sunnuntai 29. marraskuuta 2015

SHOW - JOULU - PALAUTUMINEN

                       Kaksi viikkoa kolmesta ylimeno/väli/palautumiskaudesta takana. Olen hieman ennättänyt vilkuilla jo oman onnen kolmion paitsioon jäänyttä osaa - nhl:ää. Ne kaksi edellä olevaa ovat perhe ja juoksu/ystävät.

                       Ne jotka tunnistavat seuraavansa vähän jääkiekkoa ja joilla on vielä vähemmän kosketuspintaa nhl:n niin tässä voisin hieman raottaa mitä se voi olla. Ja voihan se olla siitä huolimatta, ettei sytytä. Urheilun maagiset hetket ovat sytyttäneet minua aina - kansalaisuudesta riippumatta. Martin Fourcaden irtoamiset vastustajastaan - Petter Jr. Northugin yliluonnolliset kirit - Mario Lemieux´n eleettömyys - ja vaikka nyt tuoreimpana, viime yöltä, Jevgeni Malkinin tapa viedä karkki vastustajalta ja tehdä sillä jotain uskomatonta.

                      Show = nhl. Ja nhl on ollut kymmenen vuotta "Crosbyn -liiga". Kovia maileja takana vasta 28-vuotiaalla megatähdellä. Muutaman vastustajan tahallinen vahingoittaminen on katkaissut Crosbyn tähdestä sakaroita. On uskomatonta, että mies on vielä täysissä jauhoissa... Nyt viiden pelin pisteputki ennätys vaisun kauden alun nosteeksi. Ja maali nyt myös St.Louis Bluesia vastaan, joten Crosby on nyt tehnyt maalin jokaista joukkuetta vastaan.



                     JOULU


                      On hienoa, että vuodessa on yksi hetki, jolloin ihmiset unohtavat pääsääntöisesti ilkeytensä ja jopa eläimet saavat joulurauhan. Joulu itsessään on parasta, mutta se mitä joulun ympärillä on, vie mielestäni joulun idean pois - rauhallisen olon ja kiireettömyyden. Eikös aika monessa perheessä joulun valmistelu ole melko kiireistä ja aattopäiväkin on pahimmillaan melkoisen aikataulutettu.

                     Kaikessa kiireessä ostetaan kaaosmaisista marketeista joululahjoja. Kello tikittää ja pipon alla tukka kastuu. Niin... rauhallista joulua vaan. Leivotaan, siivotaan, siivotaan ja siivotaan. Aattoiltana kenties kaikki on ainakin suurinpiirtein tehty. Joulupukki on pihalla tulossa. Lapset odottavat innoissaan. Vanhemmat pinnistävät - vielä pitää jaksaa tämä - ja sitten ehkä - ihmisestä riippuen - joko lisää kinkkua, suklaata tai pahimmillaan alkoa. Niin... hyvää joulua.

                   Joulukortit. Joulutekstiviestit. Joululahjat. Mitäpä jos vaikka välitettäisiin joulun rauhaa ja kiireettömyyttä soittamalla vastaanottajalle - toivottamalla hyvää ja rauhallista joulua, kenties muutaman sanankin vaihtaen? Sen sijaan, että liukuhihnalla kirjoitettu kortti tavoittaa taas tänäkin jouluna "perttiperhereitin".

                  Minäpä teenkin niin. Pyrin soittamaan ainakin kaikille niille, joille tiedän joulun olevan tärkeän juhlan. Itselleni joulu ei tunnu sen teennäisyyden vuoksi enää juuri miltään. Toki olen iloinen mm. lasteni ja vaimon nauttiessa kaikesta, mitä joulu heille antaa. Samalla koitetaan itse riisua joulusta kaikki turha pois, minkä nyt lapsiperheen vanhemmat voivat. Tällä tarkoitan voimakasta läsnäolemista.
                 

                    PALAUTUMINEN



                   On sujunut suotuisasti. Keskiviikkona oli vielä syvällä etureisien alaosissa syväjumia, mutta muuten oli jo aika hyvät lihakset. Palauttavaa/huoltavaa hölkkää olen juossut noin 85km/vko. Eli en ihan paikallani ole ollut. Ensi viikolla kilsamäärät nousevat noin 95km, mutta lepopäiviä on vielä kaksi - ja ote on huoltava/palauttava. Kaksi lyhyttä juoksulenkkiä hiiviskelyjen vastapainoksi.

                 Olen palaamassa harjoittelun pariin siis 8 päivän päästä - ja yritän valmistaa siihen jalkojani parhaaksi katsomallani tavalla. Se, kestänkö harjoitelua, olenko palautunut, näkee sitten tuonnempana. Tarkoitus on tavoitteiden lisäksi nostaa myös harjoittelun määrää ja pitää se laadukkaana. Halu kehittyä on aidosti läsnä. Nälkä on ollu jo viikon melkoinen, joten kiva päästä reilun viikon päästä tarjoamaan kunnon reeniä ruhoon!


 VIIKON KEVENNYS


Onni Vähäaho, Nivalassa 29.11.2015 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti