Suuri lauma eläimiä pienehköllä alueella antaa kaaosmaisen vaikutelman. Monilla eläinlajeilla meno onkin aika brutaalia, kun vaikkapa hyljeurokset taistelevat haareminsa puolesta. Yläkroppa hampaaniskuja täynnä he pääsevät sitten bylsimään ehkä jopa kahdenkymmenen naaraan kanssa. Tuo voi täyttää jo pervommankin fantasiat?
Kaaosta on montaa sorttia. Myös pimeyden voi nähdä kaaoksena. Lähdet aamulla töihin - on pimeää. Tulet iltapäivällä töistä - on pimeää. Kahden pimeän välissä voi alkaa voimaan pahoin, jollei vintiltä tuoteta positiivisia ajatuksia kulkijalle. Tänä teknologian aikana ihmisiltä katoaa olennainen asia - keskittyminen hetkeen. Työ on monilla (lähes kaikilla) hektistä ja pilkottua. Vapaa aikakin on monilla sinkoilua täynnä. Lyhytkin pysähtyminen voi alkaa tuntumaan vaikealta. Milloin olet viimeksi lukenut antaumuksella tunnin tai enemmän? Suosittelen. Jokaisen on hyvä pysähtyä säännöllisesti. Kukaan ei kestä loputtomiin suorittaa fyysisesti eikä henkisesti.
Tänään on 74 päivää siihen, kun päivä alkaa taas pidentymään. Tykkään positiivisuudesta ja nautin siitä lahjasta. Nautin elämästä ja siitä, että aina on mahdollista nähdä valoa, vaikka omassakin elämässä on ollut paljon viime aikoina haasteita. Ja jos joku nyt luulee niiden tarkoittavan kesken jääneitä kisoja, on pihalla kuin lumi-ukko. Elämän todelliset haasteet eivät mielestäni saa olla harrastuksessa vaan harrastuksien pitäisi tukea elämän haasteissa jaksamista. Uskon, että juoksu antaa minulle voimaa.
Suomen pisimmän polkujuoksun loppumisesta kohdaltani on aikaa nyt reilu kaksi viikkoa. Olen alkanut palautumaan varsin hyvin. No, löysää hölkkää/etenemistä vajaa 18 tuntia. Retkeilyotteella etenemistä. Ei mitään raastoa tai väkisin yrittämistä. Voimia oli vielä lopettaessa vaikka kävellä pidemmästikin, joten palautumisen hyvä sujuminen on lopulta aika loogista. Ylipitkä kevyt lenkki enempi kuin rankka kisa. Toki en halua millään tavoin vähätellä sen vaikutusta tai merkitystä, mutta en toisaalta buustatakkaan.
Henkinen palautuminenkin on edennyt kivasti ja ilmoittauduin tänään NUTS Karhunkierroksen 166km matkalle, eli Suomen toiseksi pisimpään polkujuoksukilpailuun. Ensi kaudellakin toinen kisani on sama kuin tänäkin vuonna eli ns. PUF171km, Suomen pisin polkujuoksukisa, joka juostaan ensimmäistä kertaa Pyssymäki Extreme Polkujuoksun yhteydessä 16-17.8.2019. Ilmoittelemme aikatauluista lähiaikoina lisää.
NUTS Karhunkierroksen ilmoittautuminen on ollut auki nyt vajaa kolme tuntia ja listoilla on jo 2200 nimeä! Eli melkoinen kaaos taas tulossa Kuusamon Rukalle, mutta hauska kaaos. Kiva päästä taas kokemaan upeat maisemat ja kisan kiva taika. Lähes yötön yö oli viimeksikin upea kokemus juosten. Koitetaan päästä ensi vuodeksi taas parempaan kuntoon niin saatan jopa päästä jommassa kummassa - tai ehkä kummassakin - maaliin. Tavoitteita on hyvä olla, kunhan ne ovat vain juoksutavoitteita.
Nautin nyt tehdessäni osittaista työaikaa. Ehdin elää paremmin elämää, joka meille kaikille on annettu elettäväksi. Rahakin tuntuu riittävän jopa paremmin kuin ennen, kun sen käyttöä joutuu nyt tarkemmin tarkkailemaan. Luulenpa, etten palaa enää koskaan 100% työhön. Sen sijaan edelleen vähentäminen on kyllä vaihtoehto. On ihanaa, kun voi keskittyä elämään enempi hetkessä ja pysähtymäänkin välillä. Itsellänikin on tarkoitus lisätä lukemista ja syventää näin keskittymiskykyä, joka meillä kaikilla on tässä hetkitsessä arjessa vaaravyöhykkeellä.
Mukavaa syksyn alkua! Nauttikaa väreistä ja lähellä olevista ihmisistä ja liikkukaa sisäisen äänen mukaan - joko vähän tai vähän enemmän!
FLASHBACK reilun viiden vuoden takaa!!!
Onni Vähäaho, Nivalassa 9.10.2018
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista! Kommentti julkaistaan, mikäli se läpäisee valvontaseulani.