Näytetään tekstit, joissa on tunniste tekevälle sattuu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tekevälle sattuu. Näytä kaikki tekstit

perjantai 23. elokuuta 2013

TYRMÄÄVÄÄ KUULTAVAA VOL.2 = JÄLKIPUINTI

                        Edellinen blogini sai aikaan paljon keskustelua mm. kyseisen blogin kommenttikentässä. Kirjoitusta pidettiin hyvänä, sekä siihen liittyen kirjoitettiin pitkiä kommentteja, joita voi käydä kertaamassa tuosta edellisestä blogista, tästä linkistä.

                       Ymmärrettävästi z-Maratonin, Kempeleen maratonin, kilpailunjohtaja halusi keskustella kirjoituksestani. Kävimmekin juuri hyvähenkisen ja rakentavan puhelinkeskustelun hänen, Juha Liljamon, kanssa. Kuten hänen kattavasta ja hyvästä kommentista voi lukea, kaikki ei ole aina niin kuin lehdessä lukee. Hänen kantansa kelaajien osallistumiseen EI OLLUTKAAN sellainen mitä Kalevan jutussa oli lukenut. Kerrataan se vielä tähän, mitä Kalevassa luki: ”Mietimme hyvin syvällisesti turvallisuusnäkökohtia. Valitettavasti joudumme pohtimaan sitäkin, uskallammeko ottaa kelaajia enää jatkossa tapahtumaan, niin mielellämme kuin heitä kisassa näkisimmekin.”          

                       Nuo kaksi lausetta, sekä keskusteluni nivalaisen huippukelaajan kanssa olivat AINOA intressini kirjoittaa edellinen blogi. Pyrin aina kirjoittamaan asioista, en henkilöistä. Kirjoitukseni ei ollut mitenkään henkilökohtaiseksi tarkoitettu vaan puolustamaan erilaisten osallistujien TASAVERTAISTA mahdollisuutta osallistua mihin tahansa kilpailuun. Kelaajat kyllä itse tietävät, mihin kisaan heillä on esim. ratateknisistä näkökohdista mahdollista osallistua, ja mihin ei. Se ei ole järjestäjien asia päättää. Kelaajat ovat usein yhteydessä esim. Kempeleen maratonin johtajaan kisaan liittyvistä asioista. He siis kartoittavat tarvittavat asiat.

                      Eli blogini kirjoituksen POINTTI oli se, että kaikilla pitää olla tasavertainen mahdollisuus osallistua mihin tahansa kilpailuun. Jokaisen kilpailijan tehtävä on itse arvioida oman osallistumisen turvallisuus ja sopivuus - ei järjestäjien. Eikä mielestäni järjestäjä voi rajata jotain luokkaa pois kisoista. Eli tuo oli se pointti noiden KIRJOITUSHETKELLÄ saatavilla olevien tietojeni pohjalta.

                       Mielestäni tuo kirjoitus on selventänyt ihmisten ajatuksia, tietysti myös omiani. Kuten kommenteista voi lukea, lähes poikkeuksetta kommentoijat pitivät kirjoitustani "hyvänä purkauksena". Myös ihmiset tuolla ulkona ovat puhuneet samaa. Otos on tietysti pieni, mutta kertoo ihmisten tulkinnan tuosta Kalevassa olleesta kirjoituksesta, jonka tuohon toiseen kappaleeseen vielä kertasin. Edellisen blogini kommenttikentässä käyty keskustelu ja kommentit ovat varmasti muuttaneet ihmisten käsitystä ja SELVENTÄNEET sen, mitä todella esim. Kempeleen maratonin kilpailunjohtaja todella ajattelee itse kirjoitettuna, ei lehtijutussa. Ja se on käsittääkseni ollut vain ja ainoastaan EDUKSI myös hänelle, että tämä keskustelu on blogissani käyty. Muutoinhan ihmiset eläisivät ennen keskustelua olleessa luulossa, joka pohjautuu tuohon Kalevassa olleeseen "kilpailunjohtajan kommenttiin".

                       Kuten Kempeleen kilpailunjohtajan, Juha Liljamon, aistikkaasta ja kattavasta kommentista, vastineesta, voi lukea; tämä on ollut erittäin tunteikasta aikaa myös hänelle. Hän kertoikin minulle puhelimessa loukkaantuneensa nähdessään tekstini. Kuten voimme lukea, Juha on järjestelyissä, kuten muussakin elämässä, isolla sydämmellä mukana maraton järjestelyissä. Ja hän kertomansa mukaan tulee tekemään JATKOSSAKIN kaikkensa kilpailun turvallisuuden eteen. Enkä epäile sitä hetkeäkään. Eikä henkilökohtaisesti siitä ole ollutkaan kyse.

                      Säännöllisesti blogiani seuranneet tietävät, että pidän Kempeleen reitistä ja tapahtumasta. Olen suositellut lukuisille juoksijoille tapahtumaa ensisijaisesti nimenomaan reitin nopeuden vuoksi, mutta myös hyvien järjestelyjen vuoksi. Ja aion SUOSITELLA EDELLEEN. Kempeleen maraton kehittyy jatkuvasti ja saamme olla tyytyväisiä, että Pohjois-Suomellakin on yksi tällainen isompi, toimiva maraton. Onnettomuuksia voi tapahtua missä kisassa vain. Eikä se tälläkään kertaa ollut järjestäjien piittaamattomuutta vaan enempikin huonoa tuuria. Jokainen tietää, että liikenteessä voi tapahtua mitä tahansa, vaikka kuinka valvoo. Liikenteessä on niin monenlaista menijää. Ainoa mitä voimme on se, että TAKAAMME kaikkien tasavertaisen mahdollisuuden osallistua kaikkiin kisoihin. Annetaan jatkossakin kilpailijoiden itsenäsä päättää, mihin he osallistuvat ja mihin eivät.

                     Juha pyysi minua vielä puhelun lopussa välittämään tiedon, että hän vastaa mielellään ihmisten ihmetyksiin ja kysymyksiin, jos jollain on jotain mielen päällä. Puhelinnumeron näkee edellisen blogin kommenttikentässä, johon Juha sen itse laittoi. Haluan vielä loppuun todeta ihan omasta halusta, että Juha vaikutti puhelimessa erittäin fiksulta, hyväsydämemelliseltä ja kehityshaluiselta kisajärjestäjältä. Ja haluan korostaa, etten ole missään kohtaa halunut loukata henkilökohtaisesti Juhaa, vaan otin kantaa tuossa lehdessä lukeneeseen kahteen lauseeseen - asiaan. Puhelumme päättyikin varsin hyvähenkisiin, aitoihin jälleen näkemisen toivotuksiin, ja mitä ilmeisemmin tapaammekin vielä... Viimeistään ensi vuonna Kempeleellä. :)

                      Rakentavin ja yhteistyöhaluisin terveisin, Onni. Pidetään lippu korkealla! Yhteisen ja tasavertaisen liikkumisen iloa ylläpitäen.

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 23.8.2013

torstai 27. joulukuuta 2012

TIEDOTE BLOGINI SEURAAJILLE

           Ilmeni, että blogini seuraajilla näkyy olevan viimeisin kirjoitukseni, joka näkyy heidän omassa blogissaan, niin tuo "lyhyt aukasu". Oon kirjoitellu jonkusen blogin sen jälkeen.

          Suosittelen - mikäli haluatte seurata blogikirjoituksieni ilmestymistä - että poistatte ensin blogini seuranta listalta ja sitten lisäätte sen uudelleen. Taannoin muokkasin oman blogini html-koodia ulkoasuasetuksiani kokeillessa. Kenties siinä kokeillessa muutin jotakin vahingossa, joka sotkee blogini polun.


          Tämä koskee siis toisia blogin pitäjiä, jotka ovat lisänneet minut omaan seurantaansa.

Yhteistyöterveisin, Cosmos

keskiviikko 12. joulukuuta 2012

LYHYT AUKASU

               Joulukiireet taitaa olla kovimmillaan, kun ei taho ehtiä ees kahestikkaan päivässä käyä juokseen??? Pirruuttani oon koittannu alotella reenejä joulukuun alusta lähtien. Aivan täysin en koe olevani toipunut Joensuun 12h kisasta vieläkään. Se nyt oli ootettavissakin, jotta jopa koko joulukuu voi mennä "ihan sumussa". Kunhan vain koittaa muistaa välistä ulkoilla - rakentaa hiljalleen uusia pohjia ees vuotta varten. Tai ees ylläpittää entisiä, vähäisiä rahkeita.

              Takamuksen/lonkan vaiva ei oo vieläkään antautunu täysin. Kaiken aikaa se siinä sulaa, mutta kyllähän tuo JURPPII välillä ja kovaa, kun ei voi täysin letkeää nytkyttää menemään. Väsynyt aihe. Alan kohta olla kuin perseelle ammuttu karhu.

              Anyway, oon ajatellu vetää 1-18.12. olevan jakson ns. määrää. Nyt on vasta 173km tälle kuulle, joten jos +250km kaan sais kokoon 18.12. mennessä niin täytyy olla TÄLLÄ PERSEELLÄ tehtynä ihan tyytyväinen = pakko, kun ei muuta voi. 19.12. aloitan sitten ns. KALIBROINTI viikon, joka sisältää 7 päivän (19-25.12.) sisällä VIISI LEPOPÄIVÄÄ ja vain kaksi kevyttä lenkkiä. Eli 19-21.12 Lepo, 22-23.12 yksi kevyt lenkki/päivä ja 24-25.12 Lepo. 26.12. alkaa sitten seuraava n.2vko:n jakso määrää. Ja heti eka päivänä on aamulenkki+ seuran 10km testilenkki + peruslenkki iltamassa. Ja ilmeisesti 27.12. palauttavat heti klo.4.30 kantturoissa. Että laidasta laitaan menoa.

              LUV -projektin lopullinen prosyyri (esite) on julkaistu. LUV -sivuun pääset vaikka TÄSTÄ.

             Seuran sisäisten historiatilastojen teko ei ole ainakaan aiheuttanut minulle jännetuppitulehusta. YKSIKÄÄN Lakeuden Kipinän jäsen ei ole nimittäin ilmoittanut minulle parhaita kisojen tuloksiaan. EI YKSIKÄÄN!!! Ehkä sieltä kohta alkaa tulvia tietoja??? Joulukiireitä??? Tilastojen keruusta voi muistutella kukin itselleen vaikkapa kautta.

              Eipä tässä jaksa tällä kertaa enempää virkata... tai no sen verran, että muistakaapa myös nuo varhais aamun yhteisaamulenkit. mm. huomenna klo.5 ja lauantaina klo.5.15 amiksen risteyksestä, uimahallin puolelta risteystä lähtö. Tarkemmin noihin aamuhäröilyihin voit tutustua TÄSTÄ.

               Mutta nyt nukku-masalle kylään ja aamusta ylös lykkään joku +10km kiekura. Iltamassa vois kokeilla sitten kossin joulujuhulien jäläkeen joloketella jonnin verran lisää. 

               Iloista joulun odotusta!!! Muistakaa nyt kuitenkin liikkua. Joulu tulee vähemmälläkin puunaamisella - vai-hä-tä???

             Yksi suosikkihahmoistani, Antti Rokka, josta ammennan energiaa, kun lähetään TOSISSAAN paahtaan. Alla olevan skeipin, kun kahtelee ja nakkaa keveät Sarvat jalakaan niin jo maisema vaihtuu ja kantapäät paukkuu takalistoon!!!
 

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 12.12.2012   
         

maanantai 12. marraskuuta 2012

FILOSOFIAN LÄHTEELLÄ

                 Päivän toinen blogi. Hullu, mikä hullu... 

             Muutama päivä sitten yksi ihminen kysyi minulta yht´äkkiä: "mihin oikein tähtäät tuolla kauhialla harjoittelulla". No,no,no,mi-mi,minä - tuota, minä haluan nähdä omat rajani. Kysymys tuli niin puskista, en ollut siihen ollenkaan valmis, että olin ihan pihalla, vaikka kysymys oli yhdestä isosta ydin kysymyksestä elämässäni. Tosin en harjoittele mielestäni kauhiasti - harjoittelen, jotta voisin JOSKUS harjoitella PALJON. Se oli hyvä kysymys, sillä pysähdyin muutamaksi päiväksi höyryämisen keskellä miettimään minääni. Se on aina välistä TODELLA terveellistä.

                Ja onhan se ollu jo viime vuoden joulukuusta asti selvää, että haluan nähdä omat rajani. Siitä minun hommassa on kyse. On kyse myös siitä, että NAUTIN suunnattomasti harjoittelusta, ja nimenomaan juoksemisesta. En usko, että kukaan, joka satsaa lähes kaiken vapaa-ajan tosissaan juoksemiseen, haluaa nähdä omat rajansa, ei nauttisi tästä. Se olisi jo jotain ihan järjetöntä. On aivan hegumallista mennä pala-palalta eteenpäin kohti omia rajoja. Kenties ehdin vielä saada tonnin enkan alkamaan 2:lla, kenties saan maraton ennätyksen joku vuosi alkamaan 2:lla, kenties saan juostua 24h:ssa 2:lla alkavan kilsamäärän. Kaksi on hyvä luku, mielestäni... Ehkä rajat tulevat sitten vastaan, kun tulee ikää tarpeeksi ja hidastuu. Kenties sitten "vain" nautin juoksemisesta. Varsinkin pitkillä keveillä lenkeillä ehtii ajatella kaikenlaista. Juoksu on siis myös hyvää mielen hoitoa samalla. On silti mielestäni tärkeää vain juosta, ajattelematta mitään, mennä vain hyvänolon tunteessa. Aina ei tarvitse ajatella. Ajatukset tulevat spontaanisti - kylläkin melko useasti.

                Ensi viikonloppuna minun on määrä aloittaa lauantaina klo.20 tämän viikon ainoa pitkä lenkki. En tiedä vielä sen pituutta. Olen viisaampi sunnuntaina aamusella klo.8:n. Aion juosta siis 12h lenkuran. Tavoitteeni on ennättää tuossa ajassa juosta +110km. Tapahtumaa voi seurata kisan aikana tunti-tunnilta!! <-Varmaan tuonne infoon ilmaantuu tarkempi linkki lähempänä/kisan aikana. Olen aivan viime aikoina rehkinyt tuon tavoitteen eteen hieman eri tavalla kuin olisin kenties rehkinyt ilman tavoitetta. On mukava, että on tavoitteita. Ihminen focusoituu siten paremmin, vaikka juoksu itsessäänkin antaisi jo tarpeeksi.

                Eilen aloitin isäinpäivän 21km lenkillä. Ahdistilen sen sisällä 3km reipasta hölkkää. Tänään oli ensimmäinen varhais aamun yhteislenkki klo.5 alkaen. Koko reissusta minulle kertyi 9,7km. Minulle ja varhais aamun ainoalle heränneelle, Nivalan kenties tunnetuimmalle katsastusmiehelle ->>> kuvan vasemman puoleinen immeinen.

 kertyi yhteistä matkaa 6,6km. Emme pitäneet kiirettä. Keskivauhtimme taisi olla päälle 6:30/km. Meillä oli pirun hauskaa. Juttelimme paljon. Juoksijoilla, liikkujilla on aina asiaa paljon. Se on sosiaalinen koski, joka kohisee alvariinsa.

               Iltamassa minun oli määrä pukata 4km verryttelyä + 8km vk-kevyttä + 4km verryttelyä. Päivä oli taas ollu tiivis, vaikkei työpäivä ollutkaan. Oli kaikenlaista ohjelmaa. Olen myös treenannut peräti omastakin mielestä(!) riskirajoilla. Nyt se sitten näkyi ensimmäisen kerran iltalenkillä. Olin ihan puhki.

             En jaksanutkaan painaa kaasua, kun vk-pätkä alkoi.... tai painoin, mutta löysäsin jo 2km väkisin juoksun jälkeen. Lyhensin koko perhanan setin n.10km mittaiseksi, enkä tyrkännyt kuin x3 vk-kilsaa. Varsinkin kisaviikolla on järkevä kuunnella kehon viestejä. Ei ole syytä alkaa polttamaan kynttilää molemmista päistä vain viisi päivää ennen kisaa. Nyt on aika hellittää. Aion juosta vain to-iltana erittäin kevyen valmistavan lenkin. En yhtään muuta. Eli kaksi vapaata, sitten 8-12km kevyesti, vapaa ja sitten kisapäivä. Joku taitaa laulaa varsin osuvasti = älä tyri nyt, älä lyö yli nyt, älä antaudu anstin valtaan....

               Kävin tänään myös kehonmittauksessa. Oikiaan suuntaan olen menossa silläkin sektorilla. Tärkein barometri minulle on rasvaprosentti. Kaikki ylimääräinen kannettava rasva on turhaa. Tavoitteeni on ~10%. Viimeksi se oli lähempänä 16%, nyt 13,8%. Lihasmassa oli jopa kasvanut - kiitos kahden vaelluksen, joilla oli taakkaakin kannettavana. Paino oli aamusella 77,5kg. Mittaus oli vasta klo.14, joten silloin olin jo päivä painossa = 78,5kg. On selvää, että tehtävä on kesken. Olen kuitenkin tyytyväinen - ei kerralla mahdottomia. Kuiten-niin 13kk aikana on painoa tippunut n.12kg, vyötärö kaventunut 12cm ja rasvaprosentti tippunut n.6:%:lla.

             Tsemppiä treeneihin. Mie nyt vain lepäilen, venyttelen, voimistelen ja laatannut. 

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 12.11.2012    
              

keskiviikko 3. lokakuuta 2012

LOKAKUUN ALUN TUUMAILUJA

          Reilun 2kk aikana raastetut kisat = 24h, maraton, puolimaraton + Cooperin testi, veivät ilmeisesti mehut, sillä enää ei perinteisellä 10,4km tasonmittauslenkillä kulkenut normaalisti millään tehoilla. Tuli ilmeisesti suomeksi sanottuna wäsy. Saattoihan toki olla, että oli vain huono juoksupäivä tuo tiistai. Silti, jäin YLI MINUUTIN 10,4km matkalla Vaasan maratonin valmistavan lenkin ajasta. Se on aika paljon. Olkoonkin, että juoksin mm. sunnuntaina 7km lenkin sisällä peräti 5km enkkani aika helposti. Kaunisto pyyhkiytyi siis ruokalistaltani pois.

           Jutustelin tuossa pari blogia sitten siitä kuinka maraton on fyysinen, mutta mitä suuremmissa määrin myös psyykkinen suoritus. Jos olet epävarma, epäonnistut melko varmasti tai lähtötilanne ei ainakaan ole otollinen. Minulle kisat ovat tuloksen tekoa. Retkeillä ehdin ja voin harjoituslenkeillä. En raiskaa numerolappua, kuten tavataan sanoa.

             Marraskuussa aion osallistua (olen jo ilmoittautunutkin) Joensuun 12h kisaan. Se on kovasti eri luontoinen kuin esim. maraton. Ja sinne on matkaa toista kuukautta. Se tulee toimimaan samalla 24h-kisoihin valmistavana kisana. Opettelua, voisi sanoa.

              Pureudun nyt tällaiseen ressittömään perusharjoitteluun. 13-14.lokakuuta, eli reilun viikon päästä vedän Jonte-Konden kanssa n.80km jalkaretken. Hölkkäilemme väliin, mutta varmasti paljon myös "vain" kävellään. Matkaan lähden 1,6kg painavilla Härkilän vaelluskengillä, jotka jo itsessään ottavat varmasti vauhdin pois + arviolta 4-5kg muut ylimääräiset painot, juomareput yms. Tuo reissu tulee olemaan SUURI nautinto, sekä HYVÄ peruskuntoharjoitus samalla. Autiotuvalla fiilistellään yötä, jos sellainen löyvetään. Sen verran on Anttalan Esan kirjoja taasen tässä luettu, että melekeen toivon, että eksytään sopivasti ja jouvutaan yöpyyn jossain kuusen alla pikaseen kyhätyssä laavussa ja PELEKO perseessä! Mut me ei Jonten kans pelätä, kun eihän siellä oo karhuja, susia, peikkoja, mörköjä eikä kummituksiakaan.

              Jepulis, kävin tänään ennen aamuhugia varsin hölkkäileen noilla painavilta tuntuneilla Härkilän vaelluskengillä (kuva otettu 3.10. aamulenkin jälkeen).


               Varmaan oli shokki mm. selkälihaksille, kun oikea puoli selän lihaksistosta meni aika pahaan jamaan myöhemmin työpäivän aikana. Hieman säikähdin. Otin työpäivän jälkeen yhden 800mg buranan. Tosin nyt tämä näyttää enempi vain, että siinä selkälihas vain joutu koville. Eli tervettä kipua. Eikä tuo tienny mitään, kun vedin tuossa äsken vähän keskivartalojumppaa.

              Heittelen tässä ennen tuota vaellusta lenkkejä tuntuman mukaan. Ihan lähellä vaellusta on niin älytön kalenteri meidän perheellä, ettei sieltä tahdo löytyä edes teoreettisia lenkkirakoja 2-3päivään, joten siihen hyvänlainen lepo ennen vaellusta tulollaan. Sen sijaan Kauniston kisapäivänä ajattelin tuossa iltapäivästä, kun tulee hyvää aikaa, niin käydä vetään ommiin nimmiin 10km testi. Sitte on tälle vuojelle kaikki tarvittavat vauhtijuoksut tehty.

    Päätettiin muutes tuossa eilen, että otetaan Jay Lenon kanssa painontiputuskisa. Tasoituksella, kun Lenolla ehti niin paljon tulla tuota löyhässä (heh,heh) olevaa läskiä tuon polovivaivan kanssa. Lenon lukemia en tässä ny vihti huuvella. Huudelkoot ihte kommenttikenttään, jos haluaa, mutta ihte pyrin ALLE 77kg:n painoon ennen kuin Leno xxkg:n. Se pitäs tapahtua mieluusti jo tämän kuun aikana. Eihän tuossa toki oo ku n.3kg työsarka. Hirveen avaavaa läppää taas?

    Eipä tässä kuin hyviä lenkkejä kaikille!
Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 3.10.2012

keskiviikko 12. syyskuuta 2012

4-5-92 JA KANSAINVÄLINEN COSMOS

                          On niin vähän nuita hyviä ominaisuuksia, ettei tuu yhtään heti mieleen, mutta paljon näitä kaikenlaisia heikkouksia, joista on kyllä paljon hauskuutta ainakin ihtelle. Eikös hulluilla ole halvat huvit? Nauraa ihtelle. 

                 Yks heikkous on tuo kielitaito. Nyt kun tuo nhl:n seuraaminenkin on jäänynnä vähälle - ja meinaavatpa perhana vielä lakkoon lävväyttää - niin ei taho ees muistaa sitä vähäkään sanastoa. "-He take a puck, go over the blue line - wow - and he make shoot - scooooreeeee"!!!! Amazing stickhandle, ice-magic, Sid the Kid Magic"... Ja tuota tankero rataa, heh, heh...

                Tuli tuossa yheltä hyvältä ultraystävältä äsken pallautetta, ettei näy Onnin kierroksen tulokset kansainvälisen ultraliiton, DUV:n tietokannoissa. Heh, heh... Ja arvatkaas? Ystävä: "-Lähetäpäs kaikki tulokset sinne niin saadaan statistiikka kuntoon". Mua alako heti naurattaan. Joo, olin ihtekki huomanna, ettei ne kuubat olleet sinne mitään muistanna siirtää. Aattelin kuitenkin, että niijen jobihan se on kaivella tulokset. No, lähin kuiten-niin vastaamaan hyvän ystäväni haasteeseen ja ennen kaikkea kokeilemaan KANSAINVÄLISIÄ neuvottelutaitojani englannin kielellä. Voi pyhä sylyvi - taitaa tulla talavi, ennen ku minä saan asian englanniksi hoideltua - ajattelin, mutta kokeilin kuitenkin.

         Tässä Jopet-Show´n kin haastava e-mail keskustelu: 

MINÄ: Our ultra results no have you´re Duv-statisk list.
Results: http://www.lakeudenkipina.com/tiedostot/onnin%20kierros%207-8.7.2012%20tulokset.pdf

Homepage: http://www.lakeudenkipina.com/index.php?act=Onnin-Kierros

My bad english langue, but may be that´s clear do?


<<<- Mitähän lienee sitten tuohon tuli kirjoitettua? Kait se englantia on?

VASTAUS: Hi Onni,

your English is very clear. Much better than my Finnish.
Thank you for the hint. We will include the results as soon as possible. (right Carsten?)

Tervehdys
Andreas



MINÄ: Hep, Andreas!

Wau, so soon reaction! That´s ok, that results as soon as possible.
Nice autum for you, Andreas! Keep that simple :)

T: <Onni>



<<<-- Eli ilmeisesti tuossa ylhäällä kiitän vastauksesta ja toivon pitkiä lenkkejä ja nousevaa kuntoa, hä? 


VASTAUS:  Kyllä, olen käytännössä minun suomalainen ja nyt muokata tuloksen.

tervehdys
Carsten


Wau Carsten. Yesterday you did not speak Finnish.

Tervehdys
Andreas



                    Näin ne sujuu kansainvälisetkin suhteet melekeen vain vasemmalla kädellä, muun reenauksen ja töijen lomassa, heh, heh... Varmaan huomenna tulee pari talopakettia pihalle ja vaimolle uusi mies - kiitos minun "hyvän" kielitaidon. 

                  Reeneistä: On tässä nyt neljänä päivänä tullu tehtyä viis lenkuraa ja niiden saaliina 92 edettyä kilometriä. Tuolla Su:n retkellä kävelyäkin oli tuosta lenkistä melekeen 17km eli mitä siitä nyt tulee... 75km juoksua neljälle päivälle, noin pyöriästi. Hmmm... Onko tuo nyt sitten paljo vai vähän tai mitä, en ny oikein tiiä. Oon kuiteski yrittännä vähän väliin raastoakin ottaa. mm. Maanantaina kutkuttavat 3+2km Vk-kovaa mäkisissä maastoissa. Tänään sitten vähän palatessa ja pienesti pyssymäen nyppylöissä ilmeellä.

                 Pittää tuo vasen polovi vähän hullua jännyyvessä. Välillä se on parempi, välillä se ilimottelee ihtestään. Tännäänkään se ei abloodeja tarjonnu pyssymäen tekomäen nyppylöille kavutessani. Ei se silti hirveesti vaivaa, vihlasee vain välistä. Oisko edelleen tuo reisi osasto vain sen verta jumissa vähästä harjoittelusta, että kirii polovia tiukalle - en tiiä. Kohtapa tuota pääsee viisaamman arvioon, kun meen Lasselle x3 x1,5h viikon sisään, aloittaen ylihuomenna tuon setin. Sitten luulis taas heilahtavan kantapäät pakaraan, halusi tai ei. Ootukset on kovat, Lasse! ;=)))

                 Tässä nyt ollaan ns. hilikulla. Jos polovi ei kestä niin se ei kestä, ja kausi on paketissa. Mutta näillä näkymin se näyttäs kyllä sen verran kestää, että 6.lokakuuta pääsen Kauniston maratonille, mikäli sää on ok. Sen sijaan Joensuun 12h kisan olen teilaamassa. Syy? Se on liian kallis mulle tällä hetkellä. Junakyytit yht. n.150e + os.maksu 80e.  Eli pelekästään noista jo 230e. Heleposti sellainen n.300-400e reissu. Tietysti mun budjettia painaa tuo taannoinen vauhikkuus tiellä, kun lävähti tuo +250e sakko ylinoppeuvesta.

                 On vielä AINAKIN yksi hyvä aihe ja asia, mutta jätänpä sen ens kertaan. On tässä vähän muuta hommaa ja yöhugitkin painaa päällensä. 

                 Hyviä lenkkejä kaikille - ja TERVEYTTÄ!!!

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 12.9.2012            
    

keskiviikko 29. elokuuta 2012

PERUS SEKOILUA - KISA VISSIIN LÄHELLÄ

                             Heti, ettei unohu, muistakaa tämä. Missä menee sen raja, onko ihminen muistamaton vai vain heleppoheikki? Oon aatellu aina, että oon jäläkimmäinen. En ole kuitenkaan aina asiasta ihan varma. Varsinkaan silloin, kun olen oikein jo aatoksissa jossain muualla, tapahtuu asioita, joita ei pitäisi. Ilmeisesti oon ollu jo mielessäni niin keskittynyt Vaasan maratoniin ja siellä 3.30 alitukseen, etten oo muistanna paljoa mittään viime aikoina... eikö oon - vaan oon ollu "vain" huoleton. Pari aamuhugia pitäs vielä selättää ennen kisaa ja työpaikka niissä pitää. Ei, kyllä mä töissä oon aika skarppi, mutta sitte ku ei oo ihan niin pakko, niin en oo niinkään.

                     Jokunen päivä sitten puhelin tipahti tuonne yhelle pellon reunalle. Piti hakia kotoa pojan kännykkä ja soitella noilla kulmilla. Onneksi oli omassa äänet päällä ja se sitten lopulta löytykin nokkospuskasta! Eilettäin unohtu tytön verkkarit hoitopaikkaan. Eilen illalla olin unohtanut Jay Lenon salille kaulaketjun ja vihkisormuksen. En edes tajunut, ettei minulla oo niitä, kun Leno tänään soitti. Tänään hain sitten nuo tytön verkkarit päiväkodista ja... ette arvaa, siellä oli mun työreppu. Kas, kohta sais mullakin olla päiväkotipaikka ja oma lokra, kuten noissa piireissä omasta lokerosta tavataan sanoa.

                   Juu, en tiiä, kunto näyttäs nousevan melekeen joka lenkki. Ei pitäs valittaa mistään. Esittää tyytymätöntä. Moni hyvä juoksuystäväni on tällä hetkellä telakalla. He saattaisivat olla onnellisia yhdestä hikipisarasta. Harmittaa kovasti heidän puolesta. TSEMPPIÄ TEILLE!!! Toivottavasti olette pian taas sorvin ääressä - siis suhteellisen pian.

                 Toissapäivänä kokkeilin siis ton 10,4km valmistavan lenkuran. Se meni n.6min nopsampaa kuin ennen Toholammen maraa. Tänään tein sitten varsten täsmälleen saman lenkuran kuin ennen Kempeleen puolimara enkkaa. Silloinkin 3pv ennen kisaa. Tänään tuo 10,5km kevyt hutasu meni n.2min nopiammin, ~12sek/km nopiammin kuin ennen Kempelettä. Mitä tohon nyt sanois... Herkistyvän näyttää kunto.

                Tässä tulee kolomen viikon välein kisa. En oo oikein, varsinkaan tätä nykyä, tottunut näin tiuhaan kisaamiseen. Alakaa jo ihan hermostuttaan, kun pitää melekeen koko ajan varoa, ettei treenaa liian tukkoon. Tämä on ollu melkein yhtä herkistelyä, keventelyä ja tähtäämistä. En tiiä, ehkä en pian tähtääkkään enää Vaasan jäläkeen yhteenkään kisaan tänä vuonna vaan alan treenaan rauhassa ens vuotta varten. Jotenkin ahistava dilemma tämä näin tiuhaan kisaaminen. Siltihän tuota näkkyy kaiken aikaa kehittyvän ja toisaalta, ois vielä nuo Kauniston kisat ja Joensuun 12h kisa. 

                Kun on oikein lattautunu, on aika hermostunu olo. Se ei ehkä näy ulospäin, mutta totuttuun nähden vähäinen harjoittelu ei sovi ainakaan mulle. Tännäänkin tuntu, että ois tehny mieli käyä rykäseen tuohon kymppipuolosen lisäksi ainakin toinen mokoma reipasta hölökkää. Täytyy nämä tuntemukset sitten koittaa muistaa lauantaina Vaasassa kolomannella ja neliännellä rundilla. Sillon saa painaa, jos on, mistä painaa.

                Loppukevennys. Jay Leno käski mainita seuraavassa blogissa mun penkkireenistä. Tehhään se ny sitten Lenon mieliksi ja varmasti VALTAVAKSI huvitteluksi. Eli eilettäin tuli otettua penkistä mm. 4x70kg, 1x79kg ja 12x59kg. En kyllä ite tiiä, mitä tiedottamista nuissa ny on. Lenolla on vähän vinoutunut huumori, heh, heh... Ps.Penkkienkka 150kg 14.v takaa.

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 29.8.2012