys. Että 57kilometriä ehkä Suomen veemäisimmällä reitillä. Ei hyvää päivää. Mutta niinpä vaan mies Pyssymäelle läksi vaimonsa Opelilla täynnä naivia uskoa selviämisestä.

           Stadion oli tyhjä. Hyvä niin. Lähdin liikkeelle. Uij-juij ja oij-joij, kun oli kankeat ja kipeät lihakset hetkestä yksi alkaen. Ja sama tunne pysyi kuin iilimato iskettyään ihtensä ihon sisään parkkiin. Yksikään askel ei tarjonnut yllätyksiä, kello ei tarjonnut yllätyksiä. Tasasen hitaasti, mutta varmasti katosin sydänmaita kohden. Sillä tavalla reissu oli jo parin kilsan jälkeen taistelu pisteessä, että piti tosissaan keskittyä nostelemaan jalkoja, sillä kengän kärjet pakkas tökkimään jo ekalla kymppiminuuttisilla pienempiinkin törräkkeisiin ja kiviin. Mitä muuta oisi voinut odottaa? Miksen kuunnellut sitä järjen viisi minuuttista, kun pohdin tämän idean teilaamista?

            Garmin Fenix 5:seni aloittaa heti tasaisen reitin kokonaismitan lyhentämisen. Reitti on mitattu lukuisia kertoja niin omilla kuin kisaajienkin datoja kuunnellen niin kyllä tuo pep 57km on mielellään vähintään 57,4km. Nyt Fenix 5 tarjosi vielä kankean olon lisäksi myös pitkiä kilsoja. Kaikkeen nähden, etenkin tunteeseen, eka kymppi menee yllättävänkin nopeasti. 62min.

            Koppelon/pyyn poikueita (ja RUNSAITA) oli yhteensä kahdeksan. Oisko ollu puolet ja puolet. Parhaimmissa poikueissa ei tainnu 6-8 riittää. Tulipahan tämäkin nyt muistin aikana tähän. Jep, peitteellisyys oli lisääntynyt niillä paikoilla, joissa emme ole vielä ehtineet heilua raivuusahojen, rimmereiden ja vesureiden kanssa. Eniten pelotti, että polun pohjalla olisi jossain kohdassa kyykäärme, eikä paikon ollut mitään mahdollisuutta tietää mitä polun pohjalla on. Hyvä tuuri kantoi. Ei pistänny käärme. Liekkö tuo ois parempaa menoa antanut?

           Itse juoksusta ei ole paljon kerrottavaa. Tasaisen heikkoa, kankeaa ja kipeää. Päivä, jolloin olisi ollut järkevämpi lukea, vaikka enemmin jotain kirjaa. Vajaan 18km kohdalta nappasin täydennysjuomia. Polku oli kuiva, mutta tekniset kohdat on ja pysyy. Useammin reitin kiertäneet tietävät mistä puhun. Ja nyt homma vielä korostui, kun ei ollut jalkaa tanssia teknisillä pätkillä. Mutta tasaista joo. Syyryjärven kohdalla, hieman ennen P5:sta tuli kolme tuntia täyteen. Puolivälin kyltillä ajassa 3:23:20. Mairitteleva aika. Jalat oli yhtä paskat kuin lähtiissä. Toivoin vain jaksavani tämän päättömän ideani loppuun saakka.

           Härkäjärven kohdalla yritän tähytä näkyisikö vettä. No ei näkyny, mutta meninpä siinä nurin tähystäessäni. Neljä tuntia takana ja jalkojen väsymisen syventyminen näkyy nyt siinä, että nilkat alkaa kääntyillä askeleen alla ajoittain. Ei vaan jaksa. Loppu se tulee aina jollakin konstilla, mutta kello se vaan jaksaa tykätä ja tarjoaa vallan ok kilsoja. No, ollaanhan sitä jo täällä asti. Ihmeestikkin mennyt - koitan valaa uskoa itseeni.

           P7 (Fenix vajaa 40km) oikeasti liki 41km. Otan loput täydennysjuomat puolivauhdista. Alkaa 8km sitkeä osuus, ainakin näillä jaloilla. Pesänevan seutu ja suon ylitys. Sen jatkoksi 3km vastamaahan, jonka päätekorkeus on koppelokankaalla. Melko pian P7 jälkeen alkaa tuntumaan pahoinvointia. Olen joutunut koville näiden jalkojeni kanssa. Otan reissun toisen suola -ja magnesium tabletin. Söin nyt vain nuo kaksi molempia, sillä juoksun ote oli aika löysä, vaikka sykkeet oli alakynnyksellä, johtuen kipeistä lihaksista enempi. Yleensä syön 5-6 suola -ja magnesium tabua, mutta nyt siis vain noin vähän. Ei kramppeja. Joka oli toisaalta ihme, sillä nyt jos koskaan jalat olisivat olleet otolliset niille.

           Viimein Koppelokankaan päällä. Kellossa vajaa 48km. Oikeasti 49km. Olen aivan rätti. Tuntuu, etten jaksa nostaa enää jalkoja pienempienkään kivien yli. Tulee kuusi tuntia täyteen. Mutta kuinka ollakkaan. Piristyn vielä kerran! Myötämaa-osuus rimpinevalle siivittää minut uuteen vauhtiin ja jo P8 selvältä näyttänyt seitsemän tunnin yli meneminen alkaa jopa tuntumaan, että menisikö jopa sittenkin piirun alle seitsemän tunnin. Tuntuu uskomattomalta, että puhutaan tällaisista ajoista näillä jaloilla.

         Lopulta lennokas askel kantaa aina Välikoskensaarille saakka, josta on 4km perille. 4km lennokas jakso on ohi ja jalat loppuu uudestaan, ties monenko kerran, ja nyt lopullisesti. Tulen kuitenkin soosi jaloilla suhteellisen asiallisesti lopun vastamaa-osuuden perille. Kello näyttää lopussa 7:02:39h. Ei hullummin? Garmin. Strava. Suosittelen katsomaan web-versiona niin saa noista enempi irti.

        Siinäpä se. Perille päästiin. Ja tavarat ovat edelleen kaukana sisällä, jos ne ovat kauempana kuin mihin käteni yltävät. Taidan mennä päiväunille.

                Vähä-Juurikkajärvellä uiskenteli Joutsen pari.



Onni Vähäaho, Nivalassa 4.7.2019

maanantai 6. tammikuuta 2014

Sokkoseiska Vol.3

                      Aivan aluksi, ennen mitään omia jorinoita, täytyy todeta jotta peräberbian ForrestG alkaa pikku hiljaa kuntoutumaan. Vaan mitäpä sanotta tästä?

                      Tämä oli siis tähän mennessä  kolmas sokkoseiska. Aikaisempiinkin tulin iso harjoituskuorma selässä. Tähän oli tietysti vielä älyttömämmät lähtökohdat. Vanha ukko oli hävin tuskin ehtinyt juoksukykyiseksi. Nyt nähtäisiin siis todella miten sitä pystyy ruikkaamaan reipasta, kun on tahkonut edellisenä päivänä 5h lenkuran alle, yöllä.

                     Verrytellessäni (Poika oli pyörällä mukana) pelipaikalle olin lähinnä huvittunut. Pyörätie n.90%:sti mustanjään peitossa. Siellä täällä hieman sepeliä. Käytävän ravissa ajoittain parempaa pitoa. Haasteellista. Paikalle oli kenties kelin mielettömyydestä johtuen saapunut lisäkseni vain yksi immeinen keliä uhmaamaan. Virve on ollut monilla lenkeillä mukana, eikä säikähtänyt nytkään tulla sutimaan luikkaalle alustalle.

                     Eipä siinä, nyt ei näillä ruhon tuntemuksilla ollutkaan tarkoitus nostaa ukkoa harjalle vaan ottaa "vain" kiihtyvä reipas. Eikun matkaan. Tässähän ei kelloon saa katsoa, joten laitan sulkuun ajan, mitä kello näytti lenkin jälkeisessä tarkistelussa. Eka kilsa tuntui yllättävän hyvälle vastatuuleen (4m/s). Koitin malttaa (5.14). Toinen myötäiseen rytmiä ja vauhtia säädellen (5.01). Sitten alkoi 2,5km vastatuuli osuus. Kolmannella kilsalla tunsin vähän työntäväni vastaiseen (4.47). Ei tunnu hyvältä. Sitkeää. Jalat ovat muutenkin väsyneet. Neljäs jatkuu vastaiseen. Tuntuu, että vähätkin voimat vähenevät entisestään. Tunnen, että joudun vähän keskittymään, jotta hoksaan nostaa vautia. Tästä en ollut varma, nouseeko vauhti vai ei (4.44). Tiukille se oli näköjään mennytkin. Viidennen kilsan puolivälissä käänsin lähes tyhjät jalat myötätuuliselle 2,5km "loppusuoralle". Tunne oli, että menin melkoista epälaukkaa, tietämättä oikein mitä vauhtia tämä olisi. Antaa mennä, ajattelin, mitäpä tässä, menee vaikka syteen taikka saveen. Viides kilsa (4.37).

                   Kaksi kilsaa maaliin. Mieli tekee kiristää, mutta ei tässä saatara saa oikein tossulle pitoa mistään.Välillä nakkaan ihtiä ravin puolelle, välillä näen sulaa, joka onkin vain kangastusta, peilijäätä. Tällaisella kelillä ei pitäis nastakaan. 1-2mm peilijäätä asfaltin pinnalla on pahinta. Virve tulee vastaan. n.5,4km kohdilla. Virve on siis juossut tuossa kohtaa 3,6km. Pystyn vielä tervehtiin, joten varaa on. Perkele! Nyt hanaa, eihän tässä palauttavalla olla. Jalat suttaa siihen malliin, ettei tule vaan mitään. Kuudes kilsa 4.23. Pakkanen on varmaan pahimmilleen aavistuksen kiristynyt, joten vähätkin alussa sulana olleet läntit ovat nyt peilijäässä. Päätän silti tehdä jonkin tempun viimeisellä kilsalla. Jalat ovat eri mieltä. Tämä sutiminen on viimeistellyt ne alistuneeseen tilaan. 200m ennen loppua päätän vain nostaa pipoa sen 10cm ja jalat tulevat kuin tulevatkin mukana. Vauhti kiihtyy datan mukaan lähelle @3:30 kanttia ja viimeinen kilsa on 4.10. Eipä tuossa kelissä paljon parempaan ole vara. Sykkeet oli lopussa 176 = pykälän päähän maksimista. Eli ainakin astma on tasapainossa.

                Kiitos Virvelle osallistumisesta ja Joni-pojalle mukana elämisestä pyörällä!

                 Hauskinta tässä oli, että tämä oli nopein kolmesta juoksemastani sokkoseiskasta. Ja tämä oli toinen joka onnistuu = seuraava kilsa on aina edellistä nopeampi. Eiköhän näitä tule jatkossakin, joten kaikki innokkaat ees kerralla matkaan. Kyllä se onnistuu kelillä kuin kelillä, kun ei ota liian vakavasti.  

Edellisistä sokkoseiskoista voit lukea tunnisteen alta sokkoseiskat






Sokkoseiskat






























Koko Keski



1km 2km 3km 4km 5km 6km 7km
aika vauhti
1. 11.12.2013
5:12 5:02 4:52 4:58 4:41 4:36 4:14
33,35 4:48
2. 17.12.2013
5:43 5:21 5:05 4:48 4:38 4:28 4:02
34,07 4:52
3. 6.1.2014
5:14 5:01 4:47 4:44 4:37 4:23 4:10
32,59 4:42

Ps. Tsemppiä kaikille LUV:n viimeisille päiville!


Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 6.1.2014                 

sunnuntai 15. joulukuuta 2013

SOKKOSEISKA Vol.2 TIISTAINA - MUKAAN!??!

                       Ajattelin ensi tiistaina, eli ylihuomenna tehdä nyt toista kertaa "Sokkoseiskan". Eli siinä on tarkoitus yrittää juosta jokainen kilsa edellistä nopeammin. Toinen tärkeä pointti on, ettei kelloon saa juoksun aikana katsoa. Km-äänimerkkipiippaukset on hyvä olla päällä. Eli Tiistaina Uikko-Amisristeykseen klo.19 kaikki halukkaat mukaan. Sokkoseiska alkaa ja päättyy Wanhanpirttirannan tien pään kohdalta, jalkakäytävältä, läheltä autokoulua. Laitan tähän kuvakaappauksen reitistä. Ilman gps-kelloa testin tekeminen on jos ei mahdotonta niin hankalaa.
KLIKKAAMALLA KUVAN PÄÄLLÄ SAAT KUVAN ISOMMAKSI!!!
 REITILLÄ ON SIIS KOKO MATKALLA KATUVALOT :=)))

                  Eli juostaan jalkakäytävää ja jatketaan Haapaperän jalkakäytävää Haapa-Puu viitan kohdalle ja käännytään takaisin. Tässä vielä karttalinkki.


                      Sokkoseiskassa kannattaa ekat kilsat kiihdyttää vauhtia tosi varoen, jotta on mahiksia parantaa kilsa-aikoja vielä viimeisillä kilsoillakin. Tämä on hauska tapa tehdä reippaampi, kiihtyvävauhtinen lenkki. Kaikki mukaan!!! Voidaan vaikka loppuverryttelyä tehdä sitten yhdessä lisäksi, jos on intoa.

                      Tähän jatkoksi tulee sitten lyhyt referaatti sokkoseiskan jälkitunnelmista ja omista ajoistani....    
                     ... Sokkoseiskan tunnelmia. Viime viikon +140km viikko painoi jonkun verran. Tosin yllättävän vähän. Kävin tuntia ennen sokkoseiskaa verryttelemässä samalla suunnalla 9km lenkuran. Funtsin, kummat laittaisin, nastalenkkarit vai tavalliset. Alusta oli täysin lumeton. Suurimmaksi osaksi mustaajäätä paljaalla asfaltilla. Sen päälle oli ripoteltu aika reilusti jarrusoraa. Hmmm... nastoille tuo keli oli sellainen, ettei mustanjään alta ihan maksimipitoa tullut, mutta hieman yllättäen lenkkareilla olikin maksimi pito! Sokkoseiskaa edeltävästi ja jälkeen tein 2,7km verkat = 5,4km. Eli kaikkinensa verkkoja se 14,4km. Sokkoseiskan otin hyvin varovasti kiihdyttäen. Akillekset olivat olleet vielä toissapäivänä melko arat ekasta hieman isommasta viikosta pitkästä aikaa. Sokkoseiskan kilsa-ajat: 1)5:43.. 2)5:21.. 3)5:05.. 4)4:48.. 5)4:38.. 6)4:28.. 7)4:02.. Ihan jees. Vähän jäi varaakin ja alku löysästi. Hyvä näin.

                  Maradonna oli mukana reippailemassa. Oli kiva, kun oli joku ns. samalla asialla. Mukavalta näytti maradonnallakin ja tyytyväisyys oli lopussa taattu. Aina kannattaa lähteä. Toivotaan, että ensi kerralla tämä sopii paremmin muillekkin. Katsotaan mihin rakoseen seuraavaa sokkoseiskaa tarjoais. Tuo reitti oli muutes hauska ja kiva. Kääntöpaikalle oli lopulta n.3,52km, sillä molemmilla meillä mittarit piippas 7km noin 40m ennen lähtöpaikkaa. Mut melko tarkka seiska kuitenkin. Ja parempi noin, että vähä yli kuin alle.

                 Tässä omat sokkoseiskat. Eli kaksihan niitä vasta on: 





Sokkoseiskat






























Koko Keski



1km 2km 3km 4km 5km 6km 7km
aika vauhti
1. 11.12.2013
5:12 5:02 4:52 4:58 4:41 4:36 4:14
33,35 4:48
2. 17.12.2013
5:43 5:21 5:05 4:48 4:38 4:28 4:02
34,07 4:52
               

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 15.12.2013