Näytetään tekstit, joissa on tunniste PEP2018. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste PEP2018. Näytä kaikki tekstit

tiistai 13. marraskuuta 2018

KUJALLA

               Saatoitte huomata, jopa järkyttyä blogin päivitetystä ulkoasusta. Tervetuloa viihtymään ja/tai pettymään. Blogin näkymä on nyt valoisampi, josta ajattelin olevan pitkässä juoksussa apua. Eikä tämä liity mitenkään siihen, että olisin itse jotenkin synkissä vesissä tai muutoinkaan muissakaan vesissä. Sen sijaan olen pitkän kauden 2018 jälkeen "kujalla".

               Suomen kieli on rikas. Ja saadessaan sanan merkityksestä kiinni voi joutua silti arvioimaan mitä se tarkoittaa eri vuosina, eri tilanteessa. "Kujalla" olen ollut useinkin juoksuharrastukseni aikana. "Kujalla" tarkoittaa = pihalla, ulkona, poissa tasapainosta. Ehken ole kuitenkaan "Ihan kujalla" vaan pelkästään (ainakin vähän) "kujalla".

               Olen ollut joskus "kujalla" itsenikin kanssa kuin myös harjoitteluni kanssa. Tosin en muista olleeeni koskaan yhtä-aikaa. Nyt olen "kujalla" juoksuni kanssa, sillä kuten todettua, kausi 2018 oli kuluttava. "Kujalla" oleminen mielletään usein pelkäksi negaatioksi. Se on ahdasmielistä ja vanhanaikaiseta mielestäni. (liki) Kaikissa elämänhaasteissa on usein nähtävillä valo, jos ei heti, niin ajan päästä. Kun on "kujalla", tietää tien käyvän siitä ylöspäin, mikäli ei ole luisumassa syvemmälle.

              Lepokauden toinen viikko on käynnistynyt. #lepojakso9pv menossa. Minulle on hieman naureskeltu/irvailtu oikeutetusti lepokaudestani. Lepokausi voi terminä viedä herkästi ihmisten ajatuksia totaalilepoon. Se voi olla viisasta ja kaiketi mahdollista esimerkiksi ensimmäisen-toisen vuoden juoksuharrastajilla, jotka toipuvat esimerkiksi syksyn maratoonista. Liki yhden maailman ympärimitan juoksemisen jälkeen ja kuuden +4500juoksukilsa vuoden kokemana lepoon meneminen on erilaista. Se on kuin kortisoonikuurin lopetus - asteittain, eikä ihan kokonaan.

              Tammi-Lokakuun aikana minulle on kertynyt vuoteen 2018 563 harjoittelutuntia. Noilta lukemilta ei ole mielestäni välttämättä ideaalia asettaa mittaria kolmeksi viikoksi aivan nollaan. Olen enemminkin panostanut mahdollisimman vähiin juoksukertoihin. Eka lepoviikolla kaksi juoksulenkkiä. Varmaan sellaista 3-4 lenkin tahtia seuraavat kaksi, tämä mukaan lukien. Pitäisin sitä minun määrillä "lepojaksona". Aineenvaihdunnan ylläpitoa ja kerran viikkoon palautumisen edistymisen mittari lenkki.

               Palautumisen edistymiseenkään ei riitä kohdallani tunnin tai 10kilsan lenkki. Sellainen ei kerro vielä mitään. Mutta tuollainen kolmen tunnin jalkalenkki kertoo jo paljon miltä olo tuntuu kaikin puolin etenkin tuntejen kaksi ja kolme välissä. Olen aina kirjoittanut, että jokainen tasollaan, joten pitää suhteuttaa. Itsekin olen ollut vajaa 12 vuotta sitten 107 kiloinen, joka jaksoi juosta 1½ paalunväliä. Perspektiiviä on siis molemmista päistä kuntohaitaria. Silloin joku 7min/km oli työn ja tuskan takana. Nyt sitä on kunnon kehityttyä ja liki maailman ympärimatkan juostua vaikea juosta noin hiljaa. Nyt sama vauhti tuntuu kävelyltä. Se on tämän harrastuksen suola - nähdä kehittyvänsä, ja osaamalla arvostaa sitä mihin on päässyt, unohtamatta sitä mistä on lähtenyt.


                Olen ajatellut yrittää aloittaa harjoittelua kauteen 2019 vajaan kahden viikon päästä. Viikosta 48 alkaen. Alkuun otain kaksi 4 viikon perusjaksoa, jotka valmistaa minua hyötymään talven keskeisistä harjoitteista. Haluan olla nopeampi, vauhdikkaampi ja kestävempi. Lähden nopeus ja voima edellä talveen. Ideaalissa tilanteessa, onnistuessani, olen helmi-maaliskuun vaihteessa selkeästi tämän vuoden vastaavaa kuntoa edellä. On mielenkiintoinen tavoite ja tapa lähestyä uutta kautta hieman eri kulmasta. Ja nähdä miten käy, kun kuitenkin ikäkin kasvaa 44 vuodesta, 45 vuoteen. En ole enää pari-kolmikymppinen.

               Harjoitteluni on rytmitetty NUTS Karhunkierros 2019, 166km kisaan tähtääväksi. Matkalla ehkä kaksi harjoituskisaa. Helmi-maaliskuun vaihteessa ehkä maraton. Jos se ei onnistu niin joku oma ultimaattinen testijuoksu. Toukokuun alussa tavanomainen pidisjärven puolimaraton rentoa reipasta ennätystä kenties jopa parantaen.

               Kaikki lähtee asenteesta. Vahva usko tekemiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen, mutta ei niin vakavaa, ettäkö se olisi kaikki kaikessa. Tavoitteisiin pyrkiminen voi olla hurtin huumorin kera antoisaa, eikä perille pääsy ole sepporätymäisen vakavaa väkisin vetämistä vaan iloista saavuttamista. Juuri asenteet ja tavoitteet ovatkin yksilöllisin asia juoksukulttuurissamme ja siitä voimme olla koko juoksuharrastus kansa yhdessä ylpeitä. Meidän yhteisö tukee yksilöllisyyttä. Eikö vain?


              Suunnataan kohti talvea positiivisesti ajatellen ja tästä päivästä, hetkestä nauttien! 





Ps. Jos joku ei tiedä niin Super pep2019 ilmoittautuminen aukeaa 2.1.2019 klo.0.00.  Vuosina 2015 - 2018 pep/pufin 56,57,171km matkoille osallistuneille tullaan tarjoamaan etu-ilmoittautumisikkuna kisaan Pe 28.12.2018, kun kisaan ilmoittautuminen avataan heille päivän ajaksi privaatisti. Koitan saada teidät kaikki kiinni hieman ennen tuota päivämäärää.

                                   PEP2018


Onni Vähäaho, Nivalassa 13.11.2018

lauantai 18. elokuuta 2018

37 000 KILOMETRIÄ SITTEN

                     15 päivä elokuuta 2008 ostin uudet Niken lenkkarit. Älkää kysykö mitä mallia. Oisko olleet jotkut Nike Air tai vastaavat. Nike Air Zoomit oli toiset kengät jotka ostin. Ne olivat punaiset. Ensimmäiset olivat vaaleat/harmaat. Tosiaan 10 vuotta tuosta aikaa ja sen jälkeen on tullut juostua noin 37 000 kilometriä. Tosin esimerkiksi ensimmäisenä kalenteri vuonna elo-joulukuu vain rapiat 400km. Nyt se on helppo määrä kuukaudessa, kun usein se on paremminkin yli 500km kuukaudessa.

                  Ensimmäinen päivä syyskuuta 2008 olin noin 10 kiloa painavempi kuin 10 vuotta myöhemmin. Olin jo silti ehtinyt tiputtaa painoa liki 15 kiloa edellisen vuoden keväästä ja tytön syntymästä. Kirjasin tuona syyskuun ensimmäisenä päivänä reilun 11 kilsan lenkillä 6:29min/km keskivauhdin ja perässä lukee "PB" = Personal Best, oma ennätys jollain reitillä, jota en nyt jaksa muistaa. Keskisyke oli ollut myös mukavan reippaan oloinen 150.

                 10 vuotta ja 37 000 kilometriä ovat nostaneet kuntoa. Eilen kävin iltasella päivän toisena lenkkinä 16 kilsan lenkin, josta 12km mukavaa reipasta - vähän kuin 10 vuotta sitten. Nyt oli vain jo aikaisemman viikon harjoituksista - pitkistä polkureippaista ja mäkireeni yhdistelmästä - lihakset terveesti rastittuneet. "Juoksu" rullasi kuitenkin jonkunlaisella reippaan ja rullaavan hölkän koodilla, jos ei sitä aivan juoksuksi osanut leimata. Kahdella ojanpohja kyykyllä keskari 12km osalla 4:46min/km keskimäärin. Ojanpohjakyykky kilsat pois lukien 4:30min/km. Keskisyke sama kuin 10 vuotta sitten reilun 11km lenkillä, 150. Kilsavauhti parantunut noin 2min/km.

                  Kun ikävuodet nousee jo aikuisurheiluliiton määrittelemistä veteraanisarja ikänumeroista 34 kymmenellä vuodella numeroihin 44, ei kehitys ole itsestään selvää. Täytyy siis tyytyväisenä katsoa taaksepäin ja hyvillä mielin sen vuoksi eteenpäin. Täytyy olla tyytyväinen, että voi ja saa. Monelle liikunta on edelleen pitää ja tarvii. Liikunnan riemun sanaa on koitettu kylvää samalla tätä harrastusta (juoksua) harrastellessa. Yhteislenkkejä on tullut pidettyä 357 kappaletta marraskuusta 2012 alkaen. Pyssymäki Extrme Polkujuoksuja neljä kappaletta. Sittemmin jo perustettiin kavereiden kanssa yhdistyskin hieman sitä varten. Nyt sykysllä toista kertaa Suomen pisin polkujuoksu.

                  Hieman vastenmielistäkin luettelointia. Tykkään enempi tehdä kuin kertoa mitä olen tehnyt.

                  Tunne sisälläni on, että olen jo noussut vuoren huipulle. Niin kuin tulikin tehtyä tuossa heinäkuun lopussa, kun monien vuorien päälle ystäväni kanssa juostiin. Määrät ovat tapissa, niiden tarve on mitä ilmeisemmin enemminkin laskutarpeissa kuin nousu. Laskeskelin eilen, ettei ihan 4000 juoksukilsaa ehdi tulla ennen 22-23.9. järjestettävää Pyssymäki Ultra Festival 2018 tapahtumaa. Mutta sitäkin ilmeisemmin juuri tuossa kisassa 4000 juoksukilsaa tulenee täyteen tälle vuotta. On se tällaiselle harrastajalle vähintäänkin hyvä määrä. Tuonkin jälkeen on kuitenkin vuotta vielä jäljellä yli kolme kuukautta, joten ennätysmäärät tulee, jos ei tule isompia sairasteluja. Ehkä korkein määrä mitä tulee koskaan harrastukseni aikana tulemaan. Tietysti vannomatta paras, mutta näin tällä hetkellä tuntuu.

                  Loppuun voisin laittaa eilen ottamani kuvan kengistäni, jotka ovat allani juostessani. 



                  Kuvassa on kahdeksat parit Hoka One One kenkiä, kahdet perus polkunappulakengät (Inov Race Ultra 270 ja Salomon SG 4 ultrat), sekä neljät nastakengät, joista kahdet on tienasturit ja kahdet polkunasturit. Tällä kuvan kavalkaadilla mennään varmasti muutama kuukausi eteenpäin. Ehkäpä jopa ensi vuoden puolelle. Kenkä tilanne on varsin hyvä tällä hetkellä. Ja niin saa ollakkin, sillä teen 1.8.2018 - 31.5.2019 osittaista työaikaa ja rahaakin jää sillä tavoin selkeästi vähemmän käytettäväksi kuin normaalisti. Ehkä tämä on sitä uutta normaalia? Katsotaan miten riittää.

Ja vielä yksi kuva. Vuoden 2009 Kuusaan maratonilta. Ensimmäisen täyden juoksuvuoden toinen maraton. 4:09 ja jotain ehkä? Muistaakseni.

                Sama Penguins lippis löytyy edelleen ja myös käytöstä.


Onni Vähäaho, Nivalassa 18.8.2018     

keskiviikko 15. elokuuta 2018

PEP VIDEOITA JA BLOGEJA

                 Alla PEP2018 videoita ja BLOGEJA. Kirjoita omasi ja ilmoita kirjoituksesi niin julkaistaan niitä täällä ja Nivalan Polku ry sivuilla.


BLOGIT

M57km  Thomas Wihlman, Oulu

Raporttia PEP2018 kisasta Nivalasta.

Olin hyvissä ajoin jo paikanpäällä kuuden jälkeen aamulla, kun lähtö oli puoli kahdeksalta. Mahassa perhoset jylläsi ensimmäisen ultramatkani edessä. Matkana oli siis Pyssymäen extreme polkujuoksun perusmatka 57km Isosydänmaan vaellusreittiä pitkin. 
 
Kun lähtölaukaus pamahti lähdin rauhallisesti etenemään kohti tavoitettani, eli maaliin pääsyä hyvällä mielellä. Olin jo tehnyt suunnitelman etukäteen taktiikastani, eli juoksen 10 minuuttia ja kävelen 5min ns. powerwalkia jossa ripeästi etenen joskin kävellen. 
 
Väliaikalähtö sopi minulle hyvin koska ei tarvinnut ohitella tai tulla ohitetuksi koko ajan kapealla polulla. Tällä taktiikalla ajattelin mennä aina 45km huoltoon asti ja sen jälkeen juoksisin loput jos jaksoin. Matka eteni kivasti ja kun saavuin 26km huoltopaikalle jossa dropbagini odotti jalat tuntuivat edelleen erittäin hyvävoimaisilta. Tankkasin, lastasin reppuni täyteen geelejä, karkkia sekä juotavaa ja jatkoin taivalta. Nk. takalenkki oli erittäin teknistä polkua kivineen ja juurineen. Välillä piti katsetta nostaa, että näkisin reittimerkit koska polku oli kasvanut umpeen. Kapeana etenevä polku teki että potkin omiin nilkkoihini niin että päästin kovia karjaisuja. Kerran potkaisin kiveen jolloin kipu oli suunaton, mutta onneksi hellitti hetken päästä. 
 
35km kohdalla huomasin juomapulloni pillin tippuneen hetki sitten ja jouduin kääntymään takaisin. Onnekseni se löytyi 100m päästä joten lisämatkaa tuli vain pari sataa metriä. Puolen päivän jälkeen lämpö nousi ja nesteenkulutus kasvoi, joten juotava loppui n. 2km ennen 45km huoltoa. Tässä kohtaa päätin kävellä huoltoon asti vähentääkseni nesteen tarvetta. Muutenkin alusta oli hyvin pitkälti suota joka teki juoksemisen entistä työläämmäksi. Huollossa join, söin ja tankkasin juomapullot täyteen. Tästä eteenpäin aina maaliin asti tiesin että polku muuttui enemmän juostavaksi, joten matka jatkui mukavasti askeltaen. 
 
Noin 5km ennen maalia jalkani alkoivat olemaan ihan tyhjät. En kyennyt nostamaan polviani juostessa, joten päätin vain juosta kaikki tasaiset kohdat ja kävellä juurakot ja kivikot. Lopulta maali näkyi edessäni ja nostin käteni ilmaan tyytyväisenä selvitettyäni elämäni enimmäisen ultramatkan ehjin nahoin. 
 
PEP2018 oli mieletön kokemus. Järjestelyt ja huollot oli huippuluokkaa. Reitti oli hyvin merkitty ja lihakeitto suihkun jälkeen maistui taivaalliselle. 
 
Tulen taatusti myös ensi vuonna ja suosittelen tätä myös muille!


VIDEOT

Jari Jyrkkä

Keijo Nivala

Onni Vähäaho



Onni Vähäaho, Nivalassa 15.8.2018

sunnuntai 12. elokuuta 2018

PEP2018 TAIANOMAISTA HUUMAA

                     Iloinen, lämmin ja erittäin tuulinen tunnelma oli läsnä Pyssymäki Extreme Polkujuoksu 2018 tivolin auettua lauantai aamuna jo aamu kuuden jälkeen. Paikka täyttyi vaivihkaa iloisista elämysseikkailijoista kuin kesäketo kukista. Kaikkien suunta oli päivän aikana metsäisille poluille ja tivoliväki oli sonnustautunut liikunnallisiin kuteisiin ja kopukoihin. Kenkäkauppa kävi hyvin paikalle tulleilla myyjillä ja esittelijöillä. Hoka One One oli kuuma kenkävalinta poluille turvaksi. Kioskilla oli jonoa ja Poni ilahdutti Junior radalla.

                Aamutuimaan kiisivät 57km perusmatkalaiset väliaikalähdöllä metsän siimeksiin. Kaikki, myös kokeneimmat tuntuivat hieman jännittävän ja se lisäsi ainutlaatuisuutta matkaan lähettäjän sisälläkin. Ensimmäiset lähtivät aamu seitsemältä ja viimeinen aamu kymmeneltä. Hurjan reittiennätyksen (5:16:45) tehnyt Jaakko Eskelinen söi vielä aamupuuroa, kun ensimmäiset olivat jo 12km väliaikapisteellä.

               Käsin kosketeltava tunnelma valtasi koko alueen. Uskomaton yhdistelmä iloa, vapautta ja jännitystä samaan aikaan. Läsnä olleella energiamäärällä pyörisi melkoinen turbiini, sillä niin oli upeaa seurata metsään hölkkäävien ja kävelevien kepeää menoa. Suoritusten jälkeen parasta oli kaikilla itsensä voittaminen ja voimavara pankin täyttyminen.

              Kisan jälkeen kaikki saivat mitalin kaulaan ja tuoreeltaan juomaa ja energiaa. Saunan ja suihkun jälkeen maistui niin liha kuin kasviskeittokin. Suosituimpia kommentteja olivat: "-Mukavan kuivaa". Pidemmällä käyneet: "-Olipa haastava ja tekninen reitti. Ensi vuonna uudestaan ehdottomasti".

              Kisassa tehtiin kaikkiaan viisi reittiennätystä.


PEP2018 tapahtuman  REITTIENNÄTYKSET


 VIISI UUTTA REITTIENNÄTYSTÄ!!!

Tytöt 5km  Veera Vähäkangas 23:00 (v.2017)
Pojat 5km  Aapo Heiskanen  20:38 (v.2018)

Naiset 12km  Tiina Männikkö 1:02:41 (v.2018)
Miehet 12km  Erkki Vähäsöyrinki 51:29 (v.2017)

Naiset 26km  Josefin Sandvik  2:28:17 (v.2018)
Miehet 26km  Matti Myllylahti 2:07:23 (v.2016)

Naiset 57km  Mia Tuoriniemi 7:16:08 (v.2018)
Miehet 57km  Jaakko Eskelinen 5:16:45 (v.2018)


 Miehet 57km



  Naiset 57km

  Miehet 26km

 Naiset 26km

  Miehet 12km

 Naiset 12km

 Tytöt 5km

 Pojat 5km




 TULOKSET KOKONAISUUDESSAAN LÖYTYY

TÄÄLTÄ


               Ajanotollisissa sarjoissa oli 84 osallistujaa, Ilman aikaa halusi kirmata 17 osallistujaa, sekä junioriradalla viihtyi 10 henkilöä. 

               Kisavideo valmistuu lähiaikoina. Samoin kuvagalleria linkki. Tässä niitä odotellessa yksi video.


Onni Vähäaho, Nivalassa 12.8.2018

lauantai 11. elokuuta 2018

PEP2018 ALKUPALAA

                       Tässä ensi hätään jotain PEP 2018 tapahtumasta, josta virallinen anti luonnollisesti antaa odottaa. Tapahtumassame oli mukana 111 liikkujaa, joka on upea asia! Yes!

                Kilpasarjojen tulokset löydät täältä: TÄSTÄ
                Kilpasarjoissa oli yhteensä 84 osallistujaa. Hupisarjassa 17 ja Junior radalla 10.

                      Pikkasen kuva -ja videokoosteen tein omista materiaaleista ensi hätäänne. Kiitos talkooväellä ja kisaajille. Aivan greisi upeat päivät tämän tapahtuman kanssa takana.


PEP2018 tapahtuman  REITTIENNÄTYKSET


 VIISI UUTTA REITTIENNÄTYSTÄ!!!

Tytöt 5km  Veera Vähäkangas 23:00 (v.2017)
Pojat 5km  Aapo Heiskanen  20:38 (v.2018)

Naiset 12km  Tiina Männikkö 1:02:41 (v.2018)
Miehet 12km  Erkki Vähäsöyrinki 51:29 (v.2017)

Naiset 26km  Josefin Sandvik  2:28:17 (v.2018)
Miehet 26km  Matti Myllylahti 2:07:23 (v.2016)

Naiset 57km  Mia Tuoriniemi 7:16:08 (v.2018)
Miehet 57km  Jaakko Eskelinen 5:16:45 (v.2018)


Onni Vähäaho, Nivalassa 11.8.2018

perjantai 3. elokuuta 2018

MENNYTTÄ JA TULEVAA

NORJAN UPEASTA VUORISEIKKAILU matkasta 
tässä pieni videokooste. 


 
                     Joskus puolitoista tuntia on lyhyt, joskus pitkä aika. Juna on juuri lähdössä taas asemaltaan. Känninen ääni saapuu vaunuun. -"Jaa, missä se minun paikka..ööö.. no-niin. Terve, piti lähtiä Helsinkiin asti kahtoon lasten-lasta, kun ne niin pappaa ootti". Voimakas tuoksu meinaa sekoittaa kerrotun sisällön. Loman piti loppua vasta päivien päästä, mutta työ suorastaan istuu viereeni. Koitan olla lomalla ja katsoa enempi ikkunasta näkyviä maisemia. Näkymää kuorruttaa oikealta tuleva minttuviinan maku, joka ei sinällänsä paha ole, mutta tässä on jo suoritus kestänyt tovin ja haju on saanut sävyjä.

                  Pian selviää vajaa kuuskymppisen koko elämä. Saan saman kertomuksen arviolta kuuteen kertaan. Kaikki kerrat samalla kielellä. Tämä oli helppo ymmärtää ja jo kuuden kerran jälkeen pystyin muistamaan tarinan; Elämä täynnä kovaa töitä. Paljon töitä. Paljon pois kotoa. Ero. Kallis ero.. vältellessäni tekemästä yhtään kysymystä jäi ainoastaan hieman epäselväksi alkoiko alkoholin nauttiminen ennen vai jälkeen ongelmien. Veikkaan enemmin. Raskas työ, raskaat huvit, raskaat seuraumukset ovat monen suomalaisen miehen ongelma. Sekä puhumattomuus. Moottorillisia vehkeitä osataan rapata ja kädet sotkea autotallissa, sekä väkijuoma nauttia, mutta sosiaalisuus ja vuorovaikutus näyttää olevan sukupuolemme heikkous. Sen mitä olen tulkinnut elämää seuratessa. 

                 Mies junassa on reppana. Hyvänluontosen oloinen ja kohtelias, vaikka lajilleen tyypillisen köyhäpuheinen, jos ymmärrätte. Mies, joka tarvihtis kolme asiaa. Terapian, oma motivaation ja sen jälkeen tarpeeksi jämäkän naisen. Mutta minä en edusta nyt apua ja loikkaan lopulta pois junasta pääteasemalle. Matkani jatkuu.


                 Heinäkuu ja loma on taakse jäänyt. Ahh, miten hieno kuukausi. Paljon aikaa perheen parissa. Parasta mitä voi olla. Myös 555 juostua kilometriä, liki 12 000 noustua metriä ylöspäin ja kaikkiaan 74 harjoittelutuntia. Tuo upea kuukausi antaa pohjan tulevaan - niin arkeen kuin tavoitteisiin harrastuksen puolellakin. Reilun viikon päästä lauantaina on Pyssymäki Extreme Polkujuoksu 2018, iloinen koko perheen tapahtuma, jossa olen toimitsijana ja kilpailujohtajana tällä kertaa. Kannustan teitä mukaan tulevia iloiseen fiilikseen ja hyviin tuloksiin. Toivotan teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi koko kesän urheilulliseen kohokohtaan Nivalassa.

               Tässä pieni vinkki pep2018 tapahtumaan tuleville:
"Nyt kannattaa ilmottautua ennakkoon vältääksesi ruuhkaa kisa-aamuna kisapaikalla. Huomiothan, että paikan päällä ilmottautuessasi meillä käy valitettavasti vain käsiraha. Retromeininki. 😊 🏃


Ennakko-ilmoittautuminen päättyy siis Ma 6.8. Ilmoittautumalla ennakkoon säästät myös rahaa. Perusmatkalle (57km) ilmoittautuminen päättyy kokonaan jo Ma 6.8. ja Ti 7.8. klo.18.00 julkaistaan väliaikalähdön lähtöjärjestys perusmatkalle. Muilla matkoilla yhteislähtö.

Ps. Vinkkinä pakollisissa varusteissa 12, 26 ja 57km matkalla olevaksi MUKIksi. Sen voi tehdä helposti leikkaamalla joko Maitopurkin yläosan pois tai jos haluaa vielä pienemmän niin trip-mehusta leikkaa yläosan pois.

Hyviä viimeistelyjä kaikille"!


PEP2015 kisavideo
PEP2016 kisavideo
PEP2017 kisavideo



                    Oma urheilullinen katse osoittaa syyspäiväntasaus viikonlopulle, jolloin yö ja päivä ovat yhtä pitkiä. Hetkeen, jolloin kysytään äärimmäistä kestävyyttä ja sitkeyttä. Kyseessä on "Suomen Barkley Maraton", Pyssymäki Ultra Festival 2018, PUF2018 22-23.9.2018, jossa taas yritetään päästä maaliin kisassa, jossa ei kukaan ole vielä päässyt maaliin. Yritys tehdä "mahdottomasta" mahdollinen. Se on se juttu.


PUF2017 kisavideo


Onni Vähäaho, Nivalasa 3.8.2018

torstai 5. heinäkuuta 2018

PUF KIERROS

                    Torstai. 5.heinäkuuta ja kalenterissa vuosi 2018. Järjestyksessään 26.kerta Iso-Sydänmaan koko kierros. Samalla PUF kierros karttajäljeksi. Pouta sää sadepäivien jälkeen. Märkää maasta, märkää puista, pajuista ja heinistä. Joka paikasta. Ennen kuin kastutaan enempi niin katsotaan mistä tänne tultiin.

                    Tiistaina alkoi sateet. Tiistai-iltana tutustuminen Sievin Louekalliolle. Pääsin Joni "Jonte-Costa-Konde" Laakkosen kyytillä. Pian alkaa käymään kateeksi Jonten kansainvälinen habitus. Kaikki tummapartaiset maailmantähdet muistuttavat meidän Jontea! Diego Costa ja Pascal Dupuis etunenässä. Kuin yhdestä puusta. Tumma parta, charmi ja lutuinen katse. Enempää ei uskalla revitellä, ettei mene Pride sävyiseksi.


                   Eilen keskiviikkona lorvailin niin kuin lomalainen konsanaan. Ensin kuitenkin kävin viemässä puf- huoltopisteille täydennysjuomaa tämän päivän lenkkiä varten. Sitten kävin frendillä kylässä ja parturissakin tuli käytyä. Pikku palauttava oli koko päivän mielessä. Se siirty ja siirty kun oli kaikkia mukavaa ohjelmaa. Iltaa kohden edellisen päivän mäki alkoi kuitenkin hiipiä jäykkyystuntemuksena etureisiin ja kävin tollasen noin 5km hyvin kevyesti.


I-SR2014 KOKO KIERROS - 26.KERTA - ns. PUF KIERROS


                   TORSTAI


                  Aamulla heräilin ihtekseni hieman ennen kuutta. Toki pian ois herätyskin piipannut. Normikuviot ja Pyssymäkeä kohti. Pikkusen jäi maha jännän herkän tuntuseksi - sitä se oli ollut jo edellisenä päivänä. Liian vähän lomakaljaa?

                   Pian oli hetki pykälässä ja klo.7.30. Laitoin yhdistyksen ja ultraajien whatsapp -ryhmään, sekä vaimolleni gps-seurannan. On samalla omanakin turvana, sillä tuo 57km reitti sydänmaalla ei ole täysin vaaraton. Ja nyt tarkoitan tietysti kiviä, juuria, oksia, koloja ja kantoja, joissa voi itsensä loukata mikäli kaatuu pahemmasti. Eläinten kanssa ollaan aina sinut.

                  Kello käyntiin ja menoksi. Heti alussa tuntuu reisissä kahden päivän takainen mäkirallattelu (ja miksei kolmen päivän takainen maksimitinttaus perhereitilläkin). Eka kilsahan mennään melko hyvään myötämaahan PUF:ssa. Kilsa kestää peräti 5:16min, kun se esim. viime vuoden PUF:issa jossa ote oli selkeästi kevyempi se kesti 5:00. Reisistä kinnasi, etenkin alussa.

                 Pian kuitenkin menon tuntui esteettömämmältä ja pian alkoi tuntua jalat jopa iloisilta. Ja kun tämä kerran on iloinen harrastus niin eihän sellaista iloa passaa tukehduttaa. Antaa jalkojen olla iloisina, jos niin haluavat olla. Kaikki alkoi käydä oudon vaivattomasti. Sellaista mukavaa perushölkkää sykkeitä väkisin peekoo-ykkös-kevyeen vääntämättä vaan annoin olla peekoo-kakkospuolella. Perusjuoksua, mutta ei millään tavoin reipasta tietystikkään. Olinhan luontoretkellä. Juoksemassa vain PUF reittijälkeä muistiin. Hyvän matkaa alle alakynnyksen olin kaiken aikaa. Voitanee puhua jopa "mehtäkevyestä". Mehtässä, kun on vaikea päästä 120sykelukemiin.

                 Lahnajärventien (P2) ylitin ajassa 1:12h. Ei mitään erikoista. Jännän jaksava ja helppo askel. Ja aika hyvää vauhtiakin, vaikka tietysti kaukana jostain kisavauhdeista, mutta tällaisiin tarpeisiin kovinkin hyvää. Ensimmäiseen PUF huoltoon (16,5km) saavuin ja nopeat pullon täytöt. Huolto plus kilsa aikaan 9:33min. "Jättäessäni" oman kätköhuollon oli aikaa mennyt 1:52h.

                Keskivauhti tipahti 7:lla alkavaksi vasta hieman ennen Mustajärvi - Saarinen kohtaa, hieman ennen 22km:a. Jotenkin vain jalka ei tuntunut väsyvän ollenkaan. Toisaalta jalat oli jo lähtiissä jumissa, mutta sehän on vain tervettä, kun ne on mäkiharjoittelulla tarkoituksella jumitettu. Vatsa oli välillä 20-26km hieman rauhaton Snickersin jälkeen, kun se piti nopsaa syyä, ettei sulais taskuun. Ilma lämpeni. Nappasin kuvan Kallenlammella, jolla on myös toinen nimi; Nimetön:


                Syyryntien (pep57km huoltopaikka) ohitin noin ajassa 3:03h. Jälestäpäin katoin, että pepin voittojuoksussa olin ollut viime vuonna tuossa ajassa 2:45h. Se mikä yhteys tuolla on, selviää tässä kirjoituksessa myöhemmin. Meno jatkui ja vaikean pätkän kilsat oli oudon hyviä kaiken aikaa. Kummallista. Aikaisemmin oli Syyry - Vähä-Juurikka välillä joutunut puhkimaan, että saa 9min alle kilsat ja nyt ne tuli kuin itestään 7:lla alkavia pääosin. Maisema vaihtui tasaisesti koko ajan.

               Puolivälin kyltillä olin ajassa 3:26h. Melkoinen väliaika tämäntyyliselle helpolle lenkille. Hieman hitaammilla lenkeillä saattaa toisen puoliskan päästä samaa vauhtia kuin ensimmäisen, jos on jakanut voimat oikein, mutta ei yleensä koskaan tämän luokan vauhdeissa. Samalla aistin merkillistä tuoreutta, joka toi hyvää oloa ja retkinautintoa.

              Laihakankaan jälkeen lyhyt suo ja sitten hieman myötämaavoittoista kohti Vähä-Juurikkaa ja Iso-Juurikkaa. Kaiken aikaa askel oli kevyesti kiviltä ja juurilta hypähtelevä. Tasaisesti otin kuitenkin ikään kuin varalta magnesium ja suolatabletin. Yhteensä koko lenkillä 5-6tbl molempia.

              Juurikka jäi nopsaa taakse ja helpolla polulla vauhti nousi luontaisesti. Paras kilsa jopa 6:05. Kaiken aikaa sykkeet asui 130-140 välillä. Ei mitään tempoilua. Tasaista menoa. Meno tuntui hämmästyttävän samalta kuin lenkin alussa. Olin kuitenkin lopsotellut jo yli neljä tuntia. Pykyn autiotuvan ohitin n.4:20h kohdalla.   

              Pian oli Juurikan seutukin taputeltu ja alkoi matka kohti Pesänevaa. Jälleen, kuten viime koko kiekallakin kesäkuun alussa, välillä Suvannon mökkitie - Pesänevantie tuli vaeltajia vastaan. Kivaa. Morjestukset ja kantapäät nousi edelleen polvitaipeen korkeuteen. Pesänevantiellä toinen PUF -huolto. Jälleen oma juomakätkö. Huolto + juostu kilsa 9:26min. Kaikki kävi siis vielä eka huoltoakin nopeammin. Ehkä siihen vaikutti, että sain seuraavan 6km ajaksi melkoisen paarmakompanjan seuraksi.

               Aurinko porotti (+20 oli ollut), mutta onneksi tuuli ja haittasi hieman paarmojen aikeita ja helpotti omiani. Niin tuli Pesäneva ja se on paljon sitkeämpi ylittää palatessa kuin menessä. Pidempi ja upottavampi. Tuon suon jälkeen tuli vielä se Lahnajärven tahmainen ranta, jonka jatkona reilun 3km pätkä vastamaata. Jotenkin siinä alkoi minunkin juoksu hieman kangistua, eikä ihan enää jalat iloisena heilahdelleet. Kellossa se ei kuitenkaan edelleenkään näkynyt vain tulin kuin virtuaalijänis, tasaisen varmasti.

               Ajassa 5:32h ylitin P8:n. Viime vuonna pepin 57km voittojuoksussa ajassa 5:26h. Ahaa. Olin tullut Syyrystä tämän 19km pätkän 12minuuttia nopeammin kuin viime vuonna pep57km kilpajuoksussa! Oh-hoh! Ilmankos kilsa-ajat tuntui niin oudon hyviltä.

              Matka jatkui kohti Koppelokangasta. Hieman jalat alkoi mennä jäykemmiksi, mutta vauhti pysyi edelleen erikoisen hyvänä (siis kilsa-ajat) ja sykkeet oli kuin naulittu samaan väliiin. Ei muutosta. Vain hienoinen kankeus, joka lienee inhimmillistä liki 6h suopolkujuoksun jälkeen.

             Koppelokankaan jälkeen alkoi minulle vahva myötämaa. Ihan paras jalkojen iloisuus oli tosiaan poissa, eikä myötämaat menneet ihan niin lennokkaasti kuin ne kuplana pääni päällä olin ajatellut. Teljolammen seudussa kilsat, joissa ei ollut kävelyä mukana menivät vielä noin 6:30min. En ole aikaisemmin tuohon kyennyt edes kisassa. Ehkä harjoittelu on tosiaan tehonnut?

            5-6km ennen maalia lasken, että voisin juosta Nivalan ennätyksen, jos otan kirin. Mietin asiaa hetken ja kysyin itseltäni miksi? Olin juossut Pk-lenkkiä, enkä aikaa. Miksi nyt pilaisin hyvän tasaisen lenkin ja ehkä tekisin jalat huonommin palautuneeksi jollain kunnianhimoisella kirillä? Ehtiihän tuon juosta. Tiedän nyt kuitenkin suurinpiirtein mihin aikaan tuon reitin pystyn tässä kunnossa juokseen, kun aikaa juostaan. Se on jotain 6:25-6:35h väliin. Riippuu miten voimienjako onnistuu.

            Niinpä sujuttelen samaa tasaista vauhtia aivan siihen asti, kun sammutan kellon: 57,02km. 6:53:02.  Keskivauhti 7:15min/km. Keskisyke 136. Viime vuonna juoksin pepin voittoon 14 sekuntia nopeammalla ajalla. Juoksin siis tänään viimeisen vajaan 12km P8:lta kuusi minuuttia nopeampaa ja Syyrystä Pyssymäelle jopa 18 minuuttia nopeampaa kuin viime vuoden pepin voittojuoksussa. Hauskaa tästä tekee sen, että tänään vain lopsottelin perusjuoksua. Ehkä kisaan pepissä ensi vuonna. Tänä vuonna olen kilpailunjohtajana ja autan kisaajia kohti mukavaa kisaa. Muistakaapa ilmoittautua.

             Tänään eka puolikas 3:26h. Toinen 3:27h. Aika tasaista? 

             Juoksussa meni 4 litraa juomaa. 3 litraa Lidlin urheilujuomaa ja 1 litra vettä. Iso kaksipuoleinen Snickers. Kaksi Elovenan kaurakeksiä. Kolme geeliä. 1dl suolasalmiakkeja. 1dl suolapähkinöitä. Täydennyspullot kannoin repussa pois, sillä en halunut niitä lähteä enää erikseen hakemaan. Hyvin tulivat repussa. Salomonilla on hyvä reppu.


              Juoksun data GARMIN    STRAVA

 Onni Vähäaho, Nivalassa 5.7.2018

maanantai 11. kesäkuuta 2018

PALAUTUMINEN

                    Mitä on palautuminen. Tiedätkö sinä? Vai oletko vain lukenut mitä kuuluu palautumiseen vai oletko tunnustellut itse itseäsi? Kenties lyödäksesi päätä seinään tai onnistuaksesi? Netti on pullollaan yhtälailla harjoitusohjelmia kuin ohjeita palautumisesta. Etenkään palautumiseen ei vai ole olemassa mitään ohjetta joka sopisi yleispätevästi mihinkään tilanteeseen, jollei se ole, että lepää kisan jälkeen kesä ja aloita syksyllä sitten hissukseen. Mikäli olet harjoittanut kuntoasi kenties 500-700h vuodessa, on palautuminenkin erilaista kuin vaikka harjoittelemalla 200-300h vuodessa. Yksilöllisistä eroista puhumattakaan. Emme ole Ford ja Opel.

                   Kyse on aina kokonaisuudesta. Mistä palaudutaan? Palaudutko kovasta harjoituksesta, kovasta viikosta vai palaudutko kisasta, ja minkälaisesta kisasta? Kisamatkakaan ei aina kerro, miten tulet palautumaan vaan suorituksesi ja millä tavoin sait itsestäsi irti mitäkin. Mikä kului ja mikä ei.

                   Minä palaudun parhaillaan 16 päivää sitten loppuneesta Karhunkierroksen 166km kisasta, jossa juoksin 112km ja keräsin noin 2300 nousumetriä. Olin kisan loputtua tietysti "hieman" voipunutkin, mutta kisan varsinaisesti lopetti etureisilihaksiston loppuminen. Ei tällä kertaa riittänyt. Kuten varmaan moni on huomannut, en ole palautunut pelkästään vain lepäämällä. Olen pyöräillyt, kävellyt ja hölkännytkin noin 145km kesäkuun kymmenen ensimmäisen päivän aikana. Se on 14,5km/päivä, eli n.435km kuukausi tahti, joka on minulle vielä maltillista harjoittelua - palautumista. Rima on noussut. Olen kuunnellut kehoani, tunnistanut monia merkkejä. Kaikki on sujunut ongelmitta. Olen hyvää vauhtia palautumassa. Myös voima-arvoni ovat palautumassa. Itse asiassa keveillä tehoilla Kuusamon vaaroilla kilimuaminen saattoi jopa hieman tuoda potkua jalkohin kunhan ne ensin palautuvat kunnolla.

                    Juoksu alkaa tuntua jo melko normaalilta. Tunnen kuitenkin, etten ole vielä valmis jatkuvaan päivittäiseen harjoitukseen. Sitä ei kroppa vielä kestäisi. Askel kerrallaan. En seuraa mitään taulukkoa vaan omia tuntemuksia. Lenkkieni suhteelliset vauhdit alkavat olemaan jo niillä nurkilla mitä ne oli ennen kisaa - ainakin ennen ihan sitä viimeistä kevennystä. Olen siis ns. perustilassa. Hiljalleen alan ripotella normaaleja harjoitteita. Tähän mennessä olen juossut käytännössä vain peruskestävyysalueella keveitä lenkkejä. Eilen juoksin kilsan helpolla vauhtikestävyysalueella lyhyen lenkin loppupuolella 4:19min 145 keskisykkeellä. Ihan jees tässä kohtaa. Ehkä juoksen ensi viikolla jonain päivänä 10-12km tuota helppoa reipasta ja katson miten siihen kroppa reagoi, mikäli tuntuu siltä. Myöskään mäkitreeniä en ole vielä tehnyt. Sen sijaan peruslenkeillä en ole mäkiä väistänytkään.

                    Olen harjoitellut vasta noin kaksi vuotta enemmän mäkitreenejä hakien ja kaiken aikaa hieman nousumetrejä lisäten. Tasoni ei vielä riittänyt tällä kertaa Karhunkierroksen 166km kilpailussa, mutta ensi vuonna riittää. Siitä lähdetään. Osa lihaksiston loppumisesta saattoi tietysti johtua myös 31,5km kohdalla tapahtuneesta pyörtyilystä, jonka jälkeen aloin turhan päiten vaistomaisesti varoa askelta, joka varmasti ainakin jonkin verran jäykisti ja ehkä myös kulutti etureisiäkin.

                   Hyvältä siis näyttää. Henkisesti olen tilassa; innoissani. Olen intoa täynnä! On hienoa nähdä palautuvansa ja taas pääsee hiljalleen reenaamaan vähän paremmin. Mikäpä sen parempaa? Seuraava pääkisa on 22-23.9.2018 Pyssymäki Ultra Festival (PUF2018), Suomen pisin polkujuoksukisa (171km). Se on huikean hieno haaste. Viime vuonna pääsin tässä kotikisassa 109km saakka. Nyt uskon vakaasti pääseväni maaliin. Tunnen olevani taas valmiimpi ja tässä on vielä mukavasti aikaa treenatakkin ja opiskella reittiä muistiin. Kisa saattaa tulla hyvinkin täyteen (21 paikkaa), sillä jo nyt on ilmoittautuneita kuusi kappaletta. Kilpailussahan on gps pallukka seuranta, joka lienee nostaa osaltaan kisan kiinnostavuutta.

                    Sitä ennen on La 11.8.2018 jo neljättä kertaa järjestettävä Pyssymäki Extreme Polkujuoksu tapahtuma. Ilmoittauneita on alkanut virrata jo kivasti ja näyttää siltä, että pääsemme pian arpomaan gps sykekellon! Jee!



                     Oikein mukavaa kesän alkua kaikille!

Onni Vähäaho, Nivalassa 11.6.2018 

keskiviikko 16. toukokuuta 2018

POLKUJUOKSU FANITUSTA

                     Tykkään seurata ja fanittaa erilaisia polkujuoksu uutisia ja tuloksia. Sitä, kun on ite sen verran hepponen näissä polkujuoksu hommissa niin fanittaminen on luontevaa. Useat huippujen suoritukset tuntuvat ihan järjettömiltä. Myös hauskoja juttuja tulee eteen tämän tästä.

                   Menneenä viikonloppuna oli lajin MM-kisat Espanjassa. Noin 88km ja 4900nousumetriä. Seurakaveri Markku Kouva oli upeasti 95:s debyytti MM-startissaan! Onnea, Markulle! Toissa syksynä juostiin Markun kanssa liki peräkanaa maaliin Vaarojen maratonilla. Sittemmin Markku on kehittynyt hurjasti ja voitti mm. viime keväänä esim. meikäläistä varmaan toista tuntia Karhunkierroksella. Hyvä, vaatimaton ja rento tyyppi. Suomalaisista paras oli Juuso Simpanen 64:s, liki 2h kärjelle hävinneenä. Hurja oli kyllä taas taso. Henri Ansio ei ollut mukana.

                   Neljä päivää sitten juostiin Espoo Trail Run. Alla kuva voittotaistelusta!

                                  Kuva: Mikko Piispa
                   Toni Valido on tällä hetkellä kenties Suomen hioimaton timantti näissä polkuhommissa. Mies on ollut paljon telakalla, mutta aina palatessaan on yksin voittotaistelu kuvissa. Aika hauska ominaisuus. Tonia olen koittanut houkutella peppiin. Katotaan missä miehen tilanne on elokuussa. Aika julkinen kutsu? Chek In. 

                   Fanihommat jatkuu 9 päivän kuluttua Kuusamossa. Starttilistaa on tullut tutkittua jonkin verran nimenomaan fanikulmasta. Veikkaan tässä kolmea parasta, joiden järjestystä keskenään en lähde veikkaamaan: Jaakko Eskelinen, Juha Jumisko ja Antti Itkonen. Tämä tietysti sillä edellytyksellä, ettei yllä olevan kuvan heppu ole viivalla. Sekään ei taida olla poissuljettua. Mitä lukijat veikkaa kärkikolmikoksi miehissä?

                 Lyhyestä virsi kaunis.

Onni Vähäaho, Nivalassa 16.5.2018

sunnuntai 29. huhtikuuta 2018

HUHTIKUU 555 KILOMETRIÄ HÖLKKÄÄ

                     Varsin onnistunut huhtikuu on takana. Tässä huhtikuu päivä päivältä ja loppusummaus.



Viikko 13      Juoksua yhteensä 97,7km 

Su 1.4.    Aamupäivä: Kevyttä polulla 7,1km@6:49(syke108)
               Illalla vauhdinvaihtelulenkki 10km@4:57(syke137)
  

Viikko 14    Juoksua yhteensä 193,4km

Ma 2.4.      Kevyttä tiejuoksua 5,1km@5:28(116)

Ti  3.4.       Lumipyryssä erikoispitkä 66,3km@7:37(120)
                  1037nousumetriä

Ke 4.4.       Kevyttä polkujuoksua 7km@6:23(118)

To 5.4.      Aamupäivä:  Lumipolkumaraton 42,2km@6:26(119)
                  Ilta: Perusjuoksua 10km@5:26(124)

Pe 6.4.       Aamupäivä:  Erikoiskevyt 16,1km@6:07(111)
                 Iltayö:  Tie/hankijuoksu 28km@7:17(115)

La 7.4.       Lepo

Su 8.4.        Aamupäivä: Kevyt tiejuoksu 6km@5:24(122)
                    Iltapäivä: Polkujuoksua 13,2km@6:34(119)


Viikko 15     Juoksua yhteensä 103,3km


Ma 9.4.          Huoltava lenkki 6,5km@6:58(107)

Ti  10.4.  Aamupäivä: Vertikaalitonni juoksumatolla 14km@7:15(137)
                 1000 nousumetriä
                 Iltapäivä: 3h palautuksella perusjuoksua 16km@5:45(126)

Ke 11.4.           Palauttavaa 7km@5:36(116)

To 12.4.    Aamupäivä: Mäkivedot 8x400m/600m 11,2km@5:14(135)
                  Ilta:  Perusjuoksua 10,2km@5:24(127)

Pe 13.4.          "Lepo"  Keskivartalojumppa

La 14.4.         Kevyttä 10,4km@5:34(118)

Su 15.4.         Vauhtikestävyys sis.3x6km vedot 1km palautuksella
                      28km@4:53(144)


Viikko 16      Juoksua yhteensä 77,4km


Ma 16.4.    Aamupäivä: Erikoiskevyt 16km@5:53(112)
                  Ilta: Kevyttä 6km@5:16(121)

Ti 17.4.         Lepo

Ke 18.4.        Yhdistelmäharjoitus:
                *Pyöräily 5,6km
                *Vauhtikestävyys 13km@4:35(153) yht.17,1km@4:47(147)
                *Pyöräily 5,5km

To 19.4.           Kevyttä 6km@5:34(122)

Pe 20.4.         Aamupäivä:  Kevyttä 16,3km@5:34(122)
                      Iltapäivä: Hieronta 2h
                       Ilta: Kävelyä vaimon kanssa 5,1km

La 21.4.          Kevyttä 16km@5:49(117)

Su 22.4.          "Lepo"  Keskivartalojumppa



Viikko 17     Juoksua yhteensä 163,4km


Ma 23.4.          Kevyttä mäkisellä 15,7km@5:29(123)

Ti 24.4.           Aamupäivä:  Kevyttä 7km@5:29(123)
                       Ilta: Harjoituskisa mäkisellä reitillä 11km@4:15(161)
                       yhteensä 24,6km juoksua tälle päivää

Ke 25.4.          Kevyttä 12,6km@5:38(116)
   
To 26.4.          Kevyttä mäkisellä/märällä 26km@5:59(123)
                       247nousumetriä

Pe 27.4.        Vauhdinvaihtelu 8km@5:13(129)
                     sis. 2km kiihtyvästi 4:36..3:55.

La 28.4.           Aamupäivä:
                  Tie/polkupitkä kisavarusteilla osin haastavilla baanoilla
                    36,5km@7:45(124)  734 nousumetriä
                        Ilta: kevyttä 10km@5:45(117)

Su 29.4.           Kevyttä tiejuoksua 30km@5:32(121)

Ma 30.4.          Tulee olemaan lepopäivä









              Tällasta tämä minun harjoittelu on. Ei mitään ihmeellistä. Kevyt lenkki keskiössä. Silloin tällöin reipasta juoksua. Kerran kuuhun kovaa. Tämmöselle minun tasoselleni ihan onnistunut kuukausi. Tavoittelen siis tällä kaudella niin Karhunkierros 168km ja Pyssymäki Ultra Festival 171km läpäisyjä. Tekijäkaverit ovat sitten aivan eri tasolla - myös harjoituksellisesti. Parhaat reena liki puolet enemmän ja jälkikin on sen mukaista. Mutta jokainen tasollaan. Koitetaan päästä parhaaseen kuntoon. Kiva lähteä toteuttamaan tavoitteita ja unelmia. Siitähän tässä elämässä kaiketi on kyse.


HUHTIKUU YHTEENSÄ

555,1km JUOKSUA
4541  NOUSUMETRIÄ
58h   HARJOITTELUA



VIELÄ TÄNÄÄN JA HUOMENNA EHTII ILMOITTAUTUA JA OSALLISTUA ALLA OLEVAAN ARVONTAAN!!!
PEP2018


Onni Vähäaho, Nivalassa 29.4.2018

perjantai 20. huhtikuuta 2018

I-SR2014 VAELLUSREITILLÄ TAPAHTUU - INNOSTU MUKAAN!

                    Iso-sydänmaan reitti 2014 (ISR2014) perhereitti kunnostustyöt ovat täydessä vauhdissa. Pyssymäki - Vinnurvavälin 300m kosteikko on nyt saatettu hyvin kuljettavaksi. Kiitos suuri talkooväelle ja kaikille tahoille, jotka tämän upean kunnostuksen ovat saaneet aikaan. Kunnostustyöt jatkuvat reitillä edelleen. Reittiä voi kuitenkin käyttää kaiken aikaa, joten tervetuloa kuntoilemaan. Lumien sulamisen aikaan tietysti reitillä on poikkeuksellisen paljon kosteutta, mutta kyllä se siitä kuivuu ja onhan perhereitti nyt eri helppo kiertää.




                     Muistakaa myös kesän polkuliikuntatapahtumat. Pyssymäki Extreme Polkujuoksu 2018 (PEP2018) etunenässä. Ilmoittautumalla tämän kuun loppuun mennessä osallistut gps-sykekello arvontaan! Joten nyt kannattaa toimia välittömästi.



                     Isompia haasteita hakeville on syksylle myös Suomen pisin polkujuoksukisa tarjolla. Pyssymäki Ultra Festival 2018 (PUF2018), jossa uutuutena nyt GPS -seuranta!


Vaellus ja polkuliikuntaterveisin, Onni Vähäaho, 20.4.2018, Nivalass

torstai 12. huhtikuuta 2018

YHTEISLENKKEILLÄ TARJONTAA - INNOSTU MUKAAN

                         Blogini oikeassa reunassa näkyy sekä omani että Nivalan Polku ry:n yhteislenkit. Mikäli vauhdeista ei ole mainintaa niin mukaan voi tulla vaikka kävelemään! Koitetaan saada intoa leviämään laajalle. Älä epäröi vaan tule mukaan :) Liikkuminen on hyvä ja iloinen asia!
YHTEISLENKKI LINKKI




LENKKILISTA PÄIVITTYY TUOHON OIKEALLE ->>>>
SEURAA LISTAA JA INNOSTU MUKAAN!!!

MUISTA MYÖS TÄMÄ HUIMA TARJOUS
KLIKKAA SISÄÄN TÄÄLTÄ!!!

perjantai 12. tammikuuta 2018

PERUSJAKSO LOPPUMASSA

                      Näin se aika rientää. Marraskuun alussa alkanut kolmen kuukauden mittainen perusharjoituskausi loppuu reilun parin viikon kuluttua. Jakson lopussa juoksen 10km testijuoksun. Katson sillä tavalla missä on minun lähtötaso perusjakson jäljiltä ennen tehojaksoa. Tehojaksona otan puolestaan vain neljä viikkoa. 29.1. - 25.2. Sitä seuraavalla viikolla juoksen (Su 4.3.2018) hallimaratonin. Tehojakso on lyhyt ja napakka. Focukseni on pitkissä matkossa, mutta rikon tällä rytmityksellä hieman pitkää talvikautta, jottei harjoittelu puuroudu.

                    Maratonilta haen tuollaista noin 3:15 -aikaa. Eli noin 4:35min/km tahtia kutakuinkin 42,2km verran. Tehojaksolta haen helppoutta vauhtivälille 4:10-4:40min/km.

                   Maratonin jälkeen otan viikon kevyesti. 12.3. - 29.4. välisenä aikana keskityn erikoisharjoitteluun. Tähtäimessä kauden ensimmäinen kahdesta pääkisasta. Nuts Karhunkierros 160km. Eli ohjelmassa on erikoispitkiä lenkkejä. Esim. Kolme 60-80km mittaista lenkkiä kahdessa viikossa. Mäkiharjoittelua ja pitkiä lenkkejä, joissa on lopussa joko mäkeä tai vauhdinnostoa, tai jopa molempia. Välissä tietysti erittäin kevyttä ja palauttavaa peruslenkkiä. Kuten tehojaksollakin. Muutenhan tuo ei ole mahdollista. Harjoitusohjelman pitää olla realistinen. Olen aika keskinkertainen kunto-urheilija, joten ei passaa keulia liikaa.

                 Erikoisjakson jälkeen on vajaa neljä viikkoa h-hetkeen. Ehkä juoksen kolme viikkoa ennen h-hetkeä puolitosissaan puolimaratonin. Täytyy harkita. Riippuu miten letkeää on meno tuolloin ja mitä kisoja tässä on lähellä tarjolla. Toinen vaihtoehto on, että pidän jonkun oman testijuoksun.

                 On toisaalta jotenkin hauskaa edetä näin suunnitelmallisesti, vaikka en ole tämän kummoisempi kunto-urheilija. Mutta tässä on se oma hauskuus ja samalla toimin itse omien valmennusajatusteni koekaniina. Toistaiseksi hienoista kehitystä on kaiken aikaa tullut, joten valmentaja Vähäaho saa vielä jatkaa ja näyttäisi juoksija Vähäahokin vielä lenkeille kohtuu innokkaana menevän. Huumorin kautta.

  Jos joku vielä pähkäilee ensi kesän kisakalenterin kanssa niin tässäpä ois oiva vinkki:




                Tästä osoitteesta löytyy ilmoittautumiset yms.


Onni Vähäaho, Nivalassa 12.1.2018

lauantai 30. joulukuuta 2017

ULKOROIHUJUOKSU PÄIVÄ

                      Kirjoitin vaellussivuille varsinaisen tapahtuma kirjoituksen, jonka suuntasin lehteen sopivaksi. Tässä omassa blogissani käyn puolestaan omaa kisapäivän kulkuani läpi.

                    Nukuin hyvin, yli 8h yöunet ja meinas tulla kiire taktiikalla "herään sitten kun silmät aukeaa". Vegaanista ruokavaliota olen nyt kolmatta päivää pitänyt ja aloitinkin päivän 8dl vettä, 2 isolla kupilla kahvia, mandariinilla, päärynällä ja banaanilla. Sitten vähän viestejä ystävien kanssa ja jatkoheräileen 6km edestä. Jalat tuntui ihan hyviltä. Sellaista "löysäysjumia" ehkä syvemmällä. Paljon harjoittelevat voinevat löytää tuosta langan.

                     Sitten tein ruuan. Keitin pottuja, porkkanoita ja lanttua, sekä toisessa kattilassa linssejä 2dl. Tein niistä muusin ja lisukkeeksi keitin vielä parsakaalia. Maistui. Oikeasti :) Kello kävi, mutta ehdin hieman venytellä ja puistella jalkoja.

                     Klo.14.15 lähdin Pyssymäelle. Virittelin kisapaikkaa ja klo.15 lähdin sytyttelemään ulkoroihuja. Reilu 1:30h ja reilu 4km sohjoista polkua. Ehkä se siitä vähän tampaantuu? Panin merkille, että jopa kävellessä polun reunat oli petollisen pehmeät.

                    Sitten pikainen käynti jo väkeä kuhisevalle kisapaikalle. Muutamat morjestamiset ja nopeasti kotiin autolla, sillä vaimo tarvi omaa autoaan. Sain kyydin takaisin tapahtumapaikalle Nietulan Peteltä, joka on kaksinkertainen pep57km finisher. Oli kiva porista samalla ystävän kanssa. Kiitos, Pete!

                    Kello kävi ja touhukas päivä oli huipentumassa itse kisajuoksuun. Ei ehkä ihan optimia valmistautumista? Nopea 1,7km alkuverkka Sale El Hassanin kanssa. Sale oli hiihtänyt aamulla 35km ja vaihtoi nopeasti monot nastakenkiin ja aikoi lähteä ilman numerolappua auttamaan minua pitämään hyvää vauhtia. Verryttely oli ihan ok. Taisin selvitä järjestely puuhasteluista.

                   Vihdoin päästään matkaan. Meitä on kolme, jotka juoksee aikaa. Muut 40 kävelee ja hölkkää. Eli jotkut tajusivat nauttiakkin :) Juoksu lähtee rullaan hyvin. Tie on aika priima. Joitain lyhyitä sohjokohtia, mutta ihan hyvä. Aprikoin vähän paljonko ruuvia kiristän. Löydän sopivan rennon juoksun ja menen sitä. Välillä vähän nostan vauhtia, mutta jossain syvällä tuntuu vähän väsymystä, joten menen vain 4:00min/km vauhtia alun myötämaavoittoisen tie-osuuden, joka on n.2,8km pitkä.

                 Sale näytti juoksevan varsin kevyesti tiellä. Sale oli lähtenyt matkaan ilman lamppua ja päästi minut ensin polulle. Polku oli varsin hyvin tamppaantunut kävelijöiden ja hölkkääjien mennessä edellä. Pluskeli ja polun pehmeät reunat tekevät polun harjasta kiikkerän juostavaksi. Koordinaatio on koetuksella, mutta jotenkin onnistun pitämään hyvin juoksun eteenpäin menevänä, enkä juuri horjahtele. Sen sijaan ilman lamppua Sale alkaa olla vaikeuksissa takanani ja horjahtaakin vajaan kilsan juostuamme ja jää liian kauas saadakseen minua kiinni ilman lamppua. Harmi, sillä Sale olisi voinut vähän yllyttää raastamaan.

                 Yritän välillä nostaa tempoa, mutta tuntuu, että siitä seuraa vain enempi sutimista. Siispä tyydyn hieman koittelevaan tyyliin juosta. Kilsa-ajat ovat kuitenkin ihan ok, mutta samalla tajuan toki, että nyt polun haasteellisuus näkyy kellossa. Meno on itseasiassa aika lepposta tekemistä, sillä isommat tehot ei tunnu auttavan. Sama vauhti. Enempi sutia.

                 Polku-osuuden loppupuolella käännyn reitinohjaajana toimivan Hietapuolen Bekelen ohjaamana takaisin kohti Pyssymäkeä. Ohitan hölkkääjiä ja kävelijöitä. Se oli yhtälailla haasteellista ja hauskaa. Molemmin puolin polkua 40cm pehmeää lunta..  Lasken olevani jäljessä vajaa kaksi minuuttia omaa ennätysjuoksu-aikaani. Aprikoin, että voisin saada kuitenkin hyvän lopun, kun tielle pääsen, sillä koen menettäneeni vähän energiaa polku-osuudella.

                 Tie-osuudella saankin varsin pian juonesta kiinni ja vauhti kasvaa kaiken aikaa tasaisesti. Vastamaavoittoisuus kuitenkin haastaa, eikä vauhti pääse pilviin nousemaan. Kuitenkin heti eka täysi kilsa alle 4:30 vauhtia. Ja vauhti kasvaa kaiken aikaa. Lopulta juoksen itseasiassa lopun tie-osuuden peräti 23 sekuntia nopeammin kuin aikaisemmin tässä kuussa juoksemassani ennätysjuoksussa. Loppu on siis erittäin vahva.

                Kellot pysähtyvät aikaan 55:55. Olen juossut tämän reitin kymmeniä kertoja ja reitin gps-mitta on vaihdellut n.11,77-11,83km välillä. Jostain syystä nyt mittari näytti 11,52km, joten jossain kohtaa gps on oikaissut. Minä en myönnä sellaiseen lankeamista, eikä se tänään olisi ollut kovin järkevää, sillä polun sivuilla oli 40cm pehmeää lunta ja sen alla vettä kaupantekijäisiksi.

               Sain nostettua syketasoa noin 10 pykälää tullessani tielle, joten polulla oli tänään todella hankalaa, kun ei saanut edes sykkeitä ylös. Samalla tästä tuli erittäin hyvä harjoitus ja päättyihän tämäkin vuosi voittoon, kuten myös viime vuoden ulkoroihujuoksu, vuoden viimeisenä kisana :) Hah,hah,hah...

                Tulokset Nivalan Polku ry sivuilla. Muistakaa, että järjestämme (Nivalan Polku ry) myös PEP2018 ja PUF2018 tapahtumat, joten ei muuta kuin motivaatiota kattoon ja ilmoittautuminen sisään!

                Hyviä lenkkejä!
                                 Kuva: Henri Kuki

                            Kuva: Petri Nietula

TAPAHTUMAVIDEO




Onni Vähäaho, Nivalassa 30.12.2017

maanantai 9. lokakuuta 2017

UUDELLA ILMEELLÄ PEP2018

                       Tänään kello 18.00 aukeaa Pyssymäki Extreme Polkujuoksun ilmoittautuminen. Ensi kesänä entistä enemmän koko perheen ulkoilutapahtumaksi muotoutuva PEP2018 tarjoaa kaikille jotakin. Reittiä kunnostetaan mm. uusilla pitkoksilla ja se on entistä ehompana tarjoamassa haasteita ja elämyksiä. mm. Junior Extreme puuharata!

                      Ensi kesästä alkaen kisan järjestää uusi taho - Nivalan polku ry yhdistys. Tutustu uuteen aktiiviseen ja elinvoimaiseen yhdistykseen ja liity vaikka mukaan. Yhdistyksen puheenjohtajana lupaan toiminnan olevan vähintäänkin virkeää :)

                      Yhdistyksemme tarjoaa monipuolisen PEP2018 tapahtuman 11.08.2018. Tutustu lisää TÄSTÄ. Lisäksi tulemme panostamaan muutoinkin poluilla liikkumisen aktivointiin. mm. yhteislenkkejen voimin. Meillä on myös facebook sivusto, jossa tiedottajamme ovat aktiivisina kertomassa kaikesta mitä ikinä järjestämme.

                      Järjestämme ensi syksynä myös Suomen pisimmän polkujuoksukisan, Pyssymäki Ultra Festivalin (PUF2018) 22-23.9.2018, joka pidetään ensi syyskuussa toista kertaa. Tänä vuonna kukaan ei päässyt maaliin. Viidestä osallistujasta kaksi kiersi kaksi kertaa Iso-Sydänmaanreitin, mutta kukaan ei edes jaksanut lähteä kolmannelle, viimeiselle kierrokselle. Ensi syksynä suurena mielenkiintona on, kenestä tulee ensimmäinen, joka ylipäänsä pääsee maaliin. Suomen pisin polkujuoksukisa on nimensä mukainen - haastava. Ilmoittautumaan pääseet TÄSTÄ. Tarkempaa infoa tapahtumasta löytyy toistaiseksi TÄÄLTÄ.


Onni Vähäaho, Nivalassa 9.10.2017