keskiviikko 9. joulukuuta 2015

JONILAAKKOSEN NÄKÖINEN MIES

                           Viikon palauduin, kaksi viikkoa pidättelin intoa päästä taas harjoittelemaan kovaa. Koitti vihdoin maanantai ja vajaan 6kk kunnon kohtotuksen aika. Aamulla lenkki ennen töitä. 9km. Mahassa tuntui oudolta. Ehkä vain tyhjään mahaan hörpätty kahvi? Ei sittenkään. Kellon ympärys myöhemmin tulin iltalenkiltä häntä koipien välissä kotiin. Olin sairas. Mahatauti.

                          Se hyvä puoli mahataudeissa on, että ne menevät lähes yhtä nopeasti ohi kuin juna sievin aseman ohi. Joten parhaillaan tässä tuli vain kahden päivän paussi, jona aikana tarjolla jaloille olisi ollut pääkallojäisiä teitä tuomaan rasitusta jalkoihin.

                          Olen pohtinut viime viikkoina, miten saisin itseäni kehitettyä uudelle tasolle. Olen kysellyt muutamalta juoksukaverilta heidän omia kokemuksia anaerobisen kynnyksen kehittämisestä. Aerobisen kunnon kehittämiseen kun ei paljon rakettitiedettä tarvita, mutta anaerobisen kynnyksen harjoittelussa on homma jo vähän tarkempaa. Samalla täytyisi muistaa, että olen ultrajuoksija enkä maileri - mutta silti - jollain tapaa samat lainalaisuudet pätevät minuunkin.

                           En ole koskaan käynyt missään juoksutesteissä, jossa kynnyksiäni määriteltäisiin. Oma tuntuma on, että anaerobinen kynnykseni olisi jossain 165-167 paikkeilla. Karvosen kaava ehdottaa 163:a. Ehkä sen mukaan on hyvä ajatella tuon kynnyksen kehittämistä/lujittamista. Pitkissäkin kisoissa on hyötyä, että happojen sietokyky on kohdillaan. Joten vk-intervallit (pitkät vedot 2-5km) täytyy vetää noin 150-160 sykkeen välimaastossa. Varomasta asumasta liikaa 163 ylimenevissä lukemissa. Reippaat noin tunnin lenkit noin 150 kantissa - ja hyvää tulee.

                          Yllä oleva kappale koskee karkeasti noin 10-15% harjoittelusta, mutta se on vähäisestä osuudestaan huolimatta merkittävää, sillä tuolla alueella sitä voi puskea itsensä vaivihkaan niin syvälle suohon, ettei lippaa näy keväällä jäiden lähtiessä. Aerobisen (85-90% harjoittelusta) harjoittelun katson jo taitavani. Ja siellä puolella on myös vielä hurjasti kehitettävää, sillä hyvä pohja vaatinee noin 10-15 vuotta laadukasta harjoittelua? Näin näkisin. Mitä mieltä lukijat ovat?

                           Kyllä. Harjoittelu on tärkeää, mutta siltikin täytyy muistaa että se on vain yksi osa - ja kovin hauras yksinään. Ruoka ja Uni ovat yhtä tärkeitä, mutta harvoin näen nostoja henkisestä tasapainosta. Joskus pienetkin asiat saattavat heiluttaa tasapainoa, vaikka sitä ei muille myöntäisikään. On löydettävä elämän tie, jolla olet tasapainossa itsesi ja ympäristön kanssa, koska vain sillä tavoin harjoitus puree pitkässä juoksussa. Ensimmäinen askel oikeaan suuntaan on rehellisyys itselle. Muita voit kusettaa, muttet koskaan itseäsi, koska se valuu aina silloin ennen pitkää omaan lahkeeseen.

                          Harjoitteluohjelmaa tehtäessä vaaditaan rytmittämisen tajun lisäksi paljon pelisilmää oman elämän hahmottamiseen esimerkiksi 4-5 viikon ajan eteenpäin. Puhumattakaan pidemmästä ajasta. Väitän, että siinä on monella kehitettävää. Väitän jopa että moni harrastaja saattaa "sukeltaa" jonkin ohjelman sisään, tietämättä ollenkaan onko sen kolmannen viikon to-su päivät realistisia arkikuvioiden - muun elämän kanssa. esim."Siihen asti meni hyvin kunnes piti lähtiä sukulaisen pyöreitä juhlimaan ja itelläki alako yövuorot"... Suosittelenkin kaikille ohjelmaa suunnitteleville kokonaisvaltaista, realistista lähestymistä omaa ohjelmaa kohtaan. Rehellisyyttä. Itselle.

                          Tässä kohtaa joulukuuta, kun jouluaattoon on noin kaksi viikkoa ovat monet ihmiset mielestäni vähän hassuja. He tietävät tulevan - ja elävät kyllä niin. He syövät surutta seuraavat kolme viikkoa, aina uuteen vuoteen asti. Sen jälkeen alkaa jo pitkän aikaa tiedossa ollut kuntoilujakso, jolla "poltetaan joulukilot" pois. Tuo jatkuu maksimissaan laskiaiseen ja muihin kevään "syömäpäiviin" asti, kunnes tulee hätä rantakunnosta jne. Ihmisillä on siis kyky nähdä, mutta sen käytössä voisi olla uudelleen miettimistä.

                          Olen ilokseni törmännyt viime viikkoina muutamiin ihmisiin, jotka ovat lähestyneet minua juoksuasioissa. Olen mielestäni Nivalassa juoksu-asioissa raakasti ylimainoistettu/arvostettu. Olenhan tosi köykänen nylkky. Minua parempia juoksijoita on lukuisia Nivalassa. En siis näe itseäni minään hyvänä juoksijana millään mittarilla. Mutta sen sijaan olen otettu, että esimerkkini on ollut innostava - ja sillä tavalla positiivisesti "myyvä", että monet ihmiset ovat innostuneet nousemaan sohvilta tuonne teille ja poluille. Ehkä olen surkuhupaisuudessani koomisesti innostava?

                           Aika rientää nopeasti... Monista asioista on paljon-paljon enemmän aikaa kuin sitä äkkiseltään muistelisi... TÄSTÄ historiallisesta hetkestä on vierähtänyt hassut 28 vuotta.
  
                            28-vuotta sitten tapahtui myös seuraavaa... Kotipizza perustettiin Suomeen, turvavyön käyttö autossa tuli pakolliseksi myös takapenkeillä... Rauli Badding Somervuoren kuoli... ja  Lionel Messi ja Sidney Crosby syntyivät... Ei hassumpia kehitysloikkia evoluutiossa - lukuunottamatta sitä, että R.B.S siirtyi pois keskuudestamme... vaikkakin hänen silmälasimuotinsa elää tänä päivänä vahvana?

Ps. Myöhään eilen kirpaisi syvältä, ohi vatsatautituntemustenkin, kun eettereihin levisi uutinen jonilaakkosennäköisen miehen lopettamisuutisesta.

Pascal Dupuis menetti lähes koko viime kauden veritulpan vuoksi ja nyt samaisen syyn vuoksi hän joutuu jättämään kaukalot kokonaan kohtuuttoman suuren terveysriskin vuoksi. Alla muutama kylmätväreetvideota ISON pingviini -sydämen peliuran kunniaksi

                                      Hattutemppu

                                     Uhrautuminen perhe-elosta...

                                        Uhrautuminen joukkueen eteen...


Onni Vähäaho, Nivalassa 9.12.2015

1 kommentti:

  1. Todelliset kynnykset kannattaa ehdottomasti selvittää laktaattitestillä. Polarisoitu harjoittelu voisi antaa paremmat tulokset ainakin ultria lyhemmille matkoille

    VastaaPoista

Kiitos kommentista! Kommentti julkaistaan, mikäli se läpäisee valvontaseulani.