maanantai 12. marraskuuta 2012

FILOSOFIAN LÄHTEELLÄ

                 Päivän toinen blogi. Hullu, mikä hullu... 

             Muutama päivä sitten yksi ihminen kysyi minulta yht´äkkiä: "mihin oikein tähtäät tuolla kauhialla harjoittelulla". No,no,no,mi-mi,minä - tuota, minä haluan nähdä omat rajani. Kysymys tuli niin puskista, en ollut siihen ollenkaan valmis, että olin ihan pihalla, vaikka kysymys oli yhdestä isosta ydin kysymyksestä elämässäni. Tosin en harjoittele mielestäni kauhiasti - harjoittelen, jotta voisin JOSKUS harjoitella PALJON. Se oli hyvä kysymys, sillä pysähdyin muutamaksi päiväksi höyryämisen keskellä miettimään minääni. Se on aina välistä TODELLA terveellistä.

                Ja onhan se ollu jo viime vuoden joulukuusta asti selvää, että haluan nähdä omat rajani. Siitä minun hommassa on kyse. On kyse myös siitä, että NAUTIN suunnattomasti harjoittelusta, ja nimenomaan juoksemisesta. En usko, että kukaan, joka satsaa lähes kaiken vapaa-ajan tosissaan juoksemiseen, haluaa nähdä omat rajansa, ei nauttisi tästä. Se olisi jo jotain ihan järjetöntä. On aivan hegumallista mennä pala-palalta eteenpäin kohti omia rajoja. Kenties ehdin vielä saada tonnin enkan alkamaan 2:lla, kenties saan maraton ennätyksen joku vuosi alkamaan 2:lla, kenties saan juostua 24h:ssa 2:lla alkavan kilsamäärän. Kaksi on hyvä luku, mielestäni... Ehkä rajat tulevat sitten vastaan, kun tulee ikää tarpeeksi ja hidastuu. Kenties sitten "vain" nautin juoksemisesta. Varsinkin pitkillä keveillä lenkeillä ehtii ajatella kaikenlaista. Juoksu on siis myös hyvää mielen hoitoa samalla. On silti mielestäni tärkeää vain juosta, ajattelematta mitään, mennä vain hyvänolon tunteessa. Aina ei tarvitse ajatella. Ajatukset tulevat spontaanisti - kylläkin melko useasti.

                Ensi viikonloppuna minun on määrä aloittaa lauantaina klo.20 tämän viikon ainoa pitkä lenkki. En tiedä vielä sen pituutta. Olen viisaampi sunnuntaina aamusella klo.8:n. Aion juosta siis 12h lenkuran. Tavoitteeni on ennättää tuossa ajassa juosta +110km. Tapahtumaa voi seurata kisan aikana tunti-tunnilta!! <-Varmaan tuonne infoon ilmaantuu tarkempi linkki lähempänä/kisan aikana. Olen aivan viime aikoina rehkinyt tuon tavoitteen eteen hieman eri tavalla kuin olisin kenties rehkinyt ilman tavoitetta. On mukava, että on tavoitteita. Ihminen focusoituu siten paremmin, vaikka juoksu itsessäänkin antaisi jo tarpeeksi.

                Eilen aloitin isäinpäivän 21km lenkillä. Ahdistilen sen sisällä 3km reipasta hölkkää. Tänään oli ensimmäinen varhais aamun yhteislenkki klo.5 alkaen. Koko reissusta minulle kertyi 9,7km. Minulle ja varhais aamun ainoalle heränneelle, Nivalan kenties tunnetuimmalle katsastusmiehelle ->>> kuvan vasemman puoleinen immeinen.

 kertyi yhteistä matkaa 6,6km. Emme pitäneet kiirettä. Keskivauhtimme taisi olla päälle 6:30/km. Meillä oli pirun hauskaa. Juttelimme paljon. Juoksijoilla, liikkujilla on aina asiaa paljon. Se on sosiaalinen koski, joka kohisee alvariinsa.

               Iltamassa minun oli määrä pukata 4km verryttelyä + 8km vk-kevyttä + 4km verryttelyä. Päivä oli taas ollu tiivis, vaikkei työpäivä ollutkaan. Oli kaikenlaista ohjelmaa. Olen myös treenannut peräti omastakin mielestä(!) riskirajoilla. Nyt se sitten näkyi ensimmäisen kerran iltalenkillä. Olin ihan puhki.

             En jaksanutkaan painaa kaasua, kun vk-pätkä alkoi.... tai painoin, mutta löysäsin jo 2km väkisin juoksun jälkeen. Lyhensin koko perhanan setin n.10km mittaiseksi, enkä tyrkännyt kuin x3 vk-kilsaa. Varsinkin kisaviikolla on järkevä kuunnella kehon viestejä. Ei ole syytä alkaa polttamaan kynttilää molemmista päistä vain viisi päivää ennen kisaa. Nyt on aika hellittää. Aion juosta vain to-iltana erittäin kevyen valmistavan lenkin. En yhtään muuta. Eli kaksi vapaata, sitten 8-12km kevyesti, vapaa ja sitten kisapäivä. Joku taitaa laulaa varsin osuvasti = älä tyri nyt, älä lyö yli nyt, älä antaudu anstin valtaan....

               Kävin tänään myös kehonmittauksessa. Oikiaan suuntaan olen menossa silläkin sektorilla. Tärkein barometri minulle on rasvaprosentti. Kaikki ylimääräinen kannettava rasva on turhaa. Tavoitteeni on ~10%. Viimeksi se oli lähempänä 16%, nyt 13,8%. Lihasmassa oli jopa kasvanut - kiitos kahden vaelluksen, joilla oli taakkaakin kannettavana. Paino oli aamusella 77,5kg. Mittaus oli vasta klo.14, joten silloin olin jo päivä painossa = 78,5kg. On selvää, että tehtävä on kesken. Olen kuitenkin tyytyväinen - ei kerralla mahdottomia. Kuiten-niin 13kk aikana on painoa tippunut n.12kg, vyötärö kaventunut 12cm ja rasvaprosentti tippunut n.6:%:lla.

             Tsemppiä treeneihin. Mie nyt vain lepäilen, venyttelen, voimistelen ja laatannut. 

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 12.11.2012    
              

2 kommenttia:

  1. Kiitokset viimeisen päälle mukavasta aamuisesta lenkkiseurasta Nivalan tunnetuimmalle ja kovakuntoisimmalle Ultraajalle.
    Tsemppiä loppuviikon koettelemukseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos itsellesi! Joensuusta toivuttuani ja uuden rauhallisen harjoituskauden aloittaessani, laitan näille sivuille "seuraavana mielessä" kohtaan varhais aamun lenkkien "bussi-aikataulut". :) Tsemppiä lenkeille!

      Poista