Olet varmasti nähnyt erään jos toisenkin kerran esim. Iltasanomien otsikoissa: "Oho!". Tyyliin: "Oho, Iivo Niskanen syömässä!". <-Keksitty otsikko, mutta yskä ymmärretty? Usein otsikot ovat tuota tasoa. Itse suhtaudun niihin koomisesti. Kuinka muuten. Ei kaikkiin epäkohtiin kannata tuhlata energiaa. Hyvä tapa suhtautua ei-niin-tärkeisiin asioihin muutenkin elämässä.
Tänään pääsi silti oman juoksuharjoituksen aikana ja jälkeen ISO OHO! Juoksuharjoituksen aikana, eikä heti jälkeen välttämättä ehdi kovin tarkkaan analysoida, eikä ole tarviskaan. Onnistumisista on syytä nauttia joskus aidosti ajattelematta enempiä. Tänään tunnustelin aamulla kunnolla herätessäni tuossa yheksän kantissa, että vois tehdä jotain vaihtelevan tehoista. Päädyin rentoihin tonnin (x4) vetoihin kilsan hölkkä palautuksilla... Tai ainakin ottaisin ensimmäisen tonnin rennosti painamatta... ehkä paranevin vetoajoin... Ei tarkkaa suunnitelmaa.
2km verrtyttely hiippailun aikana päätin olla katsomatta kelloon minkään vedon aikana... Ensimmäinen veto. Niin paljon on tullu vedettyä kevyttä tai erittäin kevyttä, että on aina aluksi hieman vaikeuksia nostaa tehoja. Koitan keskittyä tekniikkaan ja rentoon rullaukseen. Myötätuulessa se onkin hieman helpompaa. Mietin vedon aikana mitä vauhtia tässä mennään. Arvioin @4:3x -alkavaa. Tonni täyttyy ajassa @4:19. Oho! Kivaa yllättyä tähän suuntaan.
Palauttelen hieman alle @6:00 vauhdilla kilsan ja nostan lantion toisen kerran syönnille. Edelleen maltan olla painamatta täyttä lykkäystä päälle. Arvioin silti sykkeiden (tehojen) olevan jo edellistä korkeammalla. Aika 4.10. Hmmm, mukavaa. Tämähän on mieltä ylentävää... Ai, perkele, tässähän tosiaan tultiinkin myötäiseen - huomaan kun käännän palauttavalla tonnilla kotia kohden.
Vastaiset tonnit. Astmaattikona minulla on aina vaikeaa +170 sykkeissä - vastatuulessa - niin nytkin. Kolmannella vedolla jo työntöä kehissä. Nyt ei rullata enää paikallaan! Jotenkin tuntuu kuitenkin, että aivan vähän jää edelleen varastoon. Siksi olenkin yllättynyt A) siitä, että olen maksimisykkeessäni (176) vedon lopuksi ja B) ajasta, 3.57. Vastatuuleen. OHO! Huikea olo tuon tonnin jälkeen. Edelleen palautus alle 6min vauhdeilla tuntuu hyvältä. Hieman vaativuutta harjoitukseen.
Neljäs tonni tulee ihan aavalle ja täysin vastapalloon. Monta kertaa tekisi mieli vilkaista kelloa, mutta sen olen nyt kieltänyt. Nyt on melkein kaikki pelissä, mutta ei tästä tule nyt oikein mitään. Ajoittain pitää höllätä, kun tuulen puuskat osuu niin pahasti haaviin, että meinaa tosissaan happi loppua. Olen todella yllättynyt kilsan loputtua! 4.08. Herran-jeekkara! Olisin veikannut 4.30-aikoja. Tunnetta lujempaa.
Yllättävän hyväksi tämä jää joka tapauksessa. Tietysti vauhdit vähän nousee, kun olen tässä viime ajat (Iisalmi-Nivala-Juoksun jälkeen) harjoitellut jo hieman enempi perusmääriä/kevyemmin. Alkaa lihakset palautua hiljalleen suppeasta tilasta lähemmäs normaalia mittaa, jolloin niillä on enempi annettavaa kulkijalle. Se näkyy nopeasti myös kellossa. Tosin tässä olen mielestäni vielä aika kaukana parhaasta (luonnollisesti), joten tämä tuntuu sitäkin paremmalta, tämä tämän päivän irroittelu reeni. Olihan tuo muutenkin lyhykäisyydessään mukavaa vaihtelua, eikä tuollaiset enää sillä tavalla kuluta, kun alkaa olla sen verran pohjia jo, ettei noista paljoa tiedä mitään muuta kuin mukavana vaihteluna. Tietysti, jos nuita alkaisi +2kertaa/viikko tekemään niin asia muuttuisi.
Mutta näin, positiivisin mielin. Tasan 10 viikkoa 6vrk paukkuun. Vielä voi vähän varovaisesti leikitellä silloin tällöin vauhdeillakin ja odottaa kropan palautumista myös lihaksiston osalta normimittoihin. Eli tonnit meni tänään 4.19... 4.10... 3.57... 4.08.
Ps. Hyvää syntymäpäivää, Äiti!!!
Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 5.4.2014
lauantai 5. huhtikuuta 2014
perjantai 4. huhtikuuta 2014
10 VIIKON LÄHESTYMIS SUUNNITELMA 6VRK JUOKSUUN
14-20.6.2014 on tämän vuoden pääjuttu, 6vrk juoksu. Starttiin on aikaa 71 päivää. Niinpä päätinkin tehdä 10 viikon lähestymis suunnitelman, alkaen ensi viikosta, viikosta 15.
*=merkillä olen eritellyt kunkin viikon poikkeavat harjoitukset tai muuten tarkemmin määritellyt.
* To 10.4. 5km testi jossain vaiheessa, todennäköisesti aamupäivällä.
* Ti 15.4. 10km testi klo.18 Nesteenristeys-Haapaperänristeys-Nesteenristeys. Verryttelyä alle 2km, päälle 5km (Mukaan voi tulla ken haluaa testaamaan omia vauhtivarojaan. Omalla kellolla otetaan ite ajat)
* Su 20.4. n.40km juhlamaastolenkki.
* Sisältää hierontaa 90min x2.
* Ei pitkiä koko viikolla. Esim. 2x15km ja 4x8-10km.
* Ma hieronta 90min
* Ti 60min kevyttä juoksua
* Ke Vr2km + Vk5km kiihtyvä + Vr5km
* To 60min Erittäin kevyttä juoksua
* La Puolimaraton, Pidisjärvipiikki
* 60-120min helppoja lenkkejä.
* Kevyttä perusharjoittelua
* Hieronta 1-2krt.
* Ti 20.5. Kunniakierros veturina 60min rentoa juoksua
* 2x60min kevyt/erittäin kevyt
* Koskisen 1000mailin tukena 20-35km
* Vr2km + Keski 5km + Vr5km
* Loppu määrä helppoa ja kevyttä juoksua
* Ma 2.6. 22km Pk1->Pk2
* Ti 3.6. 15km 6vrk tehoilla (rytmi 9+1)
* Ke 4.6. Aamu: Vr7km + 2km (Pk2->Vk1) + Vr2km = 11km
* To 5.6. Lepo
* Pe 6.6. 16km Pk1 (120->130) (rytmi 9+1)
* La 7.6. Lepo
* Su 8.6. Lepo
* Ma 9.6. 30min hölkkää 120-130-120 sykkeillä (Pk1)
* Ti 10.6. Lepo
* Ke 11.6. 30min hölkkää 110-130-110 sykkeillä (Erittäin kevyt)
* To 12.6. Lepo
* Pe 13.6. Lepo
* La 14.6 klo.12 -> 6vrk juoksu
Loppuun bongaus juoksufoorumilta yhden esikuvani kirjoituksesta viime vuoden toukokuulta osiossa "tonnit paukkuu". Valtava määrä kilometrejä. Klikkaamalla saat kuvan isommaksi
Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 4.4.2014
*=merkillä olen eritellyt kunkin viikon poikkeavat harjoitukset tai muuten tarkemmin määritellyt.
VIIKKO 15 n.100km/vko
* To 10.4. 5km testi jossain vaiheessa, todennäköisesti aamupäivällä.
VIIKKO 16 n.120-140km/vko
* Ti 15.4. 10km testi klo.18 Nesteenristeys-Haapaperänristeys-Nesteenristeys. Verryttelyä alle 2km, päälle 5km (Mukaan voi tulla ken haluaa testaamaan omia vauhtivarojaan. Omalla kellolla otetaan ite ajat)
* Su 20.4. n.40km juhlamaastolenkki.
VIIKKO 17 n.65-70km/vko
* Sisältää hierontaa 90min x2.
* Ei pitkiä koko viikolla. Esim. 2x15km ja 4x8-10km.
VIIKKO 18 n.60-65km/vko
* Ma hieronta 90min
* Ti 60min kevyttä juoksua
* Ke Vr2km + Vk5km kiihtyvä + Vr5km
* To 60min Erittäin kevyttä juoksua
* La Puolimaraton, Pidisjärvipiikki
VIIKKO 19 n.80-100km
* 60-120min helppoja lenkkejä.
VIIKKO 20 n.100-120km
* Kevyttä perusharjoittelua
VIIKKO 21 n.65km
* Hieronta 1-2krt.
* Ti 20.5. Kunniakierros veturina 60min rentoa juoksua
* 2x60min kevyt/erittäin kevyt
VIIKKO 22 n.90-100km
* Koskisen 1000mailin tukena 20-35km
* Vr2km + Keski 5km + Vr5km
* Loppu määrä helppoa ja kevyttä juoksua
VIIKKO 23 n.65km
* Ma 2.6. 22km Pk1->Pk2
* Ti 3.6. 15km 6vrk tehoilla (rytmi 9+1)
* Ke 4.6. Aamu: Vr7km + 2km (Pk2->Vk1) + Vr2km = 11km
* To 5.6. Lepo
* Pe 6.6. 16km Pk1 (120->130) (rytmi 9+1)
* La 7.6. Lepo
* Su 8.6. Lepo
VIIKKO 24 n.10km + 6vrk juoksun alku
* Ma 9.6. 30min hölkkää 120-130-120 sykkeillä (Pk1)
* Ti 10.6. Lepo
* Ke 11.6. 30min hölkkää 110-130-110 sykkeillä (Erittäin kevyt)
* To 12.6. Lepo
* Pe 13.6. Lepo
* La 14.6 klo.12 -> 6vrk juoksu
Loppuun bongaus juoksufoorumilta yhden esikuvani kirjoituksesta viime vuoden toukokuulta osiossa "tonnit paukkuu". Valtava määrä kilometrejä. Klikkaamalla saat kuvan isommaksi
keskiviikko 2. huhtikuuta 2014
PIENI TIEDOTUS
Koskien Su 20.4.2014 juostavaa 40-vuotis yhteislenkkiä. Reitti on paikoin haastava ja sen vuoksi muutammekin etenemisrytmiä hieman kevyempään versioon. Tietysti sitä voidaan keventää tarvittaessa sitten matkan aikana vieläkin, jos siltä näyttää. Alunperinhän oli tarkoitus mennä Hölkkää 8min + Kävelyä 2min rytmillä, eli 10min sykleissä... Uusi rytmi on 4min30sek hölkkää + 1min30sek kävelyä, eli 6min syklillä. Voi kuulostaa aika tarkalta ja vaikeasti seurattavalta, mutta ei huolta, laitan kellooni hälytystoiminnot niin ei tarvi kelloon vahata. Kellon piipitys kertoo milloin hölkkä vaihtuu kävelyksi tai kävely hölkäksi.
Imoittautuneita on jo mukavasti 12kpl. Olen luvannut 3makkaraa jokaiselle osallistujalle ja kasvisyöjille maissia, sekä normi-että-lightlimsaa juomapuolelle. Sinappia ja ketsuppia tuon mausteeksi. Muutoin voi tuoda omia eväitä lisäksi, mitä haluaa. Jokin teräase helpottanee makkaratikkujen tekoa.
Suosittelen osallistujille tällä haavaa varusteiksi ainakin nastalenkkareita ja juomareppua. Lahnajärven kohta täytyy vielä lähempänä tarkistaa. Ainakin tällä haavaa sieltä pääsee hyvin tulemaan. <-Kosteusvaara sulatessa. Tietysti tällä retkellä täytyy olla varautunut, että varvas kastuu. :=)) Vajaan kolmen viikon päästä nähdään!
Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 2.4.2014
Imoittautuneita on jo mukavasti 12kpl. Olen luvannut 3makkaraa jokaiselle osallistujalle ja kasvisyöjille maissia, sekä normi-että-lightlimsaa juomapuolelle. Sinappia ja ketsuppia tuon mausteeksi. Muutoin voi tuoda omia eväitä lisäksi, mitä haluaa. Jokin teräase helpottanee makkaratikkujen tekoa.
Suosittelen osallistujille tällä haavaa varusteiksi ainakin nastalenkkareita ja juomareppua. Lahnajärven kohta täytyy vielä lähempänä tarkistaa. Ainakin tällä haavaa sieltä pääsee hyvin tulemaan. <-Kosteusvaara sulatessa. Tietysti tällä retkellä täytyy olla varautunut, että varvas kastuu. :=)) Vajaan kolmen viikon päästä nähdään!
Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 2.4.2014
perjantai 28. maaliskuuta 2014
IISALMESTA NIVALAAN JUOSTEN VOL.2
Tekaisin paikallislehdelle vielä sellaisen suppeamman "lehdistöversion" ehdolle. Ajattelen, että joku voisi haluta pian senkin lukea, joten julkaistaanpa se sitten tähänkin "lukijaetuna" ennen lehden julkaisua. :)
"
Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 28.3.2014
"
IISALMESTA
NIVALAAN – JUOSTEN
Haaveet kannattaa kääntää
syvälle kaiverretuiksi muistoiksi. Pitkien suorituksien aikana kaikki
teennäinen väistyy ja opit aina lisää itsestäsi. Samalla kasvat henkisesti
senttitolkulla, josta on mittaamaton hyöty arkielämässä, joka on ainakin
henkilökohtaisesti kääntynyt juhlaksi taapertamisen sijaan. Työkään ei ole enää
työtä vaan sykli päivässä jolloin on muuta ajateltavaa. Ei työ enää rasita,
korkeintaan palauttaa paljon kulkeneita kapuloita, valkoisen talon käytäviä työvuoron
aikana kävellessä useamman kilsan. Yhdellä siivellä tulee positiivinen ajattelu,
toisella elämän helppous, kun arki ei enää rasita. Hieman vastausta siihen,
miksi juoksen ylipitkiä matkoja. Tiedän sen askarruttaneen yhden jos toisenkin
mieltä.
Sunnuntai 23.3.2014. Klo.3.28.
Seison Iisalmessa, Koljonvirran taistelijanteoksen vieressä. Iisalmelainen
juoksuystävä Ari on lupautunut juoksemaan kanssani ekat 14km. Velipoika Ossi
vetelee vielä savuja, ollen valmiina huoltamaan. Tavoitteena on juosta n.128km
matka Iisalmesta Nivalaan alle 16h aikana. Se vaatii vähintään 8km/h tahtia 16h
ajan.
Lähden
liikkeelle. Lähtöpäivä sunnuntai, liikenteen vähyyden vuoksi valittu. Lähtöaika
(kello 3.30) on puolestaan huonosti valittu, sillä lähdimme Nivalasta jo klo.1.30.
Illasta tuli nukuttua vain 1h. Jaloissakin tuntuu alkuvuoden runsas määräinen
harjoittelu kesäkuun 6vrk juoksuun tähdäten. Siispä tästä tuli ”vain” alkupala
hieman tukkoisilla lihaksilla suoritettuna.
Ari heilauttaa kättä. Hänen
osuus on ohi. Kiitos vain! 14km takana, jotain 114km edessä. Jalat ehkä hieman
lämmenneet alun jumisesta tunteesta. Juoksu ei tunnu hyvältä. Etenee kuitenkin.
Kiuruvesi menee ohi. Alkaa kunnon mäet. Pian on monta isoa mäkeä takana. Ossi
päivittää twitteeriin tilanteita. 5h takana ja 47km. Helposti tulee vielä.
Huono juoksutuntuma rauhoitti alkua, hyvä niin.
Aittojärven hurjat mäkiset
suoratkin ovat pian takana. Tikkaan vielä Kuusenmäen päälle, 52km kohdalle,
josta alkaa laskuvoittoinen loppu-osuus. Noin 76km kotikaupunkiin ja
tillaripatsaalle. Vielä ei saisi päästää ajatuksiin jäljellä olevaa matkaa. Ylipitkät
suoritukset vaativat vahvan kunnon lisäksi rautaista psyykkistä kuntoa.
Pyhäjärvellä ajateltu 64km
puoliväli. 6h 54min ajan ovat kapulat heilahdelleet toinen toisen eteen.
Edelleen varsin helppoa. Hieman vaivihkaa vauhti nousee. Joutsenet huutavat.
Mitä ne sanovat? Tulkitsen, kun en saa selvää: -”mitä jäbä duunaa”… Vaskikello
jää taakse. En soita nyt(kään) kelloa. 71km kohdalla alan vaipua ns.”tiloihin”.
Tämä on tuttua, mutta joka kerta sieltä noustakseen on voitettava väsymyksen ja
voimattomuuden este.
78km
kohdalla helpottaa hieman. Huokaisen. Meno on edelleen eteenpäin vievää. Olen
16h aikataulua reilun tunnin edellä. Tuntikertymät ovat tulleet alun 9,8km/h
tasaisesti kohti lähemmäs 8km/h. Hyvä tilanne suhteessa tavoitteeseen antaa
voimia. Silti jokainen askel on otettava itse.
88km kohdalla vaivun syviin
vesiin. Menee jo välillä sekavaksikin. Näen sen Ossin ilmeistä. Hieman
vaarallista olla tietämättä hetken mitä on tekemässä, kun on juossut lähes 10h.
Tuo hetki kestää noin 15min. Alitajunnasta tulee käskyt jaloille, ne liikkuvat
– raunioilla oleva nuppi keikkuu mukana. Nousen kuitenkin takaisin
tietoisuuteen. Jopa voimaannun. Mikä tunne, sitä ei voi sanoiksi pukea.
Huoltoauto kiehuu, mutta kestää
lopulta perille lisänesteiden avulla. Huoltomies Ossi tekee huikean suorituksen
huoltopuolella. Se oli tärkeää juoksun onnistumiselle. Kiitos, Ossi!
Haapajärvellä tulee 100km täyteen ajassa 11.17.38. Sivuseikka, nyt ei juostu
satasta. Haapajärven jälkeen mukaan liittyy neljä juoksijaa, Keijo (25km ennen
maalia), Joni (24km), Jani (19km) ja Tanja (17km). Kiitos merkittävästä tuesta!
Lopussa voimia tuntuu olevan
jäljellä. Hyökkään tosissaan 15h alituksen kimppuun 16h sijasta. Leikittelen
vauhdeilla hieman Haapaperällä – varaa tuntuu olevan. Osa hengästyy – hymyilen.
Loppukirin otan kuitenkin maltillisen myöhään. Tillaripatsasta kosketan ajassa
14.48.30. Reilu tunti alle tavoitteen. Matkaa kertyi 128,8km. Noin 20 paikalle
vaivaantunutta lämmittää räntäsateeseen päättyneen suorituksen lopuksi. Saan
vaaleanpunaisen ruusun Janin vaimolta Katjalta. Kiitos! Taas kannatti juosta
pitkästi.
Onni
Vähäaho
" Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 28.3.2014
keskiviikko 26. maaliskuuta 2014
VIDEO #iisalmi ULTRASTA
Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 26.3.2014
Ps. Ennakkoon... HUOMENNA 27.3.2014 täyttää kaupunkimme yksi rautaisimmista juoksijoista 30-vuotta!!! ONNITTELUT!!!
tiistai 25. maaliskuuta 2014
IISALMESTA NIVALAAN 128,8km
Tämä oli yksi vuoden kolmesta haaveesta juoksuharrastuksen puolelta tälle vuotta. Päällimäinen tavoite oli saada elämys, juosta hieman kauempaa kotikaupungin merkkipatsaalle. Niin ikään ajatus oli juosta tämä Iisalmi - Nivala (128,8km) juoksu mahdollisimman aikaisin keväällä. Tietysti siksi, että tästä kirjoitushetkestä on enää vaivaiset 81 päivää 6vrk juoksun starttiin. Siksipä startti-aamuksi valikoituikin stabiili maaliskuun sunnuntai - sunnuntai, jolloin liikenne on hiljaisimmillaan. Ultrajuoksija on usein jossain vaiheessa pitkää juoksua väsynyt. Väsynyt taivaltaja tienpäällä ei ole riskitön.
Tämän vuoden alusta alkaen laskettuna olen harjoitellut paljon (1422km) oman mittapuuni mukaan. Vuotta on edennyt vajaa 3kk. On selvää, että kroppa on harjoitusrasitustilassa. Tämä oli suunniteltua. Siksi tavoitteeni selvittää juoksu Iisalmesta Nivalaan alle 16h oli vähintäänkin motivoivan haastavan tuntuinen. Selkokielelle käännettynä 8km tunnissa 16h ajan.
Tekemisen toleranssi kapenee, kun tullaan suoritukseen rasitustilassa, tavoitteen ollessa sen mukaisen maltillinen. Voi kuulostaa hassultakin, mutta silloin hyvän valmiuden omaava ultrajuoksija pystyy vetämään tuon kaltaisen ajan rutiinilla suhteellisen varmasti tavoitteen tuntumaan. Selventääkseni -> Toleranssi puolestaan kasvaa, kun herkistellään henkilökohtaiseen suorituskyvyn huippuun ja nostetaan tavoite omaan maksimiin. Hevoskielellä sanottuna lähdin hakemaan vain rahasijoja, en loimea selälleni. Tosin tähänkin urakkaan upposi rahaa ihan mukavasti. Elämyksiä ei tosin voi mitata rahassa.
Ihminen on psykopsyykkinen kokonaisuus. Olin sisäistänyt toleranssin kapeuden. Sen seurauksena virheenä suoritukseen tuleminen vasemmalla kädellä. Hieman kuin Suomi - Norja -ottelu jääkiekossa. Hirveästi ei olisi vielä varaa antaa "tasoitusta". Lähtö oli sunnuntaina klo.3.30. Nivalasta lähdimme autolla klo.1.30. Tuo ei ollut paras mahdollinen aika lopulta, sillä sain pe-la yön lisäksi nukuttua vain 1h lauantai-iltana. Latausta oli siis kuitenkin - kuinkas muuten. Unta on vaikeampi saada, jos pää tietää lähdön olevan esim. neljän tunnin päästä. Tästä hyvä oppi tuleviin vastaaviin omatoimijuoksuihin.
Jottei tule väärää kuvaa niin oli minulla sentään neste -ja energiasuunnitelma. Oli muutenkin ajatusta mukana. Lisäksi sain mukaan erittäin intensiivisesti ja tilannetajuisesti toimineen huoltajan, rakkaan velipojan, joka oli oman koulunsa käynyt jo viime kesänä Nivalan ympärijuoksussa. Huollon uskomaton panos tiputti aikaani huomattavasti. En uskalla edes arvioida paljonko. Iso kiitos muistin aikana Ossille. Ja taisi seurantakin olla kohdallaan?
Lähtö koitti. Alkumatkasta mukanani juoksi Iisalmen paikallinen ultrapersoona, Ari Timonen. Hän auttoi osaltaan hyvänä ja lupsakkaana savolaisena seurana minua n.14km verran. Kiitos siitä Arille! Näemme taas uudelleen, ehkä jo syksyllä, ehkä jo enemmin - kuka tietää. Ensimmäinen tunti meni totutellessa ja lämmitellessä. Matkaa kertyi 9,8km (kerran kiven poisto kengästä). Jalat tuntuivat siltä, että niille on tänä vuonna tarjottu kilsoja. Usein lihaskivut nousevat pintaan, kun harjoittelua vähänkään löysätään. Viime viikolla juoksin vain 51km ennen Iisalmi-Nivala -juoksua. Vasempaan polveen pisti parin-kolmen minuutin ajan jo kolmen vartin kohdalla. Aloin puhella Arille ja Ossille rivien välistä: -"Joo, jäi pari hommaa tekemättä (rasvaukset, suolatabut yms.). Tuli lähdettyä vähän tuosta vaan meningillä... ei tullu särkylääkkeitäkään... vaikka ei niitä uskalla kovin herkästi ottaakkaan tällaisissa..." En halunut huolestuttaa poikia. Ja turhaa se olisikin ollut, sillä polvikipu meni ohi.
Koittelemalla eteneminen jatkui. Juoksua 9min + Kävelyä 1min -rytmillä menin. Alun kankeus ja kolotus lisäsi entisestään varovaisuutta. Halusin ottaa tämän varman päälle. Ei tässä kiirettä tarvinutkaan pitää, oli tavoite sen verran kohtuullinen, vaikka tähän saumaan riittävän kova. Toisella tunnilla jo aineenvaihduta alkoi pelaamaan. Vedenheittoakin siis. Matkaa kertyi 9,7km. Alunperin oli arvioinut, että alkuvauhti olisi toimivilla jaloilla 9,9-10,2km/h, joten eihän tämä kauas heittänyt. Pientä varmistelua vain.
Kolmas tunti: Hyvä rytmi löytyi. Löysin tavan juosta mahdollisiman helposti. Ossi iski juttua kuin Nivalan Jay Leno konsanaan. Aina kun fönäri aukesi pienen tauon jälkeen, oli ensimmäinen sana: -"sykkeellä". Se oli hauskaa, vaikka joskin aika nopeasti arvattavaa. Kolmannellakin tunnilla piti heittää vettä. Mietin hetken suolan saantia, tuleeko sitä nyt riittävästi. Suola sitoo nestettä. Nesteiden ei tule mennä liian nopeasti läpi. Matkaa kertyi 9,5km.
Neljäs tunti: Ossi yllättää huolto-ammattitaidollaan! Annan termosvyön Ossille hieman Kiuruveden (reilu 30km) jälkeen. Ossi: "-Nyt meni vähempi juomaa. Muistahan juua ja syyä koko ajan, muuten tulee noutaja". Jokaisessa vyössä oli vain 6dl omaa juomaseosta. Jokaiselle tunnille tuli lisäksi 3dl extrajuoma. Vyötä vaihdettiin 2h välein. Juomaa meni siis 9dl/2h. Lisäksi jokaisen ABC-huoltamon kohdalla otin joko kahvin tai kaakon Ossin hakemana lennosta. Olinkin juuri juonut tuon kahvin, jonka vuoksi vyöhön jäi vähän juomaa, mutta pointti olikin siinä, että minulla oli matkassa ammattitaitoinen huoltomies. Neljännellä tunnilla kertyi matkaa 8,8km, johtuen yhdestä metsän lannoittamistauosta. Lisäksi alkoi erittäin mäkinen osuus, väli Kiuruvesi-Pyhäjärvi. Jokainen autolla tuon välin ajanut tietää mistä puhun. Ensimmäinen maraton täyttyy ajassa 4.28.30. Eli supermaltillista. Nivalan ympärijuoksussa eka mara oli 3h53min viime vuonna, tosin kesällä.
Juomaseos: Tämä muistin aikana. Sillä kuitenkin sitä tietoa etsin täältä sitten seuraavan ultran koittaessa. Eli 3l vettä + 5 mittaa maxim jauhetta + 3dl maltoa + 2 kukkura lusikkaa hunajaa + 2tl suolaa... Extrajuomina tunnin välein otin erinnäisissä järjestyksessä n.3dl annoksen mustikkasoppaa, alkoholitonta olutta, limsaa, lihalientä (jota otin vain kerran, sillä se oli mennyt kylmäksi, eikä toiminut enää tarkoituksenmukaisesti). Syömisinä oli 20min välein sipsejä, nakkeja, keksejä, suklaata, korvapuustia, munkkia, suolavoileipiä tai banaania. Osimmoilleen näin.
Viides tunti: Vakaata menoa. Ei mitään extrataukoa. Nautinnollisin tunti. Kertymää 9,2km.
Kuudes tunti: Edelleen vahvaa menoa. Tämä tunti sisälsi reitin kovimman nousuosuuden, Aittojärven kohdalla. Samalla saavuin reitin korkeimmalle kohdalle, jonka jälkeen alkoi laskuvoittoinen loppuosuus. Reitin nousuvoittoisuuden ja yhden hartaan vedeneheittotauon vuoksi kertymää oli "vain" 8,9km. Mielestäni juoksin erittäin varovaisesti ylämäet. Meinasin kompastua hiekoituskiviinkin.
Seitsemäs tunti: Pilviverho alkoi ensimmäistä kertaa rakoilla. Lähtiissä oli -2 astetta pakkasta, nyt oltiin muutama aste lämpimän puolella. Juoksu oli vielä vahvaa. Olin kuitenkin ehkä aavistuksen innostunut ohittaessani reitin korkeimman kohdan. Ehkä se vähän alkoi tuntumaan, nousut kuitenkin... ja miksei edetty matkakin tässä rasitustilassa... Vanha koulukaveri, Päivärinnan Pekka, kävi ajamassa hetken rinnallani. Kiva yllätys. Pekka on nykyään kova hiihdon harrastaja. Terveiset ja kiitokset Pekalle! 64km kohta (lähes puoliväli) täyttyy ajassa 6h 54min. Seitsemäs tunti kerryttää matkaa 9km. Pyhäjärvellä otan kaakaon vaihteeksi ja munkin tietenkin.
Kahdeksas tunti: Tämä olikin tullut merkillisen helposti. Olinkin hymäillyt mielessäni, että ompas rutiinitaso noussut hurjasti, kun sujutellaan vain vihellellen Iisalamesta Nivalaan niin että heilahtaa, vaikka harjoiteltu on ja paljon. Eihän tämä olisi ultrajuoksua ilman ns."tiloja", joihin aloin valua kahdeksannella tunnilla. Mietin jo siinä vaiheessa, että vaihdan Juoksu 9min + Kävely 1min -rytmin 4+1 -rytmiin. Toinen osa aivoista ehdotti, että otetaan harjoituksena 9+1:llä niin pitkästi kuin menee. Olin tunnin edellä tasaista (8km/h) tavoitevauhtia, joka antoi voimia. Oli siis vara vaikka vähän hyytyä. Eteneminen muttui kuitenkin äkkiä taapertamiseksi, mutta matkaa kertyi. Harjoittelu on kannattanut. Mies etenee vaikka on ns."tiloissa". Kahdeksas tunti 8,6km. En käsitä vieläkään miten sain tuollakin tunnilla noinkin paljon kasaan kilsoja. Kahdeksan tunnin jälkeen koossa oli 73,5km. Vaikea väli oli 71-78km kohta. Pitkät 7km tuossa kohtaa.
Yhdeksäs tunti: Toinen maraton (4.50.06) täyttyy ajassa 9.18.36. Juoksupätkät (9min) alkavat tuntua ikuisuudelta. Välillä erehdyn laskemaan paljonko on Tillaripatsaalle. Haen lähempiä maaleja... Haapajärveä... Seuraaavaa siltaa... Seuraavaa mutkaa... Haen muuta ajateltavaa mielen lokeroista. Silti, raastoa ilmassa. Myös juomaseos alkoi tökkiä. Onneksi oli mukana Saskian kivennäisvettä - se upposi... Musiikkivehkeet ovat olleet koko matkan taskussa. Ossi on ollut musiikkini ja radioni. Enkä enää uskaltanut laittaa nappeja korville. Kaikki keskittyminen oli edessäni olevassa valkoisessa pientareviivassa. Liikennekin oli hieman vilkastunut. Tällä tunnilla alkoi tuntua hiertymää aikaisemman lannoitusreissun jäljiltä. Metsästä löytyi kuitenkin lunta ja taskusta lisää paperia. Kaikenlaista. Toimenpiteet helpottivat - lumi viilentää... Matkaakin kertyi kuitenkin 8,3km.
Kymmenes tunti: Tunnin alkaessa olin tavoitetta edellä 1h12min. Tämä oli tunti, kun lähestyttiin Haapajärveä. Käsikin nousi yhdestä autosta. Koti lähestyy. Se ei silti poistanut sitä tosiseikkaa, että tämä oli matkan hankalin tunti. Olin ko.tunnin loppupuolella "hieman" sekaisin. Olin menossa metsään, enkä tiennyt miksi. Velipoika seisoi tien ravissa. En muista tarkkaan edes mitä sanoin. Ylitin tien, kait katsoin liikennettä - en muista. Vaarallinenkin hetki. Tuo välillä 88-89km, kilsa-ajat: 7.51 ja 8.03. Olin kuitenkin siis myös mennyt eteenpäin. Tuossa vaiheessa oli kova Jaakobin paini. En uskonut pääseväni perille. 30km jäljellä ja horjuvin askelin juoksin eteenpäin. Minuuttikin tuntui pitkältä hetken aikaa. Kertymää kuitenkin taas mukavasti, 8,1km. Tässä kohtaa huoltoauto rupesi kuumenemaan. Ossi joutui lähtemään autolla - vielä kun sillä pääsi - hakemaan lisää nestettä autolle. Tuosta eteenpäin oli pakko antaa autonkin välillä jäähtyä. Samalla siirryttiin hieman juomien kanto taktiikkaan ja 4+1 etenemisrytmiin. Tässä kohtaa todella koeteltiin...
11 tunti: Pääsin tiloista takaisin, hieman siedettävimpiin tiloihin. Haapajärveä edeltävän sillat tulivat eteen. Yksi vedenheitto tauko jotenkin helpotti ja piristi. Kertymää 8km. Tasaista kertymistä. Olennaisinta oli kuitenkin saada olo paremmaksi. Juomat kannossa etenin, nauttien ns.takaisin tuloa.
12 tunti: Tämän tunnin alkupuolella täyttyi 100km, ajassa 11.17.48. Ihan kohtuullista. Mutta edelleen toissijaista. Tässä ei nyt juostu satasta. Olo alkoi todella voimaantua. Kiviäkin oli kengässä, mutta en maltanut niitä edes heti poistaa. Nyt oli isku päällä, vaikka se ei enää hirveästi näkynyt kertymissä, sillä en halunut juosta vieläkään itseäni pihalle. Vielä oli matkaa ja aikaa kiristää. 12tunnilla kertyi 7,9km. Tuon tunnin loppupuolella liittyivät matkaan Keijo "Hietapuolen Bekele" Nivala ja Joni "Jonte-Konde" Laakkonen. Iloinen yllätys, että sain seuraa jo pian Haapajärven taakse jäädessä. Tuo yhdistettynä hetki aikaisemmin kohentuneeseen tilaan antoi voimia rutkasti. Nyt tiesin, että viisaasti juoksemalla näkisin patsaan tänään.
13 tunti: Tällä välillä mukaan liittyi vielä niin Tanja Löytynoja kuin Jani "Pumppi" Jyrkkäkin. Vointi olikin jyrkässä nousussa. Lähestyttiin Karvoskylää. Oksava ohitettiin. Ossi jaksoi tsempata. Kova pesti. Auton temppuilut kaupan päälle. Huikeaa. Tällä tunnilla kertyi matkaa tasan 8km.
14 tunti: Tunnin alkupuolella oli äiti ja velipojan avopuoliso olivat tulleet kannustamaan. Kannustus auttaa aina. Vielä kerran, dusseldorf - ja metsään kananjuoksua vilikkaasti kämmenet takaposkia yhdessä pidätellen. Hartausta muistuttava kolme minuuttinen pusikossa. Hiljentymistä, ei veisuuta tai messuakaan... Jotenkin jäi huolellisesta suorituksesta huolimatta poltteleen listossa, joten heilautin vielä pari litraa lunta perään. Se piristi kummasti askelta ja nosti lantiota. Kertymää kaikkineen voimisteluliikkeineen 7,7km. Tuo pusikkokeikka teki kuitenkin sen, että 15h alitus ei ollutkaan aivan päinselvää. Onneksi voimia oli kuitenkin mukavasti. 9-8,5km ennen maalia teinkin neljälle kaverilleni pienen kokeilun, ovatko hereillä. Juoksin tuon pätkän n. @5:30 -vauhdilla. Mukana olleet huomasivat vauhdin nousun. Sain jonkusen jopa hengästymään, joka voidaan aina laskea positiiviseksi asiaksi, kun nuoret verevät ihmiset hengästyvät. Se tekee hyvää sydämelle välistä.
Viimeiset 48min 30sek ja 7,3km: Eli tuon loppupätkän menin @6:37 -keskivauhdilla, sisältäen kävelypätkät. Olo oli todella pirteä. En kuitenkaan halunut aloittaa todellista loppukiriä liian aikaisin vieläkään. Halusin tulla hyvävoimaisena patsaalle. Vasta viimeisen kilsan alkaessa aloitin kiihdyttämään vauhtia. Viimeinen tonni kiihtyvänä 5min pintaan. Loppukirin kiimaisemmassa vaiheessa vauhti oli näköjään noussu @3:45 kantille. Patsaalla koittikin melkoinen yllätys, kun sinne oli vaivautunut räntäsateeseen peräti n.20 immeistä(?). Viimeiset 2h satoi räntää, alkaen hienoisesta sateesta, sataen viimeisen tunnin reippaasti.
Hyvä aamulenkki ystäväni, Jani ja hänen puolisonsa Katja olivat ostaneet minulle kukan urakan selvittämisen kunniaksi. Kiitos paljon! Tunnelma patsaalla oli epätodellinen. Olo yllättävän freesi, räntää puotti taivaalta. Paikalla noin 20 immeistä, enempi ja vähempi iliman koleudesta hytisevänä, maltillisin mielin. Onnitteluhuutoja, halauksiakin - sää typisti patsasbileet arviolta minuuttiin. Oli kiire kylmästä lämpimään. Matkaa kotia ja suihkuun olikin lämpimän auton kyytillä vain puoli minuuttia. Kotiväki auttoi minua poistamaan vaatteet. Märät vaatteet liiskautuvat tiiviisti ihoa vasten. On hyvä päästä heti lämpimään suihkuun. Silti heti suihkun perään iski elämäni rajuin kuumehorkka. Kuumeet olikin samantien 38 kantissa. Kuumetta en senkoimmin mitannut, mutta arvioin sen kestäneen nukkumaan menoon (klo.20) asti. Maalissahan olin klo.17.48.30, kuten DATASTA voi päätellä. Tässä Garminin data.
Usein ihmisiä kiinnostaisi tietää, miten tuollaisen urakan jälkeen elämä jatkuu? Ihmisillä on varmasti monenlaisia mielikuvia - kenties viruvasta ihmiskehorauniosta tai hädin tuskin kävelemään pääsevästä, hiertymiä täynnä olevasta juoksijasta. Mitä se on sitten todellisuudessa? Jonkun verran tietysti tila vaihtelee. Juoksuharrastuksen alussa olin ihan kuutamolla pari päivää maratonienkin jälkeen. Kunnon kohentuessa toipuminen tapahtuu todella paljon nopeammin. Toleranssi kapenee.
Olin siis maalissa sunnuntaina klo.17.48.30. Kuume oli lähellä 38:aa klo.20 sunnuntaina. Maanantai-aamuna olo oli suhteellisen normaali. Kävely normaalia. Hieman venyttelin. Annoin hieman rasittuneille polville jäähoitojakin. Saattaa kuulostaa ehkä ihmeelliseltä, mutta ennen juoksua hieman vaivanneet vasemman lonkan lihasjäykkyydet, sekä jalkpohjan lihaskalvojen kireydet poistuivat kokonaan juoksun seurauksena!!! <-Eli jos jostain kolottaa niin ei muuta kuin oikein pitkää lenkkiä kehiin vaaan... Maanantain leimasin itseni töihin klo.12.54. Siis noin 19h maaliin tulon jälkeen. Tänään olen menossa taas töihin, samoin huomenna aamulla. Terveyskeskuksen käytävät näyttävät taas hieman lyhemmiltä.
Mitä muuta? Pari pientä rakkoa tuli lopussa, kun en heti viitsinyt puhistaa kenkiä kivien mennessä kenkiin Haapajärven kohdilla (matkaa maaliin n.30km). Jotain punaista näppyäkin oli ilmaantunut pitkin ylävartaloa. En tarkalleen tiedä mistä. Niitä ei enää ole. Ei hiertymiä. Olo on normaali. Olisin saattanut tänään käydä palauttavalla kävely+hölkkä (huomaa järjestys) lenkillä, mutta oli muuta menoa. On muutakin elämää kuin juokseminen - on oltava. Mikään ei saa olla liian tärkeää. Huomenna siis aamuvuoro. Tänään iltavuoro. Huomenna lähdetään raivaamaan vaellusreittiä töiden jälkeen, samoin ylihuomenna torstaina. Hyvää palauttelua. Samalla tulee kävelyä metsässä. En tiedä milloin ehdin lenkille, mutta tuskin ehdin liian myöhään. Tuolla vaellusreitillä saatan järjestää syksyllä 4.Onnin kierroksen. Katsotaan. Maastoultraa, kenties lyhempiäkin matkoja. Elämä jatkuu - aina, samoin uusiakin projekteja on mielessä. Tietysti tulevan kesän 6vrk juoksu, mutta myös muita. Iisalmi-Nivala -juoksulle tulee jatkumo vuodelle 2015. Mielestäni hyvä perusidea on jo olemassa. Matka pitenee.
Suurimmat virheet Iisalmi-Nivala juoksussa:
* Liiaksi vasemmalla kädellä tehty valmistautuminen ja lähestyminen. Luotin hieman liikaakin kasvaneeseen rutiiniin. Tosin hyvin meni silti.
* Juoksin lähes yksinomaan vasemmalla puolella tietä. Turvallisuuden vuoksi. Olisi voinut enempi vaihdella tien toiselle puolelle. Vasemmassa polvessa lieviä tuntemuksia, mutta ne ei vaikuta tosiaankaan pahoilta. Voi johtua lihasjumeistakin. Normaalisti vaihtelen peruslenkeillä tien reunoista toisiin. Tiet on kaltevia.
* Reitin korkeimman kohdan saavutettuani olisin voinut juosta vielä hetken aavistuksen rauhallisemmin. Menin hieman tunteen mukana, mutta vaikutus oli marginaalinen, jos sitä oli ollenkaan. Data on tasaista. Eli virheet olivat vähäiset. Kaikin puolin tasapainoinen suoritus.
Kuvaa ja videota on luvassa loppuviikosta. Materiaalin saan parin päivän sisällä, todennäköisesti. Loppuviikosta ehtinen tehdä jonkinlaisen visuualisenkin koosteen menneestä urakasta. Palataanpa sitten asiaan. Tässä pieni ensimaku...
Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 25.3.2014
Tämän vuoden alusta alkaen laskettuna olen harjoitellut paljon (1422km) oman mittapuuni mukaan. Vuotta on edennyt vajaa 3kk. On selvää, että kroppa on harjoitusrasitustilassa. Tämä oli suunniteltua. Siksi tavoitteeni selvittää juoksu Iisalmesta Nivalaan alle 16h oli vähintäänkin motivoivan haastavan tuntuinen. Selkokielelle käännettynä 8km tunnissa 16h ajan.
Tekemisen toleranssi kapenee, kun tullaan suoritukseen rasitustilassa, tavoitteen ollessa sen mukaisen maltillinen. Voi kuulostaa hassultakin, mutta silloin hyvän valmiuden omaava ultrajuoksija pystyy vetämään tuon kaltaisen ajan rutiinilla suhteellisen varmasti tavoitteen tuntumaan. Selventääkseni -> Toleranssi puolestaan kasvaa, kun herkistellään henkilökohtaiseen suorituskyvyn huippuun ja nostetaan tavoite omaan maksimiin. Hevoskielellä sanottuna lähdin hakemaan vain rahasijoja, en loimea selälleni. Tosin tähänkin urakkaan upposi rahaa ihan mukavasti. Elämyksiä ei tosin voi mitata rahassa.
Ihminen on psykopsyykkinen kokonaisuus. Olin sisäistänyt toleranssin kapeuden. Sen seurauksena virheenä suoritukseen tuleminen vasemmalla kädellä. Hieman kuin Suomi - Norja -ottelu jääkiekossa. Hirveästi ei olisi vielä varaa antaa "tasoitusta". Lähtö oli sunnuntaina klo.3.30. Nivalasta lähdimme autolla klo.1.30. Tuo ei ollut paras mahdollinen aika lopulta, sillä sain pe-la yön lisäksi nukuttua vain 1h lauantai-iltana. Latausta oli siis kuitenkin - kuinkas muuten. Unta on vaikeampi saada, jos pää tietää lähdön olevan esim. neljän tunnin päästä. Tästä hyvä oppi tuleviin vastaaviin omatoimijuoksuihin.
Jottei tule väärää kuvaa niin oli minulla sentään neste -ja energiasuunnitelma. Oli muutenkin ajatusta mukana. Lisäksi sain mukaan erittäin intensiivisesti ja tilannetajuisesti toimineen huoltajan, rakkaan velipojan, joka oli oman koulunsa käynyt jo viime kesänä Nivalan ympärijuoksussa. Huollon uskomaton panos tiputti aikaani huomattavasti. En uskalla edes arvioida paljonko. Iso kiitos muistin aikana Ossille. Ja taisi seurantakin olla kohdallaan?
Lähtö koitti. Alkumatkasta mukanani juoksi Iisalmen paikallinen ultrapersoona, Ari Timonen. Hän auttoi osaltaan hyvänä ja lupsakkaana savolaisena seurana minua n.14km verran. Kiitos siitä Arille! Näemme taas uudelleen, ehkä jo syksyllä, ehkä jo enemmin - kuka tietää. Ensimmäinen tunti meni totutellessa ja lämmitellessä. Matkaa kertyi 9,8km (kerran kiven poisto kengästä). Jalat tuntuivat siltä, että niille on tänä vuonna tarjottu kilsoja. Usein lihaskivut nousevat pintaan, kun harjoittelua vähänkään löysätään. Viime viikolla juoksin vain 51km ennen Iisalmi-Nivala -juoksua. Vasempaan polveen pisti parin-kolmen minuutin ajan jo kolmen vartin kohdalla. Aloin puhella Arille ja Ossille rivien välistä: -"Joo, jäi pari hommaa tekemättä (rasvaukset, suolatabut yms.). Tuli lähdettyä vähän tuosta vaan meningillä... ei tullu särkylääkkeitäkään... vaikka ei niitä uskalla kovin herkästi ottaakkaan tällaisissa..." En halunut huolestuttaa poikia. Ja turhaa se olisikin ollut, sillä polvikipu meni ohi.
Koittelemalla eteneminen jatkui. Juoksua 9min + Kävelyä 1min -rytmillä menin. Alun kankeus ja kolotus lisäsi entisestään varovaisuutta. Halusin ottaa tämän varman päälle. Ei tässä kiirettä tarvinutkaan pitää, oli tavoite sen verran kohtuullinen, vaikka tähän saumaan riittävän kova. Toisella tunnilla jo aineenvaihduta alkoi pelaamaan. Vedenheittoakin siis. Matkaa kertyi 9,7km. Alunperin oli arvioinut, että alkuvauhti olisi toimivilla jaloilla 9,9-10,2km/h, joten eihän tämä kauas heittänyt. Pientä varmistelua vain.
Kolmas tunti: Hyvä rytmi löytyi. Löysin tavan juosta mahdollisiman helposti. Ossi iski juttua kuin Nivalan Jay Leno konsanaan. Aina kun fönäri aukesi pienen tauon jälkeen, oli ensimmäinen sana: -"sykkeellä". Se oli hauskaa, vaikka joskin aika nopeasti arvattavaa. Kolmannellakin tunnilla piti heittää vettä. Mietin hetken suolan saantia, tuleeko sitä nyt riittävästi. Suola sitoo nestettä. Nesteiden ei tule mennä liian nopeasti läpi. Matkaa kertyi 9,5km.
Neljäs tunti: Ossi yllättää huolto-ammattitaidollaan! Annan termosvyön Ossille hieman Kiuruveden (reilu 30km) jälkeen. Ossi: "-Nyt meni vähempi juomaa. Muistahan juua ja syyä koko ajan, muuten tulee noutaja". Jokaisessa vyössä oli vain 6dl omaa juomaseosta. Jokaiselle tunnille tuli lisäksi 3dl extrajuoma. Vyötä vaihdettiin 2h välein. Juomaa meni siis 9dl/2h. Lisäksi jokaisen ABC-huoltamon kohdalla otin joko kahvin tai kaakon Ossin hakemana lennosta. Olinkin juuri juonut tuon kahvin, jonka vuoksi vyöhön jäi vähän juomaa, mutta pointti olikin siinä, että minulla oli matkassa ammattitaitoinen huoltomies. Neljännellä tunnilla kertyi matkaa 8,8km, johtuen yhdestä metsän lannoittamistauosta. Lisäksi alkoi erittäin mäkinen osuus, väli Kiuruvesi-Pyhäjärvi. Jokainen autolla tuon välin ajanut tietää mistä puhun. Ensimmäinen maraton täyttyy ajassa 4.28.30. Eli supermaltillista. Nivalan ympärijuoksussa eka mara oli 3h53min viime vuonna, tosin kesällä.
Juomaseos: Tämä muistin aikana. Sillä kuitenkin sitä tietoa etsin täältä sitten seuraavan ultran koittaessa. Eli 3l vettä + 5 mittaa maxim jauhetta + 3dl maltoa + 2 kukkura lusikkaa hunajaa + 2tl suolaa... Extrajuomina tunnin välein otin erinnäisissä järjestyksessä n.3dl annoksen mustikkasoppaa, alkoholitonta olutta, limsaa, lihalientä (jota otin vain kerran, sillä se oli mennyt kylmäksi, eikä toiminut enää tarkoituksenmukaisesti). Syömisinä oli 20min välein sipsejä, nakkeja, keksejä, suklaata, korvapuustia, munkkia, suolavoileipiä tai banaania. Osimmoilleen näin.
Viides tunti: Vakaata menoa. Ei mitään extrataukoa. Nautinnollisin tunti. Kertymää 9,2km.
Kuudes tunti: Edelleen vahvaa menoa. Tämä tunti sisälsi reitin kovimman nousuosuuden, Aittojärven kohdalla. Samalla saavuin reitin korkeimmalle kohdalle, jonka jälkeen alkoi laskuvoittoinen loppuosuus. Reitin nousuvoittoisuuden ja yhden hartaan vedeneheittotauon vuoksi kertymää oli "vain" 8,9km. Mielestäni juoksin erittäin varovaisesti ylämäet. Meinasin kompastua hiekoituskiviinkin.
Seitsemäs tunti: Pilviverho alkoi ensimmäistä kertaa rakoilla. Lähtiissä oli -2 astetta pakkasta, nyt oltiin muutama aste lämpimän puolella. Juoksu oli vielä vahvaa. Olin kuitenkin ehkä aavistuksen innostunut ohittaessani reitin korkeimman kohdan. Ehkä se vähän alkoi tuntumaan, nousut kuitenkin... ja miksei edetty matkakin tässä rasitustilassa... Vanha koulukaveri, Päivärinnan Pekka, kävi ajamassa hetken rinnallani. Kiva yllätys. Pekka on nykyään kova hiihdon harrastaja. Terveiset ja kiitokset Pekalle! 64km kohta (lähes puoliväli) täyttyy ajassa 6h 54min. Seitsemäs tunti kerryttää matkaa 9km. Pyhäjärvellä otan kaakaon vaihteeksi ja munkin tietenkin.
Kahdeksas tunti: Tämä olikin tullut merkillisen helposti. Olinkin hymäillyt mielessäni, että ompas rutiinitaso noussut hurjasti, kun sujutellaan vain vihellellen Iisalamesta Nivalaan niin että heilahtaa, vaikka harjoiteltu on ja paljon. Eihän tämä olisi ultrajuoksua ilman ns."tiloja", joihin aloin valua kahdeksannella tunnilla. Mietin jo siinä vaiheessa, että vaihdan Juoksu 9min + Kävely 1min -rytmin 4+1 -rytmiin. Toinen osa aivoista ehdotti, että otetaan harjoituksena 9+1:llä niin pitkästi kuin menee. Olin tunnin edellä tasaista (8km/h) tavoitevauhtia, joka antoi voimia. Oli siis vara vaikka vähän hyytyä. Eteneminen muttui kuitenkin äkkiä taapertamiseksi, mutta matkaa kertyi. Harjoittelu on kannattanut. Mies etenee vaikka on ns."tiloissa". Kahdeksas tunti 8,6km. En käsitä vieläkään miten sain tuollakin tunnilla noinkin paljon kasaan kilsoja. Kahdeksan tunnin jälkeen koossa oli 73,5km. Vaikea väli oli 71-78km kohta. Pitkät 7km tuossa kohtaa.
Yhdeksäs tunti: Toinen maraton (4.50.06) täyttyy ajassa 9.18.36. Juoksupätkät (9min) alkavat tuntua ikuisuudelta. Välillä erehdyn laskemaan paljonko on Tillaripatsaalle. Haen lähempiä maaleja... Haapajärveä... Seuraaavaa siltaa... Seuraavaa mutkaa... Haen muuta ajateltavaa mielen lokeroista. Silti, raastoa ilmassa. Myös juomaseos alkoi tökkiä. Onneksi oli mukana Saskian kivennäisvettä - se upposi... Musiikkivehkeet ovat olleet koko matkan taskussa. Ossi on ollut musiikkini ja radioni. Enkä enää uskaltanut laittaa nappeja korville. Kaikki keskittyminen oli edessäni olevassa valkoisessa pientareviivassa. Liikennekin oli hieman vilkastunut. Tällä tunnilla alkoi tuntua hiertymää aikaisemman lannoitusreissun jäljiltä. Metsästä löytyi kuitenkin lunta ja taskusta lisää paperia. Kaikenlaista. Toimenpiteet helpottivat - lumi viilentää... Matkaakin kertyi kuitenkin 8,3km.
Kymmenes tunti: Tunnin alkaessa olin tavoitetta edellä 1h12min. Tämä oli tunti, kun lähestyttiin Haapajärveä. Käsikin nousi yhdestä autosta. Koti lähestyy. Se ei silti poistanut sitä tosiseikkaa, että tämä oli matkan hankalin tunti. Olin ko.tunnin loppupuolella "hieman" sekaisin. Olin menossa metsään, enkä tiennyt miksi. Velipoika seisoi tien ravissa. En muista tarkkaan edes mitä sanoin. Ylitin tien, kait katsoin liikennettä - en muista. Vaarallinenkin hetki. Tuo välillä 88-89km, kilsa-ajat: 7.51 ja 8.03. Olin kuitenkin siis myös mennyt eteenpäin. Tuossa vaiheessa oli kova Jaakobin paini. En uskonut pääseväni perille. 30km jäljellä ja horjuvin askelin juoksin eteenpäin. Minuuttikin tuntui pitkältä hetken aikaa. Kertymää kuitenkin taas mukavasti, 8,1km. Tässä kohtaa huoltoauto rupesi kuumenemaan. Ossi joutui lähtemään autolla - vielä kun sillä pääsi - hakemaan lisää nestettä autolle. Tuosta eteenpäin oli pakko antaa autonkin välillä jäähtyä. Samalla siirryttiin hieman juomien kanto taktiikkaan ja 4+1 etenemisrytmiin. Tässä kohtaa todella koeteltiin...
11 tunti: Pääsin tiloista takaisin, hieman siedettävimpiin tiloihin. Haapajärveä edeltävän sillat tulivat eteen. Yksi vedenheitto tauko jotenkin helpotti ja piristi. Kertymää 8km. Tasaista kertymistä. Olennaisinta oli kuitenkin saada olo paremmaksi. Juomat kannossa etenin, nauttien ns.takaisin tuloa.
12 tunti: Tämän tunnin alkupuolella täyttyi 100km, ajassa 11.17.48. Ihan kohtuullista. Mutta edelleen toissijaista. Tässä ei nyt juostu satasta. Olo alkoi todella voimaantua. Kiviäkin oli kengässä, mutta en maltanut niitä edes heti poistaa. Nyt oli isku päällä, vaikka se ei enää hirveästi näkynyt kertymissä, sillä en halunut juosta vieläkään itseäni pihalle. Vielä oli matkaa ja aikaa kiristää. 12tunnilla kertyi 7,9km. Tuon tunnin loppupuolella liittyivät matkaan Keijo "Hietapuolen Bekele" Nivala ja Joni "Jonte-Konde" Laakkonen. Iloinen yllätys, että sain seuraa jo pian Haapajärven taakse jäädessä. Tuo yhdistettynä hetki aikaisemmin kohentuneeseen tilaan antoi voimia rutkasti. Nyt tiesin, että viisaasti juoksemalla näkisin patsaan tänään.
13 tunti: Tällä välillä mukaan liittyi vielä niin Tanja Löytynoja kuin Jani "Pumppi" Jyrkkäkin. Vointi olikin jyrkässä nousussa. Lähestyttiin Karvoskylää. Oksava ohitettiin. Ossi jaksoi tsempata. Kova pesti. Auton temppuilut kaupan päälle. Huikeaa. Tällä tunnilla kertyi matkaa tasan 8km.
14 tunti: Tunnin alkupuolella oli äiti ja velipojan avopuoliso olivat tulleet kannustamaan. Kannustus auttaa aina. Vielä kerran, dusseldorf - ja metsään kananjuoksua vilikkaasti kämmenet takaposkia yhdessä pidätellen. Hartausta muistuttava kolme minuuttinen pusikossa. Hiljentymistä, ei veisuuta tai messuakaan... Jotenkin jäi huolellisesta suorituksesta huolimatta poltteleen listossa, joten heilautin vielä pari litraa lunta perään. Se piristi kummasti askelta ja nosti lantiota. Kertymää kaikkineen voimisteluliikkeineen 7,7km. Tuo pusikkokeikka teki kuitenkin sen, että 15h alitus ei ollutkaan aivan päinselvää. Onneksi voimia oli kuitenkin mukavasti. 9-8,5km ennen maalia teinkin neljälle kaverilleni pienen kokeilun, ovatko hereillä. Juoksin tuon pätkän n. @5:30 -vauhdilla. Mukana olleet huomasivat vauhdin nousun. Sain jonkusen jopa hengästymään, joka voidaan aina laskea positiiviseksi asiaksi, kun nuoret verevät ihmiset hengästyvät. Se tekee hyvää sydämelle välistä.
Viimeiset 48min 30sek ja 7,3km: Eli tuon loppupätkän menin @6:37 -keskivauhdilla, sisältäen kävelypätkät. Olo oli todella pirteä. En kuitenkaan halunut aloittaa todellista loppukiriä liian aikaisin vieläkään. Halusin tulla hyvävoimaisena patsaalle. Vasta viimeisen kilsan alkaessa aloitin kiihdyttämään vauhtia. Viimeinen tonni kiihtyvänä 5min pintaan. Loppukirin kiimaisemmassa vaiheessa vauhti oli näköjään noussu @3:45 kantille. Patsaalla koittikin melkoinen yllätys, kun sinne oli vaivautunut räntäsateeseen peräti n.20 immeistä(?). Viimeiset 2h satoi räntää, alkaen hienoisesta sateesta, sataen viimeisen tunnin reippaasti.
Hyvä aamulenkki ystäväni, Jani ja hänen puolisonsa Katja olivat ostaneet minulle kukan urakan selvittämisen kunniaksi. Kiitos paljon! Tunnelma patsaalla oli epätodellinen. Olo yllättävän freesi, räntää puotti taivaalta. Paikalla noin 20 immeistä, enempi ja vähempi iliman koleudesta hytisevänä, maltillisin mielin. Onnitteluhuutoja, halauksiakin - sää typisti patsasbileet arviolta minuuttiin. Oli kiire kylmästä lämpimään. Matkaa kotia ja suihkuun olikin lämpimän auton kyytillä vain puoli minuuttia. Kotiväki auttoi minua poistamaan vaatteet. Märät vaatteet liiskautuvat tiiviisti ihoa vasten. On hyvä päästä heti lämpimään suihkuun. Silti heti suihkun perään iski elämäni rajuin kuumehorkka. Kuumeet olikin samantien 38 kantissa. Kuumetta en senkoimmin mitannut, mutta arvioin sen kestäneen nukkumaan menoon (klo.20) asti. Maalissahan olin klo.17.48.30, kuten DATASTA voi päätellä. Tässä Garminin data.
Usein ihmisiä kiinnostaisi tietää, miten tuollaisen urakan jälkeen elämä jatkuu? Ihmisillä on varmasti monenlaisia mielikuvia - kenties viruvasta ihmiskehorauniosta tai hädin tuskin kävelemään pääsevästä, hiertymiä täynnä olevasta juoksijasta. Mitä se on sitten todellisuudessa? Jonkun verran tietysti tila vaihtelee. Juoksuharrastuksen alussa olin ihan kuutamolla pari päivää maratonienkin jälkeen. Kunnon kohentuessa toipuminen tapahtuu todella paljon nopeammin. Toleranssi kapenee.
Olin siis maalissa sunnuntaina klo.17.48.30. Kuume oli lähellä 38:aa klo.20 sunnuntaina. Maanantai-aamuna olo oli suhteellisen normaali. Kävely normaalia. Hieman venyttelin. Annoin hieman rasittuneille polville jäähoitojakin. Saattaa kuulostaa ehkä ihmeelliseltä, mutta ennen juoksua hieman vaivanneet vasemman lonkan lihasjäykkyydet, sekä jalkpohjan lihaskalvojen kireydet poistuivat kokonaan juoksun seurauksena!!! <-Eli jos jostain kolottaa niin ei muuta kuin oikein pitkää lenkkiä kehiin vaaan... Maanantain leimasin itseni töihin klo.12.54. Siis noin 19h maaliin tulon jälkeen. Tänään olen menossa taas töihin, samoin huomenna aamulla. Terveyskeskuksen käytävät näyttävät taas hieman lyhemmiltä.
Mitä muuta? Pari pientä rakkoa tuli lopussa, kun en heti viitsinyt puhistaa kenkiä kivien mennessä kenkiin Haapajärven kohdilla (matkaa maaliin n.30km). Jotain punaista näppyäkin oli ilmaantunut pitkin ylävartaloa. En tarkalleen tiedä mistä. Niitä ei enää ole. Ei hiertymiä. Olo on normaali. Olisin saattanut tänään käydä palauttavalla kävely+hölkkä (huomaa järjestys) lenkillä, mutta oli muuta menoa. On muutakin elämää kuin juokseminen - on oltava. Mikään ei saa olla liian tärkeää. Huomenna siis aamuvuoro. Tänään iltavuoro. Huomenna lähdetään raivaamaan vaellusreittiä töiden jälkeen, samoin ylihuomenna torstaina. Hyvää palauttelua. Samalla tulee kävelyä metsässä. En tiedä milloin ehdin lenkille, mutta tuskin ehdin liian myöhään. Tuolla vaellusreitillä saatan järjestää syksyllä 4.Onnin kierroksen. Katsotaan. Maastoultraa, kenties lyhempiäkin matkoja. Elämä jatkuu - aina, samoin uusiakin projekteja on mielessä. Tietysti tulevan kesän 6vrk juoksu, mutta myös muita. Iisalmi-Nivala -juoksulle tulee jatkumo vuodelle 2015. Mielestäni hyvä perusidea on jo olemassa. Matka pitenee.
Suurimmat virheet Iisalmi-Nivala juoksussa:
* Liiaksi vasemmalla kädellä tehty valmistautuminen ja lähestyminen. Luotin hieman liikaakin kasvaneeseen rutiiniin. Tosin hyvin meni silti.
* Juoksin lähes yksinomaan vasemmalla puolella tietä. Turvallisuuden vuoksi. Olisi voinut enempi vaihdella tien toiselle puolelle. Vasemmassa polvessa lieviä tuntemuksia, mutta ne ei vaikuta tosiaankaan pahoilta. Voi johtua lihasjumeistakin. Normaalisti vaihtelen peruslenkeillä tien reunoista toisiin. Tiet on kaltevia.
* Reitin korkeimman kohdan saavutettuani olisin voinut juosta vielä hetken aavistuksen rauhallisemmin. Menin hieman tunteen mukana, mutta vaikutus oli marginaalinen, jos sitä oli ollenkaan. Data on tasaista. Eli virheet olivat vähäiset. Kaikin puolin tasapainoinen suoritus.
Kuvaa ja videota on luvassa loppuviikosta. Materiaalin saan parin päivän sisällä, todennäköisesti. Loppuviikosta ehtinen tehdä jonkinlaisen visuualisenkin koosteen menneestä urakasta. Palataanpa sitten asiaan. Tässä pieni ensimaku...
maanantai 24. maaliskuuta 2014
IISALMI-NIVALA ULTRAN DATA
Tässä hieman tietojen nälkään Iisalmi-Nivala ultran dataa.
1.puolisko (64km) 6h54min
2.puolisko (64,8km) 7h54min30sek
LOPPUAIKA: 14.48.30 @6:54... KESKISYKE 124.
Varsinaista blogia saa odotella loppuviikolle. Täytyy käydä vähän leipätöissäkin. Ei vielä mennyt niin hyvin, että työt sais jättää. :)
Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä (taas) 24.3.2014
| IISALMI - NIVALA 128,8km | ||||||||||
| TUNTI - TUNNILTA | ||||||||||
| tunti | matka | km-vauhti | km yht | Muuta | ||||||
| 1 | 9,8 | = | 6:07 | 9,8 | kivet | |||||
| 2 | 9,7 | = | 6:11 | 19,5 | vesi | |||||
| 3 | 9,5 | = | 6:19 | 29 | vesi | |||||
| 4 | 8,8 | = | 6:49 | 37,8 | lanta | |||||
| 5 | 9,2 | = | 6:31 | 47 | ||||||
| 6 | 8,9 | = | 6:44 | 55,9 | vesi | |||||
| 7 | 9 | = | 6:40 | 64,9 | ||||||
| 8 | 8,6 | = | 6:59 | 73,5 | ||||||
| 9 | 8,3 | = | 7:14 | 81,8 | lumipesu | |||||
| 10 | 8,1 | = | 7:24 | 89,9 | sekoilu | |||||
| 11 | 8 | = | 7:30 | 97,9 | vesi | |||||
| 12 | 7,9 | = | 7:36 | 105,8 | kivet | |||||
| 13 | 8 | = | 7:30 | 113,8 | ||||||
| 14 | 7,7 | = | 7:48 | 121,5 | lanta | |||||
| 48.30min | 7,3 | = | 6:37 | 128,8 | kiri | |||||
| Eka mara | 4:28:30 | 0-42,2km | ||||||||
| toinen mara | 4:50:06 | 42,2-84,4km | ||||||||
| 100km | 11:17:48 | |||||||||
| kolmas mara | 5:15:28 | 84,4-126,6km | ||||||||
1.puolisko (64km) 6h54min
2.puolisko (64,8km) 7h54min30sek
LOPPUAIKA: 14.48.30 @6:54... KESKISYKE 124.
Varsinaista blogia saa odotella loppuviikolle. Täytyy käydä vähän leipätöissäkin. Ei vielä mennyt niin hyvin, että työt sais jättää. :)
Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä (taas) 24.3.2014
keskiviikko 19. maaliskuuta 2014
#iisalmi
Siinäpä lukijoille hastag tulevalle sunnuntaille. Nimittäin juoksen tulevana sunnuntaina Iisalmesta Nivalaan, n.128km. Napsauttamalla saat kuvat isommiksi. REITTIKARTTA
TÄSSÄ REITIN PROFIILI.
Lähtö siis n.90metriä merenpinnan yläpuolella. Reitti käy korkeimmillaan 188metriä merenpinnan yläpuolella. Maali on 75metriä merenpinnan alapuolella. Profiiilista käy ilmi, että ihan mäkiäkin on. Total climb = 603m kokonaisnousua ja 616m kokonaislaskua.
Projektia/suoritusta voi kommentoida twitterissä etukäteen, suorituksen aikana tai jälkikäteen hastagilla #iisalmi Tuolla hastagilla myös huoltomiehenä toimiva velipoikani @brodeur1982 twiittaa tilanteen kehittymässä.
Lähtö on tulevana sunnuntaina todennäköisesti joko klo.3.15 tai klo.3.30. Siitäkin ilmoitetaan #iisalmi hastagin alla. Juoksen mitä ilmeisemmin yksin. Velipoika huoltaa kovalla sykkeellä autolla. Nesteen kuljetussäiliönä toimii Rex´n termosvyöt, johon mahtuu 9dl juomaa. Täysi termosvyö vaihtuu lennosta. Lisäksi matkan varrella on kolme ABC-huoltoasemaa, jossa tarvittaessa täytyy käydä lorvimassa.
Etenen alustavan suunnitelman mukaan Juoksu 9min + Kävely 1min -rytmillä. Siten, että joka toisella kävelypätkällä juon ja syön, eli 20min välein. Eli joka toinen kävelypätkä voi olla hieman 1min pidempikin. Tarvittaessa, jos siltä näyttää, hypätään nöyrästi 4+1 -rytmiin. 16h alitus on mielessä. Siitä lähdetään. Se tuntuu sopivalta tavoitteelta näin keskellä harjoittelukautta. Kunto on varmasti lähellä maksimia, mitä se tulee tänä vuonna olemaan, mutta suorituskyky on vielä kaukana maksimista.
Raportti/blogi tästä juoksusta tulee sitten tuossa ensi viikon torstain paikkeilla. Minulla on nimittäin ma-ke töitä, joten tuskinpa ehdin ja jaksan vielä tuolloin kirjoitella. Kommenttikenttään vaan kommenttia. Saatan sinne itsekin jotain kirjoittaa jossain vaiheessa. Ja tietysti twiittejä #iisalmi hastagin alle.
Ps.1: Tässä linkki juoksufoorumin keskusteluun tästä ultrasuorituksesta.
Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 19.3.2014
TÄSSÄ REITIN PROFIILI.
Projektia/suoritusta voi kommentoida twitterissä etukäteen, suorituksen aikana tai jälkikäteen hastagilla #iisalmi Tuolla hastagilla myös huoltomiehenä toimiva velipoikani @brodeur1982 twiittaa tilanteen kehittymässä.
Lähtö on tulevana sunnuntaina todennäköisesti joko klo.3.15 tai klo.3.30. Siitäkin ilmoitetaan #iisalmi hastagin alla. Juoksen mitä ilmeisemmin yksin. Velipoika huoltaa kovalla sykkeellä autolla. Nesteen kuljetussäiliönä toimii Rex´n termosvyöt, johon mahtuu 9dl juomaa. Täysi termosvyö vaihtuu lennosta. Lisäksi matkan varrella on kolme ABC-huoltoasemaa, jossa tarvittaessa täytyy käydä lorvimassa.
Raportti/blogi tästä juoksusta tulee sitten tuossa ensi viikon torstain paikkeilla. Minulla on nimittäin ma-ke töitä, joten tuskinpa ehdin ja jaksan vielä tuolloin kirjoitella. Kommenttikenttään vaan kommenttia. Saatan sinne itsekin jotain kirjoittaa jossain vaiheessa. Ja tietysti twiittejä #iisalmi hastagin alle.
Ps.1: Tässä linkki juoksufoorumin keskusteluun tästä ultrasuorituksesta.
Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 19.3.2014
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)