PIZZA

                      On sunnuntai. Usein viikonpäivä täytyy varmistaa joltakin lähellä olevalta - usein töissä. Nyt olen lomalla, joten päivissä sekoilun riski kasvaa. Siksipä aloitinkin tämän kirjoituksen ajatuksen kanssa, jotta viikonpäivät tulisi kohdalleen. Vielä ollaan ilmeisesti ajantasalla.

                     Lauantaille oli suunnitteella koko perheen pizza-ilta. Siksipä olikin hyvänkuuloinen ajatus käydä perjantai vaeltamassa tuolla I-SR2014 takalenkillä. Tuosta reissusta voi halukkaat lukea kirjoituksen TÄSTÄ. Olihan melkoinen reissu taas. Voikohan tuota reittiä mennä edes helposti?

                     Tosiaan unohtui pohjalliset kokonaan molemmista kengistä. Vasemman polven sisäsyrjäni ei tykkää siitä, ettei kengässä ole footbalancen yksilöllisesti Ylivieskan InterSportissa muotoiltua pohjallista. Sen sai taasen huomata. Onneksi polvi alkoi hyvin palautua vaelluksen jälkeen.

                     Lauantaina - kuten jo perjantai-iltana - annoin polvelle jäitä. Sen olen todennut avittavan tuota vaivaa. Ja niinhän polvi alkoi hiljalleen lauantaipäivän aikana menemään siedettävämpään suuntaan. Ja koittihan vihdoin se hetki, kun poika tuli yökylään ja lähettiin mummolavierailun jälkeen hakemaan pöytä täyteen pizzaa!

                      Mikäpä sen täydellisempää täydenvatsan olotilan viettoa kuin katsoa telkkarista avaraluontoa. Se on minun suosikki ohjelma. Usein ohjelmat myös puhuttelevat. Niin tälläkin kertaa. Aiheena oli mm. Biisoneiden kiima. Biisoneillahan mies on sonni ja nainen lehmä. Mitä tuosta ajattelette, jos nimimääritelmät käännetään ihmisille? Käsittääkseni sonnia pidetään "melkoisena miehenä", ja on lähinnä positiivisen kuuloinen kaijultaan. Lehmä on taas nimittelynä naiselle erittäin loukkaava. Silti nuo Biisoni sonnit kuola valuen taistelevat verissäpäin lehmistä! Heille lehmät ovat kiihoittava kohde, niin ei taida olla kaksijalkaiselle sonnille.
         
                    Toisena avaraluonto bongauksena jonkun hämähäkkilajin astetta drankempi "soidinmeno", jossa uros koittaa tanssia ja tehdä kaikkensa tehdäkseen vaikutuksen naaras hämähäkkiin. Vaihtoehdoissa on tosi tyly kontrasti: Uros joko pääsee kiipeämään selkään laittaakseen kädellä tavarat sisään tai toisena vaihtoehtona naaras SYÖ uroksen! Kovat on panokset tuolla eläinpuolella. 

                    Kumpu oli illan koittaessa edelleen sangen täysi. Täyteläinen, mutta jäykkä ruho olikin siinä iltakympin jälkeen valmis untenmaille.

                    Mitä sitten tapahtuikaan? Siinä unimatin maan portilla, jo jalkojen sätkytellesäni alkoi alitajunnassa v*t*ttaan täyteläinen ja jäykkä olotila. Aloin kaipaamaan kompressiosukan puristussa pohkeissa, ihon myötäistä trikookangasta reisillä... Ja 5min päästä huomasinkin olevani jo TÄYSISSÄ tamineissa menossa ulkoilemaan. Ja niin lähin lykkäämään kohti pimeitä polkuja tuossa vähän ennen ilta yhtätoista! Tulikin siinä kierreltyä lähes 12km yöjuoksu lenkura. Jopas olikin paljon parempi olo ja unikin maistui. Ja polvikin toimi lähes moitteetta. Mitä nyt pakaraläpsyissä se jäykisteli. Vauhtikin lisääntyi vaivihkaa pimeällä polulla. Liekkö kuitenkin vielä pieniä jäänteitä pimeässä liikkumisen peloista? Liikunta ja pelko ovat huumetta, jota täytyy saada lisää - totesi yksi ystävä.

                    Mikä oli tämän tarinan opetus? Täytyy tehdä siten kuin syvät aistit haluavat. Tällä haluan sanoa, ettei tämä minunkaan harjoittelu ole mitenkään järkevää läheskään aina. Vaistot ohjaavat - ja ennen kaikkea annan niiden ohjata minua - ainakin jossain määrin. Siksipä teenkin ajoittain ei niin kehittäviä lenkkejä ja tempauksia. En hae pikavoittoa vaan täyteläistä elämää.

                   Eppu Normaali on näköjään mottoni tiennyt jo aika päiviä sitten...

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 19.10.2014