Suusta tulisi nyt - ja on tullutkin - vaikka minkälaista hihhulointi-ääntä. On nimittäin ootinki jo kova lauantaina alkavaan 6vrk juoksuun. En oo terveenä ollessa juossut näin vähää sitten miesmuistiin. Viimeisen 8vrk:n aikana 10,3km ennen starttia. On virtaa, mutta on myös malttia. Olen käsitellyt tulevan koitokseni niin perusteellisesti kuin olen taitanut. Olen erittäin luottavainen.
Tässä teille vielä linkki SEURANTA JA INFO -sivulle. Mikäli omaatte twitter-tilin ja olette mukana lenkeilläni 6vrk juoksussa, twiitatkaa hastagilla #onni6vrk. Mikäli olette mukana lenkeilläni, mutta ette omista twitter-tiliä, olisi mukava jos te välittäisitte tunnelmia vaikka tämän kirjoituksen kommenttikenttään. Twiittejä voi lukea TÄSTÄ linkistä, vaikka ei sinulla twitteriä olisikaan.
Päivitän itse kilometrikertymät alustavan tavoitteen mukaan kolme kertaa vuorokaudessaseuranta sivulle. Klo.18-19 välillä, klo.24-01 välillä ja klo.11-12 välillä. Siis alustavan. Juoksen 6vrk juoksua, jossa muutokset ovat mahdollisia.
Radio nostalgia haastatteli minua Ti 10.6.2014. Tässä haastattelusta tehty video.
Lopuksi vielä kertaus lenkki-aikataulusta, joka on ALUSTAVA. Kannattaa tulla siis Olkkosentie 5 tien varteen vähintäänkin ajoissa. Juoksen väljällä Hölkkää 4min + Kävelyä 1min -rytmillä.
6 VRK LIIKKEELLÄ OLO SUUNNITELMA
Noin 14,5h/vrk (1.) Klo.6.00-8.00 (2h) ***30min tauko
Tänään oli viimeinen työpäivä. Eilisen ja tämän päivän aikana tein vielä töiden ohessa pienen ryppään. 28h/60km. Olen ottanut nyt jo pari selvää kevennystä ja nyt siis vielä hieman harjoittelua pieneksi hetkeksi ylös ja sitten lopulliseen liukuun kohti starttia, joka odottaa vajaan 15vrk päässä.
Kaleva-lehti teki tuossa lyhyen haastattelun nettikalevaan. Ko. lehti seuraa käsittääkseni sitten jollain tapaa itse juoksua... en tarkkaan tiedä, enkä oikeastaan voi sellaisiin asioihin itse hirveästi keskittyäkään. Pääprioriteetti on ensin ajatella jotain muuta = olla viikko mökillä ja sitten ajaa mieli sopivaan tilaan.
6vrk suoritukseen on tullut valmistauduttua aika perusteellisesti. Olen samalla joutunut kaivautumaan syvemmälle sisälleni ja nähnyt joitakin asioita myös eri tavalla kuin ennemmin. Tuolla tarkoitan sisäistä halua, henkistä puolta, ei fyysistä. Mitä alastomampana näkee oman minänsä, sitä vähemmän on lienee luvassa henkisen puolen yllätyksiä, kun jossain vaiheessa kuitenkin se alkaa - kamppailu itsensä kanssa. Liuku niihin tiloihin on tietysti pyrittävä tekemään mahdollisimman loivaksi. Energiavarastot täytyy yrittää pitää tarpeeksi korkealla.
On jo nyt täysin varmaa, että yksi asia tulee eteen vasta sitten itse suorituksessa. Sillä en voi millään täysin tietää mihin kuntoon jalat ja kroppa menee, kun suoritus etenee. Aavistus on, että eteneminen tulee jossain vaiheessa olemaan yhtä helvettiä. Suunnitelma on olla noin 18h prosessissa ja loput 6h sitten ilta-aamutoimilla ja loput nukkumassa. Noin valtaisa jalkojen päällä olo on valtava haaste jaloille. Olen valmistautunut taistelemaan, keksimään tavan edetä. Olen vahvempi jaloista, joten mielellään juoksisin jaloilla loppuun asti, en käsillä.
Voi olla, että en kirjoita enää mitään ennen seuranta-sivun julkaisua, joka tapahtuu todennäköisesti 13.6., eli päivää ennen starttia. Suljen koneet ja pensselit 5.6. illalla ja palaan asiaan taas 13.6. Tuo väli on rauhoittumiselle, perheelle.
Mikäli tänne ei tule enää kirjoiteltua niin ilmoitettakoot sellainen, että 6VRK:n VIRALLINEN HASTAG ON #onni6vrk että tuolla hastagilla sitten vain twiittailemaan. Ja tuosta hastag-linkistä löytyy sitten tietysti myös kaikki suoritustani koskevat tiedot, kuvat ja videot yms. jutut, joita kenties suoritusta seuraamassa käyneet twiittailevat hastagiin #onni6vrk
Onni Vähaäho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 30.5.2014
Rauhoitan elomme to 5.6. iltaan, koska lähdemme perheen kanssa reissuun. Niinpä 6vrk juoksuni tulosveikkausikkuna on auki "vain" välin 26.5-5.6.2014, joten laittakaapa minulle tulemaan tulosveikkauksia; e-mail: onni.cosmos(at)gmail.com -osoitteeseen.
Palkintona lähimmäs veikkanneelle 6vrk juoksun mainospaita. Veikkaukset voi laittaa sadan metrin tarkkuudella, tyyliin 437,8km.
Tässä alla lista veikatuista tuloksista. (Oma tavoitteeni on olla juoksukykyinen 6vrk. 550km olen ilmoittanut matka tavoitteeksi)
Lopullinen Tulosveikkauslista:
Mittaan matkaa 100m tarkkuudella, en
tarkempaa. :=)
Nimi
km
Kari Peltokorpi
634,5
(Karin tarkka veikkaus 634,550km)
Tom Vihonen
603,0
Emma Palola
600,0
Sami Sairanen
598,0
Samuli Nieminen
587,2
Keijo Nivala
582,5
Netta Puro
582,4
Juha Kukkonen
577,0
Juha Romakkaniemi
574,0
Arto Kopola
572,6
Timo Tollola
571,3
Antti Toivanen
570,0
Janne Kukkola
569,0
Seppo Leinonen
567,9
(Sepon tarkka veikkaus 567,895km :)
Ossi Vähäaho
566,6
Teppo Polvi
561,0
Lasse Palola
555,5
Eka Partanen
555,0
Antti Näreaho
552,0
Sami Vähäaho
551,1
Harri Linnavuori
550,1
Satu Leskelä
545,0
Juha Lahdenranta
535,0
Pasi Mäkelä
525,0
Silpa Hautamäki
523,5
Marko Mattila
512,0
Jarkko Turunen
511,5
Jukka Järvelä
501,0
Joni Laakkonen
500,0
Jani Jyrkkä
498,0
Pirjo Poikkimäki
485,5
Fredrik Olaussen
478,0
Matti Myllylä
470,0
Heikki Uusivirta
448,0
Heikki Uusitalo
438,8
Marko Forsell
421,9
(Markon tarkka veikkaus 10maratonia = 421,95km)
Timo Pääkkö
407,1
(Timon tarkka veikkaus 407,127km)
Toivo Karila
385,0
Ps. Koskisen Pasi kertoi "tietävänsä" mitä juoksen, joten hän ei osallistu veikkaukseen. Toivottavasti Pasi sitten laittaa aikanaan 6vrk juoksun info ja seurantasivun kommenttikenttään tulos ajatelmansa, kun suoritus on käynnistynyt. ;)
Mukaan juoksemaan on aikonut tulla monia juoksijoita... Useimpien kanssa olen päässytkin jo juoksemaan yhdessä. Melkoinen kokemus tulee olemaan mikäli Seppo "Spiros" Leinonen saapuu paikalle!
Se olisi huikea kunnia tällaiselle tavalliselle ultraharrastajalle. Seppohan on ultrajuoksulegenda, joka on juossut Spartathlonin maaliin peräti 15kertaa! Mielenkiinnolla varmasti täällä Nivalassa muutkin paikalliset juoksijat odottavat tilaisuutta nähdä elävä legenda. Sepon odottaminen tuo itselleni paljon lisävoimia.
Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 26.5.2014
Järjestyi mahdollisuus käydä kokemassa 1000 mailia elämälle juoksua tänään. Pasi Koskinen on juossut nyt 14:sta päivää 1000 mailin projektiaan. Takana on tämän päivän jälkeen noin 794km. Hieman vajaa 57km per päivä, kahden viikon ajan. Infernaalista.
Lähdettiin Keijon kanssa matkaan klo.7 haminoissa Nivalasta. Pasi ei tiennyt tästä. Pasi oli siinä luulossa, että tulisimme noin klo.11 maissa Ouluun. Pasi oli täyttänyt neljä päivää aikaisemmin 50-vuotta.
Jätimme Keijon auton sovitusti puoli 9:ltä Ala-Temmekseen. Meidät Ouluun vei noilta sijoilta ystävällisellä eleellä Saarenpään Hannu, vaikka oli virunut edellisenä iltana kuumeessa Terwa-maratonin jäljiltä. Hieno ele kerrassaan. Juoksuväki on auttamisherkkää.
Hieman ennen kello 9:ää kyyhötimme hiljaa Hannun autossa matalana. Matkaa Pasin ja Kirsin vielä verhoutuneeseen asunto-autoon oli noin 40 metriä. Kirsi liikehti pian asunto-auton luona. Laitoin Pasille pokkana viestin, että olemme lähdössä Nivalasta ja että sataako Oulussa ja mikä meininki? Oulussa satoi melkein kaatamalla vettä. Kolme pikkupoikaa kihitti autossa. Aikamme odotettua turhaan vastausta, lähdimme hiipimään asunto-autoa kohden. Äääh, samantien Kirsi näki meidät, mutta oli onneksi juonessa heti mukana.
Pasi olikin talon sisällä. Pienen tovin päästä Pasi soitti. Hieman varovaisesti puhelin, että olimme juuri lähteneen ajamaan ja olimme nyt vedenheitto tauolla. Todellisuudessa kyyhötimme valmiina yllättämään. Homma meni läpi ja Pasi luuli meidän olevan oikeasti vielä Nivalassa. Kohta Pasi sitten tallusteli kohti asunto-autoaan, jolloin kajautimme "Paljon onnea vaan" -sävelellä biisin: "Tule juoksemaan vaan, tule juoksemaan vaan, tule juokseemaan Pasi, tule juoksemaan vaan". Pääsimme vielä Leenalle ja Veijolle kahville - ja kohtahan sitä pienen kahvittelun jälkeen mentiin.
Olipas se hieno päivä. Ja jopa minä yllätyin kuinka vetreässä kunnossa Pasi oli 13 juoksupäivän jälkeen. On se rautainen kaveri. Enkä voi kyllin toistaa sitä ominaisuutta joka Pasilla on huippuunsa viritetty: Taito säätää päivän kuorma niin että homma jatkuu suhteellisen vaivatta päivästä toiseen. Siis suhteellisen vaivatta, ei siis vaivatta. Ei kukaan voi mennä tuosta vain kahta viikkoa niin ettei tuntuis missään, ei edes Pasi. On kuitenkin valtaisa taito hallita kokonaisuus ja olla noin tuoreen oloinen kahden viikon jälkeen. Vaikuttavaa.
Pasi meni noin 5km erissä. Huolto-autoa ajava Pasin puoliso, Kirsi, ajoi auton aina noin 5km päähän, josta oli mahdollisuus Pasin ottaa joko pientä huoltoa tai isompaa - tarpeen mukaan. Yksi kerta taisi mennä vain peukkua näyttämällä. Erittäin vakaata ja etenevää tyyliä. Matka taittui nätisti. Välillä Pasi kertoi vaihtelevansa välillä rymiä, pienesti, jotta monotomisuus rikkoontuisi, eikä paikat jumiutuisi niin herkästi. Pasi on aina innokas luennoimaan, ja hyväkin vielä.
Menkää nyt ihmiset juoksemaan Pasin kanssa. Se on mahtava kokemus! Olimme Keijon kanssa aidon innoissamme palatessamme kotimatkalle. Päivä oli antanut enemmän kuin odotimme. Olimme Pasin matkassa 32,5km, eli 1/50 osan. Arvostus urakkaa kohtaan nousi taas lisää. On se äärimmäinen ponnistus ja vaatii niin paljon.
Tässä pieni videontekele päivästä. Kiitos Pasi, Kirsi, Keijo, Hannu, Leena ja Veijo!
Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 25.5.2014
Päivät ovat olleet melkoisen hektisiä. Yksi tekijä on ollut riemastuttavat tapahtumat ympärilläni. Pasi tekee HUIKEAA suoritusta parhaillaan. Jay Leno shokeerasi koko Nivalan juoksemalla ja kävelemällä 130km 123m vuorokaudessa. Uusi Nivalan ennätys. Onneksi olkoon! Monet mieltävät Jannen kävelijäksi. Voin paljastaa, että Janne oli juossutkin monta tovia tuon vuorokauden aikana.
Olen kuin luonto. Arvostan luontoa. Elän osin kuin luonto. Kuulin lähes kahden vuoden tauon jälkeen ultrajuoksutuloksista kadonneesta naisultraajasta. Tutustuin häneen 2.Onnin kierroksella Karvoskylällä. Oli hienoa kuulla, että hän oli uskaltanut irrottaa otteensa myös henkisesti ultrajuoksusta fyysisen vamman vuoksi. Se ei ole aina niin yksinkertaista. Nyt hän taas mielii kokeilla, miltä tuntuisi kenties ujuttaa jalkaterät lenkkareiden sisään. Harva uskaltaa elää niin kuin sisältä ohjataan. Hieno minitarina aidosta elämästä.
Olen kuin puu, joka on seurannut kosken kuohuntaa (Pasi, Janne, Marko, Juha.J, Mika, Asta, Tuomas, Heikki jne. lista on pitkä) pitkin näitä viikkoja. Olen samalla kerännyt läheltäni kaiken ravinnon (kilometrit) itseeni. Nyt on jo aika löysätä ja päästää hiljalleen lehdet vapaaksi. Samalla haluan aloittaa asteittaisen rauhoittumisen tullakseni tilaan, josta haluan aloittaa 6vrk juoksun. Tämä tarkoittaa sitä, että en välttämättä ole lähiviikkoinan kovinkaan aktiivinen osallistumaan esim. seuraamieni blogien kommentointiin. On aika voimaantua - levätä.
Minulla on ajoittain "vähän" hajamielinen pää, joten on aiheellista muistaa kiittää enemmin kuin myöhemmin. Eli kiitos teille (lähinnä Pasi ja Pirjo), jotka olette syventäneet ajatuksiani tulevan 6vrk juoksun energiahuollosta. Nuo dialogit ovat olleet rikkaita sisällöltään ja auttaneet jäsentämään tuota tärkeää osa-aluetta. Olen tullut entistä vakuuttuneemmaksi, että variaatioita täytyy olla paljon. Energia on ja ei tähtitiedettä. Suunnittelussa ja tuotteiden valinnoilla on iso merkitys. Kuitenkin itse suorituksessa kaikki muuttuu hyvin simppeliksi. Sitä laitetaan nenä alapuolelta sisään mitä menee kulloinkin. Siihen kohtaan loppuu siis kaikki hienous. Realistinen suunnitelmakehys auttaa tässäkin alueella. Luotan myös oman ammattini kautta tulleeseen tietoon ja kokemukseen, juoksemisen ohella.
Tänään minulla oli kunnia toimia kunniakierroksen veturina. Minun lisäkseni tehtävään oli valittu huippujuoksija Miika Tenhunen ja kirkkoherra Sanna Jukkola. Kiertäjiä oli kaikkiaan 51, mikäli kuulutuksen lukuun on luottaminen - ja miksei olisi, olihan mikin takana Nivalan kiistaton kuuluttajalegenda, Kari Tenhunen. Henkilökohtaisesti oli hieno nähdä aivoverenkiertohäiriön vuoksi eri asteisesti vammautuneiden tuttavien hieno ponnistus tapahtumassa. Jotenkin jäi olo, että olisi pitänyt enempi heitä puhuttaa. Tunsin heistä ainakin neljä, ja tiedän heidän kaikkien olevan erityisen vahvoja ihmisiä. He ovat säilyttäneet positiivisuuden ja näkevät valoa elämässä. Väitän jopa että enemmän kuin monet "terveet".
Juoksu oli tänään yli 7km helppoa, kunnes ilmeisesti kuumuuteen tottumattomuudesta johtuen alkoi pistämään 2-3 kierroksen ajaksi. Muki mehua välillä ja olo tasaantui siksi hyvin että jaksoin täyden tunnin kiertää tartania. Enempi rentouteen keskittyen, mutta lopussa pistoksen jälkeen kangistuenkin kiersin 33,5kierrosta, eli 13,4km. Kaikkineen ohituskiemuroineen päivineen gps-kelloon kertyi 14,17km, eli keskivauhdiksi mukavat @4:14. Kyllä tuo saa kelvata näin lihavalle juoksijalle. Minun täytyisi oppia jossain kohtaa, että puntari ei ole pankkitili. Viikko viikolta näen numeron isonevan. Katsotaan jossain vaiheeessa. Nyt tuo ei tunnu niin kiireelliseltä asialta. En edes osaa sanoa, milloin minun pitäisi juosta seuraavan kerran omaa kovaa. Syksyllä? Ensi vuonna?
Olen aikataulussa. Olen vähintään niin hyvässä tilassa kuin uskalsin odottaa. Näen 6vrk haasteen erittäin haastavana. Se vaatii ja repii minut varmasti osiin. Olen koittanut valmistautua tulevaan parhaalla mahdollisella tavalla. Silti odotan, että minua kohtaa aivan uudet vedet. Minun on osattava meloa läpi jokaisen kaislikon ja uskottava siihen että juoksen aina vaan seuraavanakin hetkenä, tuntina, päivänä.
Olen huvikseen juoksija. Minulla ei ole siis numerolappua 6vrk juoksussa, mutta silti tulen kokemuksen lisäksi juoksemaan myös maksimaallisen määrän kilometrejä. 550km olen asettanut päämääräkseni. Se on äärimmäisen paljon. Vuodesta 2006 lähtien suomalaisista vain 9 on ylittänyt 500km rajan: Pekka Aalto, Seppo Leinonen, Aku Kopakkala, Petri Perttilä, Maria Tähkävuori, Miikka Bäckström, Pasi Koskinen, Sakari Haka ja Jari Soikkeli. Heistä 600km rajan ovat rikkoneet vain viisi ensin mainittua. 700km vain Pekka Aalto (812km) ja Seppo Leinonen (712km).
Vaikka 6vrk on pitkä aika, täyttyy se lähes 100% juoksulle elämisestä. Toivon ymmärtämystä niiltä, jotka koittavat minua tavoitella esimerkiksi puhelimitse. On hirveän vähän tilanteita, joissa ehdin käyttää energiaani puhelimessa puhumiseen. Minulle voi soittaa, mutta mielellään kun on asiaa ja lyhyesti. Päivärytmikehykseni näkyy 6vrk info sivuiltani. Lähden aina kotoani lenkeille. Lenkeille voi hypätä mukaan mistä kohtaa minut sattuu bongaamaan. On mukavakin, jos on jollakin lenkillä kanssajuoksijoita. Vauhtini on kaiken aikaa aika hidas ja hidastuu varmasti päivien kuluessa, joten vauhteja ei varmaankaan kannata pelätä. :)
... En osaa sanoa milloin kirjoitan seuraavaksi. En kirjoita mitään väkisin. Palaan taas, kun tulee halu tulla ulos kirjainjonoilla.
Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 20.5.2014
-"Minulle olisi paketti - kas tässä on lähetyskoodini." -"Selvä, näytätkö vielä henkkarit". Kaivan ajokortin. Kassaneiti katsoo korttia, sitten vienosti hymyillen toteaa: -"Ootkos sinä se huvikseen juoksija"? Askelmerkkini meni kyllä sekaisin tuosta kysymyksestä. -"Joo, tuota, kyllä, niinhän se taitaa olla." Olin kirjoittanut paikallislehteen juosseeni Iisalmesta - Nivalaan (+128km) huvikseni. Huvikseen juoksija-manttelin kuullessani toisen suusta, kuulosti se eka kerran kuullessani aika hauskalta ja samalla omaperäiseltä. Sitä taidan ollakin?
Huvikseen juoksijana en ole kuitenkaan lajimme ainoa jäänne. Yksi lajimme yksilö taivaltaa parhaillaan täysin huvikseen - ja aika hartaasti - ja pitkään.
Perusmatkoilla valtaosa harjoittelee tuloshakuisesti. Samoin on asia maratoneillakin, olkoonkin että keräilijöitä alkaa olla nykyään jo aika mukavasti. Myös lyhempiä ultria leimaa se, että tulos on homman keskiössä. Monet puhuvatkin avoimesti tarvivansa motivaatiokseen jonkun päämäärän (kisan) ja siellä jonkun tulostavoitteen. Mielestäni se on hienoa, että ihmiset motivoituvat liikkumaan esim. 3-6kk juostakseen jonkun kisan. Se on paljon parempi kuin ei mitään. Tuota trendiä leimaa myös projektiluonteisuus, kausiluonteisuus. Saatetaan liikkua pitkiäkin aikoja vailla punaista lankaa. Päämäärä puuttuu. Säännölliseen harjoitteluun tarvitaan jokin syy.
Kun juostaan jopa kahta kertaa päivässä ilman että seuraavaa kilpailua on tiedossa koko vuonna, on kyse voimakkaasta halusta juosta. Se halu tulee sisältä etsimättä. Lähes poikkeuksetta myös pitkissä ultrissa ei enää pelkkä tulostavoite riitä viemään juoksijaa maaliin. Sanotaanko nyt vaikka 6päivän juoksussa tai vaikka Suomen halkijuoksussa. Koen kuuluvani itse tähän kastiin. Juoksen voimakkaan sisäisen halun vuoksi. Olen tosiaan juossut tänä vuonna jopa Iisalmesta Nivalaan(+128km) huviksi. Huviksi on syvällisesti puhuttaessa hieman harhaanjohtava, mutta yleisilmaisuna täyttä totta. Kyllähän itsetuntemisen tienä tuollaiset kokeet ovat aivan verrattomia. Tuo Iisalmi -juoksu oli minulle merkitykseltään isompi kuin mitä se ulospäin näyttää. Se jäi sisälleni.
Olen juossut viimeisen 1,5 vuoden aikana yli 120 kertaa Pumpin kanssa lenkeillä, sekä lukuisia kertoja muutamien muidenkin kavereiteni kanssa. Silti olen juossut valtaosan lenkeistäni yksin. Ajaudun harvoin teille tai poluille, joilla on muita juoksijoita. Silloinkin kun olen juossut jonkun muun tai muiden kanssa, ovat he olleet minulle tuttua lenkkiseuraa tutusta kaveripiiristä.
Tuossa eilen kävin kuitenkin tuolla Pyssymäellä juoksemassa reilun 15km lenkin pururadalla. Olo oli tukkoinen varsinkin aluksi. Siitä sitten lihakset hieman lämpeni, mutta juoksu ei mitenkään herkältä tuntunut. 5km vauhtiosuus meni kuitenkin mukavan helposti. Loppuverryttelyä hölkätessäni näin selän edessäni. Hissukseen selkä läheni. Tulen rinnalle kuin aave. Mies ei huomaa äänetöntä tuloani. Lopulta hieman säikähtäneen näköiset kasvot kääntyvät. Hiki valuu norona, sykkeet kuulostavat olevan mukavasti kohonneet. Tulen rinnalle ylämäessä. Ei tarvi mennä tuossa kerronnassa pidemmälle. Konkreettinen tilanne. Sitä ei aina huomaa miten hyvässä kunnossa sitä silti on, vaikka se ei aina itsestä siltä tunnukaan.
Toisaalla... -"Huomenta, mikäs on teidän vointi."? Mummu katsoo pari sekuntia ja vastaa: -"Vaan miten sinut jalat kestää. Iisalmestakin juoksit... eikö...meneköö se jo vähän yli? Hyvä se on, että jaksat liikkua...vaan." Matka tähän on tullut jotenkin vähän varkain. Suurin syy siihen on harrastuksen helppous, joka taas johtuu jo mainitusta sisäisestä halusta juosta - vaikka huvikseen. Koen edelleeni olevani erittäin keskeneräinen juoksija. Samalla on ollut pakko ymmärtää, että muutamia portaita on jäänyt jo taaksekin. Matkat ja määrät alkavat olla jo monen silmissä ja korvissa hullun hommia. Kun jokin asiaa alkaa mennä käsitysrajan yli, leimataan se "hullun hommaksi", tosin usein humoristisella sävyllä.
Olisi hauska kuulla kaikki puheet itsestäni. Tosin niitä ei ole vaikea arvata. Suopeimmasta päästä esimerkkinä veikkaan tässä joitakin: Eikö sillä muuta tekemistä oo kuin reuhkasta tuolla... kyllä se kohta loppuu, eihän tuo ole täysjärkisen hommaa... jne. Toki uskon olevan myös positiivisia puheita, mutta olemme suomalaisia. Eikä siinä mitään, Suomessahan tässä asutaan. Eikä puheet minuun vaikuta. Sisälläni on tasapaino. Ja millä se on tullut? Juoksulla.
30 päivää aikaa 6vrk juoksuni starttiin. Olen kirjoitellut paperille huoltopuolen listaa, kaikkea mitä siihen kuuluu. Se lista ei valmistu päivässä, eikä kahdessa. Olen jonkun verran valmistautunut myös henkisesti. Pientä debaattia olen käynyt aiheesta itseni kanssa. Hyvää perspektiiviä omaankin suoritukseen saan tietysti myös Pasin par´aikaan meneillään olevasta 1000mailin urakasta. Jäljellä olevan ajan isoin päämäärä on saada jalkojen paljon harjoiteltu lihaksisto parhaaseen mahdolliseen toiminta ja vireystilaan 14.6. mennessä. Tuo muokkaus alkaa oikeastaan todenteolla vasta ensi viikon puolivälissä. Eli vielä vähän harjoitellaan.
Olen valinnut rohkean kevennyksen loppuun. Nyt on luottoa omaan kuntoon enempi kuin koskaan aikaisemmin. Harjoittelu on sujunut erittäin hyvin. Se tuo levollisuutta. Kaikista isoin tehtävä on pysyä terveenä. Näihin tunnelmiin.
Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 15.5.2014
Oma 6vrk juoksuni suunnitelu edistyi taas. Nyt on vuorokausi rytmiä hiottu. Teenkin viiden lenkin sijaan kuusi lenkkiä vuorokaudessa. Liikkeellä olo aika on silti sama = n.14,5h/vrk. Lisää voit lukea tästä...
29.6.2014 40-vuotta täyttävä Iso-Sydänmaan reitti sai omat sivut, joita päivitän. Tänään sinne ilmaanuu promovideokin. Ei muuta kuin vaeltamaan I-SR2014 -reitille.
Tässä siis hieman seurattavaa. :) Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 8.5.2014
