Urheilusaavutuksia on monenlaisia. Tyypillisimmät ovat joissain erinnäisissä kilpailuissa tuleminen kolmen joukkoon tai jokin oma ennätys. Nyt saavutin jotain hyvin erilaista ja uskallan sanoa, että aika vaikeasti saavutettavissa olevan saavutuksen. Onnistuin nimittäin juoksemaan kymmenenä vuonna peräkkäin vähintään 4000 juoksukilometriä.
Vuosina 2013 - 2022 on kertynyt (tilanne 24.12.2022) yhteensä 47 043,2km. Eli 4704,3km keskimäärin vuotta kohden. Kolmena vuonna on 5000 kilometriä ylittynyt tuona ajanjaksona.
Juoksukilometrit vuosittain:
2008 471,6km (elo-joulukuu)
2009 1187,8km (ensimmäiset kolme maratonia)
2010 1464,3km (ensimmäinen 24h juoksu)
2011 2043,4km (mikään ei onnistunut)
2012 3973,3km (iso kehitys.
Piirinennätys 12h hallijuoksussa Joensuussa
116,099km)
2013 4554,9km (iso kehitys jatkui.
10km ja Puolimaratonin ennätykset (41.33 ja 1.31.22)
Nivalan ympyräjuoksu (+100km) 9:55:16 )
2014 5060,0km (Iisalmesta Nivalaan 128,8km
14:48:30. 100h juoksussa 427,3km (oma toimi tempaus
yhdessä Janne ”Jay Leno” Kukkolan kanssa)
2015 5000,0km (menestys vuosi. Unkarissa
6vrk juoksun MM-kisoissa 524,024km.
maratonennätys 3:22:55 (Haapajärvi)
2016 4874,4km (5km ennätys 19:47.
Huikea juoksu Vaarojen maratonin 43km
matkalla. Monta kovaa päänahkaa. Sijoitus 36:s.
2017 4809,0km (varpaat paleltui. Silti jo 4kk päästä
Karhunkierroksen 84km matkalla 16:sta.
PEP57km voitto.
2018 5180.0km (Paljon keskeytyksiä. Huono vuosi.
Hallimaraton 3.29.14 Vaasa)
2019 4675,3km (menestys vuosi. PEP171km voitto)
2020 4882,2km (koronapandemian vuoksi vain yksi kisa.
keskeytys Vaarojen maratonin 130km kisassa)
2021 4007,2km (PPU 2021 voitto. muuten ei kehumista)
2022 4000,2km(24.12) (Ei onnistumisia. Motivaatio karkasi)
Harjoituspäiväkirjoja katsellessani hoksaan kilpailumotivaationi rakoilleen ensimmäistä kertaa jo syksyllä 2017. Nyt on ollut jo pidempään työstämistä motivoida itseään kilpailemaan. Sen sijaan juoksemaan minun ei ole tarvinnut motivoida itseäni koskaan. Tavoitteellinen harjoittelu jotain tavoitetta varten on kuitenkin aina myös uhrautumista. Olen kyllästynyt uhrautumaan juoksulle. Enemmin nautin sitä vapaasti, ilman mitään tavoitetta.
Tämä saavutus - kymmenen vuotta peräjälkeen vähintään 4000 kilometriä/vuosi - saattoi hyvinkin jäädä viimeisekseni. En tietysti halua itseäni sitoakaan mihinkään päätökseen, sillä olen huomannut, että ajan kuluessa eri asioita katsoo eri tavalla kuin aiemmin. Nyt on kuitenkin aika huokaista ja nauttia kohtuullisesta liikkumisesta ilman tavoitteita. Tähän saavutukseen kelpaakin kyllä mielestäni lopettaa kilpailu-ura. Olin sitä jo vakavasti tekemässä vuonna 2019, kun voitin PEP 171km kisan. Silloin olinkin elämäni kunnossa.
Roikuin tavallaan vielä tuon jälkeen kolme vuotta kehäraakkina mukana karkeloissa. Vähän kuin NHL-pelaajat, jotka ei tajua vain lopettaa vaan he eivät lopulta vain saa enää uutta sopimusta. Ja sitten he ilmoittavat lopettamisestaan. Näin minulle kävi. Ja seki on hyvä myöntää.
Oikein hyvää Joulun aikaa lukijoille! Täytyy yrittää aktivoitua jatkossa vähän paremmin tätä blogia päivittään. Kaikki menee kuitenkin omaa tahtia.
Onni Vähäaho, Nivalassa 24.12.2022
Onnitteluni, mutta kaikki ei mene omaa tahtia. Jotkut peesaavat ja vilkuilevat, että mitä ne muut. Mutta ei me siitä välitetä Onni, eihän?
VastaaPoistaKiitos!
PoistaMonia kiinnostaa muiden tekemiset ja on hyvin yksilökohtaista miten kukin reagoi niihin. Jotkut ei seuraa ollenkaan, jotkut ei halua tai ei hoksaa seurata. Jotkut seuraa vähän, harvoin, silloin tällöin, paljon tai jopa jatkuvasti. Toiset vain seuraavat, toiset kokeilevat jotain pientä osaa, jotkut enemmän tai jotain siltä välin. Jotkut kokevat hyöytyä, tiiset ei ollenkaan.... tarinaa voisi jatkaa pitkästikin. Jokainen valitsee lopulta itse. Toivottavasti. Parasta on aina oppi tehdystä - kaikessa.
En ole tuota ajatellut enempää.
T: Onni Vähäaho
Ps. Kirjautuminen puhelimella ei aina onnistu.
Suuri saavutus sekä urheilussa että elämässä on sekin, että etenee ajatuksissaan jonkinlaiseen, jopa yllättäväänkin päätelmään. Ja jatkaa rohkeasti siltä pohjalta. Juoksu on sikäli armollinen harraste, kuin polkupyöräily, että kun sen on kerran oppinut, siihen voi halutessaan myös palata, takaumana, jos hetkellinen innostus nousee pintaan.
VastaaPoistaT Jyrki Leskelä. Ps. näköjään ei äsken ottanut sitä.
PoistaKyllä. Paljon erilaista elämää sitä eläisi, jos olisi ollut jo parikymppisenä tämä oppi ja oivallus, mitä parinkympin ja viidenkympin välissä on kertynyt. Toisaalta ihmisen - ainakin minun ja joidenkin tuntemieni - ajatukset muuttuu elon varrella. Erilaiset asiat voivat tulla tärkemmäksi. Jotkut asiat voivat jäädä välillä hieman etäämmäksi. Sisäisen rauha on kaikista tärkein asia. Se on kiva juttu se.
Poista