URHEILUTULOSARKISTO 1992-1994

                URHEILUTULOS ARKISTO

(Tuloksissa esiintyvä kokki on syntynyt 17.4.1974)

1992

8.3.1992, Yleisurheilu Kuopio,

Halli Sm-kisat, P-18, Keihäs

1. Aki Parviainen, PyhäsU         71.22

2. Matti Närhi, ViitasaarenV      61.44

…

6. Onni Vähäaho, NU               57.10

25.7.1992, Yleisurheilu, Nivala

Nuorten Pm-Kisat:

Keihäs P-18

1. Janne Mattila, RP                 65.88

2. Jarmo Seppälä, SS                             58.82

3. Onni Vähäaho                     58.14

…

6. Mika Nevasaari, NU             51.50

7. Pasi Nielikäinen, NU             48.90

Kuula P-18

1. Arsi Harju, PK                     18.70

2. Onni Vähäaho                     11.83

3. Jani Tikkakoski, VU              11.25

Kiekko P-18

1. Arsi Harju, PK                     39.06

2. Jari Murto, AV                     33.16

3. Onni Vähäaho                     29.84

4. Mika Nevasaari, NU             28.86

7.11.1992, Palkitsemistilaisuus, Nivala

Palkinto Sm-menestyksestä (Joukkue pistesija yhdessä

Mika Nevasaaren kanssa, sijoitus 5:s.)

NU:n palkintojenjakotilaisuudessa.

1993

28.8.1993, Yleisurheilu, Nivala

Piirikunnalliset, miehet keihäs:

1. Raimo Seppälä, SS              54.84

2. Onni Vähäaho                     54.54

3. Matti Löytynoja, YK             54.38

…

5. Mika Nevasaari, NU             49.18

1994

28.7.1994, Yleisurheilu, Alavieska

Piirikunnalliset, miehet kiekko:

1. Teppo Ryyti, HaU                47.42

…

3. Onni Vähäaho                     28.58

miehet kuula:

1. Teppo Ryyti, HaU                13.40

…

4. Onni Vähäaho                     11.48

31.7.1994, Yleisurheilu, Kokkola

PM-kisat, miehet kuula:

1. Olli Ali-Haapala, UK              15.16

2. Onni Vähäaho, NU               11.65

SIITÄ SE SITTEN LÄHTI

 MUISTELOT, OSA 8

             Kirjoitin joskus edellisen blogini (kotisivukone) alkuaikoina - oisko ollu v.2008-2009 aikoihin tarinani, miten kaikki alkoi. Eli miten päädyin harrastamaan juoksua. Nykyisistä blogini lukijoista eivät läheskään kaikki tiedä tarinaani, joten naputtelenpa sen nyt tämän keväällä 2012 aloittamani bloginkin (blogspot) sivuille. 

           Vuosi 2007 oli muutoksen vuosi. Hyvinkin erilainen, erittäin mieleen painunut vuosi. Monien edellisen vuoden lopun yhteensattumien ansiosta olin mm. vuoden ekat 7kk virkavapaalla. Myös toisen lapseni oli määrä syntyä toukokuussa. Aikaa oli. Empaattisena immeisenä tuli syötyä tulevan vaimon (menimme naimisiin 28.2.2007, muistelisin) tavoin kahden ihmisen eestä. Usein tuli vielä iltamassa ajettua jopa naapuripitäjään rillieväille! Painoa oli apaut-trallaa 107kg.

            Helmikuussa 2007 katselin SuperBowlia, eli NFL:n loppuottelua. Yleensä en kyllä moista lajia ole seurannut, mutta nyt huomasin vahtaavani soikionpallon perässä juoksijoita. Pelin päätyttyä tunsin valtaisaa halua lähteä kokeileen ulos lumipyryyn pientä ulkoilulenkkiä. En ollut käynyt lenkillä vuosi kausiin. Mistä lie moinen päähän pistos. 3km lenkin ajattelin käydä. Ensin kävelin, kunnes kokeilin juosta... Jaksoin legendaariset 1,5 sähköpaalun väliä - en yhtään enempää.

            Muistan kuinka minua suoraan sanottuna vitutti. Koitin vielä 2km kohdalla heittää toisen kerran juoksuksi. Nyt jo ahisti yhden paalun välin jälkeen. 3km meni hivenen alle 30min. Jalat oli kipeät pari päivää lenkin jälkeen. Tuo outo homma oli helppo haudata - toistaiseksi.

           Toukokuuhun. Pitkä vuorokausi synnytysrosessissa oli takana. Tuoreena tytön isänä läksin luvan saatuani kotia nukkumaan. Lähes vuorokauven nukuttua lähin kauppaan ostaan kaljaa. Pitihän varpajaiset pitää. Ensin tuli kuitenkin siivottua. Yksi kaverikin kävi myötäelämässä varpajaisiani. Illan päälle katselin alkuvuojen kuvia. Käsiini osui hääpäivän kuvat. APUA!!! Olenko minä tuossa? JÄRKYTYIN. Olin tottunut peilin kertomaan pikku hiljaa, mutta kuvista huomasin olevani MÖHKÖFANTTI!!!

            Seuraavan päivän krapula oli edellisestä johtuen tavallista tuskallisempi. NYT saa riittää - ajattelin, nimittäin en halua olla noiden kuvien kaltainen olio. Pari päivää oloani vakautettuani lähdin perheeni kotiin saatuani kävelylenkille. Kävelin pari kilometriä kunnes kansitakin ja kalastajanlakin alta pälyilin anovasti kotiin päin. Sanoin itselleni hyvin selvästi: EI. Nyt painellaan kuules MÖHKÖFANTTI ja pitkästi. Niinpä kävelinkin niin pitkästi, että takaisin oli kävelemistä. Matkaa taisi kertyä yhteensä lähemmäs 15km. Aikaa meni lähes 2,5h ja kävelin kuulkaas REIPPAASTI!!! Päästyäni kotiin jalkani kramppailivat. Vaikeroin lähes tunnin lattialla suolaa ja vettä nauttien ennen kuin pystyin kävelemään.

           Olin kuitenkin päättänyt siirtyä eri polulle elämässäni kehoni kanssa. Tässä pikku pätkä uuden elämäni alusta, jolloin kävelin laihtuakseni, salaa mielessä haaveillen päivästä jolloin voisin juosta edes 5km putkeen. Olin tuohon toukokuun puoliväliin mennessä saanut painoni tippumaan 107kg:sta tuohon hieman alle 103kg:n.

		PAINO		TAVOITE		Kävelylenkit
						ke 16.5	5,4km
torstai	17.5.2007	102,5kg		102,5kg			9,2km
perjantai	18.5.2007	102,7kg		102,250kg			17,1km
lauantai	19.5.2007	102,2kg		102kg			vp
sunnuntai	20.5.2007	101,7kg		101,750kg			9,2km
						=	40,9km
maanantai	21.5.2007	101,1kg		101,5kg			8km
tiistai	22.5.2007	101,9kg		101,250kg			9km
keskiviikko	23.5.2007	100,3kg		101kg			5,4km
torstai	24.5.2007	100,1kg		100,750kg			17,8km
perjantai	25.5.2007	99,5kg		100,5kg			5,6km
lauantai	26.5.2007	99,2kg		100,250kg			10km
sunnuntai	27.5.2007	99,9kg		100kg			14,6km
						=	111,3km
maanantai	28.5.2007	99,6kg		99,750kg			9,2km
tiistai	29.5.2007	99,3kg		99,5kg			vp
keskiviikko	30.5.2007	99,9kg		99,250kg			3km
torstai	31.5.2007	99,7kg		99kg			5,6km
perjantai	1.6.2007	99,5kg		98,750kg			17,7km
lauantai	2.6.2007	98,9kg		98,5kg			9,2km
sunnuntai	3.6.2007	98,1kg		98,250kg			16km
						=	172km
maanantai	4.6.2007	97,5kg		98kg			8km
tiistai	5.6.2007	98,0kg		97,750kg			10km
keskiviikko	6.6.2007	97,8kg		97,5kg			13km
torstai	7.6.2007	97,9kg		97,250kg			9,7km
perjantai	8.6.2007	97,0kg		97kg			vp
lauantai	9.6.2007	96,5kg		96,750kg			15,1km
sunnuntai	10.6.2007	96,9kg		96,5kg			20,7km
						=	248,5km
maanantai	11.6.2007	96,2kg		96,250kg			5km
tiistai	12.6.2007	96,9kg		96kg			16,4km
keskiviikko	13.6.2007	96,5kg		95,750kg			7,3km
torstai	14.6.2007	96,6kg		95,5kg			15,1km
perjantai	15.6.2007	97,1kg		95,250kg			vp
lauantai	16.6.2007	96,9kg		95kg			5,6km
sunnuntai	17.6.2007	96,8kg		94,750kg		6h 53min	42,2km
						=	340,1km

           Vuonna 2007 tuli käytyä heinä-marraskuussa lähes kerran viikossa tahdilla myös juoksemassa n.5-8km lenkkiä - kävelyn lisäksi. 29.11.2007 olin jo lupaavasti 88,1kg. Olin kävellyt toukokuun alusta alkaen hieman yli 1000km ja juossut jonkusen lenkin. Sen jälkeen tuli kuitenkin vielä reilun puolen vuoden tauko, kunnes heinäkuussa 2008 aloin kokeilemaan hölkkäämistä.

    Vuoden 2008 jälkimmäisellä puoliskolla tuli juostua n.470km. Ennätykseni kirjattiin vuoden 2008 jälkeen seuraavasti.

ENNÄTYKSIÄ JUOKSULENKEILTÄ/KILPAILUISTA:
				Aika	pvm	Paikka
ensimmäiset 4Km, 5,274km lenkistä				21,41	4.9.2008	Nivala
5km radalla				28,44	13.9.2008	Nivala
5,274km lenkki				28,27	24.9.2007	Nivala
6,8km lenkki				36,27	20.9.2008	Nivala
8,2km lenkki				46,20	27.9.2007	Nivala
10,5km				58.42	12.12.2008	Nivala
13,6km lenkki				1,25,41	15.9.2008	Nivala
puolimaraton				2,07,21	4.10.2008	Haapajärvi
Maraton (kävelten)				6,53,00	17.6.2007	Nivala

             Eli noista lukemista lähdettiin. Painokin oli noussut sitten marraskuun 2007 noin 88kg:n lukemista sinne 90kilon kantturoihin, vähän yli. Noissa painoissa pyörinkin aina 2011 vuoden loppuun asti.

            Kilometrikertymät ja kisanihan näkyvätkin tässä blogini oikeassa reunassa, kun rullailee alaspäin, joten eipä niistä enempää.

           Vuonna 2011 ajattelin vielä täysin, että haluan vain naatiskella. Mietin jo, etten osallistu edes välttämättä enää mihinkään juoksukisoihinkaan, kunhan vain hölkkäilen omaksi huviksi. Tosin oli tarkoitus hölkkäillä tuolla ajattelumallillakin tosi paljon, mutta ilman tavoitteita.

             2011 vuoden lopussa aloin kuitenkin ajattelemaan, että saattaa sitten vanhana alkaa haittaamaan, jos ei kokeile omia rajojaan. Muutenkin aloin pitämään aina vain enempi paljosta ja jopa rajusta harjoittelusta. Niinpä päätin vuoden 2012 alusta alkaen reenata TÄYSILLÄ. Kun katson nyt taakse tätä vuotta - voin todeta onnistuneeni tuossa pelkistetyssä, ison kuvan tavoitteessa = reenata täysillä. Juoksin vuonna 2011 2042km. Nyt on +3900km kasassa. En ois edes uskonut tähän vuoteen tultaessa, että voin nostaa kilsamääriä noin paljon. Ehkä vielä suurempi voitto oli, kun sain tämän vuoden elokuussa jäämään nikotiinin pois kuvioista. Lopetin lopullisesti nikotiinipurkkien ja nuuskien käytön. Täytyy toivoa, että päätös pitää, sillä myös nikotinisti on aina nikotinisti.

             Eli tällainen on tarinani, mistä lähdin, ja miten olen tullut tämän hetkiseen kuntooni. Ja tästähän tietysti jatketaan kohti uusia tavoitteita, josta ensi viikon vuosi 2012 blogissa lisää.

             Toivottavasti esimerkkini on kannustanut edes joitakin aloittamaan elämän muutoksen, liikkumaan, edes jonkin verran. Olen tyytyväinen, jos niin on käynyt. Se on yksi tämän blogini tavoite = innostaa ihmisiä muuttamaan elämäntapansa terveempään suuntaan ja aloittamaan/lisäämään liikuntaa.

           Lopuksi kaksi tekemääni videoklippi tarinaa. Eli tässä ylläoleva tarina pienimuotoisena videoklippinä. Tässä taas vuoden 2012 kertausta tammi-marraskuulta.




Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 28.12.2012

MUISTELOT, OSA 7

               AHTI-POJAN KOMMELLUKSIA

              Ahtin ollessa noin 5-6 vuoden ikäinen, keksi hän mielestään mainion idean ja alkoi kerätä rahaa uusia suksia varten. Äitiltään Ahti sai kipon leikkiään varten. Isä poltteli tupakkaansa keittiön pöydän ääressä, naurahtaen mynninsä välistä pojan aikeelle. Äiti kehoitti olemaan varovainen ulkona. Isä ja äiti tuumasivat kuitenkin tämän olevan paljon paremman ajatuksen kuin edellis kesän päättömän keksinnön. Tuolloin pieni vekara oli napannut äitin ja isän yöpöydältä 10markan setelin ja ostanut koko rahalla irtokarkkeja. Tuolloin 10markalla sai TODELLA paljon irtokarkkeja. Mahakipu ja omatunto olivat toinen toistaan kipeämpiä. Eikä remmi maistunut myöskään hyvältä sen päälle. 

             Ahti tepasteli naapuristossa. Kertoi naapureille hankkeestaan, ja saikin yllättävän ison kasan rahaa kerättyä. Jopa naapurin vanha piika taisi vitosen setelin sujauttaa kuppiin. Oli ilmeisesti antanut anteeksi Ahtin eelis kesän oven eteen kuseskelut yms. kepposet. Niitä kun riitti kuin vaahteranmäen eemelillä kerrassaan... Rahaa kertyi mukavasti, eihän niitä osannut laskea, mutta monen näköstä seteliä ja kolikkoa kupissa oli. Pöyvän ääressä isä siristi toista silmäänsä, jonne tupakan savu änkesi vastustamattomasti... Joo, onhan tässä jo melko hyvä kasa rahaa... ei ole kaukana, että näillä sulle sukset saahaan. Isä katsoi Ahtin mielestä jännän mukavasti äitiä sen sanoessaan.

              Pian pihassa välähtivät isot valot - rekka-auton valot. Isän hyvä kaveri oli tullut perjantai-ilta kylään. Isä ja toinen "Olli" pelasivat katkua pienen pyöreän pöydän ääressä. Toinen savuutti norttia, toinen Colttia. Ja nauru rämisi pitkin pientä, mutta lämmintä tupaa. Pelin tuoksinnassa isä mainihti kaverilleen poikansa suksi-hankkeesta. "-Hei, mulla ois kolmet melkein uuvet sukset ja sauvat kotona ylimääräisenä. Niissä on hyvät mäystimetkin! Saatta ne kyllä nuilla rahoilla, kun tuttuja ollaan - ja pittäähän poikien päästä hiihtään". Nauru raikas, savua tuprutti ja poika hyppi tasajalkaa innosta. Niin alkoi kertyä Ahtin kotitalon liepeille lähiaikoina paljon tuoreita ladun jälkiä.

              Eräänä iltana, Ahti meni taas suksimaan ulos. Paljon oli tehnyt poika latuja jo pihamaalle. Nyt Ahti päättikin lähteä kahtomaan, että minkälainen on oikia latu, josta naapurin kala-Matti aina puhuu. On kuulema joella. Ahtikin oli kerran käynyt kala-Matin mukana joella mateita kalastamassa, joten aatteli löytävänsä joen ilman opastajiakin. Ja niin löysikin, ehkäpä vähän ihmeenkin kaupalla, sillä olihan hän vasta 5-6 vuojen vanha... Olipas jo mukava sujutella joen uomaa mukailevaa latua eteenpäin. Oli jo kevättalvi.

              Lähtiessä oli valoisa, mutta tuolla jossain, missä luki elokuvateatteria ja urheilutaloa, alkoi pimeys laskeutua ja se tulikin nopeasti. Ahti siitä hieman hätääntyi. Voimatkin alkoi loppua, ja vielä tämä pimeys. Eikä ollut enää niin lämminkään. Ahti lähtikin nopeasti sujuttelemaan siihen suuntaan, josta oli tullut. Latu meni hetken päästä joen yli. Vesi solisi ladun molemmilla puolin pienen matkan päässä. Latukin oli paikoin ruskean näköinen. Ahti ei meinannut millään uskaltaa laskea siitä. Moni sujahti siitä, kun Ahti empi, uskaltaakko vai eikö. Lopulta Ahtin oli pakko. Sydän löi "tuhatta-ja-sataa" Ahtin sujauttaessa joen toiselle puolen pelottavan veden hölskinnän saattelemana. 

            Kylmissään, uupuneena ja pelokkaana Ahti tuli kotiin oman taistelunsa jälkeen. Vanhemmat olivat kuin tulisilla hiilillä - ihmeissään, mitä se Ahti on taas keksiny, kun ei häntä löytyny mistään. Meni tovi ennen kuin paikat lämpeni sen verran, jotta alkoi veri kiertää normisti. Ahti natusteli iltamassa jätkänvelliä hyvillä mielin. Hän oli sittenkin voittanut jotain... oman seikkailunsa.

             Muutamaa vuotta myöhemmin, tuolla 10-vuoden kantturoissa Ahti oli vuotta nuoremman Toivo veljen kanssa hiihdellyt paljon paikallista 5km lenkuraa. Parhaina päivinä pojat heittivät jopa neljäkin kiekkaa. Kunto kasvoi ja ruokaa meni. Vanhemmatkin olivat jo oppineet luottamaan poikien hiihtotaitoihin sen verran, etteivät hätääntyneet, vaikka pojat olivat muutaman tunnin hiihtämässä.

           Eräänä päivänä Ahti ehotti Toivolle, että jos lähettäis kahtoon, missä se Vinnurva oikein on. Sellaisen kyltin oli Ahti nähny Tarhin pelloilla hiihtäessä. Toivo oli heti mukana. Niinpä pojat puki aurinkoisena perus-pakkas-päivänä ihan normi hiihtohaalarit niskaan ja lähtivät työntämään kohti sitä paikka, jossa luki Vinnurva. Matkaa sinne olisi noin 10km. Ei siinä poijjat paljoa valmistautunu tai eväitä tehneet. Pitivät setänsä hiihtoretkillä käyttämää eväsreppuakin ylipäätään hassuna ja turhana kapistuksena. Ajattelivat eväs-ja juomareppujen kuuluvan työmaille, ei "pienille" hiihtoreissuille... Pojat lykkivät hyvää vauhtia, vaikka järven ylittäessään he huomasivat tuulen yltyneenkin ja lunta viuhtoi kinoksiin pöllyten.

           Yhtenään tuntui latu vain jatkavan nousuaan. Pojat olivat kuitenkin sen verran hyvä kuntoisia, että kohtuu pian olivatkin Vinnurvassa. -"Ai, se on tällainen paikka". -"Joo, olihan tänne matkaa, tuumasi Toivo". -"Kieltämättä, vastasi Ahti". Taijetaan palata kuitenkin tästä takas... Pojilla ei ollu mitään juotavaa tai syötävää mukana. Mitäpä tuosta, olisihan paluumatka lähes yhtä myötälettä.

          Metsän lasku-osuudet menikin pojilta mukavasti rallatellen ja tirskuen. Järviaukealla oli kuitenkin vastassa navakka tuuli ja purevammaksi muuttunut pakkanen. Poikien energiatkin alkoi vissiin loppuun, ja palelsikin. Enää ei naurun rätkätystä kuulunut... Varsinkin Toivon käjet alkoi jäätyä järven puolivälissä. -"Kusettaa, tuumasi Toivo - eikä voi aukasta haalareita, kun on näpit niin jäässä". Pojat hiihtivät kuitenkin sinnillä järven rannan paremmalle puolen, josta oli kotia "enää" matkaa reilut kaks kilsaa. 

         Rannalla pian Toivo tokas: -"Oli pakko kusta housuun, ja nyt nämä haalarit on pirun kylmät ja aivan pankkojäässä". Se oli pitkä kaks kilometriä. Onneksi ei käynyt kuinkaan ja joka paikka suli ongelmitta, vaikka pahemminkin ois voinu käyä. Vasta kotona pojat huomasivat molempien korvanipukoiden jäätyneen aika pahasti molemmilla. Poikien elämässä tuntui tapahtuvan tämän tästä jotain erikoista. Pistivät päänsä usein paikkoihin, joista ei päässyt läpi pelkästään liitelemällä. Mutta nyt suklaakakkupalat ja lämmin kaakao tekivät kauppaansa. Tämäkin reissu oli päättynyt lopen onnellisesti.

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 15.12.2012

URHEILUTULOS ARKISTO 1991

        
                  URHEILUTULOS ARKISTO

(Tuloksissa esiintyvä kokki on syntynyt 17.4.1974)

1991

19.5.1991, Yleisurheilu, Alavieska

Piirikunnalliset

Keihäs P-18

1. Onni Vähäaho      49.94

2. Jarmo Seppälä, SS              48.44

21.5.1991, Yleisurheilu, Nivala

Piirikunnalliset

Miehet, Keihäs

1. Juha Hyvärinen, NU             62.80

2. Onni Vähäaho                     52.18

25.5.1991, Yleisurheilu, Kokkola

Piirikunnalliset

Miehet, Keihäs

2. Onni Vähäaho                     53.70

3. Mika Nevasaari, NU             41.06

1.6.1991, Yleisurheilu, Ullava

Piirikunnalliset

Keihäs P-18

1. Onni Vähäaho                     51.56

2.6.1991, Yleisurheilu, Ylivieska

Piirikunnalliset

Keihäs P-18

2. Onni Vähäaho      49.72

16-17.6.1991, Yleisurheilu, Nivala

PM-kisat, 10-ottelu

Pojat 18-v:

1. Onni Vähäaho      ????

23.6.1991, Yleisurheilu, Ikaalinen

Kansalliset, Pojat-20, keihäs:

4. Onni Vähäaho      52.46

26.6.1991, Yleisurheilu, Nivala

Nuorten PM-kisat, 

Pojat 18-v,keihäs:

1. Janne Mattila, RP  61.44

2. Jarmo Seppälä, SS              58.14

3. Onni Vähäaho      56.42

kiekko

1. Arsi Harju, PK                     36.64

2. Pertti Pasanen, PyPo            30.38

3. Tomi Reinikainen, RK           29.22

…

6. Onni Vähäaho, NU               23.08

29.6.1991, Yleisurheilu, Nivala

Aikuisten PM-kisat:

keihäs

1. Jouni Seppälä, SS                70.02

2. Juha Hyvärinen, NU             64.82

…

8. Onni Vähäaho, NU               51.78

…

12. Mika Nevasaari, NU           41.50

21.7.1991, Yleisurheilu, Lapua

SM-kisat, Pojat 18-v, keihäs:

Karsiutuminen finaalista tuloksella 54.08

30.7.1991, Yleisurheilu, Ylivieska

Piirikunnalliset, miehet keihäs:

1. Juha Hyvärinen, NU             60.82

2. Onni Vähäaho, NU               54.66

3. Pasi Santapakka, KäTa         49.78

10.8.1991, Yleisurheilu, Kokkola

Piiriottelu, Keski-Pohjanmaa vs. ÖID

Pojat 18-v, keihäs:

1. Janne Mattila, K-P                64.36

2. Onni Vähäaho, K-P                             58.80

3. Jarkko Hallanoro, K-P          57.22

4. Benny Tjäru, ÖID                53.98

Pojat 18-v, kuula:

1. Arsi Harju, K-P                    17.59

2. Leif Ahlskog, ÖID                13.64

3. Onni Vähäaho, K-P                             12.43

4. Marko Pollari, K-P                11.70