tiistai 5. heinäkuuta 2016

15 KERTA

                         Iso-Sydänmaanreitti on näin heinäkuussa yhtä-aikaa kaunein, raa´in ja raskain - uskallan sanoa koko maassa. Nousumetrejä koko 58km reitillä on hieman yli 200m, joten nousuilla ei mällätä, vaikka teknisimmässä osuudessa reittiä muutama terävä pinkasu onkin.

                         Pohjois-pohjanmaalla on tullu viimeisen reilun vuorokauden aikana vettä kuin aisaa ja ripotellen kotvan sitäkin ennen. Edessä oli kesän märin reitti, mutta kuinka märäksi se olisikaan ennättänyt. Siitä lähdin ottamaan selvää. Tutusti kimpsut ja kampsut kasaan ja klo.8:ksi Pyssymäkeä kohti. klo.6.57 olivat startanneet Lahnajärventieltä Ylimäen Lasse ja Leppälän Jouni I-SR2014 pidemmälle takalenkille, jonka matka on n.36km (n.10km vähemmän Pesänevantieltä).

                       Ajaessani Pyssymäelle näkymä oli jotenkin lohduton ja hurja. Vesi lainehti pitkin stadionia ja uutta vihmoi kovan pohjoisen puolen tuulen kera. Olin kuitenkin käynyt tullessani itseni kanssa lyhyen keskustelun, jossa lupasin itselleni ottaa kaiken irti tulevasta raa´asta kelistä. Harvoin tulee näin paskaa keliä. Minun monenlaisia touhuja nähnyt vaimonikin tuumasi, että meinaanko todella lähteä tällaisella kelillä.

                      Lopulta klo.7.58 painoin starttinappulaa ja lähdin rennon letkeästi liikkeelle. Muutaman sadan metrin jälkeen näkymä oli jo lohduton myös polulla. Polku oli vettä täynnä stadionin nurmiosuudella, jopa pieniä puroja virtasi suuntaan jos toiseen. Ilokseni huomasin kuitenkin jalan olevan tänään kepeän, eikä ne ollut ainakaan aluksi moksiskaan vaan nousivat aina terhakasti puolen metrin vesi vanoistakin. Ollaan kilpailukaudella, joten näin sen pitää ollakkin - tossu syönnillään. Viiden ja puolen minsan molemmin puolin pistelin puhtaita hölkkäkilsoja. Kivaa kyytiä matalilla sykkeillä purojen seassa.

                     Reilun kolmen kilsan kohdalla puskettiin virtaavaa puroa ylöspäin. Palatessa mm. tuo paikka oli jo jonkun verran kuivahtanut. Tähän aikaan vuodestahan kasvit/puut imee vettä isolla kauhalla. Reitin eri kohdat tulivat nopeasti vastaan. Voi että nautin. Säästellen, mutta silti jotenkin niin lennokkaasti. P1 ja P2 väli oli kaamean heinittynyt muutamista paikoista. Ihan sokkona ja varoen sai painaa. Ainakin kaksi siltaa oli myös tulvan vietävänä. Tämä reitti on todella keliherkkä. Tuo osa reitistä oli todella raskas. Stadionilta (n.750m viime vuoden lähtöpaikkaan lisää/sivu, yhteensä 1,5km) lahnajärventielle (12km) oli silti mennyt vain 1h17min. Tasan kaksi tuntia aiemmin olivat Lasse ja Jouni menneet. Olihan tässä takamatkaa ja pojat olivat saaneet Tornion seuroista ilmeisesti sellaisen buustin, että kävelivät vallan hurjaa vauhtia.

                    Yllättäen väli P2 - P3 oli parempaa polkua kuin väli P1 - P2, jossa runsas heinän ja vesakon kasvu peitti polkua. 13km kohdalla iso koppeloperhe säikähti kunnolla tuloani. Huusin heille vain "-Pojat, pojat koppelon pojat" ja jatkoin kepeää menoa kohti pesänevaa. 16km kohdalla kaaduin eka kerran. Päätin samalla liristää. Lähtiessäni taas juokseen tuntui, että jäi huonosti. No eihän sitä enää löytynyt. Kylmään viimaan ei pitäis pikkupoikia laskea.

                   Pesänevantielle saavuin ajassa 1h57min. Kesäkuun 1.päivän aikaa (8h34min) 18min edellä. Oli tosi freesi-olo ja kevyt jalka yhä. Myös P3 - P4 väli oli pääosin hyvässä kunnossa. Heti P3 lähtiessä oli silta murtunut ja vaikeasti mentävissä kuten myös seuraava silta. Myös hieman metsätöiden jälkiä samaan syssyyn.

                 P4 saavuin ajassa 2h54min. 21min edellä kesäkuun aikaa. Pojat olivat ohittaneet saman kohdan 1h13min aikaisemmin. Poikien vauhtia piti hämmästellä, sillä olin tullut itsekkin hyvällä jalalla vaikkakin leppoisasti. Keskisyke oli koko reissun 130-133 välillä päätyen ensin mainittuun.

                 P4 - P5 väli on aivan karmea. Polku on ainakin tähän aikaan vuodesta monin paikoin täysin piilossa/kadonnut. Hieman ennen Syyryä olevalla heinäkankaalla ja sen läheisyydessä kasvoi nelosluokkalaisten kokoinen horsma ja heinä. Mene siinä sitten. Tämä on kuulkaa Pyssymäki Extreme Polkujuoksun kisojen pitkän matkan haastetta!  Metsäkoloja, kiviä, pitkää heinää, kosteaa, juurakkoa, mitä kukin haluaa. Syyryssä oli vielä hyvät voimat, mutta päätin silti vielä vähän himmata entisestään seuraavalle vitoselle (P5 - P6), joka on tunnettu haasteellisuudestaan. Tuolla välillä polku oli tosin taasen kuletunnäköinen. Metsämiesten/naisten käytössä? Sen sijaan sillat olivat vaarallisen kehnoja/katkenneita paikoin. Vaatii pientä käyntiä tuolla seudun.

                Lenkkiryhmän nestori kyseli whatsapp-viestillä kelistä. Vastailin hänelle ja ryhmälle, sekä yllytin käymään kokeileen tänään reittiä. On kokeilemisen arvoista. Harvoin on silti näin märkää.

                 P6 saavuin ajassa 4h6min, eli 34min nopeammin kuin kesäkuussa, silloin muuten keskisyke oli peräti 15 pykälää tämän päiväistä korkeampi, joten sangen helpolla pääsin tänään. Pojat olivat menneet tuosta ohi 41min aikaisemmin. Kylläpä tuli pitkä jälestämisopertaatio. Laskin, että menevät hitaampaa.

                P6 ja Pyssymäki 25km kyltin välillä (n.700m) oli kolme puuta kaatunut polun päälle. Ainakin kaksi niistä oli vanhoja. Yksi uusi. Iso-Juurikkajärvellä tuuli kovasti - alkoi taas satamaan kunnolla. No, eipä tuossa enää mikään paikka kuiva ollutkaan.

                Iso-Juurikan laavulla oli taas jokin lintupesue. Meinasin vahingossa astua yhden poikasen päälle. Ehdin kuitenkin väistää. Kilsaa aiemmin ilmeisesti hirvisonni äännähteli jossain lähellä. Ilmeisesti kuuli tuloni. Kyllä tuolla on niin oikeassa paikassa.

              Poikia ei vain näkynyt eikä kuulunut. Itse nautin suunnattomasti kevyestä jalasta, se kun ei ole tuolla reitillä itsestään selvyys vaikka Pk2 alarajoilla mennään. Maraton täyttyi ajassa 5h36min. Puolimaraton oli täyttynyt ajassa 2h30min. Noin 500m ennen Pyssymäki 15 kylttiä oli yksi iso kaatunut puu. Hieman sitä aikaisemmin oli kadonneita siltoja. Pienissä, vähä virtaavissa ojissa vesi oli todella korkealla. Myös vesi oli laittanut monia siltoja hauraaseen kuntoon. Paljon muutoksia kesäkuun kierron jälkeen reilussa kuukaudessa.

              Iloista hölkkää kohti pesänevaa. Saavuin pesänevalle JA AHAA! Täällähän ne pojat ovat suota ylittämässä vesisateen piiskatessa. Otan Koskismaisen 6d kisan 5:nen päivän jyräävän askelluksen ilman aurinkohattua. Ruoto hieman koukkuun ja vääjäämätöntä menoa kohti suon toista reunaa ja poikien selkää. Kohta toinen pojista uppoaa lantiota myöden suohon, mutta nousee nopeasti ylös. Minä kynnän eteenpäin pr...

               Hienoa paiskata kättä uuden tuttavuuden kanssa ja nyökätä jo tutulle. Lassen ja Jounin kanssa menemme yhtämatkaa n.2km heidän lenkin päätepisteeseen. Pyytäessäni pojat vetävät hieman paremmilla kohdin juosten ja vauhti riittää vallan mainiosti. Ei tässä mitään aikoja olla tekemässä.

               Pojat suostuvat myös keräämään täyttöpulloni menomatkan kätköstä, ettei minun tarvitse sitä erikseen hakea. Iso kiitos siitä vielä! Oli iso helpotus. Täytän litran laimennettua mustikkasoppaa juomapulloihini ja muutaman sanan poikien kanssa vaihdettuani lähden kohti viimeistä 12 kilsaa. Pääsen vain 100m, kun kompastun ja lennän kuin leppäkeihäs suoraan vesilätäkköön. Vain kaali jää veden päälle. Luulinko olevani pesäpallisti?

              Jatkan edelleen riemusta soikeana vaikka vastaan virtaa puro pitkin muutama viikko sitten pölissyttä polkua. Vähennän kävelypätkiä, ollaan loppumatkalla ja meno maittaa. Varon silti nostamasta tehoja. Noin 130 tietämillä pysyy.

              7km ennen maalia alkaa siinä määrin painattaan, että täytyy tehdä syväkyykky! Kokeilkaapa 7h metsälenkin perään mennä syväkyykkyyn. Autuas tunne. Siinä ei passaa rampata tai istuu rahan päällä. 51km takana. 7km edessä. Vielä perään hajoaa paidasta vetskari, mutta saan sen varmaan minsassa korjattua. Ei vihti maha pystyssä juosta pyssiksen parkkiselle :) Vauhti varkain kiihtyy. Huumaa.

              4km ennen maalia menen laskemaan, että ehdin 7min kilsavauhdilla märkää vastamaavoittoista polkua pitkin sub750 aikaan. Kohennan hieman askelta, mutta edelleen tullaan helposti.

Lopulta olen maalivaatteen alla ajassa 7:49:17h. Matkaa kertyi 58,08km, elikkäs 58km. Keskivauhti oli 8:05min/km. Keskisyke 130. Kaloreita paloi 3900tsipaletta.

Sää: +11..+13, tuuli 4-6m/s, ei tuntunu monessakaan kohtaa metsässä, vaihteleva vesisade...

Muuta: Runsaat sateet oli tehneet osasta poluista puroja.

Märkyys oli kokonaisuudessaan luokkaa 9/10. Pienet ojat tulvivat ja osa siltapuista oli irronnut veden mukaan.

Lenkki itessään oli yksi helpoimmista juosten tehdyistä koko lenkin kierroista. Ei kramppeja. Pulpetilta-pulpetilla (pep2015) osa 7:40:40, joka on peräti oma ennätys. 

P2:lta 0,5L täyttöjuomaa, P8:lta 1,0L. Juomaa (vesi + urh. + mustikka) meni yht. 4,3L. Suolasalmiakkeja 0,5dl, muuta karkkia 1dl ja suolapähkinöitä 0,5dl, iso snickers, iso mars. 4magnesiumtabua, 5suolatabua.

Varustus: Poikkimäen Timon suosittelemat 2XU kompressiotrikoot, jotka on Kärkkäiseltä. Nuo pökät jalassahan tuntui kuin olisi lentänyt! Voin suositella. Kärkkäiseltä saa kyllä halpoja ja laadukkaita varusteita vaikkapa polkujuoksuun. IceBugin Zeal nasturit oli puolestaan koeajossa noin pitkälle. Pito oli mainio ja keveys. Reppuna Inov Race Ultra Vestin liivi, sekä Salomonin adv skin3 juomavyö. Kalliita, mutta laadukkaita kamppeita netistä kaksi viimeisintä.

Lasse Ylimäki ja Jouni Leppälä samaan aikaan kiersivät takalenkin. n.2km mentiin samaa matkaa. Pojilla meni n.36km takalenkkin aikaa kävelten 7:12:23h. Ripeää kävelyä!


Kiitos pojille hyvästä projektista! Luonto on taas antanut, ja me kiitämme. Olimme tänään liikkeellä asenteen ollessa asennossa ENJOY.


Onni Vähäaho, Nivalassa 5.7.2016   

1 kommentti:

  1. Etunojalla eteenpäin !

    Poikaset tykkää mennä kuralätäkköön ;)

    Hyvä tulee...

    VastaaPoista

Kiitos kommentista! Kommentti julkaistaan, mikäli se läpäisee valvontaseulani.