Vuosi päättyy parhaassa kunnossa juoksuharrastuksen aikana. Suorituskyky vain on hieman piilossa, kun harjoituskuorma painaa. Näin on tarkoituskin. Tästä jatketaan ilman sen kummempaa ihmettä. Yön jälkeen on uusi päivä. HYVÄÄ UUTTA VUOTTA LUKIJOILLE JA KIITOS KULUNEESTA VUODESTA!!!!
Nukuin hyvin, yli 8h yöunet ja meinas tulla kiire taktiikalla "herään sitten kun silmät aukeaa". Vegaanista ruokavaliota olen nyt kolmatta päivää pitänyt ja aloitinkin päivän 8dl vettä, 2 isolla kupilla kahvia, mandariinilla, päärynällä ja banaanilla. Sitten vähän viestejä ystävien kanssa ja jatkoheräileen 6km edestä. Jalat tuntui ihan hyviltä. Sellaista "löysäysjumia" ehkä syvemmällä. Paljon harjoittelevat voinevat löytää tuosta langan.
Sitten tein ruuan. Keitin pottuja, porkkanoita ja lanttua, sekä toisessa kattilassa linssejä 2dl. Tein niistä muusin ja lisukkeeksi keitin vielä parsakaalia. Maistui. Oikeasti :) Kello kävi, mutta ehdin hieman venytellä ja puistella jalkoja.
Klo.14.15 lähdin Pyssymäelle. Virittelin kisapaikkaa ja klo.15 lähdin sytyttelemään ulkoroihuja. Reilu 1:30h ja reilu 4km sohjoista polkua. Ehkä se siitä vähän tampaantuu? Panin merkille, että jopa kävellessä polun reunat oli petollisen pehmeät.
Sitten pikainen käynti jo väkeä kuhisevalle kisapaikalle. Muutamat morjestamiset ja nopeasti kotiin autolla, sillä vaimo tarvi omaa autoaan. Sain kyydin takaisin tapahtumapaikalle Nietulan Peteltä, joka on kaksinkertainen pep57km finisher. Oli kiva porista samalla ystävän kanssa. Kiitos, Pete!
Kello kävi ja touhukas päivä oli huipentumassa itse kisajuoksuun. Ei ehkä ihan optimia valmistautumista? Nopea 1,7km alkuverkka Sale El Hassanin kanssa. Sale oli hiihtänyt aamulla 35km ja vaihtoi nopeasti monot nastakenkiin ja aikoi lähteä ilman numerolappua auttamaan minua pitämään hyvää vauhtia. Verryttely oli ihan ok. Taisin selvitä järjestely puuhasteluista.
Vihdoin päästään matkaan. Meitä on kolme, jotka juoksee aikaa. Muut 40 kävelee ja hölkkää. Eli jotkut tajusivat nauttiakkin :) Juoksu lähtee rullaan hyvin. Tie on aika priima. Joitain lyhyitä sohjokohtia, mutta ihan hyvä. Aprikoin vähän paljonko ruuvia kiristän. Löydän sopivan rennon juoksun ja menen sitä. Välillä vähän nostan vauhtia, mutta jossain syvällä tuntuu vähän väsymystä, joten menen vain 4:00min/km vauhtia alun myötämaavoittoisen tie-osuuden, joka on n.2,8km pitkä.
Sale näytti juoksevan varsin kevyesti tiellä. Sale oli lähtenyt matkaan ilman lamppua ja päästi minut ensin polulle. Polku oli varsin hyvin tamppaantunut kävelijöiden ja hölkkääjien mennessä edellä. Pluskeli ja polun pehmeät reunat tekevät polun harjasta kiikkerän juostavaksi. Koordinaatio on koetuksella, mutta jotenkin onnistun pitämään hyvin juoksun eteenpäin menevänä, enkä juuri horjahtele. Sen sijaan ilman lamppua Sale alkaa olla vaikeuksissa takanani ja horjahtaakin vajaan kilsan juostuamme ja jää liian kauas saadakseen minua kiinni ilman lamppua. Harmi, sillä Sale olisi voinut vähän yllyttää raastamaan.
Yritän välillä nostaa tempoa, mutta tuntuu, että siitä seuraa vain enempi sutimista. Siispä tyydyn hieman koittelevaan tyyliin juosta. Kilsa-ajat ovat kuitenkin ihan ok, mutta samalla tajuan toki, että nyt polun haasteellisuus näkyy kellossa. Meno on itseasiassa aika lepposta tekemistä, sillä isommat tehot ei tunnu auttavan. Sama vauhti. Enempi sutia.
Polku-osuuden loppupuolella käännyn reitinohjaajana toimivan Hietapuolen Bekelen ohjaamana takaisin kohti Pyssymäkeä. Ohitan hölkkääjiä ja kävelijöitä. Se oli yhtälailla haasteellista ja hauskaa. Molemmin puolin polkua 40cm pehmeää lunta.. Lasken olevani jäljessä vajaa kaksi minuuttia omaa ennätysjuoksu-aikaani. Aprikoin, että voisin saada kuitenkin hyvän lopun, kun tielle pääsen, sillä koen menettäneeni vähän energiaa polku-osuudella.
Tie-osuudella saankin varsin pian juonesta kiinni ja vauhti kasvaa kaiken aikaa tasaisesti. Vastamaavoittoisuus kuitenkin haastaa, eikä vauhti pääse pilviin nousemaan. Kuitenkin heti eka täysi kilsa alle 4:30 vauhtia. Ja vauhti kasvaa kaiken aikaa. Lopulta juoksen itseasiassa lopun tie-osuuden peräti 23 sekuntia nopeammin kuin aikaisemmin tässä kuussa juoksemassani ennätysjuoksussa. Loppu on siis erittäin vahva.
Kellot pysähtyvät aikaan 55:55. Olen juossut tämän reitin kymmeniä kertoja ja reitin gps-mitta on vaihdellut n.11,77-11,83km välillä. Jostain syystä nyt mittari näytti 11,52km, joten jossain kohtaa gps on oikaissut. Minä en myönnä sellaiseen lankeamista, eikä se tänään olisi ollut kovin järkevää, sillä polun sivuilla oli 40cm pehmeää lunta ja sen alla vettä kaupantekijäisiksi.
Sain nostettua syketasoa noin 10 pykälää tullessani tielle, joten polulla oli tänään todella hankalaa, kun ei saanut edes sykkeitä ylös. Samalla tästä tuli erittäin hyvä harjoitus ja päättyihän tämäkin vuosi voittoon, kuten myös viime vuoden ulkoroihujuoksu, vuoden viimeisenä kisana :) Hah,hah,hah...
Testasin viime viikolla kuntoani I-SR2014 Talviperhereitillä ja huomasin olevani en vain parhaassa kunnossani harrastukseni aikana vaan myös parhaassa suoritusterässä, vaikka olin jumissa edeltävien päivien kovista harjoituksista, mm. vertikaalitonnista.
Niinpä suuntasin tälle jo toki aikaisemminkin suunnitellulle määräviikolle entistä enemmän paneutuen kuntopohjan edelleen kasvattamis ajatuksella. Tein siis Björgenit! Sillä erotuksella, että Björgen totesi kuntonsa olevan riittävän muihin nähden ja läksi näin Olympiatalvena varmistamaan menestyksen Olympialaisissa jatkamalla kovaa reeniä kilpailun sijaan. Minä puolestaan huomasin olevani ennätyskunnossa omiin entisiin tuloksiin verraten ja siirryin takaisin perusharjoittelun äärelle. Sinne, josta sitten kaivan talven hedelmät kevät auringon alla. Olipas kuvaus.
Alla tämän viikon toteuma. Kuten torstai-illan lenkistä huomaa, on suorituskyky tasooni nähden hämmästyttävän korkea. mm. väli 2-6km @4:20 vauhtia 138 keskisykkeellä. Onhan siinä jo housuissa pysymistä. Ja jos joku luulee, että olen laihtunut niin voin sanoa, että en ole. Samoissa pyörii elopaino. Näin harastaja hyväksyy paremmin itsensä kuin kriittinen kilpaurheilija tai muuten vain itseensä fiksoitunut lajitoveri.
Koska juoksen hyvän olon tunteen saavuttamisen lisäksi kehittyäkseni ja löytääkseni omat rajani omien rakenteiden sisällä (perhe ykkönen ja vasta sitten muut hömpät, kuten tämä juoksu) niin nyt määräviikon jälkeen koittaa siitä palautuminen/normalisoituminen. Sain vihdoin vähän yllättäen huomiselle 90min hieronta-ajan, joka muuttaa hieman ensi viikkoa. Ohjelma joustaa harrastajan mukaan. Vähän niin kuin urheilijoilla (hah,hah,hah..).
Ensi viikon määrä jäänee selvästikin suunniteltua vähäisemmäksi, mutta alla olevan kaltaisen viikon jälkeen se ei ole ollenkaan huono asia. Ja olenhan 43 vuotias ja tarvin myös aikaa, että harjoittelu uppoaa. Tässä on vielä elämäni ykkösasian, oman rakkaan perheen lisäksi myös leipätyö hoidettavana. Se on tosin niin huono palkkasta, että sitä joutuu tekemään pienellä rahalla ja samalla haaskaamaan kallista jouto aikaa. Joulun teko nilikuttaa. Siis oikeasti. Joulun teko. Jouluhan tulee itsestään. Niin se lukee ainakin minun kalenterissa. Mitenhän Joulukorttejen lähettämisen tavasta pääsis irti? Se tapahan on niiltä ajoin peräisin kun ei ollu puhelimia millä olis voinut Jouluja toivottaa. Onko Hyvää Joulua toivotus parempi kuin Hyvää Joulua? Paljon aikaa vieviä manereita kun pitäisi keskittyä nauttimaan vain hetkestä - Joulusta. Koko Joulusta on tehty ihmeellinen myytti, josta rauhallisuus ja kiireettömyys on kaukana. Minusta pitäisi olla päinvastoin. Eiköhän jo ens Jouluna lopeteta jonninjoutava hössötys?
Määräviikko 190km
Ma (Yövuoro loppuu aamulla )
Aamu: - Ilta: 16km
Ti (vapaa)
Aamu: 33,5km Ilta: 17km
Ke (vapaa)
Aamu: 25km Ilta: 10km
To (aamuvuoro)
Aamu: - Ilta: 8km (matolla @4:55, avg.syke 124!)
Pe (iltavuoro)
Aamu: 10km Ilta: -
La (vapaa)
Aamu: 30km Ilta: 7,1km
Su (vapaa)
Aamu: 25km Ilta: 8,4km
Kesto: 18h 22min Keskivauhti: 5:48min/km Keskisyke: 119 (67% maksimista) Nousumetrit: 608m Muutama kilsa hidasta pätkää, muuten pääosin ok. talvialusta.
Ehdin antaa torstaina haastattelun Toni "Don" Validon "Donniksen Leposohva Show´ssa"
Hiljainen tie. Yhdet tuoreet auton jäljet juuri sataneen hennon
pakkaslumen pinnassa. Tuskin tuumaakaan sadetta. Nainen katsoo tiukasti
eteensä kuin haukka männyn latvassa myyriä etsien. Tielle alkaa tulla
hieman mutkittelevaa askelparijälkeä. Viimeinen kappale karaokessa on
jäänyt vissiin lippaaseen, sillä "Aikuinen nainen -kappale" jyrähtää
saaden punatulkunkin hörhistämään siipiään. Eloa tiellä. Ääntä tiellä.
Tämä kappale saattoi sopia paremmin tälle tielle. Ehkä edellinen meni
paremmin? Oli kenties tuoppejen takaa huudeltu mukavia. Ja sitten..
"Aikuinen nainen". Ajoitus.
Ohi kiitävä hetki. Pian
laulu loppuu ja myyränmetsästysilme vaihtuu eläväisempään katseeseen. Nainen töksäyttää ilmoille sanaparin "me too" tympääntyneen oloisena.
Hän olisi toivonut jonkun puristavan. Poikkeus karmivassa vyyhtissä, jossa jokainen puristus on ollut liikaa.
Hieman
tuonempana asiat kelaantuvat ja hyppivät. Ilta on toisenlainen unessa.
Joku puristaa! Ääh, hiusharja oli jääny pakaran alle sänkyyn
sukeltaessa. Nainen tuhahtaa, pieraisee ja jatkaa untaan. Elämässä on
kaikkialla samantapaisia aihioita. Neljä seinää. Niiden sisällä ja
ulkona toivoa, sekä unelmia. Ja pettymyksiä. Vähän tunkkaisempaa tai
raittiimpaa ilmaa. Notkeana tai ränsistyneenä.
Toisaalla
lenkkeilijä taiteilee tiellä. Pitää ja ei pidä, luistaa ja ei luista.
Sohjoa ja sulaa. On kuin joulupöytä - kaikkea mahdollista. Metsäpolulta
löytyy vielä lumen alta sulaakin. Ja kaikki on lopulta yhtä. Kun
lenkkeilijä on juossut yli kuusi tuntia tulee hänestäkin myyrän
metsästäjä - ilmeeltään. Ja saattaa puristaa, nimittäin kenkä, joka on liimaantunut veden ja pakkasen kera.
Nainen
(ei vielä "henkilö") tekee usein Joulun. He eivät halua tietää sitä
todellisuutta, että sieltä se tulee tekemättäkin. Kalenteri johtaa meidät sinne.
Mutta kun on traditioita ja kaiken pitää näyttää hyvälle.
Marras-Joulukuussa naiset saattavat tehdä helposti rakennusalan yksityisyrittäjän
tuntimäärän Joulun eteen. Ilman lisiä. Onhan se tietysti jostain pois, kun naiset
tekevät Joulua yötä päivää. Sängyssä on tilaa. Yövalo ei häiritse.
Kaikki kertyneet vaatteet lattialle on omia, ei sekoitu. Ei tule vedettyä pinkkiä
aamulla päälle.
Joulun
jälkeisinä välipäivinä tuntuu kuin kaikki olisi vain ollut kaukaista
unta. Vaikka Joulun ja Uuden Vuoden väli ei ole kuin viikon, tuntuu se
helposti kahdelta kuukaudelta. Joulu on kaikessa kauneudessaan melkoinen
matka monella tapaa. Ei ole ihme jos tilaisuuden tullen on kiva
kajauttaa pimeään tyhjään tiehen vaikka "Hopeinen kuu" ja tehdä kunnon
käden heilautus vahvistamaan hetkellistä irrottautumista
todellisuudesta.
Suomen 100 -vuotis ITSENÄISYYSPÄIVÄ. Hyvää juhlapäivää kaikille! Toivottavasti juhliminen on mahdollisimman paljon asian juhlimista eikä siihen millään lailla liittymätöntä ylensyömistä -ja/tai juomista. Juhlapäivät kun pakkaavat olemaan "lupa syödä"ja "lupa juoda" päiviä. Siis pitää nauttia joo, mutta kohtuudella. Asia edellä. Ei ähky, eikä persekänni. Minä juhlistin kahvikupilla ja Snickersillä.
Tänään oli ohjelmassa "joku testijuoksu". Takana on reilu 10 viikkoa edellisen kauden lopusta. Ensin neljä palautusviikkoa ja nyt on alla kuusi täyttä viikkoa harjoittelua. On ensimmäisen testijuoksun aika. Haastetta toi tähän päivään kolmen päivän takainen Taunonmäessä tehty vertikaalitonni harjoitus. Harjoitettavuudessa on kehittämistä. Edelleen kolme päivän päästä on reidet jumissa ja jalat vauhtikestävyysjuoksuun raskaat. Ajattelin silti lykätä kovempaa ravia. Ajatuksella "jospa ne siitä aukeais". Ehkä minun pitäisi muistaa, että olen 43 -vuotias harrastejuoksija, enkä 25 -vuotias kilpaurheilija, joka AUKOO paikkoja kilpailemalla. Mutta aina voi koputella omia rajoja ja ravistella harjoittelua. Ja saattaahan se aukaista...no tuskin, mutta on joskus vähän aukaissutkin.
Harkitsin ennen näitä jumeja 10km tietestijuoksuakin. Nyt oli kuitenkin selvää, ettei tie-iskutuksesta ainakaan mitään tulisi, joten valitsin Iso-Sydänmaan reitin ja sen Talviperhereitti osan, joka on himpun alle 11,8km. Tuossa polkua puolet reitistä, joten iskutus olisi armollisempi.
Kävin edellisenä päivänä lukemassa alustan tilaa. Kyllähän siellä sitä vielä sitä teknistä on, kun lunta on niin vähän ja osa mutaikoista on jäätyneet kokkarepelloksi, jossa tarvittaisiin HERKKÄÄ jalkaa, jota ei nyt siis ollut mukana.
Aamulla kävin tosi aikasin 5,1km verrytteleen. Sitten söin aamupalan ja otin vielä reilun tunnin unet ja toivoin, että harjoitusohjelman sisältö olisi vaihtunut unien aikana. "Joku testijuoksu", voihan "joku idea" taas, mitä olin omaksi päänmenoksi suunnitellu! Seitsemännellä viikolla harjoittelussa on hyvä hetki kuitenkin vähän katsoa missä mennään. Kakkukin lässähtää, jos aina vaan lisätään uutta kerrosta. Välillä pitää vähä maistaakkin.
Saavuin Pyssymäellä välillä innoissani, välillä haukotellen. Kuvasi hyvin olotilaa. Hoh-hoijjaa, mutta joo.. Reilu kilsa lämmittelyä. Ei edes kunnon avausvetoja vihtiny ottaa. Tunsin jo, ettei kaikkia saa tänään ulos. Pitää vaan koittaa edes räpistellä jotain. Sitten vaan käynnistän kellon ja GO, GO!
Juoksu lähtee hienoiseen myötäiseen, mutta aika kovaan peilijää tiehen rullaan aika kivasti. Eka kilsa 3:53. Menee mukavasti enempiä yrittämättä ja tempomatta. Tiesin, että vauhtini on noussut, eikä tässä ihmeellistä sillä tavalla. Jossain mailin kohdalla (1,6km) keskari edelleen sama, mutta tunnen kuinka jalkojen raskaus ja jopa hivenen maitohappoa alkaa kertyyn reisiin. Sykkeet vain jotain 158-160, eli helposti 6-8 pykälää alle anaerobisen kynnyksen. Ei pitäisi missään nimessä hapottaa, mutta kun lihas on niin jumissa niin veri ei kierrä ja käy näin. Koitan vain löytää jotain rentoutta - ja onnistun hieman. Toinen kilsa 4:04. Tämän oisi pitänyt mennä ekaa kovempaa. Sitten menee, kun homma toimii.
Kolmas kilsa, joka päättyy jo hyvän matkaa polun puolelle. Metsään sukeltaessa keskari koko hommalle edelleen tasan 4:00. Tuossa on mukavasti nyt löysää, joka on kiva sitten tuonnempana vuolla pois. Ehkä jopa 10sek/km? Kolmas kilsa 4:14.
Neljännellä kilsalla onkin sitten jo sitä muhkuraa ja mutkaa. Pätkä myös lumista pitkosta. Unisen mitäänsanomatonta tekemistä. Jotenkin onnistun kuitenkin muistamaan, että voi sitä vähä koittaa potkia. Neljäs kilsa 4:45min. Viides kilsa on jo vähän selkeämpää, mutta sitten moottorikelkka-uralla on näin raskaille jaloille vähän liikaa vauhtia laskevaa. Viides taas 4:45min.
Kuudennella kilsalla olen jo kauan sitten tajunut, ettei tästä nyt mitään tule. Päätän kuitenkin olla luovuttamatta. En jaksa selitellä. Siispä koitan vain selvitä tästä loppuun asti, vaikka jalat haluaisivat vain yläkerran katselevan maisemia. Kuudes kilsa kuitenkin 4:57. En ole koskaan juossut tätä kilsaa alle 5minsan. No johan.
Seitsemännellä kilsalla alustan puolesta melkoista Tivolia. Koko setin heikoin kilsa, 5:14min. Havahdunkin välillä, että hei - nyt pitäis vähä tehä töitäkin, eikä vain chillailla. Koitan terästäytyä, unohtaen sen lähes aina samantien. Kahdeksas kilsa alkaa aueta kuitenkin jo metsäsilmukan sulkemiseksi ja saan ajoittain joitain askelpareja lentämään jotenkin-kuten. Kahdeksas kilsa taas maastoon nähden hyvä, 5:08min.
Jotenkin on kuitenkin koko ajan vain sellainen jarru jaloissa. Ei vain lähde. Toisaalta tunnen, että voimaa on, ja tajuan sen juoksunkin aikana, että kehitystä on tullut kunnossa. Yhdeksäs kilsa kaikesta surkeasta tunteesta huolimatta eka kertaa tällä matkalla alle viiden minsan. 4:56min. Niin sitä vaan tultiin taas tielle, ja lopun 2,8km vastamaa osuudelle.
Koitan ja yritän, mutta ei vaan käynnisty kunnon ravi. Kymmenes kilsa 4:35min. Koko ajan tälle reitille parhaita kilsoja silti. Se innnostaa yrittämään olemaan asiallinen loppuun asti. Mitään kiriä ei tänään kuitenkaan tule. Se ei innosta, eikä siitä tähän kohtaan mitään lisäarvoa olisi. Koitetaan vain olla tasaisen yritteliästä loppuun asti.
Viimeinen kokonainen kilsa 4:28min. Onhan se syvältä, mutta eipä oo toisaalta ennen tässä kohtaa tuota vauhtia päässy. Joten otetaan pois tuokin kuleksimasta. Loppu vajaa kilsa on muistuttelua, että "koita nyt ees juosta loppuun asti". Loppu-aika 54:18min. Keskivauhti 4:37min/km. Entinen ennätys (56:15min) paranee lähes kaksi minuuttia, vaikka tehotkin jäi tosi alas. Keskisyke vain 159. Vähän maratonsykkeitä korkeampi. Veri ei kierrä kunnolla reisissä. Jumia on. Ja hapottaa. Syödään ja levätään, sekä palautellaan kevyellä hölkällä tästä neljä päivää ennen ensiviikon määräviikkoa.
TALVIPERHEREITTIVERTAILU - ENNÄTYKSEN KEHITYS (Vertailussa joka kerta alusta noin 9/10, eli täysin priimalla alustalla ei oo tullu vielä kokeiltua. Toki tämäkin ihan riittävän hyvä oli)
