Näytetään tekstit, joissa on tunniste nuoret. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste nuoret. Näytä kaikki tekstit

torstai 6. kesäkuuta 2013

HÄRÖILY JATKUU - JATKUVUUS

                             Otsikossa olennainen. Tärkeintä on jatkuvuus. Tietysti sisältö ja määrä tulevat jaetulla hopealla terveyden kanssa. Ääh, ei jaksa viisastella. Aamulenkistä pikku filmin pätkä. Yhteisaamulenkki 53m korkeuseron reitillä, ajoittain erittäin haastavalla reitillä. Yllättävän hyvä keskari @6:22, vaikka siihen sisältyy kuvaukset yms. äimistelyt ja hoopoilut. Ja taas tuli parit mulahduksetkin. Oma koko lenkki 23,4km, avg.129 @6:19. Hyvää peekoota.


ILLALLA HIPPOKISOISSA Tytär nousi komeasti korkeimmalle pallille 15 osallistujan joukossa. Kolme tyttöä jakoi ykköstilan. Tyttö teki enkan pallonheitossa, 10,54m ja juoksi 40m 9,4. Pallonheitossa tuli ykköstila ja juoksussakin tuli kärkipään sijoitus.

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 6.6.2013

perjantai 24. toukokuuta 2013

TÄSMÄTEHTÄVÄ OULUSSA

                      Kaikki alkaa olla valmista. Huomiselle olen ohjelmoinut täsmätehtävän Oulussa. Sen kesto olenee n.190-200min. Riippuen kelistä. Olen valmis tehtävään. Taon Oulun raitteja n.154-159 sykkeillä +3h ja se on siinä. Tehtävä on siis hyvin selväkin.

                     Kuten jokaisen kisan alla, niin myös tämän, on aina jotain pientä oikkua. Meillä on perheessä flunssa päällä. Pari päivää sitten luulin jo hetken sairastuneen, mutta se olikin onneksi vain astmaatikon allergia oireita. Kuulema muillakin allergikoilla on nyt jotain haasteita. Mutta eipä tuo isommin vaikuta mihinkään - mitä nyt jonkun verran hankalampi on hengitellä - ainakin välistä. Maratonillahan läiskitään menemään kuiten-niin sen verta hengityksen kannalta helppoa ravia, ettei tuo aiheuttane juurikaan ylimääräistä kitkaa.

                    Varmaan suurin ison-K:n kasvaminen otsalohkoon on tuo sääennuste, joka on aivan hanurista. +22 ja aarinkoa täyreltä taivahalta. Sanompa vaan notta siinähän paistaa, Pe*k*l*!!! En jaksa ajatella mitä se vaikuttaa aikaan - vaikuttakoot mitä vaikuttaa - sittehän sen näkkee. +18 ylöspäin menevissä lämmöissä on mulla ollu AINA vaikeuksia. Siitäpä sitten jokainen päätelkööt mitä haluaa.

                   Kävin tuossa tännään aamusella vähä tuossa verrytteleen, jotta saisin vähän tehtävän toteuttajia pijettyä hereillä ja tonuksissaan. Ees alakuun jolokottelin yhen kilsan tasasta @5:00 -vauhtia jarrutellen ja lämmitellen. Sitten ajattelin kokeilla juosta 2km ajateltulla MARATON TUNTEELLA katsomatta KERTAAKAAN kelloon!!! Nostaa tirpasin lantion harjalle ja fundeerasin hieman teknistä helppoutta ja laskettelin rentoa KISARAVIA pari kilsaa. Keskari @4:18. Sykkeet kisa-alueella. Varmaan oli kuitenkin lähempänä tunteeltaan reippaan maratonvauhdin kanttia kuin helepon. Katsotaan mitä sitten kisafiilis yms. yllättävätkin detaljit saa aikaan huomenna. Yhtä kaikki, tuli ihan mukava olo tuon verryttelyn jälkeen. Loppuun jolokottelin kevyttä 1,3km, johon sisällytin kaikenlaisia veivauksia, mm. polvennostojuoksua, läpsyjä, lonkan aukasuja ja loppuun yhen Boltinkin.

                 Huomiselle on alustava neste, geeli ja suolasuunnitelma seuraava: Joka asemalta vasurilla sipasen ainakin urh.juomaa. Squeezy-juomaa en oo ikinä juonnu, joten juomapuoli vedetään ihan alokasmaisella lähestymisellä. KOSKAAN ei saisi juoda ensimmäistä kertaa mitään juomaa kisassa. Lisäksi otan vettä, jos suinkin KERKIÄN. Suolatabun otan 6,16,26 ja 36km kohilla. Geelin 5,13,21,29,37km kohilla.

                 Juttelin tuossa eilettäin yhen kaverin kanssa puhelimessa. Hänen kisasuunnitelmansa on kuin ohjekirjasta. Ensin 1-2km noin @5:00 -vauhtia... Sitten nosto kisavauhtiin... Juomapaikoilla ei mitään kiirettä. Ja varmasti tekee kovan tuloksen. Olen siitä lähes 100% varma. Lähestymistapoja on lähes yhtä paljon kuin on juoksijoitakin. Itse edustan taas tuloksen maksimoimista, paukusta maaliviivalle asti. Lähden aina tekeen tilanteeseen ja kuntooni nähden unelmajuoksua. Joensuussa ja Nivalan Puolimaratonilla onnistuin mielestäni tilanteeseen ja kuntooni nähden täydellisesti. Pidän myös siis omaa taktiikkaani itselleni sopivana, vaikka se on kaikkea muuta kuin suosituskirjoista. Koko tämä minun touhu on aivan jotain muuta kuin suositeltavaa. Tämä on varmasti niin hullunkurista, että täällä tapahtuvia asioitakin näytetään seuraavan n.200-400 käynnin verran/päivä. Kiitosta vaan kiinnostuksesta.

                   Käyttäessäni tuota neljä päivää sitten tekemään taulukkoa lunttina niin huomenna näyttäisi +22 lämmössä ja miedossa tuulessa olevan 3:24 tulos odotettavissa, sikäli mikäli ennusteet ja tojellisuus kohtaavat. Tuo tuntuu kyllä TOSI surkialta lopputulemalta. Uskon parempaan, vaikka nuot taulukot ei mulla yleensä paljon heitä... Huomenna otan soppelit verkat n.1h ennen kisaa kapuloihin. Kisassa nostan hiljalleen itseni tehtävä-alueelle, eli aluksi 155 -kantille sykkeissä. Varmaan ne hiissautuvat kisan ejetessä 160 -kantille, jos tulee noin PIRUN KUUMA. Joka tapauksessa tehtävä tulee olemaan RAAKA. Sillä en ruukaa jättää tuliaisiksi mitään kisareitille. Huomenna nähdään! Täällä on latinki AIVAN VARMASTI kohdallaan!!! Onko siellä?

Ps.Sain haalittua kokoon 3.Onnin kierrokselle 9 yhteistyökumppania. Ens viikolla saadaan ensimmäinen erä (kaksi erää) teemapaitoja. ISO KIITOS sponsoreille:

* Mannerheimin lastensuojeluliiton Nivalan osasto
* Lakeuden Kipinä
* Liikuntakeskus Nivala
* Nivala-Seura 
* Rakennusliike P.Vähäsöyrinki
* Nivalan Osuuspankki
* Design Talo Nivala
* Lähitapiola Nivala
* JP Paino Nivala


             Juoksijoita on tulossa mukavasti osalle matkaa juoksemaan seurakseni. Ainakin yksi (Fredrik Olaussen) myös koko matkalle. Ja tietysti kaikki vielä ilmoittamatta olevat ovat ERITTÄIN lämpimästi tervetulleita juoksemaan kanssani - tai Fredrikin kanssa - missä kohtaa reittiä tahansa. Itse menen kävelyineen päivineen tojennäköisesti n. @5:15-5:40 vauhtia - ainakin aluksi.

            Mikä tärkeintä kuitenkin, ensimmäisiä lahjoituksia on alkanut tupsahdella lahjoitustilille!!! Muistetaanpa olla jokainen mukana vähäisellä 5e panoksella ja auttaa näin MLL -Nivan osaston perhekahvila toimintaa. Lahjoitustilihän on: FI89 5291 0820 0868 71


Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 24.5.2013

torstai 2. elokuuta 2012

YKKÖS POKAALIA PUKKAA

                        On helppo arvata, ettei kyse ole minusta. Itsehän vietin (pian lähren nimittäin duuniin) tässä ihan kaksi kokonaista vapaata juoksusta. Mitä nyt vähän keskivartalojumppaa, venyttelyä yms. edistävää huoltoa kiemurtelin. Siitä huolimatta meiän kirjahyllyyn kopsahti juuri komia ykkös pokaali!

                         Ykköspokaali (klikkaamalla suapi kuvan isommaksi)

                Tytöstä polvi paranee! Kävimme nimittäin tyttären kanssa tuolla Sisulisäkisoissa äskettäin. Oli toimitsijoista pula, joten ajattelin kokeilla, miten tyttö selviäisi vähemmällä isän "valamennuksella" ja tuella. Ollaan kuiten-niin jo kolmatta kesää noita Gp-kisoja kiertelemässä. En kyllä korkeushyppy tomihtijana ollessani ehtinnä kuin nähä juoksun lopun. Näytti oman eränsä voittavan, vaikka hölläsi näköjään reippaasti lopussa <-40m 9,4. Pallonheittoon ehdin vinkata, jotta muistaa ottaa vauhtia. Ei ollu muistanna, mutta olihan tuo sen klaarannut sarjan pisimmällä heitolla. 

                Siinä rimmaa nostaessani 105 tietämille korkeuspaikalla, huomasin tytön kiipiävän 1-pallille. Luulin hänen vain kilimuilevan muuten vaan. Näyttivät kuitenkin pokaalia tytölle ojentavan, joten pyysin kohteliammin lupaa poistua paikalta. Kas, ehdin kuvan räpsäyttää kesän toisesta ykköstilaan johtaneesta kisasta. Tässä ykköstilan tunnelmia...

 
                           Kelpaa tässä nyt iskän töihin lähtä. Paljon nähtiin taas tuttuja kavereita, joten kaikin puolin mukava reissu jälleen Tuiskulan urheilupyhättöön.

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 2.8.2012

perjantai 20. heinäkuuta 2012

TERAPEUTTINEN LÖKÖLOMA


             Tämä oli piirretty kalenteriin jo kylminä talvipäivinä – perheen yhteinen mökkiloma. Ajoituskin oli mietitty tarkkaan. Mökkiloma tulla tupsahti käsille vain viisi päivää 24h kisan jälkeen. Ehdin parahiksi kuntoon piinaavista pääoireistani, joka nostatti fiilinkiä. Mikään ei enää puristanna kupolia. Ostin kuitenkin varulta mökille lähtö aamuna paikallisesta apoteekista laadukkaan Omronin verenpainemittarin. Sehän täytyi heti testata. Ja mikä ilonhetki siitä tulikaan!!! 135/71!!! Minulla, kun on pahus ollut hieman toi alapaine vuosia siinä huulilla, elikkäs aivan siellä rajoilla. Joku kerta se on huidellu yli 90, ollen parhaimmillaankin 85 tietämissä. Ja nyt 71. Ja tuo trendi vaikuttaa olevan ihan nykytasoa useammankin päivän ja mittauskerran otatuksen perusteella. Alapaine on nyt asustellut tuossa 68-75 välimaastossa. Mutta eipä jäädä sutimaan enempiä samaan soppaan.

               Kääntäminen kaupunkimiljöön hektisestä elämästä keskelle ei mitään, ei ole aina niin helppoa. Ei aivan nytkään. Jotenkin tuntui, ettei aluksi osaa olla mitenkään päin. Vieläkö on tällainen härrä-pirra-luonne niin entistä haastavampi rasti laskeutua Kinnulan ja Kivijärven puolivälin, hiirenhiljaiseen järven poukamaan perheineen kuuntelemaan hiljaisuutta. Lintuja ja elukoitakin tuntuu olevan täällä aavemaisen kauniissa paikassa ouvon vähäsen. Ei tarttis kovinkaan kaksista mielikuvitusta, kun tämän voisi kääntää päässään jopa kammottavan rauhalliseksi aivojen tuuletuskeskukseksi.

               Eipä siinä silti kauaa menny, kun tähän lököilyyn jo tottui. Koht´sillaan takamus melekeen vihersi paikallaan olosta, eikä uusista kiireettömistä kavereistakaan ollunna pulaa

            Kaksi kiireetöntä (kuvia klikkaamalla saapi ne isommaksi)


              Aivan niin kuin ois aina vaan heittännä lonkkaa ja puuhastellu näitä ei-niin-usein-toteutuvia mukavia harrasteita. Harvoin sitä ehtii onkimaan, soutelemaan, järvipolskimaan tai vaikkapa vain nuotiolla turjusteleen sydeemejä. Pikkasen siinä pääsi muistelemaan vähäisiä erätaitoja, joiden lopputulema oli tämä...


 Tulihan tuossa käytyä matojen etsintä retkikin, ihan hyvin tuloksin. Ensin meinasin laittaa matokuppiin hieman liian isoja onkimatoja.
                Liekö kala tarttuna tollaseen syöttiin vai syötti kalaan?


               Erittäin antoisia ja mieltä lämmittäviä puuhia. Yksi tähtihetkistä oli nähdä oman tyttären nykäsevän ahdin valtakunnasta ihan ilman apuja elämänsä eka kalan. Ja ihan ahvenen vieläpä! Pian samassa imussa poika nykäisi ison lahnan ihan säikähtäen ahdin mojovaa antia. Melkoisia onkivetoja laiturin nokasta. 

                       Tytön elämänsä eka kala, ahven!!!

               Tulihan siinä yks päivä käytyä Pihtiputaalla putaanportin antimista nauttien. Käytiin mm. keihäsmuseossa. Tässä kuva Uwe Hohnin ME-keihäästä (104,80)… 
                 Tuo hopeisen värinen keihsä kolmas oikealta


Kaikkihan muistanevat TUON kaameanheiton, jonka seurauksena keihäsmallia muutettiin nopiammin maahan tippuvaksi. Nykyisen mallin ME on tietysti Jan Zeleznyn nimissä...


               Tämän loman päätin jo kauan sitten ottaa ihan rennosti, keskittyen vain lököilyyn perheen parissa. Ehkä olisin ollut vieläkin kirjaimellisempi, jollei nuo jalat olisi päässeet niin vähällä 24h skabassa. Hieman nuo priima verenpaineetkin morsettivat, jotta ois valamista poikaa treenaileenkin, jos maistuu. Mutta eipä sitä näin lökölomalla paljo vihti/kehtaa treenejä veivailla. Aivan pientä jäsenten oiontaa harvakseltaan.

               Perjantaina pihalla käyskennellessäni sätkyttelin 80 loikkaa huvikseni. Lauantaina muun väen vedellessä päiväunosia kävin vähän haukkaan happea ja ihaileen mäkisiä maisemia. Sellaista juoksun tapaista jolokottelua taisi tuossa tulla sen 12,4km verran. Eli just sopivasti sai veren kiertämään ja ajatuksen kulkemaan. Lauantai-ilta menikin sitten saunoessa ja monenlaisessa fiilistelyssä. Monenlaisia antimia ja juomia suuntasi ääntä kohden. Sunnuntain liikunnalliset osuudet oli perheen yhteinen löydä-matoja-retki, sekä tietty reippaan kilsan souturetki Markojärven laitamia kierrellen.

               Maanantai oli taasen samaa peruskomiaa päivää, eli n.+20 ja puolipilivistä. Nappasin siinä saunan päälle muun perheen sutiessa jos jonnilaista aamutointa. Käpäsin reippaan viijen kilsan verkan ja notkistelin 150 vuoroloikkaa ”mökkimäkeen”.

               Tuo mäki oli aina jokaisen lenkin aluksi käteltävä, ja samanmoisia oli tämän tästä noilla hiekkateillä. TÄSSÄ video-otatus tuosta reippaan 5,25km haastavasta lenkurasta.


               Kävin tuon reippaan vitosen vielä heti loikkien jälkeen jamittamassa, tällä kertaa aika lailla urku auki. Kyllä siinä sai tuolla ylös-alas-hiekkatiellä aika makiasti jalat hapolle. Keskarivauhtikaan ei tippunna kuin jotain 4:50 tietämille, vaikka kuin suti menemään täpöllä. Tai ihmekkös tuo, tällaisesta etanasta kun kyse on.

               Keskiviikko-aamuna muu väki oli vielä aamu kympin maissa joko untenmailla tai disneyn ihmeellisessä maailmassa, joten sauna taasen lämpenemään ja mäkisiä maisemia ihaileen. Tuolla kerralla sutkin puolet hiekka ja puolet asfalttiteitä sen 20,3km. Mukana oli puoli litraa vettä, joka oli liian vähän mulle +20 keliin. Minua ei ole selvästikään tehty lämpimien ilmojen juoksijaksi. Nuot on kuiten-niin hyviä harjoituksia (hetkinen, harjoittelinko mökillä?), totuttelua ”lämpimällä” juoksuun. Jepulis-jee, kyllä tuon lenkuran perään vesi, järvessä polskiminen + saunominen maistui – ja sit huomenen toivottelut perheelle :)

               Määrä oli luovuttaa mökki pe:na klo.12. Aloittelimme torstaina siinä vähän keräilleen iltamassa tavaroita ja siivouksia laitettiin aluille. Pian oli jo into toimissa sitä luokkaa, että tempastiin mökki saman tien luovari kuntoon ja heitettiin pikku kiekuran kautta Nivalaan yötä vasten. Eli poika vietiin äidin luo Perhon mökille jatkamaan mökkeilyä, meidän suunnistaessa kotia kohti. Oli se vaan jo vähä koti-ikäväkin ;)

               On se vaan eri kivaa tällainen huoleton elo. Voi että nautin tästä. Kyllä tämän jäläkeen taas jaksaa veivata treeniä ja jatkaa loppu lomaa leppoisin mielin. Täytyy myös olla iloinen, ettei 24h skabasta jäänynnä mittään vammoja. Ois nimittäin tarkoitus vielä joitain kisoja rykiä tässä loppukesästä ja syksystä. Oon jopa tiiraillut ihan ratakisoja, aina 800m:stä ylöspäin. Harmi, ettei ainakaan tästä läheltä löytynnä yhtään 3000m esteiden kisaa. Pääsisköhän sitä alle 14min? Loppulomasta ois tarkoitus myös joku vähän pidempi retkijuoksu tai vastaava elämänkokemus naatiskella. Puntteja ja loikkia/hyppyjä on myös suunnitteella nytkytellä. Täytyis nimittäin saada noihin kinttuihin vähän ruutia. Ovat niin voimattomat kapulat, kun ei oo tullu niille tarjottua voimaa kehittäviä harjoitteita paljoakaan.

               Tulevat ajat, jos menneet ja meneilläänkin olevat, näyttävät herkullisilta ja sopivan haasteellisilta, joten kelpaa tässä ellää ja nauttia täysin rinnoin tästä elosta.

               Kesälomaterveisin Suomen yksi huonoimmista ultrajuoksijoista!


Onni Vähäaho, Nivalassa ja maailmalla, 20.7.2012

torstai 5. heinäkuuta 2012

NUORISO VALOKEILASSA

                      Tapasin tänään paikallisissa Sisulisäkilpailuissa viime vuoden Onnin kierros -tapahtuman palkinto voittajan, Santtu Sunin, joka pokkasi mennä syksynä "Nuorelle sisukkaalle" ojennetun palkinnon, jonka ultrajuoksuseura Endurance lahjoitti kiertopalkinnoksi. Kiitos Santtu, oli kunnia päästä kuvamaan sankaria!!! Olin viime vuonna ihte niin heikossa hapessa - eikä palkintoakaan tietty oltu silloin vielä voitu kaivertaa - ettei pokaalista ja lupaavasta, ja ennen kaikkea sisukkaasta nuoresta ollut kuvaa. Mutta nyt on, kas tässä:

                                         Nuori sisukas 2011 - Santtu Suni


                Juhlakalu oli tänäänkin sisukkaasti urheilemassa. Lähdettiin heti tyttömme palkintojenjaon jälestä kotia päin, joten en tiedä, miten sankari tänään pärjäsi. Eikä se ole ensinnäkään tärkeintä. Lapset liikkuvat yleensä noissa kekkereissä keskenään paljon enemmän kuin itse lajeissa. Sosiaalinen ja liikunnallinen viikon huipennus lapsille. Tuo kiertopalkinto on jälleen ylihuomenna jaossa Onnin kierroksella, joten sitä vaikkapa tavoittelemaan ja viihtymään liikunnan parissa.  

           Täytyy nyt silti vähän kehaista, kun oma tyttö pääsi kokeilemaan tänään miltä tuntuu seisoa ykköspallilla. Tuumasi kotona, että; "voitti kaikki viis vuotiaijen tyttöjen sarjassa, mutta ei se oo tärkeintä". Kas näin:
                              Tytöt 5.v - 1.Jasmin Vähäaho
                             pallo: 7,95m, 40m: 10,1.
    
           
                Hyvä nuoret!!!!




Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 5.7.2012